1

Peruskoulun palveluverkon kehittäminen Käpylän alueella

HEL 2014-005878 T 12 00 01

Esitysehdotus

Opetuslautakunta esittää kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustolle, että Käpylän peruskoulu ja Yhtenäiskoulu yhdistetään hallinnollisesti 1.8.2015 lukien.

Esittelijän perustelut

Tavoitteet

Helsingin koulu- ja oppilaitosverkkoa tarkastelu perustuu opetuslautakunnan hyväksymiin koulutuspoliittisiin linjauksiin (opetuslautakunta 31.1.2012 § 7) sekä kaupungin strategisiin tavoitteisiin ja talousarvio-ohjeisiin.

Laadukas palveluverkko turvataan sopeuttamalla se vastaamaan oppilaiden ja opiskelijoiden muuttuvia palvelutarpeita. Tilamitoitusperusteet tarkistetaan ottamalla huomioon kaikki kaupungissa sijaitsevat koulut ja oppilaitokset. Koulujen tiloja avataan asukkaiden ja kolmannen sektorin käyttöön ja käytöstä saatavia resursseja kohdennetaan kouluille.

Talouden tasapainottamiseksi ja tuottavuuden paranemiseksi kaikki hallintokunnat ovat laatineet tilankäyttöohjelmat ja tehostamissuunnitelmat.

Perusopetuksessa huolehditaan opetuksellisesta yhtenäisyydestä 1–9  -luokilla ja muodostetaan mahdollisuuksien mukaan hallinnollisesti yhtenäisiä peruskouluja (luokat 1-9). Koulujen oppilaaksiottoalueita kehitetään vastaamaan nykyistä laajemman alueen koulutustarvetta. Huolehditaan koulumatkojen turvallisuudesta.

Koulutuspalveluja ja -tiloja kehitetään Helsingissä alueellisen tasapuolisuuden periaatteella. Uusille alueille rakennetaan väestömäärän edellyttämiä kouluja ja luovutaan ylimääräisistä koulutiloista alueilla, joilla oppilasmäärä laskee muutoin kuin tilapäisesti.

Erityisluokkaverkon suunnittelun lähtökohtana on vahvistaa lähikouluperiaatteen ja yhtenäisen peruskoulun toteutumista. Erityisluokkien sijoittamisessa otetaan huomioon koulun kokonaistilanne: koulun rakenne, yleisopetuksen oppilaiden määrät ja muut pienryhmät. Erityisluokkien sijoittamisella edistetään oppilaan oikeutta osittaiseen integraatioon koulupäivän aikana.

Peruskoulun opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ja tuntijakouudistuvat ja otetaan käyttöön 1.8.2016. Opetussuunnitelmassa korostetaan perusopetuksen yhtenäisyyttä ja oppilaan oppimispolun jatkumoa. Lisäksi painotetaan tulevaisuudessa tarvittavia laaja-alaista osaamista.

Helsingin kaupungissa laaditaan koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelman uudistuminen rinnan palveluverkon kehittämisen kanssa tarjoavat Käpylän alueelle mahdollisuuden kehittää uudenlaista, alueen asukkaiden tarpeita vastaavaa palvelukokonaisuutta. Nykyisten koulujen opetussuunnitelmallinen omaleimaisuus voidaan ottaa huomioon uutta opetussuunnitelmaan rakennettaessa. Yhtenäiskoulun varhennetun englannin ja Käpylän peruskoulun varhennetun espanjankielen opetus tukevat toisiaan pedagogisesti ja voidaan toteuttaa myös yhdistyvässä koulussa.

Palveluverkon kuvaus

Käpylässä toimii Koskelan ala-asteen koulu, kaksi yhtenäistä peruskoulua, Käpylän peruskoulu ja Yhtenäiskoulu, sekä kaksi lukiota. Yhtenäiskoulun lukiota tarkastellaan tämän kokouksen toisessa asiakohdassa.

Peruskouluissa on oppilaita Koskela ala-asteella 81, Yhtenäiskoulussa 211 ja Käpylän peruskoulussa 769 eli yhteensä 1 061 oppilasta.

Käpylän peruskoulussa on 1. luokalta alkava espanjan kielen opetus, jossa syksyllä 2013 oli 182 oppilasta, 1. luokalta alkava Luonto ja tiede -painotus, jossa oli 141 oppilasta. Yhteensä painotetussa ja kieliopetuksessa oli siten 323 oppilasta. Lisäksi Käpylän peruskoulussa on lisäluokka, jossa on 36 oppilasta. Yhteensä noin 90 oppilasta opiskelee erityisopetuksen pienryhmissä.

Tiloja (tehostettu mitoitus) on Koskelan ala-asteella 90, Yhtenäiskoulussa 176 ja Käpylän peruskoulussa 1 101 eli yht. 1 367 oppilaspaikkaa.

Alueella on paljon ylimääräistä tilaa peruskouluverkossa.

Vaihtoehtoiset ehdotukset

Käpylän alueen peruskoulun palveluverkkoa tarkastellaan seuraavassa kolmen ehdotuksen pohjalta, joissa kaikissa on kyse koulujen hallinnollisesta yhdistämisestä, yhtenäisen laajennetun oppilaaksottoalueen määrittämisestä ja yhdestä rakennuksesta luopumisesta.

Ehdotus 1: Alueella on yksi yhtenäinen peruskoulu

- Käpylän peruskoulu, Koskelan ala-asteen koulu ja Yhtenäiskoulu yhdistetään hallinnollisesti
- luovutaan vaihtoehtoisesti
        - Väinölänkadun rakennuksesta
        - Untamontien rakennuksesta
        - Yhtenäiskoulun rakennuksesta

Ehdotus 2: Alueella on yksi yhtenäinen peruskoulu ja yksi ala-asteen koulu

- Käpylän peruskoulu ja Yhtenäiskoulu yhdistetään hallinnollisesti
- Koskelan ala-aste laajenee 1-6 luokkien kouluksi
- Käpylän alueelle tulee laajennettu oppilaaksiottoalue
- luovutaan vaihtoehtoisesti
        - Väinölänkadun rakennuksesta
        - Untamontien rakennuksesta
        - Yhtenäiskoulun rakennuksesta

Ehdotus 3: Alueella on kaksi yhtenäistä peruskoulua

- Yhtenäiskoulu ja Koskelan ala-aste yhdistetään hallinnollisesti
- Käpylän alueelle tulee laajennettu oppilaaksiottoalue
- luovutaan vaihtoehtoisesti
        - Väinölänkadun rakennuksesta
        - Untamontien rakennuksesta.

Ehdotusten tarkastelu

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto käsittelee tässä kokouksessa palveluverkon kehittämistä Käpylässä hallinnollisen ratkaisun osalta. Tilasta luopumista, laajennettu oppilaaksiottoaluetta ja erityis- ja lisäopetuksen luokkaverkko käsitellään opetuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa syksyllä 2014 sen jälkeen, kun hallinnollisista ratkaisuista on tehty päätökset.

1) Hallinnollinen malli

Nykyinen palveluverkko ei mahdollista optimaalista koulun kehittämistä. Koskelan ala-aste on oppilasmäärältään pieni johtajakoulu. Yhtenäiskoulun oma oppilaspohja on erittäin pieni. Syksyllä 2014 koulutulokkaita alueella asuu vain 13. Vuosiluokilla 7-9 syksyllä 2014 opiskelee alle 60 oppilasta. Jotta oppilaille voidaan tarjota opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden mukainen opetus, Yhtenäiskoulun pieni koko edellyttää huomattavan kalliin resursoinnin, mikä puolestaan luo epätasa-arvoa alueelle. Esimerkiksi Yhtenäiskoulun oppilaan tuoma opetustuntiresurssi 7-9 luokilla on 8 952 euroa/oppilas/vuosi ja Käpylän peruskoulussa 5 754 euroa/vuosi.

Yhden yhtenäisen peruskoulun mallissa (ehdotus 1) koulun oppilaspohja on riittävä 7-9 luokkien osalta. Koulun koko jäänee selvästi alle 1 000 oppilaan, kun toissijainen muu oppilaaksisotto pienenee. Erityisluokkien määrää on todennäköisesti vähennettävä. Lisäopetuksen luokka voidaan myös tarvittaessa siirtää pois. Isolla koululla olisi monta rakennusta eri puolilla Käpylää, joka hallinnollisesti haastavaa, mutta mahdollistaa yhteisen suunnittelun ja tarvittaessa hyvinkin joustavat ratkaisut ja koulun kehittämisen.

Yksi iso yhtenäinen peruskoulu (ehdotus 2) ja pienemmille lapsille kaikki alaluokat käsittävä Koskelan ala-asteen koulu mahdollistaa tasapuolisen opetustarjonnan kaikille alueen lapsille lähellä kotia. Yhdellä peruskoululla on myös riittävä oppilaspohja 7-9 luokilla. Erityisluokkien määrää on todennäköisesti vähennettävä. Lisäopetuksen luokka voidaan myös tarvittaessa siirtää pois. Koskelan ala-asteen kasvattaminen 1-6 -luokkien kouluksi edellyttää laajennettua oppilaaksiottoaluetta.

Kaksi yhtenäistä peruskoulua jossa Koskelan ala-asteen koulu liittyy Yhtenäiskouluun (ehdotus 3) mahdollistaa tarvittaessa Koskelan koulun pitämisen alkuopetuksen kouluna. Oppilaspohja ei kuitenkaan ole 7-9 luokkien osalta riittävä kahdelle yhtenäiselle peruskoululle. Erityisluokkaverkko olisi tarkistettava. Lisäopetuksen luokka voidaan myös tarvittaessa siirtää pois. Pro Yhtenäiskoulu esittää tätä mallia yhtenä vaihtoehdoista kolmen vuoden siirtymäajan kanssa. Tässä vaihtoehdossa tilasäästöjä saataisiin aikaisintaan vuonna 2018 ja hallinnollisen yhdistämisen säästöt olisivat merkittävästi pienemmät kuin kahden peruskoulun yhdistämisestä koituvat.

2) Tilatarkastelu

Laskelmat tilojen luopumisen osalta ovat liitteessä 2. Niissä on oletuksena, että Yhtenäiskoulun lukion nykyiset tilat ovat peruskoulun käytössä. Lukion käytössä olevat tilat Yhtenäiskoulussa tuovat 153 oppilaspaikkaa lisää peruskoululle. Käpylän peruskoulun soveltuvuuskoepainotuksen oppilasmäärä oletetaan kasvavan maksimikokoiseksi.

Ensimmäisenä vaihtoehtona on luopua Käpylän peruskoulun Väinölänkadun tilasta. Mikäli Väinölänkadun tilasta luovutaan, on ylimääräistä tilaa kauden alussa noin 300 paikkaa ja kauden lopussa tilanne on tasapainossa.

Toisessa vaihtoehdossa luovutaan Untamontien rakennuksesta. Tällöin tilaa on liikaa kauden alussa 460 ja lopussa 155. Tämä vaihtoehto vähentää vähiten liikoja oppilaspaikkoja ja on tilankäytöltään selkeästi tehottomin. Vaihtoehto Untamontiestä luopumisesta jätetään jatkotarkastelusta pois.

Kolmannessa vaihtoehdossa luovutaan Yhtenäiskoulun rakennuksesta. Tilaa on liikaa kauden alussa yli 300 paikkaa ja lopussa tilanne tasapainottuu.

Liitteessä on laskelma myös erikoistiloista (liikuntasalit, tekninen työ ja kotitalous). Erikoistilojen voidaan todeta riittävän kaikissa ehdotuksissa. Hallintotiloja on myös eri rakennuksissa.

3) Säästöt hallinnosta ja toiminnasta sekä tiloista

Liitteessä 3 on vertailu eri ehdotusten taloudellisia vaikutuksia. Tarkastelussa ovat vaihtoehdot, joissa luovutaan joko Väinölänkadun tai Yhtenäiskoulun rakennuksesta. Säästöihin on laskettu erikseen hallinnosta ja toiminnasta tulevat säästöt/vuosi ja tiloista luopumisesta tulevat säästöt/vuosi.

Säästöjen määrä vaihtelee välillä 401 000 - 856 000 euroa/vuosi. Eniten säästöjä saadaan vaihtoehdosta, jossa on yksi yhtenäinen peruskoulu ja luovutaan Yhtenäiskoulun tiloista (ehdotus 1). Toiseksi eniten eli 838 000 euroa/vuosi säästetään vaihtoehdossa, jossa peruskoulut ovat yhdessä ja Koskelan ala-aste itsenäisenä kouluna (ehdotus 2). Jos taas luovutaan Väinölänkadun tiloista, säästöä tulee vuositasolla 100 000 euroa vähemmän. Vähiten säästöä syntyy, kun on kaksi yhtenäistä peruskoulua ja Koskelan ala-aste on osa Yhtenäiskoulua, jolloin luovutaan Väinölänkadun tiloista (ehdotus 3). 

Kaikissa esityksissä vuoden 2015 osalta säästöä syntyy enintään 6 kuukauden osalta, joka esim. Pro Ynk:n ehdotuksessa tarkoittaisi vain 24 000 euron säästöä, kun esimerkiksi Yhtenäiskoulun ja Käpylän peruskoulun hallinnollinen yhdistäminen Koskelan ala-asteen koulun jäädessä omaksi hallinnolliseksi yksiköksi toisi jo vuonna 2015 säästöä noin 419 000 – 369 000 euroa. Vuokrien sekä hallinnon ja toiminnan kulujen säästöjen kumulatiivinen vaikutus viidelle vuodelle olisi tässä ratkaisussa noin 4 milj. euroa.

Kuuleminen

Yhtenäiskoulun henkilökunnan tiedotus- ja keskustelutilaisuus esityksistä pidettiin 8.4.2014. Henkilökunnan yhteistoimintaan perustuva kuulemistilaisuus oli 7.5.2014. Käpylän peruskoulun henkilökunnan kuulemistilaisuus oli 28.4.2014. Koskelan ala-asteen koulun henkilökuntaa kuultiin 29.4.2014. Asiaa käsiteltiin opetusviraston virastotoimikunnassa 5.5.2014. Muistiot kuulemistilaisuuksista ovat nähtävillä opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston kokouksessa.

Alueen koulujen johtokunnilta pyydettiin lausunnot asiasta. Käpylän peruskoulu puoltaa esitystä Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun yhdistämisestä yhtenäiseksi peruskouluksi, Koskelan ala-asteen laajentamista 1-6 -luokkien kouluksi ja laajennettua oppilaaksiottoaluetta. Yhtenäiskoulun johtokunta ei puolla ehdotuksia, mutta lausuu, että ylimääräisistä tiloista on luovuttava siellä missä niitä on ja, että on selvitettävä vaihtoehtoisia tapoja sopeuttaa palveluverkkoa. Koskelan ala-asteen johtokunta puoltaa esitystä Koskelan ala-asteen koulun laajentamisesta 1-6 -luokkien kouluksi sekä laajennettua oppilaaksiottoaluetta.

Asukastilaisuus pidettiin 22.4.2014 Käpylän peruskoulun Hykkylän rakennuksessa. Tilaisuudesta tiedotettiin etukäteen opetusviraston käyttämissä ilmoituslehdissä ja koteihin Wilma-tiedotteilla. Kuntalaisilla on ollut mahdollisuus antaa palautetta opetusviraston nettisivujen tai palautekanavan kautta. Saapuneet palautteet ja muut kannanotot vastauksineen on liitetty asiakirjoihin.

Terveysvaikutukset

Kouluverkolla on merkitystä asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Oppilasmäärien muutokset edellyttävät palveluverkon jatkuvaa tarkistamista siten, että peruskoulu säilyy alueellisena palveluna ja myös uusille alueille voidaan saada niiden tarvitsemat palvelut. Ratkaisuehdotus parantaa koulutilojen toimivuutta ja tuo säästöjä. Ylimääräisistä tiloista saatavat taloudelliset säästöt parantavat mahdollisuutta kohdentaa väheneviä resursseja koulun perustehtävään, opetukseen ja kasvatukseen.

Kestävät kouluratkaisut ovat tavoiteltavia koulujen kehittämisen ja työrauhan sekä asumisviihtyvyyden kannalta. Yhteisöllisyys ja kaikkia osapuolia kunnioittava työskentely rakentaa alueellista vahvaa identiteettiä ja luo turvallisen koulun alueen lapsille ja nuorille.

Esittelijä

linjanjohtaja

Outi Salo

Lisätiedot

Inari Salonen, palvelupäällikkö, puhelin: 310 86777

inari.salonen(a)hel.fi

Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291

kaisa.nuikkinen(a)hel.fi

Hanna Välitalo, aluepäällikkö, puhelin: 310 83012

hanna.leena.valitalo(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

.