1

Helsingin liikuntalautakunnan kansalaistoiminnan avustusten myöntöperusteiden uudistaminen

HEL 2014-013509 T 00 01 00

Päätösehdotus

Liikuntalautakunta päättää uudistaa liikunnan kansalaistoiminnan avustusten myöntämisperusteet.

Avustuskelpoisuutta koskevia kriteereitä muutetaan, toiminta-avustuksen perusteena käytettäviä suoritteita vähennetään sekä tila-avustuksen kolmea eri muotoa lähennetään selkeämmäksi kokonaisuudeksi päätöksen liitteenä olevan hakuohjeluonnoksen mukaisesti.

Avustusperusteiden uudistamisen odotetaan vahvistavan lasten ja nuorten liikuntatoiminnan edellytyksiä sekä helsinkiläisten liikunnan määrää urheiluseuroissa.

Esittelijän perustelut

Tausta ja nykytilan arviointi

Liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaa, lähinnä urheiluseurojen ja muiden liikuntaa toteuttavien yhdistysten avustamisessa on käytetty samantyyppisiä kriteerejä 90-luvulta alkaen. Avustukset koostuvat toiminta-avustuksesta sekä tilojen käytön tuesta. Toiminta-avustus ja tila-avustukset myönnetään ainoastaan niille yhdistyksille, jotka hyväksytään avustettavuuden piiriin. Avustettavuutta ja avustuksia haetaan samalla hakemuksella.

Toiminta-avustus myönnetään seurojen liikuntatoimintaan. Avustus määräytyy toimintaa kuvaavien suoritteiden perusteella, jotka seurat ilmoittavat avustuksen myöntövuotta edeltävän kokonaisen kalenterivuoden toiminnastaan. Avustusmäärärahoista on myönnetty myös vammaisryhmien kuljetuskustannusavustuksia ja suunnistuskarttojen valmistamisen avustuksia.

Toiminta-avustus on määräytynyt laskennallisesti seuraavin kriteerein: 80 prosenttia avustuksesta myönnetään lasten ja nuorten (alle 19-vuotiaat) toteutuneen toiminnan perusteella. Tämän osuuden sisällä on huomioitu ohjattu säännöllinen harjoitustoiminta 70 prosentin painoarvolla, helsinkiläisten aktiiviharjoittelijoiden määrä 20 prosentin painoarvolla ja leiritoiminta 10 prosentin painoarvolla. 20 prosenttia avustuksesta myönnetään koko seuran toiminnan perusteella, huomioiden myös aikuisille kohdentuvat toiminta. Tämän osuuden sisällä aikuisten säännöllistä harjoitustoimintaa painotetaan 60 prosentin painoarvolla, järjestettyjen kilpailuiden määrää 10 prosentilla, helsinkiläisten aktiivien määrää 10 prosentilla, järjestettyjä liikuntakursseja 10 prosentilla sekä kunto- ja liikunnallisia virkistystilaisuuksia ja näytöksiä 10 prosentilla.

Toiminta-avustuksen muodostumisen kriteerit on koettu monimutkaisiksi ja niiden raportointimenettely työlääksi.

Tila-avustukset koostuvat kolmesta erilaisesta tukimuodosta: liikuntaviraston omien tilojen maksuttomasta käytöstä, tuetusta käytöstä ja vuokratuesta. Tuettu käyttö kohdennetaan ko. laitosten piiriin erillisellä päätöksellä hyväksytyille laitoksille. Tämän avustuksen perusteella laitokset laskuttavat enimmäistuntihintaa vastaavan määrän liikuntavirastolta ja perivät seuralta tämän ylittävän osan. Vuokratuki on liikuntaviraston ja tuetun käytön laitosten ulkopuolisissa tiloissa tapahtuvan liikuntatoiminnan tilojen vuokra-avustus. Se maksetaan hakemuksesta ja toteutuneiden tilavuokrakustannusten perusteella suoraan seuroille.

Tilojen käytön tuen on koettu kohtelevan seuroja eriarvoisesti, kun liikuntaviraston maksuttomia tiloja tai tuetun käytön laitosten tiloja ei riitä kaikkien avustettavien seurojen käyttöön. Tuetun käytön laitosten ja vuokratuen enimmäistuntihinnat on määritelty tasoltaan samoiksi. Vuokra-avustuksen piirissä olevien yhdistysten määrä on kasvanut, joten tämä on johtanut siihen, että tuki määriteltyä enimmäistuntihintaa kohden on laskenut vuoteen 2014 mennessä noin 47 prosenttiin. Tuetun käytön laitosten tiloissa tuen määrä vaihtelee, mutta voi olla joissakin tiloissa jopa 100 prosenttia tilan vuokrasta, mikä tarkoittaa, että tila on käyttäjille maksuton.

Avustusten myöntämisperusteiden uudistamisen tavoitteena on yksinkertaistaa tuen määräytymisperusteita sekä lisätä sisällöllistä painotusta lasten ja nuorten liikuntatoimintaan, lisätä seuratoiminnan laatua ja lisätä helsinkiläisten liikuntaa.

Uudistus saatetaan voimaan siten, että ensimmäisen kerran toiminta-avustukset määräytyvät uusien kriteerien perusteella vuoden 2016 toiminta-avustuksia myönnettäessä. Tila-avustusten osalta uudet periaatteet otetaan käyttöön myönnettäessä talvikauden 2016 tilavuoroja.

Kahden ensimmäisen vuoden aikana (2016 ja 2017) käytetään pisteytyksessä lieventävää leikkuria, joka estää suuret muutokset yhdistysten toiminta-avustuksissa edellisvuoteen verrattuna.

Seurojen avustusperusteiden uudistaminen on kirjattu liikuntalautakunnan (13.11.2012) hyväksymään liikuntastrategiaan. Selvitysmies Jorma Vertainen teki avustusjärjestelmän uudistamisen suunnasta selvityksen, jonka yhteydessä järjestettiin kuusi lajiryhmäkohtaista keskustelutilaisuutta avustusjärjestelmän uudistamisesta. Lisäksi järjestelmän uudistamisesta järjestettiin kysely helsinkiläisille seuroille syksyllä 2013. Vertainen luovutti selvityksensä johtopäätöksineen 4.4.2014. Liikuntavirasto pyysi selvityksestä lausunnot helsinkiläisiltä seuroilta ja tuetun käytön laitoksilta. Lausunnot toimitti 31 seuraa ja neljä tuetun käytön laitosta.

Avustuskokonaisuuden keskeiset muutokset

Uudistuksen myötä avustuskelpoisuuden kriteereitä täsmennetään, toiminta-avustuksen laskennallisia myöntämisperusteita vähennetään sekä tila-avustuksen kolmea eri muotoa yhtenäistetään selkeämmäksi ja eri toimijoita tasavertaisemmin kohtelevaksi kokonaisuudeksi.

Liikuntalautakunta tekee jatkossa päätökset toiminta-avustusten ja tila-avustusten myöntämisestä ja valtuuttaa liikuntajohtajan päättämään pienemmistä avustuksista, joista päättäminen on aikaisemmin kuulunut lautakunnan toimivaltaan. Tällaisia ovat avustukset, jotka myönnetään suunnistuskarttojen valmistamiseen ja erityis- ja eläkeläisryhmien kuljetuskustannuksiin.

Avustuskelpoisuus haetaan ja myönnetään jatkossakin vuosittain. Avustettavuuden yleisten kriteerien täyttäminen on seuroille myönnettävien toiminta- ja tila-avustusten edellytys. Mikäli seura ei hae avustuskelpoisuutta määräpäivään mennessä, seuralle ei myönnetä toiminta-avustusta ko. vuotena. Tilatukea voidaan myöntää 30.4. saakka. Mikäli seura hakee avustettavuutta ensimmäistä kertaa tai tulee avustettavuuden piiriin tauon jälkeen, avustettavuus alkaa toiminta-avustuksen osalta 1.1. lukien, mutta tilatuen osalta 1.5. lukien.

Vuosittain avustusten hakuprosessissa tapahtuu niin, että jotkut liikunta- ja urheiluseurat eivät syystä tai toisesta hae avustettavuutta määräaikaan mennessä. Liikuntalautakunta on toivonut, että virasto löytäisi keinon myöntää tilojen maksutonkäyttö ja tuettu käyttö myös näille toimijoille. Liikuntaviraston kanta on, että hakijoiden yhdenvertainen kohtelu voidaan taata ainoastaan siten, että kaikkia koskevat samat avustettavuuden perusteet ja yhtenäinen hakuaika. Liikuntavirasto selvittää, onko vuodesta 2016 lukien mahdollista ottaa käyttöön toinen hakuaika pelkälle avustettavuudelle, jonka perusteella seura voidaan hyväksyä tilatuen piiriin.

Avustuskelpoisuuden yleisten kriteerien muutosten odotetut vaikutukset

Nykyisin toiminta-avustus myönnetään ainoastaan yhdistysten helsinkiläisten jäsenten liikuntatoiminnasta kertyvien suoritteiden perusteella. Avustettavuuden piiriin hyväksytään jatkossa myös sellaisia yhdistyksiä, joiden jäsenistä yli puolet on helsinkiläisiä. Oletettavasti avustuksen perusteena käytettävien suoritteiden määrä ja liikunnan aktiiviharrastajien määrä kasvavat, kun mukaan lasketaan seuroja, joiden jäseninä on aikaisempaa enemmän liikkujia koko pääkaupunkiseudulta. Yksi seura voi kuitenkin saada toiminta-avustusta ainoastaan yhden pääkaupunkiseudun kunnan avustusmäärärahoista. Liikuntavirastolla ei ole käytettävissä tarkkoja tietoja siitä, kuinka moni seura tämän kriteerin perusteella nousee avustettavuuden piiriin.

Nykyisen avustuskelpoisuuden perusteena on, että yhdistys on perustettu vähintään kaksi vuotta sitten. Uusi edellytys vähintään yhden vuoden kestoisesta toiminnasta tulee nopeuttamaan uusien perustettavien yhdistysten pääsyä liikuntatoimen kansalaistoiminnan avustusten piiriin. Liikuntaviraston käsityksen mukaan tämä kriteeri ei vaikuta olennaisesti jaettavissa olevaan avustusmäärärahaan. Lisäksi osana avustusperusteiden uudistamista otetaan käyttöön erityinen starttiavustus, joka on määrältään 200 euroa ja jota uudet perustettavat yhdistykset voivat hakea ilman erityistä hakuaikaa.

Avustuskelpoisuus kohdistetaan sellaisiin liikunta- ja urheiluseuroihin, joiden toiminta muodostuu pääosin sellaisista lajeista, jotka ovat edustettuina valtakunnallisessa liikuntaorganisaatiossa tai jotka ovat valtionapukelpoisia. Erilaisten liikunnallisten toimijoiden ja liikuntamuotojen kirjo on kasvanut viime vuosina ja tämä tarkoittaa, että seuratoimintaan myönnettävien avustusten euromääräinen tuki toiminta- ja tila-avustuksina yhdistystä kohden on pienentynyt. Uusi kriteeri merkitsee sitä, että liikuntatoimen talousarviosta myönnettävä toiminta-avustus ja tilatuki kohdennetaan aikaisempaa vahvemmin liikunta- ja urheilukulttuurin vapaan kansalaistoiminnan tukemiseen. Tältä osin avustusten piiristä putoaa vuotta 2013 koskevien tietojen perusteella 20-30 yhdistystä, jotka edustavat mm. sirkustoimintaa tai itämaisia kamppailulajeja. Näitä yhdistyksiä voidaan jatkossakin tukea, kun selvitetään hallintokuntarajat ylittävän toiminnan tukemisen mahdollisuus yhteistyössä Kulttuurikeskuksen ja Nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Hallintokuntien rajapinnoille sijoittuva liikunnallinen toiminta tulee nähdä voimavarana, joka yhdistää myös hallintokuntien tavoitteita osallistumisen ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Uuden avustusmuodon suunnittelu on käynnistynyt lokakuussa 2014 ja päätökset tehdään vuoden 2016 talousarvion valmistelun yhteydessä, keväällä 2015.

Oletettavaa on, että toiminnan arvojen sitominen yleisesti hyvään hallintotapaan ja liikunta- ja urheilukulttuurin eettisiin periaatteisiin lisää helsinkiläisten avustettavien seurojen tietoisuutta mm. sosiaalisesta, taloudellisesta ja ekologisesta kestävyydestä sekä yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta liikunnan parissa.

Avustuksen myöntämisessä tullaan huomioimaan jatkossa myös se, miten seurat ilmoittavat tietojaan. Jos tarkastustoiminnan puitteissa mahdollisesti löydetään seuroja, jotka ilmoittavat tietojaan tarkoituksella virheellisesti, voidaan avustus evätä seuralta tapauskohtaista harkintaa käyttäen. Ratkaisun tekee liikuntalautakunta avustuspäätöksen yhteydessä. On vaikea ennakoida kuinka monesta toimijasta voisi olla kyse.

Toiminta-avustuksen yleisten periaatteiden ja määräytymisperusteiden muutos ja odotetut vaikutukset

Toiminta-avustuksen yleisissä periaatteissa suurin muutos nykyiseen on, että avustuksen osuus voi olla hyväksyttävistä menoista enintään 50 prosenttia. Tällä hetkellä vastaava osuus on 85 prosenttia. Tällä muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia, sillä liikuntatoimen myöntämä toiminta-avustus ei yllä avustettavilla seuroilla nykyisinkään yli 50 prosenttiin hyväksyttävistä menoista.

Avustus määräytyy säännöllisen toiminnan perusteella siten, että 80 % avustuksesta jaetaan alle 20-vuotiaiden aktiiviharrastajien toteutuneiden liikuntakertojen perusteella ja 20 % avustuksesta jaetaan 20 vuotta täyttäneiden aktiiviharrastajien toteutuneiden liikuntakertojen perusteella. Liikkujien määrä merkitsee 30 % ja liikuntakertojen määrä 70 %. Aktiiviharjoittelijoiksi luetaan järjestön ohjattuun toimintaan säännöllisesti, vähintään viikoittain osallistuva harjoittelija. Liikuntakertojen seurakohtaista kertymää tullaan painottamaan kertoimella, joka huomioi tietyn vähimmäiskoulutuksen saaneen valmentaja- tai ohjaajaresurssin suhteen ohjattavaan ryhmään.

Nykyisin toiminta-avustuksen myöntämisen edellytyksenä on ollut toiminnan kestäminen yli kahdeksan viikkoa. Vaatimus toiminnan kolmen kuukauden kestosta korostaa pitkäkestoisen ohjatun liikunnan merkitystä ja oletettavasti vahvistaa harrastajien sitoutumista liikuntaan.

Painotus on samansuuntainen kuin nykyisin, mutta kriteeri yksinkertaistuu, kun kurssitoiminta jää pois avustusperusteista ja leiritoiminnan painoarvo pienenee. Vuoden 2014 avustustietojen perusteella arvioituna kurssitoiminnan kriteerin muuttamisen on vaikutuksia joihinkin yksittäisiin toimijoihin, joilla paljon kurssitoimintaa. Kahden yhdistyksen kurssitoimintansa perusteella saama avustus on ollut noin 60 %:n yhdistyksen saaman avustuksen kokonaismäärästä, ja muilla osuus on ollut huomattavasti alhaisempi. Leiritoiminnan osalta vaikutuksia on muutamiin yksittäisiin seuroihin, joista yhdellä yhdistyksellä leiritoiminnan perusteella saadun avustuksen osuus kokonaisavustuksesta on jopa 80 %, yhdellä 60 %, kahdella noin 50 % ja muilla alhaisempi. Nykyisin liikkujien määrä on vaikuttanut avustuksen määrään lasten ja nuorten osalta 20 prosenttia ja liikunnan määrä 80 prosenttia. Vastaavasti aikuisten osalta liikkujien määrä on vaikuttanut 10 prosenttia ja liikunnan määrä 90 prosenttia. Liikkujien, eli sitoutuneiden aktiiviharrastajien määrän painotuksella haetaan sitä, että avustettavien yhdistysten toimintaan osallistuisi yhä enemmän helsinkiläisiä.

Liikuntakertasuoritteen osalta muutos on merkittävä. Aikaisemmin suorite on ollut sitä arvokkaampi, mitä pidemmästä liikuntakerrasta on kyse. Jatkossa kerta on samanarvoinen sen ajallisesta kestosta riippumatta, kunhan sen vähimmäispituus on kolmekymmentä minuuttia. Tämä tulee korostamaan myös lyhytkestoisen liikunnan merkitystä. Oletettu vaikutus on, että niiden hakijoiden, joilla on pitkäkestoisia harjoituksia pienille harjoitusryhmille saamien avustusten määrät tulevat laskemaan suhteessa niihin hakijoihin, joilla on lyhytkestoisempia harjoituksia ja suurempia harjoitusryhmiä.

Liikuntakertaan siirtymisen tarkoituksena on siirtyä harjoituksen ajallisen pituuden huomioimisesta myös lyhytkestoisen liikunnan merkityksen korostamiseen. Tavoitteena on lisätä useampien ihmisten liikuntakertoja. Liikuntakertaan siirtyminen on osa tavoiteltua avustuskriteerien yksinkertaistamista.

Liikuntastrategia 2013-2017 mukaan avustusten myöntämisperusteiden uudistamisen toimenpiteiden tulisi mm. ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä tukemalla liikuntaseurojen lasten ja nuorten liikunnan toimintaedellytyksiä. Strategiassa todetaan, että avustusuudistuksen tulisi myös kannustaa ja tukea vammais- ja kansanterveys- sekä eläkeläisjärjestöjä liikuntatoiminnan järjestämiseen.

Kolmenkymmenen minuutin aika on sopiva ja riittävä aika tietyille ryhmille ja lajeille. Keskeistä on tämän ajan käyttäminen tehokkaasti sekä ohjaajan pätevyys. Tämän pituiset harjoituskokonaisuudet ovat tällä hetkellä käytössä mm. alle kouluikäisten lasten, monipuolisesti vesiliikunnan sekä erityisryhmien ja eläkeläisten liikuntaryhmissä.

Liikuntastrategiaan nojaten tavoitteena on, että tulevaisuudessa painotetaan liikuntatarjontaa sellaisille väestöryhmille, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Tällaisille ryhmille kolmenkymmenen minuutin liikuntakerta voidaan katsoa jo riittäväksi.

Osassa lajeja kolmenkymmenen minuutin liikuntakerta liittyy myös tilojen puutteeseen. Jos liikuntakerran vähimmäispituus määriteltäisiin esimerkiksi tuntiin, tulisi tarve muuttaa kolmenkymmenen minuutin varaukset pidemmiksi ja vähentää tämä eri ryhmien mahdollisuutta saada tilaa käyttöön. Pitämällä nykyiset kolmenkymmenen minuutin mittaiset liikuntakerrat avustuksen piiriin hyväksyttävinä, säilytetään nykyinen tehokas tilojen käyttö ja varmistetaan tämä myös tulevaisuudessa.

Päivässä voisi kertyä yhtä harjoittelijaa kohden kaksi liikuntakertaa. Kaksi liikuntakertaa tukee tavoitteellisen kilpa- ja huippu-urheilun huomioimista avustusuudistuksessa. Kaksi päivittäistä harjoitusta 1-2 kertaa viikossa on tärkeää useissa lajeissa, pääosin 12-vuotiaiden ryhmistä eteenpäin, mutta joissakin lajeissa (esim. luistelussa) jo aikaisemmin. Kaksi harjoituskertaa (aamu- ja iltaharjoitukset) toteutuu tällä hetkellä avustettavien seurojen tavoitteellisissa kilpaurheiluryhmissä laajasti eri lajeissa. Näitä ovat mm. mm. luistelu, telinevoimistelu, voimistelu, taitoluistelu, jääkiekko, uinti, uimahypyt, jalkapallo, salibandy, amerikkalainen jalkapallo, koripallo, sulkapallo, 5-ottelu, yleisurheilu ja pyöräily.

Kahden liikuntakerran huomioiminen on osoitus siitä, että myös liikunnassa ja urheilussa arvostetaan huippusuoritukseen pyrkimistä. Se on yhteiskunnan tärkeä viesti tuesta tavoitteellisesta urheilusta innostuneille nuorille.

Tilatuen periaatteet

Tilatuki myönnetään ympärivuotisesti. Uudistuksen myötä luovutaan täydellisestä maksuttomuudesta viraston omissa tiloissa ja luodaan viraston ulkopuolisten tilojen uusi tilavuokratuki. Tilojen käyttö viraston omissa liikuntatiloissa säilyy voimakkaasti subventoituna. Tiloihin määritellään erillisen hinnoitteluprosessin myötä hinnat ja näille hinnoille kaksi eri subventioprosenttia, joista alle 20-vuotiaiden ryhmille sovelletaan korkeampaa ja aikuisryhmille matalampaa.

Tilatukien uudistamisella pyritään poistamaan nykyisen järjestelmän koettu epätasa-arvoisuus lajien välillä yhtenäistämällä tila-avustuksen myöntämistä koskevia kriteerejä ja tilavuokrien subventioprosentteja. Uudistuksen yhteydessä luovutaan nykyisestä tuetun käytön mallista, jossa tuetun käytön liikuntatiloiksi on erikseen määritelty tietyt kaupungissa toimivien liikuntalaitosten tilat. Samalla luovutaan myös nykymuotoisesta vuokratuesta ja luodaan uusi tukimalli viraston ulkopuolisissa tiloissa tapahtuvalle liikuntatoiminnalle. Perusteluna muutokselle on, että tuki niille seuroille, jotka voivat käyttää viraston tiloja tai tuetun käytön laitosten tiloja, on tähän asti ollut huomattavasti korkeampi kuin niille seuroille, jotka käyttävät yksityisiä liikuntatiloja ja joille myönnetään tätä varten vuokratukea.

Uusi tilavuokratuki kattaa siis kaikissa muissa kuin liikuntaviraston omissa liikuntatiloissa tapahtuvan toiminnan tilavuokrien subventoimisen. Erilaisia liikuntatiloja varten määritellään enimmäisvuokrahinta.

Tilojen tukemisen mallin suunnittelua jatketaan ja se tuodaan yksityiskohtaisemmin lautakunnan päätettäväksi vuoden 2015 aikana. Uusi tilojen tukemisen malli otetaan käyttöön 1.5.2016 lukien.

Tilatuen uudistamisella ei ole yhteyttä liikuntatoimen talousarviosta myönnettävien laitos- ja säätiöavustusten määräytymiseen.

Tilojen tukemisen muutosten odotetut vaikutukset:

- Viraston tulokertymä tilavuokrien osalta tulee vähenemään, mitä pystytään kuitenkin kompensoimaan sillä, että tilojen täydellisestä maksuttomuudesta luovutaan.

- On mahdollista, että vuorokohtainen avustusmäärä hieman pienenee, kun avustettavat tilavuorot jakautuvat koko vuoden ajalle.

- Eri lajien ja seurojen välinen tasa-arvoisuus lisääntyy.

Starttiavustus

Uutena tukimuotona otetaan käyttöön starttiavustus, joka voidaan erityisistä syistä myöntää myös alle yhden vuoden toimineelle yhdistykselle tai rekisteröintiprosessinsa käynnistäneelle yhdistykselle. Starttiavustus otetaan käyttöön vuodesta 2016 alkaen. Starttiavustus on 200 euroa. Lautakunta valtuuttaa liikuntajohtajan päättämään starttiavustuksista.

Hakijoilta pyydettävät toimintatiedot

Hakijoilta tullaan jatkossa pyytämään tietoja toiminnasta liikuntaryhmittäin seuraavasti:

-              Ryhmän nimi ja laji

-              Liikuntaryhmään osallistujien lukumäärä, ikä/syntymävuosi ja sukupuoli

-              Valmentajien lukumäärä ja koulutustaso

-              Harjoituspaikka ja viikonpäivä

-              Harjoittelukauden kesto, alku- ja loppupäivä, liikuntakertojen lukumäärä

-              Liikuntakerran pituus

Valmistelun jatkaminen

Liikuntavirasto jatkaa avustusperusteiden yksityiskohtien, kuten laskentaperusteiden matemaattisten kaavojen, toiminta-avustuksen suurten muutosten lieventämiseksi käytettävän leikkurin, hakemuslomakkeen ja liitelomakkeiden valmistelua. Lisäksi virasto jatkaa tila-avustusten osalta hinnoitteluprosessia ja eri tila-avustusten yhteensovittamistyötä. Tässä päätöksessä on esitetty yleislinjaukset sekä suunta avustusperusteiden ja tila-avustusten uudistamiseksi. On kuitenkin pidettävä mahdollisena, että joitain tässä päätöksessä esitettyjä yksityiskohtia tullaan vuoden 2015 aikana täsmentämään.

Seuranta ja arviointi

Odotuksena on, että avustusjärjestelmän uudistaminen vahvistaa lasten ja nuorten toiminnan painopistettä avustuksissa. Tämä näkyy erityisesti tilatuen myöntämisessä, koska avustus kohdentuu nimenomaan lasten ja nuorten liikuntatilojen käytön tukemiseen. Virasto myös ennakoi, että avustusperusteiden sisältämä tietyn tason koulutuksen saaneiden ohjaajien tai valmentajien ja harjoittelijoiden määrän suhteen huomioiva malli ohjaa seuroja käyttämään koulutettuja ohjaajia harjoituksissaan. Tämä on omiaan kasvattamaan liikuntatoiminnan laatua ja vaikuttavuutta.

Avustusperusteiden uudistamisen tavoitteena on lisätä liikuntaa helsinkiläisissä urheiluseuroissa. Tähän tavoitteeseen uskotaan päästävän ensiksikin sillä, että lyhytkestoinen liikunta katsotaan avustusperusteissa samanarvoiseksi pitkäkestoisemman harjoittelun kanssa. Toiseksi virasto ennakoi, että starttiavustus sekä uusia seuroja koskevan toiminta-ajan edellytyksen laskeminen yhteen vuoteen kannustavat uusia urheiluseuroja liikunnan kansalaistoiminnan piiriin. Myös se, että seurojen jäseniä koskevaa helsinkiläisyyden vaadetta madalletaan, lisännee liikuntakertasuoritteita.

Kääntöpuolena on, että kun avustettavuus kohdennetaan valtakunnallisen liikuntajärjestön tai valtionhallinnon tunnustamiin liikuntamuotoihin, tämä vähentää liikuntakertasuoritteita nykyisestä. Virasto kuitenkin ennakoi, että jatkossa avustettavuuden ulkopuolelle jäävien liikuntamuotojen toiminnalliset mahdollisuudet kuitenkin säilyvät, kun niitä tuetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimien kanssa.

Avustusperusteiden ja tilatuen uudistamisesta johtuvien muutosten seuranta tehdään vuosittain. Muutoksesta tehdään kysely helsinkiläisille seuroille, minkä lisäksi suoritetaan ulkopuolinen arviointi siitä, onko asetettuja tavoitteita saavutettu. Avustusperusteita ja tilatuen uutta mallia tarkastellaan riittävin väliajoin, ja niitä pyritään tarvittaessa muuttamaan nopeastikin, jos uudistaminen aiheuttaa ennakoimattomia negatiivisia vaikutuksia.

Esittelijä

osastopäällikkö

Kirsti Laine

Lisätiedot

Sari Kiuru, yhteyssihteeri, puhelin: 310 87736

Taina Korell, yhteyspäällikkö, puhelin: 310 38038

taina.korell(a)hel.fi

Liitteet

.