§ 119

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Sami Muttilaisen ym. aloitteesta koskien tekojääradan rakentamista Tapulikaupungin liikuntapuistoon

HEL 2022-004671 T 00 00 03

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Sami Muttilaisen ehdotuksesta.

Esittelijä

liikuntajohtaja

Tarja Loikkanen

Lisätiedot

Petteri Huurre, liikuntapaikkapäällikkö, puhelin: 310 87791

petteri.huurre(a)hel.fi

Kimmo Isotalo, erityissuunnittelija, puhelin: 310 32342

kimmo.isotalo(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Lausuntoehdotus

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa kaupunginhallitukselle asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ei pidä tällä hetkellä tekojääradan rakentamista Tapulikaupungin liikuntapuistoon mahdollisena nykyisillä taloudellisille ja toiminnallisilla edellytyksillä.

Helsingissä on tällä hetkellä yhdeksän tekojäärataa. Viime vuosina tekojäärataverkosto on täydentynyt Jätkä- ja Lauttasaareen radoilla, ja loppuvuodesta 2023 se on laajenemassa Johanneksenpuiston tekojääradalla.”

Tekojääverkoston rakentamissuunnitelmia ohjaavana tutkielmana on viime vuosina toiminut Iiris Karvisen vuonna 2017 valmistunut suunnittelumaantieteen pro gradu -työ Liikuntapaikkojen saavutettavuus ja optimaaliset sijainnit Helsingissä pitkän aikavälin tarkasteluna. Karvisen opinnäytteen ehdotukset uusille tekojääradoille vuoden 2017 jälkeen olivat sijainti-allokaatio-analyysien perusteella Herttoniemi, Vuosaari Ruskeasuo ja Östersundom. Näitä ehdotuksia liikuntapalvelukokonaisuus on noudattanut rakentamalla tekojääradan Laajasaloon vuonna 2019 sekä edistämällä osaltaan kaupunkikonserniin kuuluvan Jääkenttäsäätiön jäähallihanketta Herttoniemessä. Vuosaaren tekojääradan rakentamiseen on puolestaan varauduttu liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelmissa vuonna 2024.

Tekojääradan rakentaminen Ruskeasuon alueelle tai Östersundomiin ei ole tällä hetkellä ajankohtaista. Ruskeasuon liikuntapuistoon on haasteellista sijoittaa tekojääradan vaatimat rakennelmat alueella harjoitettavan muun toiminnan luonteen (hevosurheilu) sekä jääurheilua varten käytettävissä olevien alueiden rajallisuuden vuoksi.

Ruskeasuon sijaan liikuntapalvelukokonaisuuden alustavissa keskusteluissa tekojäärataa on suunniteltu läheiseen Haagan kaupunginosaan tulevaisuudessa rakennettavaan liikuntapuistoon. Tämän radan rakentaminen ei ole kuitenkaan ajankohtaista ennen Vuosaaren tekojääradan valmistumista.

Östersundomin tekojääradan suunnittelua ja rakentamista hidastaa alueen yhteisen yleiskaavan puuttuminen. Korkein hallinto-oikeus kumosi alueen valmistellun kaavan hyväksymispäätöksen 10.5.2021.

Tapulikaupungin liikuntapuistossa iso tekojäärata olisi mahdollista sijoittaa ainoastaan jo olemassa olevan tekonurmimaton paikalle. Tämä ei ole kannatettavaa, sillä tekonurmen täyteaine toimii eristeenä jäähdytysputkien ja jään välillä. Näin ollen kentän jäädyttäminen vaatisi huomattavasti energiaa, mikä lisäisi liikuntapalvelukokonaisuuden käyttötalousmenoja jo ennestään haasteellisessa taloustilanteessa sekä ilmastopäästöjä kaupungin hiilineutraaliustavoitteiden vastaisesti. Tekojääradan vaatiman putkiston rakentaminen edellyttäisi puolestaan vanhan tekonurmimaton uusimista, minkä käyttöikä todennäköisesti lyhentyisi huomattavasti säännöllisen jäädyttämisen myötä.

Ison tekojään sijaan Tapulikaupungin liikuntapuistoon voisi rakentaa pienen tekojääradan tai -kaukalon tenniskenttien tai pienen kivituhkakentän päälle. Ennen rakentamispäästöstä on kuitenkin syytä huomioida, että tekojääradan rakentaminen vaatisi liikuntapuiston vanhan ja huonokuntaisen huoltorakennuksen laajentamista sekä perusparantamista.

Yleisellä tasolla tekojääratojen rakentamista hidastavat liikuntapalvelukokonaisuuden määrärahojen puute. Yhden tekojääradan rakentamisen investointikustannukset ovat viime vuosina olleet noin 800 000–4 000 000 euroa. Hinnanvaihtelu selittyy rakennettavan radan koolla sekä muulla rakennettavalla infrastruktuurilla, kuten huoltorakennuksilla, konetiloilla ja aidoilla. Samoin haastava maaperä tai sijainti voivat nostaa rakentamiskuluja entisestään.

Investointikustannusten lisäksi tekojääradasta koituu kaupungille vuosittaisia käyttökustannuksia työntekijöistä, energiasta sekä aineista ja tarvikkeista noin 100 000 ─ 200 000 euroa seuraavien 20─30 vuoden ajan. Käyttökustannukset ovat rakentamiskustannusten tapaan kohonneet merkittävästi viimeisen 12 kuukauden aikana.

Edellä mainittujen laskelmien perusteella uusien tekojääratojen rakentaminen ei ole mahdollista liikuntapalvelukokonaisuuden nykyisillä investointi- ja käyttömäärärahoilla, vaan molempia olisi korotettava ennen uusien rakentamispäätösten tekoa. Talousaspektin ohella on syytä huomioida, että tekojääradat ovat haasteellisia hankkeita Helsingin hiilineutraaliustavoitteiden näkökulmasta.

Liikuntapoliittisesta ja Helsingin liikuntastrategisesta näkökulmasta tekojääratojen rakentamishankkeet ovat perusteltuja ehdotuksia. Ne lisäävät kuntalaisten liikkumismahdollisuuksia sekä madaltavat liikkumaan lähtemisen kynnystä muun muassa maksuttomuutensa ansiosta. Samoin ratojen rakentamisella on myönteisiä vaikutuksia alueen nuorison kannalta merkittävänä harrastusmahdollisuuksia lisäävänä sekä sosiaalista integraatiota ja hyvinvointia edistävänä toimenpiteenä.

Esittelijän perustelut

Kaupunginkanslia on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa 30.9.2022 mennessä kaupunginhallitukselle valtuutettu Sami Muttilaisen ja 20 muun valtuutetun aloitteesta tekojääradan rakentamiseksi Tapulikaupungin liikuntapuistoon. Aloite on kokonaisuudessaan liitteenä.

Asiasta on pyydetty lausuntoa myös kaupunkiympäristölautakunnalta.

Esittelijä

liikuntajohtaja

Tarja Loikkanen

Lisätiedot

Petteri Huurre, liikuntapaikkapäällikkö, puhelin: 310 87791

petteri.huurre(a)hel.fi

Kimmo Isotalo, erityissuunnittelija, puhelin: 310 32342

kimmo.isotalo(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

.