5

Liikuntalautakunnan lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Helsingin yleiskaavaehdotuksesta

HEL 2015-012598 T 10 03 02 00

Lausuntoehdotus

Liikuntalautakunta antaa seuraavan lausunnon Helsingin yleiskaavaehdotuksesta:

Liikuntalautakunta antoi lausunnon yleiskaavaluonnoksesta 15.3.2015. Lausunnossa yleiskaavaehdotuksesta ei toisteta kaikkia jo luonnosvaiheessa esiin tuotua.

Yleiskaavassa tulee huomioida, että viher- ja virkistysalueiden tulee olla eheitä ja viheryhteyksien jatkuvia. Asuinalueiden yhteyksien viherverkkoon tulee olla sujuvia ja välittömiä. Virkistykselle ja ulkoliikunnan suorituspaikoille tulee varata riittävästi tilaa sekä osoittaa niiden sijaintipaikat. Tilaa vieville liikuntamuodoille, kuten esimerkiksi golf, laskettelu, suuret urheiluhallit paikoitusalueineen, yleisurheilu- ja jalkapallokenttien keskittymät paikoitusalueineen, ratsastus, uimarannat ja ulkovesiliikunta-alueet, tulee varata ja merkitä alueet. Tilaa vievien liikuntamuotojen yhteyteen tulee liittää julkisia, kaikille avoimia tiloja ja reittejä. Isommille kenttäalueille tulee varata tilaa asuntorakenteen tiivistämistavoitteista huolimatta. Uusien asuinalueiden liikuntapaikkojen rakentaminen tulee turvata, kaupungin heikosta rahatilanteesta huolimatta.

Vihersormet ja viherverkosto

Virkistysreitit kannattaa suunnitella ja toteuttaa katkeamattomiksi. Maankäyttöä muutettaessa mahdollisesti poistuvan tai katkeavan reitin tilalle tulee osoittaa korvaava reitti. Lähivirkistysalueet tulee kytkeä osaksi isompia virkistyskokonaisuuksia esimerkiksi viherväylillä, ulkoilureiteillä ja/ tai kävely- ja pyöräteillä.

Yleiskaavaselostuksessa todetaan viheryhteyksistä, niiden yhtenäisyydestä ja jatkuvuudesta, että viheralueet tulee liittää luontevasti toisiinsa. Selostuksen mukaan yhteyden luonne voi vaihdella rakennetusta puistomaiseen ja luonnonmukaiseen – tai tarvittaessa rakennetaan vihersiltoja ja viheralikulkuja. Lautakunta suhtautuu mainittuihin vihersiltoihin ja alikulkuihin epäillen. Niiden kustannukset voivat toteutusvaiheessa nousta niin korkeiksi, että suunniteltu yhteys jää toteuttamatta. Vihersilloilla ja –alikuluilla ei myöskään saada aina riittävän leveitä ja toimivia viheryhteyksiä, jotta esim. talvisin hiihdon ja kevyen liikenteen yhteydet eivät menisi päällekkäin ja estäisi toisiaan.

Viherverkoston säilytys nykylaajuudessa on tärkeää, jottei lisärakentamisen aikaansaama kulutuksen kasvu aiheuta jo ennestään runsaasti käytetyille viheralueille liian suurta kulutusta. Vihersormet ja niiden väliset viheryhteydet toimivat merkittävinä virkistys ja liikunta-alueina. Niitä pitkin kulkee pääosa seudullisista ja alueellisista ulkoilu- ja latureiteistä.

Keskuspuisto ja Pirkkola

Hämeenlinnanväylän varresta ja Kehä-I:n varresta, Pirkkolan liikuntapuiston vierestä, on poistettu kantakaupunki-merkintöjä. Kuitenkin, jos Pirkkolan liikuntapuiston länsireunaa rakennetaan ehdotuksen mukaan, se kaventaa oleellisesti Pirkkolan viheraluetta ja alueen virkistys- ja liikkumismahdollisuuksia. Huomattava osa Pirkkolan länsireunaa on merkitty kaavamääräyksellä C2 kantakaupunki. Aluetta kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Korttelitehokkuus tulee olla pääsääntöisesti yli 1,8.

Tilanteessa, jossa pelkästään talot tulevat keskuspuiston puolelle ja kaupunkibulevardi ei toteudu, niin alueelle tarvitaan toinen katuverkosto, joka leventää kantakaupunkimaisesti rakennettua aluetta ja lohkaisee näin ison osan keskuspuistoa. Lautakunta ei puolla tällaista ratkaisua. Keskuspuisto on oleellinen osa Helsingin viher- ja ulkoilualueiden verkostoa. Lautakuntaa pitää tärkeänä, että keskuspuistoa ei kavenneta, eikä viheryhteyksiä katkaista.

Liikuntapuistot, lähiliikuntapaikat ja sisäliikuntapaikat

Monilla liikuntaviraston toimialueilla yleiskaava poikkeaa merkittävästi tuoreista, vastavalmistuneista asemakaavoista. Jotkut liikuntapuistot tai niiden osat on merkitty asuntovaltaisiksi alueiksi, joita kehitetään ”pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön.” Tämä ei anna selkeää kuvaa liikuntapuistojen tulevaisuudesta, eikä niiden säilyttäminen ei ole taattua. Lähiliikuntapaikat ja liikuntapuistot tulee säilyttää, sillä niillä on tärkeä rooli sekä omalla alueellaan. Uusilla asuinalueilla tulee tehdä varauksia ulkoliikunnalle.

Yleiskaavassa liikuntaan tarkoitetut alueet tulisi olla määritelty ja merkitty omilla merkinnöillään. Määritelmän tulee olla yksiselitteinen siten, että se ei mahdollista liikuntaan tarkoitetun alueen ”nakertamista” tai muuttamista vähitellen muun toiminnon käyttöön.

Asuinalueiden palveluiden riittävyys tulee taata suunnittelussa ja toteutuksessa. Toiminnallisesti monipuolinen elinympäristö pitää sisällään perusliikuntapaikat, kuten lähiliikuntapaikat ja sisäliikuntatilat esimerkiksi koulujen yhteydessä.

Liikuntapalvelujen keskittämistä vain muutamaan suureen liikuntapuistoon tulee varoa, jotta etäisyydet asuinalueilta palveluihin eivät kasva liian suuriksi tai asuinalueiden omat palvelut jäävät kokonaan toteutumatta. Lähiliikuntapaikkojen ja liikuntapuistojen merkitys kasvaa entisestään yhdyskuntarakenteen tiivistyessä.

Esimerkiksi 1,6 hehtaarin Kivitorpankentän osoittaminen asuntovaltaiseksi alueeksi A2 sekä kantakaupungiksi C2 antaa sen kuvan, että tällä lähiliikuntakentällä ei ole tulevaisuutta tiivistyvässä kaupunkirakenteessa, vaikka kentällä on suuri paikallinen merkitys lähikoulujen liikuntapaikkana. Tällaisten tärkeiksi koettujen lähiliikuntapaikkojen tulevaisuus tulisi turvata jo yleiskaavatasolla.

Lassilan liikuntapuisto (2,6 ha) ja Kannelmäen liikuntapuisto (2,6 ha) ovat molemmat merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi A2. Jätkäsaaren liikuntapuisto (4,7 ha) on merkitty kantakaupungiksi C2, samoin Lauttasaaren liikuntapuisto (1,0 ha) ja Arabianrannan liikuntapuisto (2,8 ha). Jakomäen liikuntapuisto (2,8 ha) on yleiskaavassa lähikeskustaa C3. Yleiskaavaa tulisi muuttaa näiltä osin.

Luonnosvaiheen jälkeen on tapahtunut hyvääkin: Talin liikuntapuistossa Talin golf-kentälle on tehty sellaiset muutokset, että on mahdollista säilyttää golf-kenttä 18-reikäisenä ja Talin liikuntapuiston alueelta on muutettu asuntovaltaisen alueen A2-ruutuja 6 kappaletta viher- ja virkistysalueeksi.

Yleiskaavan viher- ja virkistysteemakartassa on esitetty liikuntapuistoverkosto 2050. Liikuntapuistoverkosto on esitetty puutteellisesti. Verkostoon tulisi lisätä ainakin seuraavat:
Jätkäsaaren liikuntapuisto, Isonnevan liikuntapuisto, Kruunuvuorenrannen liikuntapuisto, Ison Kallahden liikuntapuisto, Heteniitynkenttä, Ojapuiston liikuntapuisto ja Pitäjänmäen urheilukenttä.

Liikuntalautakunta toivoo, että yleiskaavan jatkokehittämistarpeiksi nimetään tulevaan asukasmäärään suhteutettu lähiliikunta, liikuntapuisto- ja vihervirkistysverkko tarkastelu. Mitä tiiviimmäksi kaupunkirakenne muodostuu, sitä merkittävämpi ovat luonto-, viher- ja virkistysalueet. Olemassa olevien liikuntapalveluiden jatkuvuus tulisi turvata. Näiden palveluiden ja rakenteiden toteutukseen on käytetty merkittäviä taloudellisia panostuksia ja ne ovat monin paikoin kaupungissa muodostuneet alueelliseksi identiteettitekijöiksi.
Tarvitaan seudullista tarkastelua ja toiminnallisen strategian luomista liikuntapalveluiden turvaamiseksi.

Jatkosuunnittelussa tulee varmistaa että täydennysrakentamiskaavoissa löydetään tontteja myös sisäliikuntarakentamiselle.

Merelliset alueet ja palvelut

Yleiskaavan Merellinen Helsinki -teemakartassa on esitetty saariston virkistyskäyttömahdollisuuksien kasvu 2050 ja merellisen virkistyskäytön kehittämisen tavoitteet. Teemakartassa ymmärretään ja huomioidaan ansiokkaasti merialueen huollon tukikohtatarve, joka sekin kasvaa jatkossa huomattavasti saariston käytön lisääntyessä.

Yleissuunnitteluosaston selvityksessä Meri-Helsinki yleiskaavassa, rannikko, saaristo, meri ja satamatoiminnot (2014:15) liikuntavirastoa sivuaviksi jatkokehittämistarpeiksi esitettiin talvisäilytysalueiden seudullinen tarkastelu. Liikuntaviraston tilaama selvitys talvisäilytystarpeista on lähes valmis ja se tulee lähtemään virastoihin lausunnoille kuluvan kevään aikana. Jo nyt tiedetään, että venesatamien yhteyteen liitetty talvisäilytysalue on luonnollisin, toimivin ja tavoiteltavin ratkaisu. Kuitenkaan missään 2000-luvulla tehdyssä kaavassa ei ole päästy siihen, että talvisäilytys olisi ratkaistu kaava-alueella, vaan ratkaisuna on aina ”jonnekin toisaalle” sijoitettava veneiden talvisäilytysalue.

Erilaisten veneilyreitistöjen, satamien ja taukopaikkojen tulee olla sujuvasti saavutettavissa ja niiden määrän tulee olla riittävä. Venesatamavarauksissa kannattaa huomioida myös pysäköinti- ja talvisäilytysalueet.

Rastilan leirintäalue

Ehdotusvaiheeseen verrattuna Rastilan leirintäalueen luona on kolme asuntovaltaista ruutua muutettu viher- ja virkistysalueeksi. Kuitenkin kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa erikseen, että Rastilan leirintäalueelle tulee selvittää korvaava paikka Helsingistä alueen jatkosuunnittelun yhteydessä. Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta myös päätti, että aiemmin korvaavaksi leirintäalueen paikaksi osoitettu merellisen virkistyksen ja matkailun alue Uutelan itärannalla muutetaan kokonaan virkistys- ja viheralueeksi.

Rastilan leirintäalue Helsinki on yksi Suomen viidestä leirintäalueesta, joka on luokiteltu viiden tähden leirintäalueeksi. Rastilan leirintäalue on mukailullisesti merkittävä toimija Helsingissä. Se on pääkaupunkiseudun ainoa ympärivuotisesti toimiva alue. Rastilan yöpymisvuorokausien keskiarvo viimeiseltä viideltä vuodelta on 98 000 yöpymistä vuodessa. Kysyntää on myös ympärivuotiselle pitkäaikaismajoitukselle. Rastila ei edes riitä palvelemaan kaikkia halukkaita. Yli 2000 matkailuajoneuvoa käännytetään pois tilanahtauden vuoksi.

Rastilan leirintäalueen ehdoton markkinointi- ja myyntivaltti on sijainti metroaseman välittömässä läheisyydessä. Leirintäalueen nykyinen sijainti on oleellinen toiminnan kannalta. Leirintäalueella yöpyvät jättävät kaupunkiin 8 milj. euroa vuodessa.

Liikuntavirasto on vuosina 2010 – 2014 investoinut noin 3 milj. euroa Rastilan leirintäalueeseen. Investoinnit on käytetty alueen rakentamiseen ja kehittämiseen, palvelutason parantamiseen, rakennusten ja alueiden kunnossapitoon sekä turvallisuuteen. Uuden leirintäalueen infran rakentaminen maksaisi liikuntatoimelle 20 milj.euroa. Liikuntatoimella ei tule olemaan varaa rakentaa uutta leirintäaluetta. 20 milj.euroa tarkoittaisi liikuntatoimen koko kahden vuoden investointibudjetin käyttöä vain ja ainoastaan uuden leirintäalueen rakentamiseen.

Yleiskaavaehdotusta tulisi muuttaa niin, että Rastilan leirintäalue säilyy nykyisessä käytössään ja laajuudessaan.

Tuomarinkylän kartanon alue

Tuomarinkylän kartanon alueen eteläpuolelta on muutettu 4 asuntovaltaisen alueen A3-ruutua virkistys- ja viheralueeksi. Yleiskaavaehdotuksessa on yhä esitetty Tuomarinkylän koirakeskuksen päälle lähikeskusta C3 sekä asuntovaltaista aluetta A2.

Koirakeskuksen nykyinen pinta-ala on yli 6 hehtaaria, eli 6 ruudun kokoinen alue. Alue tulisi merkitä merkinnällä virkistys- ja viheralue. Yleiskaavaehdotusta tulisi muuttaa niin, että Tuomarinkylän kartanon alueella sijaitsevat koko ulkoilu-, hevos- ja koiraurheilun alue säilyy nykyisessä käytössään ja laajuudessaan.

Tuomarinkylän koirakeskus on ainoa suuret ulkonäyttely- ja vinttikoiratoiminnat mahdollistava keskus pääkaupunkiseudulla. Sitä käyttävät lähes kaikki pääkaupunkiseudun koirayhdistykset (60000 käyntikertaa vuodessa). Yleiskaavan astuessa voimaan tämä koiraurheilulle erittäin tärkeä alue olisi mahdollisesti uhattu. Jatkosuunnittelussa tulisi ratkaista miten radan mahdollinen siirto ja uusi asuminen voidaan tehdä niin, että koiraurheilualueen siirto ei jää liikuntatoimen tehtäväksi.

Tuomarinkylän hevosurheilukeskukselle tulisi turvata riittävät tilavaraukset, jotta alueen suunniteltu kehittäminen ei keskeytyisi. Eri selvityksissä Tuomarinkylä on todettu olevan sopivin suurelle hevosurheilukeskittymälle Helsingissä. Östersundomin kaavoitustyön yhteydessä ei ole myöskään löydetty tilaa, joka soveltuisi suurille hevosurheilutapahtumille, vaan on jälleen todettu, että hevosurheilukeskuksen paikka Helsingissä on Tuomarinkylä.

Esittelijän perustelut

Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle 10.11.2015 yleiskaavaehdotuksen hyväksymistä ja sen asettamista nähtäville. Liikuntalautakunnalta on pyydetty ehdotuksesta lausunto 15.2.2016 mennessä. Liikuntalautakunta lausui yleiskaavan luonnoksesta viime keväänä, 5.3.2015

Yleiskaavaehdotuksessa esitetään, miten Helsinki voisi kasvaa noin 865 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Tulevasta rakentamisesta noin kolmannes on täydennysrakentamista, joka sijoitetaan erityisesti raideliikenteen solmukohtiin. Kolmannes sijoittuu uusille rakentamisalueille, kuten Malmin lentokentälle ja kolmannes kaupunkibulevardien varsille laajenevaan kantakaupunkiin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta teki muutoksia yleiskaavakartan merkintöihin. Lautakunnan käsittelyssä muutoksia tuli Munkkivuoren-Talin alueella, keskuspuistossa, kantakaupungissa Mäntymäen kentän tuntumassa ja Nordenskiöldinkadun varrella, Tuomarinkylässä, Puistolassa ja Vuosaaressa. Rastilan leirintäalueelle tulee etsiä korvaava paikka jatkosuunnittelun yhteydessä. Aiemmin esitetty Uutelan alue ei tule kyseeseen, sillä lautakunta muutti sen yleiskaavassa virkistys- ja viheralueeksi.

Liikuntalautakunnan lausunnossa tarkastellaan yleiskaavaehdotusta liikuntatoimen kannalta. Lausunnossa keskitytään yleiskaavan vaikutuksiin liikuntaviraston hallinnoimilla alueilla.

Esittelijä

liikuntajohtaja

Anssi Rauramo

Lisätiedot

Hanna Lehtiniemi, arkkitehti, puhelin: 310 87723

Matti Kuusela, suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 87783

Liitteet

Muutoksenhaku

.