§ 64

Pelastuslautakunnan esitys edelleen kaupunginhallitukselle pelastuslaitoksen menokehyksen lisämäärärahasta vuodelle 2018

HEL 2018-006701 T 09 05 01

Päätös

Pelastuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että pelastuslaitoksen käyttömenoihin lisätään 301 000 euron lisämääräraha vuodelle 2019 sekä tuleville vuosille sopimuspalokuntien taloudellisten resurssien turvaamiseksi sopimuspalokuntien hakemuksen mukaisesti.

Esitys toiminnan kehittämiseksi

Sopimuspalokuntien kulujen kasvu kiinteistöjen (siltä osin, kun pelastusasemakäytössä) ja kaluston osalta tarvitsee huomiota ja korjaamista. Sopimuspalokuntien palokuntarakennuksissa ja kalustossa on korjaus ja huoltotarpeita, jotka tulisi huomioida sopimuspalokuntien rahoituksessa. Uudet vaateet, kuten esimerkiksi ”puhdas paloasema” vaatii investointeja vanhoihin asemarakennuksiin. Toiminnan turvaamiseksi rahoitusta tulisi lisätä sopimuspalokuntien esityksen mukaisesti.

Lisäksi pelastuslautakunta esittää, että sopimuspalokuntien käyttöä tehostetaan sekä lisätään heidän toimintaansa seuraavia tehtäviä:

Sopimuspalokuntien käyttö öljyvahingoissa, varsinkin suurissa merellisissä öljyonnettomuuksissa voitaisiin tehostaa. Sopimuspalokuntien resurssi olisi nopeasti käytettävissä sekä tuki- että torjuntatehtäviin. Sopimuspalokuntien kuuluminen pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmään ja Virve-järjestelmän käytön tuntemus ja osaaminen ovat suureksi hyödyksi isossa öljyntorjuntatilanteessa. Sopimuspalokuntien koulutus rantaöljyntorjuntaan, sekä tukitehtäviin käynnistetään syksyllä 2018 tai viimeistään keväällä 2019.

Pelastuslautakunta esittää sopimuspalokuntien käyttämistä pesulinjan kokoamisessa ja osittain käytössä, jolloin ammattipalomiehien työpanosta voitaisiin suunnata varsinaisiin ja enemmän osaamista vaativiin torjunta-, ensihoito- ja pelastustehtäviin. Pelastuslaitoksella on pesulinjasto, joka on tarkoitettu vaarallisten aineiden (CBRNe) -onnettomuuksissa mahdollisesti altistuneiden ihmisten puhdistamiseen. Kokemus on osoittanut linjaston kokoamisen olevan aikaa ja runsaasti miehistöä vievä toimenpide. Puolustusvoimilla on lisäksi Santahaminassa puhdistusjärjestelmä, joka yhteistoimintasopimuksen mukaan on 24/7 pelastuslaitoksen hälytettävissä. Myös tämän järjestelmän kokoamiseen sopimuspalokunnat ovat hyvä resurssi. Tämä toiminta voidaan käynnistää kesän ja syksyn 2018 aikana.

Lisäksi pelastuslautakunta esittää, että jatkoselvitetään sopimuspalokuntien mahdollisuuksia ottaa hoitaakseen isojen tilanteiden aikaisia huoltotoimenpiteitä, kuten paineilmahuolto, työkalujen huolto esimerkiksi moottorisahat, puhtaiden sammutusasujen vaihto, erilaisten huolto- ja tukikonttien kuljetus ja operointi ja muonitushuolto. Huoltotoimenpiteitä on syytä jatkossa kehittää muistaen, että pelastuslaitoksella on itsellään myös tarve löytää ikääntyville palomiehille tehtäviä, kun suorituskyky alenee.

Pelastuslautakunta esittää, että sopimuspalokuntien poikkeusolojen koulutusta tulisi kehittää ja lisätä. Helsingin sopimuspalokunnat ovat normaalioloissa sekä etenkin poikkeusoloissa pelastuslaitoksen oleellinen resurssi. Sopimuspalokunnista löytyy paljon henkilöitä, jotka eivät enää ole hälytysosastossa toimijoina, mutta vanhan kokemuksensa ja osaamisensa puolesta soveltuisivat hyvin poikkeusolojen tehtäviin, esimerkiksi väestönsuojelussa. Tilanteissa, joissa väestön suojaaminen väestönsuojiin tulee tarpeelliseksi, tarvitaan osaavaa ja järjestelmän tuntevaa henkilöstöä pelastuslaitoksen työntekijöiden lisäksi. Väestön suojaamisen tilanteessa väestönsuojien henkilökunta on kriittinen resurssi ja tähän asiaan tulisi erityisesti kiinnittää huomiota. Koulutus voitaisiin käynnistää vuoden 2019 aikana.

Pelastuslautakunta esittää, että sopimuspalokuntien korvaussummia turvallisuuskoulutuksen osalta tarkennetaan sekä muutetaan siten, että se selkeämmin kohdistuu tekemiseen. Sopimuspalokunnat tekevät paljon turvallisuuskoulutusta. Sopimuspalokunnista on saatu selkeä viesti, että taloudellista panosta lisäämällä ja kohdistamalla useat sopimuspalokunnat kykenisivät lisäämään turvallisuuskoulutustilaisuuksia.

Sopimuspalokunnat avustavat alueellaan asuinrakennusten valvonnan prosessia tarjoamalla ohjausta alueensa asuinrakennuksille. Asuinkiinteistöt ovat harvakseltaan käyttäneet hyväksi tätä mahdollisuutta. Pelastuslaitos korostaa asuinrakennusten valvonnan infopaketeissa sopimuspalokuntien antaman avun mahdollisuutta ja pyrkii ohjaamaan asuinkiinteistöjä kääntymään ongelmissaan alueensa sopimuspalokunnan puoleen.

Esityksen perustelut

Sopimuspalokunnat ovat lähestyneet Helsingin kaupunkia kirjeellä 4.1.2018 "Esitys Helsingin sopimuspalokuntien resurssien varmistamiseksi". Projektin aloituskokous pidettiin keskuspaloasemalla 31.1.2018, jossa käytiin läpi tehtävänanto sekä tavoitteet ja tehtävien jako. Kokouksessa päätettiin, että selvitystyössä käsitellään operatiivista toimintaa, palokuntien erikoistumista, turvallisuuskoulutusta ja asuinrakennusten omavalvontaa sekä mahdollisia toiminnan kehittämisen mahdollisuuksia.

Sopimuspalokunnat ovat Helsingissä pelastuslaitokselle erittäin tärkeä resurssi. Sopimuspalokuntia käytetään päivittäisistä onnettomuuksista aina suuronnettomuuksien kautta poikkeusoloihin. Sopimuspalokuntien resursseilla on merkittävä rooli kaupungin suuronnettomuusvalmiudessa sekä poikkeusoloihin varautumisessa. Helsingin 15 sopimuspalokuntaa tuottavat pelastuslaitokselle 40 ajoneuvon ja noin 300 hengen koulutetun resurssin erilaisiin pelastustoiminnan tehtäviin. Vuonna 2015 osa sopimuspalokuntien yksiköistä liitettiin suoraan määrättyjen onnettomuustehtävien hälytysvasteisiin, mikä on omalta osaltaan vähentänyt hälytysviiveitä ja parantanut VPK-yksiköiden käytettävyyttä operatiivisissa tehtävissä. Helsingin sopimuspalokunnat suorittavat vuodessa noin 600 – 1000 hälytystehtävää. 

Lisäksi sopimuspalokunnat tekevät arvokasta työtä turvallisuuskoulutuksissa alueellaan sekä tukemalla omalla toiminnallaan pelastuslaitoksen asuinrakennusten valvonnan prosessia. Sopimuspalokuntien vastuut ja velvollisuudet ovat lisääntyneet runsaasti 2000-luvun aikana, sen näkymättä kuitenkaan taloudellisessa resursoinnissa. Toiminnan jatkuminen nykyisellä tasolla ja sen kehittäminen vaatii nykyistä vahvempia taloudellisia resursseja.

Tämän lisäksi sopimuspalokunnat ovat erikoistuneet osaamisen erityisaloille muun muassa eläinpelastus, jälkivahinkojentorjunta, vesihuolto, meritoiminta, säiliö-, nostolava- ja pioneeriyksiköt. Valtaosalla sopimuspalokunnista on jokin erityistoiminta-alue, josta on hyötyä pelastuslaitokselle.

Helsingin sopimuspalokunnat toimivat pääsääntöisesti omistamissaan asematiloissa ja käyttävät omistamaansa ajoneuvokalustoa. Tässä Helsingin sopimuspalokunnat poikkeavat pääsääntöisesti maamme vastaavista kaupunkisopimuspalokunnista (kuten Espoo ja Vantaa), joissa alueiden pelastuslaitokset pääsääntöisesti vastaavat sopimuspalokuntien kiinteistöjen ja ajoneuvokaluston hankkimisesta ja ylläpidosta (liite). Helsingin kaupunki luovuttaa käytöstä poistuvaa pelastuskalustoa sopimuspalokunnille. Sopimuspalokunnilla on myös omaa ajoneuvokalustohankintaa, jossa sopimuspalokuntien omarahoitusosuus on aina merkittävässä osassa. Helsingissä luovutettava käytetty ajoneuvokalusto on kuitenkin merkittävästi vanhempaa kuin muualla Suomessa, johtuen siitä, että pelastuslaitos kierrättää omat sammutusautonsa ensin joko vara-autoina tai pelastuskoulun kautta, jolloin ne päätyvät sopimuspalokunnille aikaisintaan noin 15 vuoden ikäisinä.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Jari Korkiamäki, va. pelastusjohtaja, puhelin: 310 30060

jari.korkiamaki(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Esitysehdotus

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Jari Korkiamäki, va. pelastusjohtaja, puhelin: 310 30060

jari.korkiamaki(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

.