§ 110

Läntisen alueen palveluverkko

HEL 2013-002831 T 00 01 01

Beslut

Opetuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle,

– että ruotsinkielisen Läntisen alueen koulut Haga lågstadieskola, Kårböle lågstadieskola, Munksnäs lågstadieskola, Sockenbacka lågstadieskola ja Munksnäs högstadieskola yhdistetään lukuvuodesta 2014–2015 alkaen. Koulut yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi peruskouluksi, jossa on esikoulu ja luokat 1–9. Toiminta jatkuu nykyisissä toimipisteissä. Koulun päätoimipaikka tulisi olemaan osoitteessa Solnantie 18–20 (nykyisen Munksnäs högstadieskolan rakennus) ja koko läntinen alue sen oppilaaksiottoalue.

Opetuslautakunta päätti edelleen, että yhdistyneen koulun taloudellista kehystä laskettaessa opetuslautakunnan päättämien tuntikehyskaavojen mukainen koulukohtainen perustuntimäärä laskettaisiin koululle jokaisesta sen käytössä olevasta toimipisteestä. 

Föredragande

linjedirektör

Niclas Grönholm

Upplysningar

Karin Lassenius (Torp), planerare, telefon: 310 81193

karin.lassenius(a)hel.fi

Christer Sundqvist, ekonomichef, telefon: 310 86216

christer.sundqvist(a)hel.fi

Tanja Mellin, personalplanerare, telefon: 310 86222

tanja.mellin(a)hel.fi

Bilagor

Beslutsförslag

Opetuslautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle,

– että ruotsinkielisen Läntisen alueen koulut Haga lågstadieskola, Kårböle lågstadieskola, Munksnäs lågstadieskola, Sockenbacka lågstadieskola ja Munksnäs högstadieskola yhdistetään lukuvuodesta 2014–2015 alkaen. Koulut yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi peruskouluksi, jossa on esikoulu ja luokat 1–9. Toiminta jatkuu nykyisissä toimipisteissä. Koulun päätoimipaikka tulisi olemaan osoitteessa Solnantie 18–20 (nykyisen Munksnäs högstadieskolan rakennus) ja koko läntinen alue sen oppilaaksiottoalue.

Opetuslautakunta päättänee edelleen, että yhdistyneen koulun taloudellista kehystä laskettaessa opetuslautakunnan päättämien tuntikehyskaavojen mukainen koulukohtainen perustuntimäärä laskettaisiin koululle jokaisesta sen käytössä olevasta toimipisteestä. 

Föredragande

Taustaa

Ruotsinkielisen kouluverkon tarkistuksen yhteydessä vuosina 2008–2010 opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päätti (10.5.2007, § 45) käynnistää Läntisellä alueella vuodesta 2009 alkaen pilottiprojektin, jossa järjestetään yhteinen hallinto alueen viidelle peruskoululle. Yhteinen hallinto tarkoittaa sitä, että kouluilla on ollut yhteinen johtava rehtori sekä myös yhteinen budjetti ja yhteinen johtokunta. Jokaisessa koulurakennuksessa on lisäksi ollut oma apulaisrehtori, joka toimii paikallisena johtajana. Apulaisrehtorit muodostavat johtoryhmän johtavan rehtorin kanssa. Projektin tarkoituksena oli tutkia mahdollisuutta ottaa alueella käyttöön yhtenäinen perusopetus ja projektin kestoksi suunniteltiin neljää vuotta. 

Ruotsinkielisen jaoston päätöksen mukaisesti (3.3.2011, § 15) Sockenbacka lågstadieskola on lukuvuodesta 2011–2012 alkaen ollut esikoulun (päiväkodin alaisuudessa) ja vuosikurssit 1–2 sisältävä koulu. Niiden jälkeen oppilaat ovat jatkaneet koulunkäyntiään jossain alueen muista kouluista.

Syksyllä 2012 opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto päätti, että Läntisen alueen koulut toimivat pilottiprojektimallin mukaisesti vielä yhden lukuvuoden ajan (13.12.2012, § 60).

Projektin aikana on suoritettu neljä arviointia:

- Läntisen alueen johtoryhmän suorittama arviointi 26.5–12.11.2010

- konsultti Sam Simonsenin suorittama arviointi 30.11.2011

- opettajien suorittama arviointi 4–17.2.2012

- johtokuntaan kuuluvien vanhempien suorittama arviointi 15.10.2012.

Arvioinnit ovat esityslistan liitteenä.

Maaliskuussa (14.3.2013, § 12) ruotsinkielinen jaosto päätti pyytää lausuntoa Läntisen alueen koulujen henkilökunnilta, koulujen oppilaskunnilta, Läntisen alueen johtokunnalta, Gymnasiet Lärkanin johtokunnalta sekä Zacharias Topeliusskolanin johtokunnalta Läntisen alueen yhdistyneen peruskoulun perustamiseen liittyen. Kaikki pyydetyt lausunnot on annettu ja ne ovat asiassa liitteenä.

Opetusvirasto järjesti avoimen tiedotustilaisuuden kuntalaisille 23.4.2013 Munksnäs lågstadieskolan tiloissa. Läntisen alueen koulujen johtokunta järjesti avoimen keskustelutilaisuuden alueen huoltajille Gymnasiet Lärkanin tiloissa 4.4.2013.

Lausunnot lyhyesti

Henkilökunta Läntisen alueen kouluissa suhtautuu positiivisesti alueen yhdistyneeseen peruskouluun. Yhteistyöhön yksiköiden välillä ollaan tyytyväisiä ja arvostetaan mahdollisuutta turvata se, mitä on saatu aikaan pilottiprojektin aikana. Yläkoulujen opettajat arvioivat, että alakoulujen yhteisen opetussuunnitelman ja tuntijaon ansiosta oppilaiden taidot ovat suurin piirtein samalla tasolla, kun he aloittavat seitsemännen luokan. Joidenkin kohtien suhteen henkilökunnalla on epäilyksiä, esim. tuntikehys ja korvaukset yksiköiden pedagogisille johtajille, ja henkilökunnan mukaan tuntikehyksen leikkauksia ei saisi suorittaa. Koulurakennusten välinen etäisyys koetaan osittain ongelmallisena, ja henkilökunta toivookin, ettei heistä tule ”pelinappuloita”, joita siirrellään talosta taloon, jotta he saavat opetusvelvollisuutensa täytettyä.

Päätös siitä, että Zacharias Topeliusskolanin yleisopetuksen oppilaat syksystä 2014 alkaen osoitetaan seitsemännelle luokalle Munksnäs högstadieskolaan, toivotetaan tervetulleeksi miltei kaikissa lausunnoissa.

Kårböle lågstadieskolan henkilökunta suhtautuu positiivisesti ruotsinkielisen keskuksen perustamiseen Kaarelan alueen lapsiperheille (ts. päiväkoti/esikoulu/koulu/iltapäiväkerho) sikäli kuin tilat tämän mahdollistavat.

Oppilaskunnat ovat kautta linjan sitä mieltä, että nykyinen järjestelmä on hyvä. Oppilaiden keskuudessa on tiettyä varovaisuutta nimenmuutoksen suhteen, mutta he ovat ehdottaneet myös nimikilpailua. Munksnäs högstadieskolan oppilaskunta pitää positiivisena sitä, että koulut yhdistetään yhtenäiseksi peruskouluksi, mutta toivoo ettei liian dramaattisia muutoksia tapahdu.

Läntisen alueen johtokunta on periaatteessa yhdistyneen peruskoulun perustamisen puolella, mutta peräänkuuluttaa kuitenkin seurausten analyysia. Johtokunta painottaa sitä, että johtajuus on ensisijaisen tärkeää yhdistyneen peruskoulun toimimisen kannalta. Johtokunta suhtautuu kriittisesti mahdollisuuteen siirtää Daghemmet Malmgård Kårböle lågstadieskolan tiloihin, mutta kannattaa tavoitetta vahvistaa alueen lähipalveluita.

Gymnasiet Lärkanin johtokunta toivoo, että Läntisen alueen kieliohjelma jatkaa nykyisessä muodossaan, niin että myös Gymnasiet Lärkan tarjoaa ranskaa ja venäjää. Johtokunta toivoo myös, että tilatarve käydään läpi huomioiden se, että Gymnasiet Lärkan lisää aloituspaikkojaan syksyllä 2015.

Zacharias Topeliusskolanin ja Ulfåsaskolanin johtokunta on sitä mieltä, että pilottiprojektin työ on ollut perusteellista ja huolellisesti harkittua. Johtokunnalla ei ole vastaväitettä Läntisen alueen yhdistyneen peruskoulun perustamiselle.  Kaarelan/Malminkartanon-alueen vahvaan ruotsinkieliseen lähipalveluun suhtaudutaan myös positiivisesti.

Tulevaisuus

Pilottiprojektin perustamisen tavoitteena oli kokeilla mallia yhtenäisestä perusopetuksesta. Noin neljän vuoden ajanjakson arvioitiin antavan riittävästi kokemusta mallista. Onkin käynyt ilmi, että projekti on johtanut suurempaan yhtenäisyyteen alueen sisällä. Jossain mielessä Läntisen alueen koulut ovat jo projektin aikana noudattaneet prosesseja, jotka kuuluvat yhdistyneeseen peruskouluun. Tehdyt arvioinnit tukevat myös yhdistyneen peruskoulun mallia, sekä hallinnollisesta että pedagogisesta näkökulmasta. Arvioinnit viittaavat siihen, että projekti on saanut aikaan hyvän toimintamallin ja koulujen välille syntynyt yhteistyö koetaan positiivisena ja merkityksellisenä sekä opettajille että oppilaille. Arvioinnit liitetään oheen kokonaisuudessaan.

Projekti ei voi jatkua ikuisesti, mutta palaaminen ennen pilottiprojektia vallinneeseen tilanteeseen (eli viisi koulua, joilla jokaisella oma rehtori, johtokunta ja budjetti) ei ole tarkoituksenmukaista. Ei vähiten siksi, että pienet yksiköt tulisivat jälleen haavoittuvaisiksi rekrytointivaikeuksien, vähenevän oppilaspohjan ja siksi liian suurten tilojen vuoksi.

Valmistelussa on tarkasteltu myös muita vaihtoehtoja:

- yläkoulu, jossa virkarehtori; alakoulu, jossa virkarehtori ja kolme pienkoulua, joissa luokanopettaja hoitaa rehtorin tehtäviä.

- yläkoulu, jossa virkarehtori, ja yhteinen rehtori alueen kaikille alakouluille

- yhdistynyt peruskoulu Munkkiniemessä, jossa virkarehtori, ja kolme pienkoulua, joissa luokanopettaja hoitaa rehtorin tehtäviä.

Mikään näistä vaihtoehdoista ei anna selkeitä etuja tai varmista viiden kouluyksikön tulevaisuutta nykyistä mallia paremmin. Sitä paitsi nykyistä mallia voidaan kehittää edelleen ja säilyttää jo saavutettu yhtenäisyys ja joustavuus.

Esittelijä esittää siksi, että Läntisen alueen pilottiprojektiin osallistuneet viisi koulua, eli Haga lågstadieskola, Kårböle lågstadieskola, Munksnäs lågstadieskola, Sockenbacka lågstadieskola ja Munksnäs högstadieskola, yhdistetään hallinnolliseksi kokonaisuudeksi, toisin sanoen yhdeksi peruskouluksi, jossa on esikoulu ja vuosikurssit 1–9 lukuvuodesta 2014–2015 alkaen. Yksittäiset koulut lakkautetaan itsenäisinä kouluina ja niiden tilalle muodostetaan yhdistynyt peruskoulu, jolla on toimintaa kaikissa nykyisissä viidessä osoitteessa. Osoitteessa Solnantie 18–20 sijaitseva kiinteistö olisi koulun uusi pääosoite ja koko Läntinen alue sen oppilaaksiottoalue.

Zacharias Topeliusskolan, joka ruotsinkielisen jaoston päätöksen (10.5.2012) mukaan siirretään Läntiseen alueeseen lukuvuodesta 2014–2015 alkaen, jatkaa itsenäisenä yksikkönä Läntisellä alueella.

On myös syytä pysyä ajan tasalla naapurikuntien suunnitelmien suhteen.

Gymnasiet Lärkanin johtokunta huomauttaa myös, että tilatarve on syytä tarkistaa huomioiden se, että lukio lisää aloituspaikkojaan syksyllä 2015.

Esittelijä toteaa, että tilatarve tarkistetaan, kun lukio kasvattaa aloituspaikkojen lukumäärää syksyllä 2015.

Perustelut ja seuraukset

Läntisen alueen jo noudattama hallinnollinen malli on lähellä yhdistynyttä peruskoulua – kouluilla on yhteinen budjetti (niin sanottu kokonaisbudjetti), yhteinen johtokunta ja yhteinen toimintasuunnitelma. Jos koulut yhdistetään yhdeksi peruskouluksi, on myös tuntikehys yhteinen.

Yhdistyneen peruskoulun ja yhteisen tuntikehyksen edut piilevät siinä, että rehtori voi entistä joustavammin suunnitella ja jakaa resursseja sen mukaan missä niitä tarvitaan. Opettajakollegoiden välistä yhteistyötä voidaan vahvistaa lisää ja yhteistyötä yli vuosikurssirajojen voidaan tiivistää. Myös rekrytointi helpottuu kattavan suunnittelun ansiosta.

Myös opettajat todistavat, että oppilaiden taidot yhteisessä opetussuunnitelmassa ja yhteisillä opetusmateriaaleilla ovat tasoittuneet eri koulujen välillä. Tämä havaittaneen selkeimmin, kun oppilaat siirtyvät seitsemännelle luokalle. Opettajat ovat tyytyväisiä yhteistyöhön yksiköiden välillä ja he arvostavat mahdollisuutta turvata se mitä on saatu aikaan pilottiprojektin aikana. He kuitenkin painottavat nykyisten resurssien säilyttämisen tärkeyttä, etenkin kun on kyse johtamisesta.

Alueen oppilaskunnilla ei ole vastaväitteitä yhdistyneen peruskoulun perustamiselle, mutta he toivovat silti, ettei liian dramaattisia muutoksia tapahtuisi.

Läntisen alueen johtokunta on periaatteessa yhdistyneen peruskoulun perustamisen puolella, mutta peräänkuuluttaa kuitenkin seurausten analyysia.

Esittelijä toteaa, että koko projekti perustettiin tavoitteena kokeilla mallia pidemmällä aikavälillä, toisin sanoen arvioida/analysoida sen seurauksia. Projektin aikana mallia on arvioitu eri asianomaisten osapuolten toimesta, ja myös ulkopuolisen konsultin toimesta. Konsultti on myös työskennellyt alueen johtoryhmän kanssa.

Oppilaaksiottoalue ja oppilasennusteet

Jos alueelle muodostetaan yhdistynyt peruskoulu, nykyiset oppilaaksiottorajat vuosikursseille 1–6 lakkaavat ja koko Läntisestä alueesta tulee koulun oppilaaksiottoalue (liitteenä alueen kartta). Zacharias Topeliusskolan säilyttää nykyisen oppilaaksiottoalueensa yleisopetuksen oppilaille vuosikursseilla 1–6. Jaoston päättämien (15.9.2005, § 92) Helsingin ruotsinkielisten peruskoulujen oppilasvalinnan periaatteiden mukaisesti oppilaalle osoitetaan paikka siinä koulussa, jonka oppilaaksiottoalueella hän asuu, tässä tapauksessa Läntisen alueen yhdistynyt peruskoulu. Koska uusi yhdistynyt peruskoulu toimisi alueella useassa eri toimipaikassa, oppilas osoitetaan ensisijaisesti siihen koulurakennukseen, joka on lähinnä oppilaan kotia lähikouluperiaatteen mukaisesti. Alueen johtava rehtori hyväksyy oppilaat yhdistyneeseen peruskouluun.

Kun Läntisen alueen tilanteesta tehdään päätös, on syytä tarkistaa Helsingin ruotsinkielisten esikoulujen ja peruskoulujen oppilaaksiottoperusteet.

Lukuvuonna 2014–2015 alueen oppilasmäärä on noin 560 oppilasta esikoulussa ja vuosikursseilla 1–9. Oppilasmäärä käsittää myös Zacharias Topeliusskolanin yleisopetuksesta Munksnäs högstadieskolan vuosikurssille 7 tulevat oppilaat lukuvuonna 2014–2015. (Läntisen alueen koulujen oppilasmäärä 20.9.2012 oli 546 oppilasta, poislukien Zacharias Topeliusskolan).

Tuntimäärät ja taloudelliset seikat

Opetusvirasto käyttää peruskoulujen koulukohtaisten budjettikehyksien laskennassa opetuslautakunnan päättämiä tuntikehyskaavoja. Kaavojen tuottama tuntimäärä muutetaan euroiksi ja lisätään koulukohtaiseen kokonaiskehykseen, jonka käytöstä päättää koulun johtokunta hyväksyessään koulun käyttösuunnitelman. Tuntikehyskaavat eivät siis sinänsä sido kouluja, vaan koulun euromääräinen kokonaiskehys.

Nykyiset, lukuvuodesta 2007-2008 käytössä olleet yleisopetuksen kaavat tuottavat kouluille laskennallisen koulukohtaisen perustuntimäärän, johon lisätään koulun oppilasmäärästä riippuva tuntimäärä. Koulukohtainen perustuntimäärä riippuu siitä, mitä vuosiluokkia koulussa on. Koulun toimipisteiden määrä ei vaikuta perustuntimäärään. Läntisen alueen koulujen hallinnollinen yhdistäminen tarkoittaisi tämän vuoksi sitä, että yhdistyneen koulun laskennallinen kokonaistuntimäärä olisi 50 vuosiviikkotuntia eli noin 5 % pienempi, kuin alueen koulujen nykyiset tuntimäärät yhteen laskettuna.

Vaikka tuntikehyskaava ei sido kouluja, muutos pienentäisi merkittävästi yhdistyneen koulun euromääräistä budjettikehystä ja heikentäisi siten edellytyksiä järjestää opetus tarkoituksenmukaisella tavalla. Koulun taloudellista kehystä laskettaessa opetuslautakunnan päättämien tuntikehyskaavojen mukainen koulukohtainen perustuntimäärä tulisikin laskea yhdistyneelle koululle jokaisesta sen käytössä olevasta toimipisteestä.

Palattaessa viiden itsenäisen koulun malliin, tuntikehys pitäisi laskea saman periaatteen mukaisesti kuin nykyään. Jos kolme pientä koulua (Haga ls, Kårböle ls ja Sockenbacka ls) yhdistetään kouluksi, joka tarjoaa vuosikurssit 1–6, samaa laskuperustetta ei voi taata, ja tuntikehys todennäköisesti laskisi noin 27 vuosiviikkotunnilla. Jos Munksnäs lågstadieskola ja Munksnäs högstadieskola yhdistettäisiin, tuntikehys molemmille yksiköille laskettaisiin yhdistyneen peruskoulun laskuperusteiden mukaisesti, mutta kolmen muun alueen yksikön tulevaisuus muuttuisi epävarmaksi

Paluu viiteen itsenäiseen kouluun tarkoittaisi sitä, että tarvittaisiin yksi rehtorintoimi lisää nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Tällaisen toimen palkkakustannukset ovat OVTES:n mukaan noin 65 000 euroa. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna säästö ei kuitenkaan ole aivan näin suuri, sillä osa tästä summasta kuluu niiden opettajien opetustunteihin, jotka hoitavat sen opetuksen, jonka muussa tapauksessa hoitaisi rehtori.

Koulujen vuoden 2013 budjeteissa on 3 400 euroa per koulu varattuna johtokunnan palkkioihin. Viidelle koululle tämä tekee yhteensä 17 000 euron kustannukset, mutta yksittäisen koulun kustannukset ovat 3 400 euroa. Pilottiprojektin aikana Läntinen alue on saanut hieman suuremman summan johtokunnan palkkioita varten siitä syystä, että johtokunta on suurempi, ja että koko alueen kattava työ on vaatinut useampia johtokunnan kokouksia kuin arvioidut viisi kappaletta.

Jokainen koulu saa peruspotin 1 065 euroa laskennallisiin kuluihin. Viidelle koululle tämä tekee 5 325 euroa, mutta yksi koulu saa 1 065 euroa.

Ehdotus siirtää Daghemmet Malmgård Kårböle lågstadieskolan rakennukseen tuo säästöjä pienempien siivous-, vuokra- ja sähkökustannusten muodossa. Vuonna 2013 päiväkodin budjetissa on varattu noin 5 200 euroa siivouskustannuksiin, noin 4 800 euroa sähkökustannuksiin ja noin 80 200 euroa vuokrakustannuksiin.

Daghemmet Malmgårdissa on tällä hetkellä 35 paikkaa käytössä, mutta tilaa 42 paikalle. Kårböle lågstadieskolassa oli syksyllä 65 oppilasta, mutta tilaa 78 oppilaalle. Opetusviraston ja kiinteistöviraston tilakeskuksen asiantuntijat tarkistivat koulurakennukset 15.4.2013. He totesivat, että muutto edellyttäisi perustavanlaatuista remonttia. Esittelijä toteaa, että alueen päivähoidosta tarvitaan jatkoselvityksiä. Ennusteiden mukaan lasten lukumäärä alueella ei näytä kasvavan.

Läntisen alueen johtokunta suhtautuu kriittisesti mahdollisuuteen siirtää Daghemmet Malmgård Kårböle lågstadieskolan tiloihin, mutta johtokunta kannattaa tavoitetta vahvistaa alueen lähipalveluita.

Henkilöstö ja johtajuus

Helsingin kaupungin henkilöstöstrategian mukaan jatkuvassa työsuhteessa oleville työntekijöille turvataan vakinainen työpaikka. Kaikki virat ja toimet ovat Helsingin kaupungin perustamia, mikä tarkoittaa sitä, että henkilöstö on työsuhteessa kaupungin kanssa, ei yksittäisen yksikön kanssa.

Kaupungin yhteistoimintamenettelyn mukaisesti henkilökunnan kuuleminen järjestetään ennen päätöksen tekemistä mutta myös ennen päätöksen täytäntöönpanoa. Läntisen alueen kaikkien yksiköiden henkilökunnat ovat antaneet omat lausuntonsa palveluverkon tarkistukseen liittyen.

Johtajuus

Tällä hetkellä työssä on johtava rehtori ja neljä niin sanottua apulaisrehtoria seuraavilla kouluilla: Munksnäs högstadieskola, Munksnäs lågstadieskola, Haga lågstadieskola ja Kårböle lågstadieskola. Johtavalla rehtorilla ei ole opetusvelvollisuutta ja apulaisrehtoreilla on yhteinen opetusvelvollisuus 12 vuosiviikkotuntia. Mikäli oppilasmäärä pysyy tasaisena, voidaan johtajuus järjestää nykyisen rakenteen mukaisesti myös jatkossa. Yhdistynyt peruskoulu ei aiheuta muutoksia johtavan rehtorin tai apulaisrehtoreiden opetusvelvollisuuteen. Tämän lisäksi johdolle korvataan 7 vuosiviikkotuntia OVTES:n mukaisesti, osio B, 11 §. Tämä on pilottiprojektin aikainen sopimus ja tunnit anotaan vuosittain koulutusjohtajalta.

Aikaisemmin mainitut muut tutkitut vaihtoehdot osoittavat, että johdolle varatut tunnit eivät merkittävästi kasva, mutta sitä vastoin työmäärä kasvaa merkittävästi, jos johtajuus jaetaan kahdelle tai usealle rehtorille.

Läntisen alueen henkilökunta on lausunnossaan todennut, että yhdistyneen peruskoulun perustamisen edellytyksenä on, että johdon resurssit säilytetään. Myös johtokunta painottaa sitä, että johtajuus on ensisijaisen tärkeää yhdistyneen peruskoulun toiminnan kannalta.

Henkilöstö

Opettajan toimien määrä riippuu tuntikehyksestä. Jos yhdistyneen peruskoulun tuntikehys lasketaan samalla tuntikehyskaavalla kuin pilottiprojektin aikana, opettajantoimien lukumäärään ei pitäisi tulla muutoksia. Yhdistynyt peruskoulu antaisi mahdollisuuden hyödyntää opettajien kompetenssia alueella nykyistä joustavammin. Myös opettajat ovat sitä mieltä, että alueen yhteistyö on vaikuttanut positiivisesti pedagogiikan kehitykseen ja mahdollisuus hyödyntää erityistaitoja on parantunut. Tällä hetkellä jotkut opettajat sukkuloivat eri alueiden välillä, minkä pitäisi vähentyä, koska johtavalla rehtorilla on mahdollisuus hyödyntää koko aluetta opetuksen suunnittelussa.

Läntisen alueen koulut saavat korvausta lisätehtävistä OVTES:n mukaan, osio B, 19 §, 2 mom., ja koulukohtaisia määrärahoja paikallisen sopimuksen mukaan. Tämän korvauksen suuruuden ei tulisi muuttua yhdistyneen peruskoulun muodostamisen takia. Jatkossa Zacharias Topeliusskolanin oppilaiden tulisi todennäköisesti tuottaa korkeammat korvaukset sekä OVTES:n että paikallisen sopimuksen mukaisesti.

Koulujen OVTES:n mukaan saama korvaus lisätehtävistä sekä koulukohtainen määräraha vähenisi, jos koulut jaettaisiin useisiin yksiköihin.

Muulle henkilökunnalle, kouluavustajille ja sihteereille pätee kaupungin periaate siitä, että vakinaisen henkilökunnan työsuhde varmistetaan myös suurissa organisaatiomuutoksissa.

Yhteenveto

Esittelijä toteaa yhteenvetona, että pilottiprojektin keskeisimmät tavoitteet on saavutettu. Viiden alueen koulun neljän vuoden ajan noudattama malli on johtanut parempaan yhdenmukaisuuteen, oppilaiden yhdenvertaisuuteen ja työntekijöiden yhteistyöhön. Malli on ainutlaatuinen ja se on herättänyt kiinnostusta myös muualla koulumaailmassa. Tekemällä mallista pysyvä otetaan askel kohti yhdistettyä perusopetusta.

Kokouksessaan 7.5.2013 ruotsinkielinen jaosto päätti ehdottaa, että viisi koulua yhdistetään yhdeksi peruskouluksi, joka kattaa esikoulun ja vuosikurssit 1–9, ja jolla on toimintaa viidessä paikassa.

Esittelijä esittää siksi, että opetuslautakunta esittäisi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Läntisen alueen viisi koulua – Haga lågstadieskola, Kårböle lågstadieskola, Munksnäs lågstadieskola, Sockenbacka lågstadieskola ja Munksnäs högstadieskola – yhdistetään hallinnolliseksi kokonaisuudeksi, eli yhtenäiseksi peruskouluksi, joka kattaa esikoulun ja vuosikurssit 1-9, lukuvuodesta 2014–2015 alkaen.

Päätös siitä, onko koululla viisi toimipaikkaa, on ruotsinkielisen jaoston toimivallassa.

Esittelijä esittää lisäksi, että opetuslautakunta päättää seuraavasta tuntikehystä koskevasta laskutavasta:

Yhdistyneen koulun taloudellista kehystä laskettaessa opetuslautakunnan päättämien tuntikehyskaavojen mukainen koulukohtainen perustuntimäärä laskettaisiin koululle jokaisesta sen käytössä olevasta toimipisteestä.

Föredragande

linjedirektör

Niclas Grönholm

Upplysningar

Karin Lassenius (Torp), planerare, telefon: 310 81193

karin.lassenius(a)hel.fi

Christer Sundqvist, ekonomichef, telefon: 310 86216

christer.sundqvist(a)hel.fi

Tanja Mellin, personalplanerare, telefon: 310 86222

tanja.mellin(a)hel.fi

Bilagor

Beslutshistoria

Utbildningsnämndens svenska sektion 07.05.2013 § 23

HEL 2013-002831 T 00 01 01

Beslut

Utbildningsnämndens svenska sektion beslutade föreslå utbildningsnämnden att den föreslår stadsstyrelsen och vidare stadsfullmäktige följande:

De fem skolorna i Västra distriktet – Haga lågstadieskola, Kårböle lågstadieskola, Munksnäs lågstadieskola, Sockenbacka lågstadieskola och Munksnäs högstadieskola – slås samman till en administrativ enhet, dvs. en enhetlig grundskola omfattande förskola och årskurserna 1–9, från och med läsåret 2014–2015. Den sammanslagna enheten skulle ha verksamhet på flera adresser. Det betyder att de enskilda skolorna i distriktet skulle dras in som självständiga skolor, men att verksamheten skulle fortsätta på nuvarande adresser.

Fastigheten på Solnavägen 18–20 föreslås bli skolans nya huvudadress och hela västra distriktet bli dess upptagningsområde.

Vidare föreslår svenska sektionen utbildningsnämnden att då den sammanslagna skolans ekonomiska ram beräknas ska det skolvisa bastimantalet, som bygger på den av utbildningsnämnden fastställda timresursformel, beräknas för vart och ett av de verksamhetsställen som skolan använder.

Sektionen konstaterar också att det finns anledning att hålla sig ajour med planeringen i grannkommunerna.

Svenska sektionen uppmanar utbildningsverkets linje för svensk dagvård och utbildning att i dialog med ledningsgruppen för västra distriktet göra en utredning som beskriver vilka roller enhetscheferna/ platscheferna för de olika enheterna inom den nya skolan kommer att ha samt hur ledarskapet ska tilldelas resurser.

Behandling

Under diskussionen framställde Bernt Nordman, understödd av Martina Reuter, att ett nytt stycke (6) med följande lydelse läggs till beslutsförslaget:

Svenska sektionen uppmanar utbildningsverkets linje för svensk dagvård och utbildning att i dialog med ledningsgruppen för västra distriktet göra en utredning som beskriver vilka roller enhetscheferna/ platscheferna för de olika enheterna inom den nya skolan kommer att ha samt hur ledarskapet ska tilldelas resurser.

Svenska sektionen godkände enhälligt tillägget.

Under diskussionen framställde Bernt Nordman ytterligare följande två motförslag:
Stycke (3) kompletteras så att det i sin helhet lyder som följande: Fastigheten på Solnavägen 18–20 föreslås bli skolans nya huvudadress och hela västra distriktet bli dess upptagningsområde. Svenska sektionen föreslår, att direktionen skulle utvidgas  för att förbättra användar- och närdemokratin i den nya skolan. Sektionen föreslår att det skulle finns en personalrepresentant samt två föräldrarepresentanter från varje enhet i direktionen.
Stycke (5) ändras så att det lyder som följande: Sektionen konstaterar också den fortsatta utvecklingen av servicenätet i västra distriktet skall planeras och genomföras i nära dialog med grannkommunerna.

Förslagen vann inte understöd och förföll därmed.

14.03.2013 Enligt förslaget

Föredragande

linjedirektör

Niclas Grönholm

Upplysningar

Karin Lassenius (Torp), planerare, telefon: 310 81193

karin.lassenius(a)hel.fi

Christer Sundqvist, ekonomichef, telefon: 310 86216

christer.sundqvist(a)hel.fi

Tanja Mellin, personalplanerare, telefon: 310 86222

tanja.mellin(a)hel.fi