Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ilmoitti kaupunginhallituksen kokouksessa 2.12.2013 alistavansa tämän asian kaupunginhallituksen käsittelyyn

§ 405

Ns. paperittomien henkilöiden terveydenhuollon järjestäminen

HEL 2012-013915 T 00 00 03

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi esityslistalla jäljempänä olevan selvityksen vaihtoehtoisista tavoista järjestää ns. paperittomien henkilöiden terveydenhuolto.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esittelijän ehdotuksesta poiketen, että ns. paperittomien terveydenhuolto järjestetään niin, että tarjotaan kaikkien aikuisten kiireellisen hoidon lisäksi kaikille raskaana oleville ja neuvolaikäisille lapsille laajat terveydenhuollon palvelut, sekä neuvola- että sairaanhoitopalvelut samaan hintaan kuin helsinkiläisille.

Kiireettömän hoidon osalta odotetaan STM/THL:n selvitystä. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tuodaan kevään 2014 lopussa selvitys palvelusta syntyneistä tarkemmista kustannuksista ja siitä kuinka hyvin hoito on tavoittanut ns. paperittomat.

Käsittely

Vastaehdotus:
Laura Nordström: Ensimmäisestä kappaleesta poistetaan kappaleen loppuosa alkaen sanoista ”ja selvityksenä arvion siitä...”. Tilalle esitän alla olevia kappaleita:

Lautakunta päättää, että ns. paperittomien terveydenhuolto järjestetään niin, että tarjotaan kaikkien aikuisten kiireellisen hoidon lisäksi kaikille raskaana oleville ja neuvolaikäisille lapsille laajat terveydenhuollon palvelut, sekä neuvola- että sairaanhoitopalvelut samaan hintaan kuin helsinkiläisille.

Kiireettömän hoidon osalta odotetaan STM/THL:n selvitystä. Lautakunnalle tuodaan kevään 2014 lopussa selvitys palvelusta syntyneistä tarkemmista kustannuksista ja siitä kuinka hyvin hoito on tavoittanut ns. paperittomat.

Kannattajat: Anna Vuorjoki

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Ensimmäisestä kappaleesta poistetaan kappaleen loppuosa alkaen sanoista ”ja selvityksenä arvion siitä...”. Tilalle esitän alla olevia kappaleita:  Lautakunta päättää, että ns. paperittomien terveydenhuolto järjestetään niin, että tarjotaan kaikkien aikuisten kiireellisen hoidon lisäksi kaikille raskaana oleville ja neuvolaikäisille lapsille laajat terveydenhuollon palvelut, sekä neuvola- että sairaanhoitopalvelut samaan hintaan kuin helsinkiläisille.  Kiireettömän hoidon osalta odotetaan STM/THL:n selvitystä. Lautakunnalle tuodaan kevään 2014 lopussa selvitys palvelusta syntyneistä tarkemmista kustannuksista ja siitä kuinka hyvin hoito on tavoittanut ns. paperittomat.

Jaa-äänet: 5
Sirpa Asko-Seljavaara, Rene Hursti, Seija Muurinen, Tuomas Nurmela, Markku Vuorinen

Ei-äänet: 8
Maija Anttila, Joonas Leppänen, Jouko Malinen, Laura Nordström, Leena Riittinen, Mikael Sjövall, Tuomas Tuure, Anna Vuorjoki

Tyhjä: 0
 

Poissa: 0
 

Äänin 8-5 sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hyväksyä jäsen Laura Nordströmin vastaehdotuksen.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Jukka Pellinen, hallintoylilääkäri, puhelin: 310 42305

jukka.pellinen(a)hel.fi

Hannu Juvonen, osastopäällikkö, puhelin: 310 52481

hannu.juvonen(a)hel.fi

Päätösehdotus

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättänee merkitä tiedoksi esityslistalla jäljempänä olevan selvityksen vaihtoehtoisista tavoista järjestää ns. paperittomien henkilöiden terveydenhuolto ja selvityksenä arvion siitä, että nykyisen palveluvalikoiman tarjoaminen ns. paperittomille henkilöille on tarkoituksenmukaista niin kauan, kun asian valmistelu sosiaali- ja terveysministeriössä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on kesken.

Esittelijä

Asian taustaa

Käsitellessään uudelleen valmisteltua lausuntoa valtuutettu Emma Karin ponteen terveyspalvelujen järjestämiseksi paperittomille henkilöille sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 20.8.2013 palauttaa asian uudelleen valmisteluun. Lautakunnan linjauksen mukaan on selvitettävä, millä edellytyksillä paperittomien henkilöiden terveyspalvelut voidaan järjestää ilman kohtuuttomia kustannuksia henkilöille itselleen sekä tehtävä suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä palvelujen järjestämiseksi välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Lautakunnan päätöksen mukaan valmistelusta tulee ilmetä

– arvio palveluiden järjestämisen kustannuksista

– arvio palveluita käyttävien paperittomien henkilöiden määrästä

– ehdotus paperittomille suunnattujen palveluiden kohderyhmän rajauksesta. Kohderyhmään tulee sisällyttää luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden ohella B-oleskelulupastatuksella maassa oleskelevat henkilöt sekä sellaiset EU-maiden kansalaiset, jotka eivät kuulu oman maansa sairasvakuutusjärjestelmän piiriin ja joilla ei siten ole oikeutta eurooppalaiseen sairasvakuutuskorttiin

– suunnitelma keinoista, joilla huolehditaan, ettei pelko poliisin kiinni ottamaksi joutumisesta estä hakeutumista hoitoon.

Valmistelussa tulee selvittää ja arvioida vaihtoehtoina palveluiden järjestäminen kaupungin omilla terveysasemilla ja HUS:n yksiköissä vs. palveluiden toteuttaminen osittain tai kokonaan ostopalveluna.

Valmistelu tulee tehdä Global Clinicin työntekijöitä ja sosiaali- ja terveysministeriötä konsultoiden ja mm. Ruotsin malliin perehtymällä.

Samalla lautakunta edellyttää virastoa kiirehtimään erityisesti hyvin haavoittuvassa asemassa olevien siirtolaisten, kuten raskaana olevien naisten ja lasten, terveydenhuollon järjestämistä kaupungin omin toimenpitein.

Selvitys

Tässä paperittomalla henkilöllä tarkoitetaan:

– Maassa ilman oleskelulupaa oleskelevaa, muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä tullutta henkilöä, jonka oleskelulupa on umpeutunut tai maahantulo tai maassa oleskelu ei ole laillista

– Suomeen muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä tullutta henkilöä, jonka oleskeluluvan tai viisumin edellytyksenä on ollut yksityinen sairausvakuutus, mutta vakuutusturva on päättynyt tai se ei ole kattava (esim. tietyt opiskelijat, joilla on määräaikaiseen maassa oloon oikeuttava B-oleskelulupa)

– EU-kansalaista, jonka tilapäinen maassa oleskelu on laillista, mutta jolla ei ole vakuutusturvaa sairauden tai sairaanhoidon varalle (esim. tietyt Itä-Euroopan väestöryhmät).

Suomessa ilman oleskelulupaa oleskelevien määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Lukumääräksi on arvioitu 2000–3000, mutta suurempiakin arvioita on esitetty. On oletettavissa, että suurin osa näistä henkilöistä oleskelee pääkaupunkiseudulla. Lisäksi Suomessa on n. 5000 tilapäisellä ns. B-oleskeluluvalla olevaa opiskelijaa, joiden opiskelupaikan ja oleskeluluvan saamisen edellytyksenä on ollut yksityinen sairausvakuutus. Vakuutusturva on kuitenkin voinut päättyä tai se ei ole kattava.

Edellä olevan perustella voidaan arvioida, että Helsingissä on mahdollisesti n. 5000 terveydenhuollon näkökulmasta paperitonta henkilöä. Nämä ovat pääasiassa nuoria aikuisia.

Edellä kuvattujen ryhmien erottelu terveydenhuollon näkökulmasta ei ole mahdollista, koska ns. paperittomien henkilöiden asema sen suhteen, miten he kykenevät itse vastaamaan omasta terveydenhuollostaan, ei ensisijaisesti ole riippuvaista siitä ryhmästä, johon he kuuluvat. Tästä syystä kaikkia paperittomien ryhmiä tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena.

Helsingissä on toiminut vuodesta 2011 vapaaehtoisvoimin Global Clinic – nimeä käyttävä vapaaehtoistoiminnan verkosto, joka tarjoaa yleislääkärin, sairaanhoitajan ja lakimiehen konsultaatioita paperittomille. Terveydenhuoltolain näkökulmasta kysymys ei ole varsinaisista terveydenhuollon palveluista, vaan asiantuntevasta neuvonnasta sekä oireenmukaisen lääkehoidon järjestämisestä osalle potilaista. Klinikassa ei ole käytössä laboratorio- eikä kuvantamistutkimuksia. Suurin osa klinikalla käyneistä potilaista on romanialaisia ja bulgarialaisia, joilla ei ole omassa maassaan sairausvakuutusta. Klinikalta päivystykseen lähetetyt potilaat on hoidettu asianmukaisesti. Global Clinicin vastuuhenkilönä toimivaa lääkäriä on kuultu tätä selvitystä varten. Global Clinicin toimintakonseptin käyttäminen julkisen terveydenhuollon järjestämisvastuun piirissä ei ole mahdollista ja nytkin sen toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminta on riskialtista.

Kustannuksista

Terveydenhuollon järjestämisen kustannukset riippuvat olennaisesti järjestetyn terveydenhuollon laajuudesta. Vuonna 2012 Helsingin terveydenhuollon kustannukset ikäryhmässä 15–49 vuotta olivat n. 1000 euroa asukasta kohti. Tästä 2/3 oli erikoissairaanhoidon ja 1/3 perusterveydenhuollon kustannuksia. Viiden tuhannen tämänikäisen henkilön terveydenhuollon kattava järjestäminen maksaa siis n. 5 miljoonaa euroa vuodessa. Jos tällainen toiminta toteutettaisiin Helsingin ja HUSin toimintana, 1/3 kustannuksista eli 1,7 milj. euroa olisi laskennallisia kustannuksia, jotka eivät realisoituisi, mutta aiheuttaisivat lisärasitusta palvelujen tuotantokykyyn Helsingin terveysasemilla. 2/3 kustannuksista eli 3,3 milj. euroa realisoituisi suoraan erikoissairaanhoidon laskutuksena. Ostopalveluina järjestettynä realisoituisi kustannuksina sen sijaan koko 5 milj. euroa. Arvioidut kustannukset ovat keskimääräisen sairastavuuden mukaan laskettuja. Paperittomien terveydenhuollon tarve voi olla keskimääräistä suurempi ja lisäksi 5000 henkilön väestön palvelutarpeessa on suuria satunnaisvaihteluja erikoissairaanhoidon osalta, koska yksittäiset hoidot voivat maksaa satoja tuhansia euroja.

Suppeimmillaan, järjestettäessä vain terveydenhuoltolain 50 §:n mukainen kiireellinen hoito, vuosikustannukset ovat joitakin satoja tuhansia euroja. Tarkemman arvion tekeminen on mahdotonta. Terveydenhuollon tietojärjestelmistä ei voida tällä hetkellä selvittää paperittomien terveydenhuollon toteutuneita kustannuksia.

Hallitus on syyskuussa 2013 antanut esityksen laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Lakiehdotuksessa ehdotetaan mm., että valtion korvaus ulotettaisiin tilanteisiin, joissa kotikunnattomalle henkilölle on annettu kiireellistä hoitoa eikä hoidon kustannuksia ole saatu perittyä. Tämän KELA:n kautta maksettavan korvauksen edellytyksenä olisi, että kustannuksia olisi todistettavasti yritetty periä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014.

Avohoidon lääkekustannukset katetaan omavastuu- ja Kela-osuudella. Koska sairausvakuutuksen ulkopuolella oleva ei saa Kela-korvausta, lääke jää kokonaan paperittoman kustannettavaksi. Tämän potilaalle koituvan maksun osuutta voisi pienentää vain toimeentulotuen tyyppisellä mekanismilla. Paperittomien avohoidon lääkehoidon kustannuksista ei ole arviota. Lääkehoidon kustannukset ovat arviolta 15 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista, mutta painottuvat vanhusväestöön. Toisaalta yksittäinen kallis lääkehoito voi muuttaa tilanteen täysin kustannusten näkökulmasta. Joka tapauksessa asianmukaisten lääkehoitojen kustantaminen 5000 henkilölle maksaa satoja tuhansia euroja.

Paperittomien terveydenhuolto muissa Euroopan maissa

Useimmat Euroopan valtiot järjestävät paperittomille vain kiireellisen hoidon. Näitä maita ovat Saksa, Tanska, Luxemburg, Irlanti, Itävalta, Viro, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Tšekin tasavalta, Slovakia, Slovenia, Unkari, Kypros, Kreikka, Bulgaria, Romania ja Espanja.

Joitakin rajoitettuja terveydenhuollon palveluja antavat Belgia, Italia, Norja, Iso-Britannia (ei kroonisen HIV:n lääkehoitoa), Portugali (ei kroonisen HIV:n lääkehoitoa,) ja Ruotsi, joka teki päätöksen rajoitetuista palveluista 2013. Laajimmat terveydenhuollon palvelut paperittomille antavat Ranska (maan sisällä alueittaisia eroja, rekisteröitymispakko), Hollanti ja Sveitsi. 

Ruotsissa on arviolta 10 000-35 000 paperitonta henkilöä. Maakäräjät ovat vastuussa paperittomien henkilöiden hoidon järjestämisestä. Aikuisille järjestetään kiireellinen hoito samantasoisena kuin syntyperäisille ruotsalaisille. Lisäksi järjestetään hammashoito, äitiyshuollon palvelut, ehkäisyneuvontaa, raskauden keskeytykset ja terveystarkastukset. Lasten terveyspalveluissa on sama laajuus kuin syntyperäisillä ruotsalaisilla.

Terveystarkastukset ovat Ruotsissa paperittomille maksuttomia, samoin hoito, joka on tartuntalain mukaista. Kustannuksista vastaa maakäräjät, joilla on oikeus periä hoitomaksuja myös paperittomilta. Kulujen kasvu maakäräjille on arviolta 210–300 miljoonaa kruunua (2,4 – 3,4 milj. euroa).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitys

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käynnistänyt keväällä 2013 sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä selvityksen paperittomien terveydenhuollosta.  Selvityksessä tulee huomioida seuraavat seikat:

– Paperittomien henkilöiden terveyspalvelujen tarve, nykyinen terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset.

– Paperittomien terveydenhuoltoon liittyvät eettiset ja ihmisoikeuskysymykset yksilön ja kansanterveyden kannalta

– Paperittomien terveydenhuollon järjestämisen vaihtoehdot mukaan luettuina palvelujen laajuus, järjestäjä ja kustannukset

– Lainsäädännön muutostarpeet

– Paperittomien henkilöiden terveydenhuollon järjestäminen muissa maissa (erityisesti muut Pohjoismaat).

Selvityshankkeen tukiryhmässä on Helsingin sosiaali- ja terveysviraston edustus. Selvityshankkeen loppuraportti on odotettavissa tammikuun 2014 loppuun mennessä.

ETENE:n kannanotto

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on 6.11.2013 ottanut kantaa paperittomien henkilöiden asemaan ja kohteluun. ETENE katsoo, että

– Paperittomien henkilöiden riittämätön hoito ei ole hoitoetiikan näkökulmasta hyväksyttävä vaihtoehto. Paperittomien henkilöiden oikeus terveyspalveluihin nykyisen lainsäädännön mukaan tulee kiireellisesti täsmentää siitäkin syystä, että tällä hetkellä kuntien toimintatavat poikkeavat toisistaan.

– THL:n asiaa koskevan selvityksen valmistuttua on tehtävä tarvittavat ratkaisut. On selvitettävä, miten parhaiten varmistetaan, että paperittomille henkilöille tarjotaan kiireellisen hoidon lisäksi muu välttämätön hoito ajoissa. Tällaisia hoitoa tarvitsevia ryhmiä ovat esim. HIV-positiiviset odottavat äidit, joiden lapsella on tartuntariski sekä huonossa tasapainossa olevat diabetespotilaat.

– Suomen terveydenhoitojärjestelmän tulee toimia siten, että se mahdollistaa paperittoman potilaan hoitoon pääsyn ja hoidon sekä potilaan lähettämisen tarvittaessa myös asianmukaiseen jatkohoitoon.

Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten hengen mukaista on, että paperittomat henkilöt saavat heille ihmisoikeuksienkin näkökulmasta kuuluvat terveyspalvelut ja inhimillisen kohtelun. Siksi ETENE pitää tärkeänä paperittomien ihmisarvon tunnustamista ja heidän terveyspalvelujensa selkiyttämistä tarvittaessa myös uudella lainsäädännöllä.

Terveyspalvelujen tarjonnan vaikutus maahan tuloon

On mahdollista, että laajojen terveydenhuollon palvelujen tarjoaminen paperittomille lisäisi laillista ja laitonta maahantuloa sekä maassa oleskelua. Tämä aiheuttaisi ennalta arvaamattomia terveydenhuollon kustannuksia ja resurssitarpeita sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Esimerkiksi yhden lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloositapauksen hoito maksaa 160 000 euroa, lääkkeille herkän tuberkuloosin 6 kk:n lääkehoito 15 000 euroa ja HIV:n hoitokulut vähintään 20 000 euroa vuodessa. HUS-alueella tuberkuloosin ilmaantuvuus on kantaväestössä 4/100 000, maahanmuuttajilla 35 / 100 000.

Elokuussa 2013 Eurosurveillance.org -sivustolla julkaistussa tutkimuksessa raportoitiin vastustuskykyisten tuberkuloositapausten lisääntyneen maahanmuuttajien keskuudessa Ranskassa. Lähes kaikki näistä henkilöistä olivat niin äskettäin maahan tulleita, että tartunta on tapahtunut ennen maahan muuttoa. Tutkijat pitävät tätä mahdollisena osoituksena maahan muutosta terveydellisten syiden vuoksi.

Paperittomien terveydenhuollon vaihtoehtoisia järjestämistapoja

1. Kattavat terveyspalvelut kuten helsinkiläisille. Tässä vaihtoehdossa kustannukset olisivat ennalta arvaamattomat ja suuret, sairastavuudesta ja hoitoon hakeutumisesta riippuen n. 5 miljoonan euron suuruusluokkaa vuodessa. Tästä kaupungin osuus riippuisi siitä toteutetaanko palvelu omana toimintana vai ostopalveluna sekä mahdollisesti tulevaisuudessa valtion korvaaman kiireellisen hoidon osuudesta.

2. Nykytilanteen mukainen käytäntö, jossa järjestetään kiireellinen hoito terveydenhuoltolain mukaisesti. Hallituksen esityksen mukaan valtio korvaisi sen osan kiireellisestä hoidosta, jota ei saada muuten perittyä. Valtion korvauksen edellytyksenä kuitenkin olisi se, että kustannuksia olisi yritetty periä viime kädessä potilaalta. Tällä hetkellä paperittomilta ei käytännössä saada perittyä hoidosta aiheutuneita todellisia kustannuksia. Tämänkin vaihtoehdon kustannusvaikutus kaupungille riippuisi valtion korvauksen suuruudesta ja olisi mahdollisesti joitakin satojatuhansia euroja.

3. Em. vaihtoehtojen välimuoto, jossa tarjottaisiin kiireellisen hoidon lisäksi kaikille raskaana oleville ja neuvolaikäisille lapsille laajat terveydenhuollon palvelut, sekä neuvola- että sairaanhoitopalvelut. On kuitenkin huomattava, että suomalaisen standardin mukaista äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa ei voida harjoittaa ilman erikoissairaanhoidon tukea. Tämän vaihtoehdon kustannukset olisivat vaihtoehtojen 1 ja 2 välissä. Kustannukset olisivat erittäin alttiita satunnaisvaihteluille, koska raskauteen, synnytyksiin ja varhaislapsuuteen liittyy suhteellisen harvinaisia, mutta erittäin suuria kustannuksia aiheuttavia riskejä.

Palvelujen tuottajana voi toimia julkinen, kolmas tai yksityissektori. Yksinkertaisin vaihtoehto on tuottaa palvelut osana julkista terveydenhuoltoa. Ulkoistaminen edellyttäisi kilpailuttamista, osa erikoissairaanhoidosta olisi kuitenkin hankittava HUS:sta ja valvontakustannukset olisivat huomattavat. Ulkoistuksessa myös perusterveydenhuollosta syntyisi realisoituvia kustannuksia. Mikäli palvelut järjestetään Helsingin ja HUS:in toimintana minkä tahansa esitetyn vaihtoehdon mukaisina, ne voidaan käynnistää nopealla aikataululla ohjeistamalla terveydenhuollon toimintayksiköt uudestaan.

Terveydenhuollon henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus eikä mahdollisuutta joutua potilaana poliisin kiinniottamiseksi ole, mikäli terveydenhuollon ammattihenkilölle ei synny ilmoitusvelvollisuutta esimerkiksi vakavan rikoksen suunnittelun tai lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn perusteella. Asian piirissä toimivien kansalaisjärjestöjen tulisi korostaa ns. paperittomille henkilöille suomalaisen terveydenhuollon vaitiolovelvollisuutta ja muille viranomaisille ilmoittamisvelvollisuuden tarkkaa lakeihin perustuvaa rajausta. Terveydenhuollossa paperittoman oikeudellinen asema vaitiolovelvollisuuden ja muille viranomaisille ilmoittamisvelvollisuuden suhteen on samanlainen kuin kenen tahansa terveydenhuollon potilaan.

Sosiaali- ja terveysviraston talousarviossa vuodelle 2014 ei ole varauduttu paperittomien terveyspalvelujen laajentamiseksi nykyisestään. Tästä ja esittelyssä esiintuoduista syistä esitetään nykytilanteen säilyttämistä ns. paperittomien terveydenhuollon järjestämisessä.

Terveysvaikutusten arviointi

Paperittomat henkilöt muodostavat erityisen haavoittuvan väestöryhmän, jonka riittävien terveyspalveluiden järjestäminen parantaisi merkittävästi tämän väestöryhmän terveyttä.

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Jukka Pellinen, hallintoylilääkäri, puhelin: 310 42305

jukka.pellinen(a)hel.fi

Hannu Juvonen, osastopäällikkö, puhelin: 310 52481

hannu.juvonen(a)hel.fi

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 09.09.2013 § 971

HEL 2012-013915 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 26.9.2012 hyväksymän toivomusponnen (Emma Kari) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

06.05.2013 Palautettiin

29.04.2013 Pöydälle

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.08.2013 § 267

HEL 2012-013915 T 00 00 03

Päätös

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun siten, että selvitetään, millä edellytyksillä paperittomien henkilöiden terveyspalvelut voidaan järjestää ilman kohtuuttomia kustannuksia henkilöille itselleen, sekä tehdään suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä niiden järjestämiseksi välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Valmistelusta tulee ilmetä
- arvio palveluiden järjestämisen kustannuksista
- arvio palveluita käyttävien paperittomien henkilöiden määrästä
- ehdotus paperittomille suunnattujen palveluiden kohderyhmän rajauksesta; kohderyhmään tulee sisällyttää luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden ohella B-oleskelulupastatuksella maassa oleskelevat henkilöt sekä sellaiset EU-maiden kansalaiset, jotka eivät kuulu oman maansa sairasvakuutusjärjestelmän piiriin ja joilla ei siten ole oikeutta eurooppalaiseen sairasvakuutuskorttiin
- suunnitelma keinoista, joilla huolehditaan, ettei pelko poliisin kiinni ottamaksi joutumisesta estä hakeutumista hoitoon.

Valmistelussa tulee selvittää ja arvioida vaihtoehtoina palveluiden järjestäminen kaupungin omissa terveyskeskuksissa ja HUSn yksiköissä vs. palveluiden toteuttaminen osittain tai kokonaan ostopalveluna.

Valmistelu tulee tehdä Global Clinicin työntekijöitä ja sosiaali- ja terveysministeriötä konsultoiden ja mm. Ruotsin malliin perehtymällä.

Samalla lautakunta edellyttää virastoa kiirehtimään erityisesti hyvin haavoittuvassa asemassa olevien siirtolaisten, kuten raskaana olevien naisten ja lasten, terveydenhuollon järjestämistä kaupungin omin toimenpitein.

Käsittely

20.08.2013 Palautettiin

Palautusehdotus:
Anna Vuorjoki: "Esitän asian palauttamista valmisteluun siten, että selvitetään, millä edellytyksillä paperittomien henkilöiden terveyspalvelut voidaan järjestää ilman kohtuuttomia kustannuksia henkilöille itselleen, sekä tehdään suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä niiden järjestämiseksi välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Valmistelusta tulee ilmetä
- arvio palveluiden järjestämisen kustannuksista
- arvio palveluita käyttävien paperittomien henkilöiden määrästä
- ehdotus paperittomille suunnattujen palveluiden kohderyhmän rajauksesta; kohderyhmään tulee sisällyttää luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden ohella B-oleskelulupastatuksella maassa oleskelevat henkilöt sekä sellaiset EU-maiden kansalaiset, jotka eivät kuulu oman maansa sairasvakuutusjärjestelmän piiriin ja joilla ei siten ole oikeutta eurooppalaiseen sairasvakuutuskorttiin
- suunnitelma keinoista, joilla huolehditaan, ettei pelko poliisin kiinni ottamaksi joutumisesta estä hakeutumista hoitoon.

Valmistelussa tulee selvittää ja arvioida vaihtoehtoina palveluiden järjestäminen kaupungin omissa terveyskeskuksissa ja HUSn yksiköissä vs. palveluiden toteuttaminen osittain tai kokonaan ostopalveluna.

Valmistelu tulee tehdä Global Clinicin työntekijöitä ja sosiaali- ja terveysministeriötä konsultoiden ja mm. Ruotsin malliin perehtymällä.

Samalla lautakunta edellyttää virastoa kiirehtimään erityisesti hyvin haavoittuvassa asemassa olevien siirtolaisten, kuten raskaana olevien naisten ja lasten, terveydenhuollon järjestämistä kaupungin omin toimenpitein."

Kannattajat: Laura Nordström, Mikael Sjövall

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätös syntyi seuraavan äänestyksen jälkeen:

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan

EI-ehdotus: Jäsen Vuorijoen esittämä palautusehdotus, jota kannattivat jäsenet Laura Nordström ja Mikael Sjövall:

"Esitän asian palauttamista valmisteluun siten, että selvitetään, millä edellytyksillä paperittomien henkilöiden terveyspalvelut voidaan järjestää ilman kohtuuttomia kustannuksia henkilöille itselleen, sekä tehdään suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä niiden järjestämiseksi välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana. Valmistelusta tulee ilmetä
- arvio palveluiden järjestämisen kustannuksista
- arvio palveluita käyttävien paperittomien henkilöiden määrästä
- ehdotus paperittomille suunnattujen palveluiden kohderyhmän rajauksesta; kohderyhmään tulee sisällyttää luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden ohella B-oleskelulupastatuksella maassa oleskelevat henkilöt sekä sellaiset EU-maiden kansalaiset, jotka eivät kuulu oman maansa sairasvakuutusjärjestelmän piiriin ja joilla ei siten ole oikeutta eurooppalaiseen sairasvakuutuskorttiin
- suunnitelma keinoista, joilla huolehditaan, ettei pelko poliisin kiinni ottamaksi joutumisesta estä hakeutumista hoitoon. Valmistelussa tulee selvittää ja arvioida vaihtoehtoina palveluiden järjestäminen kaupungin omissa terveyskeskuksissa ja HUSn yksiköissä vs. palveluiden toteuttaminen osittain tai kokonaan ostopalveluna. Valmistelu tulee tehdä Global Clinicin työntekijöitä ja sosiaali- ja terveysministeriötä konsultoiden ja mm. Ruotsin malliin perehtymällä. Samalla lautakunta edellyttää virastoa kiirehtimään erityisesti hyvin haavoittuvassa asemassa olevien siirtolaisten, kuten raskaana olevien naisten ja lasten, terveydenhuollon järjestämistä kaupungin omin toimenpitein."

Jaa-äänet: 5
Sirpa Asko-Seljavaara, Seija Muurinen, Tuomas Nurmela, Tuula Salo, Markku Vuorinen

Ei-äänet: 8
Maija Anttila, Joonas Leppänen, Jouko Malinen, Laura Nordström, Marko Rosenholm, Mikael Sjövall, Hannu Tuominen, Anna Vuorjoki

Tyhjä: 0
 

Poissa: 0
 

18.06.2013 Pöydälle

26.02.2013 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Esittelijä

virastopäällikkö

Matti Toivola

Lisätiedot

Jukka Pellinen, hallintoylilääkäri, puhelin: 310 42305

jukka.pellinen(a)hel.fi

Talous- ja suunnittelukeskus 13.6.2013

HEL 2012-013915 T 00 00 03

Suppeimmin paperittomat voitaisiin määritellä laittomasti Suomessa oleskeleviin henkilöihin. Paperittomilla voidaan tarkoittaa myös sellaisia Suomessa oleskelevia henkilöitä, joilla ei ole oikeutta käyttää julkisia terveyspalveluita asiakasmaksulain mukaisesti. Suurella osalla heistä on kuitenkin tarpeellisen hoidon kattava sairauskuluvakuutus (tai ovat muun vastaavan järjestelmän piirissä) jos hakeutuvat Suomessa hoitoon.

Toisaalta tilapäisesti Suomessa oleskelevat ulkomaalaiset, työttömät tai asunnottomat ulkomaalaiset, henkilöt, joiden perheenjäsenet eivät asu Suomessa, henkilöt, jotka asuvat toisessa maassa ja työskentelevät toisessa maassa, ulkomaalaiset opiskelijat ja turistit ovat sairausvakuutuksen ja kunnallisen terveydenhuollon ulkopuolella, mutta silti laillisesti Suomessa.

Suomessa ilman oleskelulupaa oleskelevien määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta lukumääräksi on arvioitu 2000–3000. Edellisten lisäksi on ihmisryhmiä, jotka ovat terveydenhuollon näkökulmasta paperittoman kaltaisessa tilanteessa. Näihin kuuluvat muun muassa Itä-Euroopan romanit. Kesäaikana Itä-Euroopan romaneja arvioidaan olevan pääkaupunkiseudulla noin 400 – 600 ja talviaikoina 50–100 henkilöä.

Talous- ja suunnittelukeskus viittaa aiempaan lausuntoonsa ja toteaa, että ensisijaisesti Suomeen tulisi sosiaali- ja terveysministeriön johdolla luoda yhtenäiset kansalliset ohjeet siitä, miten paperittomien terveydenhuolto tulisi järjestää ja mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan välttämättömällä hoidolla. Yksittäisen kunnan ei tule laajentaa palvelujaan alueelle, josta ei ole kansallisia linjauksia. Mikäli kansallisten linjausten jälkeen päädytään siihen, että palvelut tulisivat kuntien tehtäväksi, tulee huomioida hallitusohjelman kirjaus, kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä edistetään mm.
rajoittamalla kuntien tehtävien laajentamista.

Talous- ja suunnittelukeskus pitää ensisijaisena vaihtoehtona paperittomien terveydenhuollon toteuttamista tartuntatautilakia, terveydenhuoltolakia ja terveydenhuollon salassapitosäädöksiä noudattaen, jolloin Suomessa oleskelevat ihmiset saavat lain mukaisen kiireellisen hoidon. Terveydenhuoltolain 50 §:n mukaan kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki, on annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Tämä koskee myös paperittomia henkilöitä. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn -alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista.

Samalla talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että mahdolliset tulevat valtakunnalliset linjaukset otetaan myöhemmin huomioon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käynnistämässä sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä selvitystä paperittomien terveydenhuollosta ja mahdollisista toimenpide-ehdotuksista, joihin nykytilanne antaa aihetta. Selvityshankkeen tukiryhmään on pyydetty Helsingin sosiaali- ja terveysviraston edustus.

Lisäksi talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että talousarviossa ei ole varauduttu paperittomien terveyspalvelujen laajentamiseksi nykyisestään, vaan toiminnan rahoitus merkitsisi vastaavaa vähennystä jostain muusta toiminnasta. Yleislääkäritasoisen vastaanoton, joka sisältäisi tarvittavat laboratorio- ja kuvantamispalvelut sekä lasten- ja äitiysneuvolapalvelut, kustannukset olisivat vähintään 100 000 euroa vuodessa. Lisäksi merkittäviä kustannuksia aiheutuisi erikoissairaanhoidosta

11.3.2013 Lausunto annettu

Lisätiedot

Katja Rimpilä, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36256

katja.rimpila(a)hel.fi