§ 165

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto kaupunginhallituksen elinkeinojaostolle elinkeinopolitiikan maankäytölle asettamista tavoitteista (ELMA-työ)

HEL 2021-009566 T 14 00 00

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi elinkeinojaostolle elinkeinopolitiikan maankäytölle asettamista tavoitteista seuraavan lausunnon: 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää käsiteltävää asiakirjaa tärkeänä ja hyödyllisenä tapana edistää uuden kaupunkistrategian tavoitetta Helsingistä kasvun paikkana. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta arvostaa, että asiakirjassa elinkeinopolitiikkaan otetaan laaja-alainen näkökulma, joka tunnistaa myös kulttuurin ja liikunnan elinkeinopoliittisen merkityksen. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kiinnittää huomiota viiteen näkökulmaan asiakirjassa.

Liikuntapalvelujen tarvitsemat alueet

Liikuntapalveluiden monipuolisen tarjonnan kannalta tärkeää on, että kaikille asuinalueille kaavoitetaan julkisia liikuntapaikkoja ja lisäksi muutkin kuin kaupunki - seurat ja yritykset - pystyvät tarjoamaan palvelujaan kaupungissa. Liikuntapalvelujen nopea kehitys tuo markkinoille jatkuvasti uudenlaisia liikuntalajeja ja -muotoja, joita tarjoavat usein yksityiset yritykset.  Liikunta-alan yrityksille tulee pystyä osoittamaan riittävästi soveltuvaa tilakantaa tai tonttialaa olosuhteidensa ja palvelujensa järjestämiseen. Pienimuotoiset, myös yksityisille liikuntapalveluille soveltuvat kaavavaraukset eivät toistaiseksi ole olleet säännönmukaisesti mukana uusissa kaavoissa. Jatkossa uusissa kaavoissa sekä täydennysrakentamisessa tulee huomioida tarpeet ketterästi muuntuvalle, yrityslähtöiselle liikuntaolosuhteiden luomiselle.

Yksityiset liikuntahallihankkeet tarvitsevat jatkossakin kaavavarauksia. Erityisesti tarve on mailapelihalleille soveltuville noin 4 000–6 000 neliön kaavavarauksille. Kaupungin tiivistyminen vaikeuttaa monella tavoin suuria tiloja tarvitsevien liikuntahallien kaavoittamista ja mitä todennäköisimmin nostaa suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuksia. Tiivistyvän kaupunkirakenteen aiheuttamat haasteet liikuntapaikkarakentamiselle tulee huomioida tulevien hankkeiden rahoitus- ja tukipohjaa tarkasteltaessa.

Yksityiset liikuntayritykset toimivat usein hallimaissa tiloissa yritysalueilla. Tällaiset tilat ovat usein harrastetoiminnan kannalta edullisia sekä kohtuullisesti muunneltavissa liikuntakäyttöön. Teollisilla yritysalueilla on kuitenkin usein runsaasti raskasta kuljetusliikennettä. Yritysalueiden liikennejärjestelyjä suunniteltaessa tulee huomioida myös liikuntapalvelujen käyttäjien tarvitsemat julkisen ja kevyen liikenteen järjestelyt.

Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut alueiden ankkuri-investointina

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että eri Helsingin alueilla on laadukkaat ja monipuoliset lähipalvelut. Lautakunta painottaa, että maankäytön suunnittelussa kulttuuri, liikunta, nuorisotyö ja kirjastot tulee nähdä hyvinvoinnin edistämisen lisäksi myös houkuttelevuusinvestointeina. 

Kuntalaisten hyvään arkeen tarvitaan sekä julkisia että yksityisiä palveluja. Kun alueita kehitetään, hyvät julkiset vapaa-ajan palvelut tulisi nykyistä laajemmin nähdä myös keinona kasvattaa yksityisten sijoittajien ja yritysten kiinnostusta eri Helsingin alueisiin. Viime vuosilta Maunula-talo, Hertsin nuorisotalo ja kirjasto sekä Laajasalon ostoskeskuksessa oleva kirjasto ja nuorisotila ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten korkealla laadulla tuotetut julkiset palvelut synnyttävät säännöllisiä asiakasvirtoja ja kasvattavat siten lähellä olevien liikekiinteistöjen houkuttelevuutta yksityisille yrityksille. 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että jatkossa Helsinki kasvattaa ymmärrystään julkisten investointien vaikutuksesta yksityisten investointien houkutteluun. 

Kulttuurin ja tapahtumien tilojen ja alueiden väliaikaiskäyttö

Helsinki on tavoitteellisesti pyrkinyt kehittymään tapahtumakaupunkina. Tavoitteen saavuttamiseksi Suvilahden tapahtuma-aluetta halutaan laajentaa entisestään ympärivuotiseksi kulttuuri- ja tapahtuma-alueeksi. Jotta Suvilahdesta rakentuu toimiva kokonaisuus, vaatii alue ja sen ympäristö muun muassa lisärakentamista ja avointa tapahtumatilaa. Suvilahden alueen sekä muiden tapahtuma-alueiden tulee näkyä osana elinkeinopoliittista maankäytön suunnittelua. 

Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon suurtapahtumien, kuten festivaalien ja suurten ulkoilmakonserttien, tilatarpeet. Helsingin on myös jatkossa olemaan houkutteleva ja luotettava isäntäkaupunki suurtapahtumille. Kilpailu suurtapahtumista on kiristynyt sekä Itämeren alueella että Suomen sisällä. Kaupungin on pyrittävä aktiivisesti osoittamaan Kalasatamasta, Jätkäsaaresta ja tulevaisuudessa Malmin entiseltä lentokentältä suurkonserteille ja festivaaleille tuotannollisesti ja logistisesti soveltuvia olosuhteita. Helsinki tarvitsee jatkossakin sekä ulkotiloja että sisätiloja suurille festivaaleille ja tapahtumille.

Aluekehityksessä on otettava huomioon tapahtumien sekä kulttuurin esiintymis- ja työtilojen merkitys alueiden houkuttelevuuden ja tunnettuuden vahvistajana. Kansainvälisesti tunnistetaan gentrifikaatioksi kutsuttava ilmiö, jossa alueet muuttuvat houkuttelevuuden kasvaessa liian kalliiksi niille, joiden työllä houkuttelevuutta on kasvatettu. Kaupungin tulee maankäytössään tunnistaa nykyistä paremmin kulttuuri- ja tapahtuma-alan merkitys kaupunginosien vetovoimalle. Elävä ja monipuolinen kaupunkikulttuuri lisää houkuttelevuutta sekä asukkaille että yrityksille. Kaupungin on siksi maankäytössään etsittävä tapoja, joilla maksukyvyltään usein heikommille taiteen ja kulttuurin tekijöille ja yhteisöille voidaan varmistaa kulttuurin työ- ja esiintymistiloja houkuttelevuuttaan kasvattavilla alueilla, sekä edistää kulttuurin esiintymis- ja työskentelytilojen syntymistä sinne, jossa houkuttelevuutta olisi perusteltua kasvattaa. 

Kulttuuri- ja tapahtuma-alan luonteeseen kuuluu myös tilapäisyys. Siksi väliaikaiskäytön edistäminen sekä vajaakäytöllä olevien sisä- ja ulkotilojen käytön lisääminen on sekä hyvää maankäyttöpolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa että kulttuuripolitiikkaa. ELMA-työssä voidaan ottaa kantaa periaatteisiin, jolla tapahtumallisuutta ja tilojen väliaikaiskäyttöä kaupungissa voidaan toteuttaa ja palveluita sujuvoittaa. Helsinki on jo tehnyt oikeansuuntaisia liikkeitä esimerkiksi siirtymällä monilla alueilla lupien hakemisesta ilmoituksiin. Konkreettinen toimenpide tapahtumallisuuden edistämiseksi kaupunkitilassa olisi Helsingin rakennusjärjestyksen 42. pykälän muuttaminen siten, että julkiseen tilaan pystytettyjä siirrettyjä rakennuksia ja rakennelmia voisi pitää pystytettynä ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa pidempään kuin nykyinen kaksi viikkoa.

Merelliset palvelut ja infra

Merellisiä yritysmyönteisiä olosuhteita ja niiden kehittämistä käsitellään ELMA-työssä kattavasti. Tämän kokonaisuuden osalta tulee kuitenkin huomioida, että tiivistyvä kaupunkirakentaminen poistaa tulevina vuosina kaupungista jopa 5 000 veneiden talvisäilytyspaikkaa. Merellisiä yrityskeskittymiä kehittämällä voidaan tulevaisuudessa löytää ratkaisuja näiden korvaamiseen. Asia on kriittinen Helsingin merellisyyden turvaamiseksi. Luomalla vetovoimaisia veneyrityskeskittymiä voidaan talvisäilytyspaikat toteuttaa myös hieman kauempana ranta-alueista, jos ne pystytään toteuttamaan veneiden käyttäjille riittävän houkuttelevina. 

Yritysmyönteisen palvelukulttuurin kehittäminen

ELMA-työssä kuvataan tarpeet kehittää yritysmyönteistä palvelukulttuuria. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö edellyttääkin jatkossa kaupungilta yhtä aikaa tasapuolisuutta ja ketteryyttä. Yritysekosysteemin alustana toimiminen on usein resurssi-intensiivistä. Kun kaupungin olosuhteita halutaan avata yritysten hyödynnettäväksi, tarvitaan usein laajoja taustakartoituksia ja selvityksiä, tarvitaan uudenlaista hankintaosaamista, aikaa vuorovaikutukselle sekä kaupungin sisäisten verkostojen sitoutumista. Yritysmyönteinen palvelukulttuuri edellyttää myös, että työntekijät uskaltavat kokeilla uusia asioita ja käyttää kaupungin arvojen ja sääntöjen sisällä harkintavaltaa. Menestyvän yritystoiminnan edistämiseksi tarvitaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä ja avoimempaa toimintakulttuuria kaupungin sisällä.

Käsittely

Asian aikana kuultavina olivat kehityspäällikkö Minna Maarttola ja erityisasiantuntija Laura Yrjänä. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta

Esittelijä muutti esitystään siten, että kappaleen 10 neljäs virke muutetaan selkeyden vuoksi muotoon:
Kaupungin on pyrittävä aktiivisesti osoittamaan Kalasatamasta, Jätkäsaaresta ja tulevaisuudessa Malmin entiseltä lentokentältä  suurkonserteille ja festivaaleille tuotannollisesti ja logistisesti soveltuvia olosuhteita.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus:
Paavo Arhinmäki: Muutetaan kappaleen kolme ensimmäinen virke muotoon:

"Liikuntapalveluiden monipuolisen tarjonnan kannalta tärkeää on, että kaikille asuinalueille kaavoitetaan julkisia liikuntapaikkoja ja lisäksi muutkin kuin kaupunki - seurat ja yritykset - pystyvät tarjoamaan palvelujaan kaupungissa."

Kannattaja: Anna Karhumaa

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Paavo Arhinmäen vastaehdotuksen yksimielisesti.

Vastaehdotus:
Esa Korkia-aho: Seuraavasta virkkeestä poistetaan sana "entiseltä".

"Kaupungin on pyrittävä aktiivisesti osoittamaan Kalasatamasta, Jätkäsaaresta ja tulevaisuudessa Malmin entiseltä lentokentältä suurkonserteille ja festivaaleille tuotannollisesti ja logistisesti soveltuvia olosuhteita."

Kannattaja: Oona Hagman

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaisesti
EI-ehdotus: Esa Korkia-ahon vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 5
Paavo Arhinmäki, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Nina Suomalainen, Tuula Yrjö-Koskinen

Ei-äänet: 5
Oona Hagman, Anna Karhumaa, Esa Korkia-aho, Heimo Laaksonen, Dani Niskanen

Tyhjä: 3
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto

Poissa: 0

Äänten mentyä tasan 5 - 5 (3 tyhjää) puheenjohtajan ääni ratkaisi sen, että kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hylkäsi Esa Korkia-ahon vastaehdotuksen.

Esittelijä

kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja

Tommi Laitio

Lisätiedot

Reetta Sariola, suunnitteluyksikön päällikkö, puhelin: 310 32987

reetta.sariola(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Lausuntoehdotus

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa elinkeinojaostolle elinkeinopolitiikan maankäytölle asettamista tavoitteista seuraavan lausunnon: 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää käsiteltävää asiakirjaa tärkeänä ja hyödyllisenä tapana edistää uuden kaupunkistrategian tavoitetta Helsingistä kasvun paikkana. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta arvostaa, että asiakirjassa elinkeinopolitiikkaan otetaan laaja-alainen näkökulma, joka tunnistaa myös kulttuurin ja liikunnan elinkeinopoliittisen merkityksen. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta kiinnittää huomiota viiteen näkökulmaan asiakirjassa.

Liikuntapalvelujen tarvitsemat alueet

Liikuntapalvelujen monipuolisen tarjonnan kannalta tärkeää on, että muutkin kuin kaupunki – seurat ja yritykset – pystyvät tarjoamaan palvelujaan kaupungissa. Liikuntapalvelujen nopea kehitys tuo markkinoille jatkuvasti uudenlaisia liikuntalajeja ja -muotoja, joita tarjoavat usein yksityiset yritykset.  Liikunta-alan yrityksille tulee pystyä osoittamaan riittävästi soveltuvaa tilakantaa tai tonttialaa olosuhteidensa ja palvelujensa järjestämiseen. Pienimuotoiset, myös yksityisille liikuntapalveluille soveltuvat kaavavaraukset eivät toistaiseksi ole olleet säännönmukaisesti mukana uusissa kaavoissa. Jatkossa uusissa kaavoissa sekä täydennysrakentamisessa tulee huomioida tarpeet ketterästi muuntuvalle, yrityslähtöiselle liikuntaolosuhteiden luomiselle.

Yksityiset liikuntahallihankkeet tarvitsevat jatkossakin kaavavarauksia. Erityisesti tarve on mailapelihalleille soveltuville noin 4 000–6 000 neliön kaavavarauksille. Kaupungin tiivistyminen vaikeuttaa monella tavoin suuria tiloja tarvitsevien liikuntahallien kaavoittamista ja mitä todennäköisimmin nostaa suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuksia. Tiivistyvän kaupunkirakenteen aiheuttamat haasteet liikuntapaikkarakentamiselle tulee huomioida tulevien hankkeiden rahoitus- ja tukipohjaa tarkasteltaessa.

Yksityiset liikuntayritykset toimivat usein hallimaissa tiloissa yritysalueilla. Tällaiset tilat ovat usein harrastetoiminnan kannalta edullisia sekä kohtuullisesti muunneltavissa liikuntakäyttöön. Teollisilla yritysalueilla on kuitenkin usein runsaasti raskasta kuljetusliikennettä. Yritysalueiden liikennejärjestelyjä suunniteltaessa tulee huomioida myös liikuntapalvelujen käyttäjien tarvitsemat julkisen ja kevyen liikenteen järjestelyt.

Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut alueiden ankkuri-investointina

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että eri Helsingin alueilla on laadukkaat ja monipuoliset lähipalvelut. Lautakunta painottaa, että maankäytön suunnittelussa kulttuuri, liikunta, nuorisotyö ja kirjastot tulee nähdä hyvinvoinnin edistämisen lisäksi myös houkuttelevuusinvestointeina. 

Kuntalaisten hyvään arkeen tarvitaan sekä julkisia että yksityisiä palveluja. Kun alueita kehitetään, hyvät julkiset vapaa-ajan palvelut tulisi nykyistä laajemmin nähdä myös keinona kasvattaa yksityisten sijoittajien ja yritysten kiinnostusta eri Helsingin alueisiin. Viime vuosilta Maunula-talo, Hertsin nuorisotalo ja kirjasto sekä Laajasalon ostoskeskuksessa oleva kirjasto ja nuorisotila ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten korkealla laadulla tuotetut julkiset palvelut synnyttävät säännöllisiä asiakasvirtoja ja kasvattavat siten lähellä olevien liikekiinteistöjen houkuttelevuutta yksityisille yrityksille. 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että jatkossa Helsinki kasvattaa ymmärrystään julkisten investointien vaikutuksesta yksityisten investointien houkutteluun. 

Kulttuurin ja tapahtumien tilojen ja alueiden väliaikaiskäyttö

Helsinki on tavoitteellisesti pyrkinyt kehittymään tapahtumakaupunkina. Tavoitteen saavuttamiseksi Suvilahden tapahtuma-aluetta halutaan laajentaa entisestään ympärivuotiseksi kulttuuri- ja tapahtuma-alueeksi. Jotta Suvilahdesta rakentuu toimiva kokonaisuus, vaatii alue ja sen ympäristö muun muassa lisärakentamista ja avointa tapahtumatilaa. Suvilahden alueen sekä muiden tapahtuma-alueiden tulee näkyä osana elinkeinopoliittista maankäytön suunnittelua. 

Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon suurtapahtumien, kuten festivaalien ja suurten ulkoilmakonserttien, tilatarpeet. Helsingin on myös jatkossa olemaan houkutteleva ja luotettava isäntäkaupunki suurtapahtumille. Kilpailu suurtapahtumista on kiristynyt sekä Itämeren alueella että Suomen sisällä. Kalasataman, Jätkäsaaren ja tulevaisuudessa Malmin entisen lentokentän on pyrittävä aktiivisesti osoittamaan ja turvaamaan kaupungin alueelta suurkonserteille ja festivaaleille tuotannollisesti ja logistisesti soveltuvia olosuhteita. Helsinki tarvitsee jatkossakin sekä ulkotiloja että sisätiloja suurille festivaaleille ja tapahtumille.

Aluekehityksessä on otettava huomioon tapahtumien sekä kulttuurin esiintymis- ja työtilojen merkitys alueiden houkuttelevuuden ja tunnettuuden vahvistajana. Kansainvälisesti tunnistetaan gentrifikaatioksi kutsuttava ilmiö, jossa alueet muuttuvat houkuttelevuuden kasvaessa liian kalliiksi niille, joiden työllä houkuttelevuutta on kasvatettu. Kaupungin tulee maankäytössään tunnistaa nykyistä paremmin kulttuuri- ja tapahtuma-alan merkitys kaupunginosien vetovoimalle. Elävä ja monipuolinen kaupunkikulttuuri lisää houkuttelevuutta sekä asukkaille että yrityksille. Kaupungin on siksi maankäytössään etsittävä tapoja, joilla maksukyvyltään usein heikommille taiteen ja kulttuurin tekijöille ja yhteisöille voidaan varmistaa kulttuurin työ- ja esiintymistiloja houkuttelevuuttaan kasvattavilla alueilla, sekä edistää kulttuurin esiintymis- ja työskentelytilojen syntymistä sinne, jossa houkuttelevuutta olisi perusteltua kasvattaa. 

Kulttuuri- ja tapahtuma-alan luonteeseen kuuluu myös tilapäisyys. Siksi väliaikaiskäytön edistäminen sekä vajaakäytöllä olevien sisä- ja ulkotilojen käytön lisääminen on sekä hyvää maankäyttöpolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa että kulttuuripolitiikkaa. ELMA-työssä voidaan ottaa kantaa periaatteisiin, jolla tapahtumallisuutta ja tilojen väliaikaiskäyttöä kaupungissa voidaan toteuttaa ja palveluita sujuvoittaa. Helsinki on jo tehnyt oikeansuuntaisia liikkeitä esimerkiksi siirtymällä monilla alueilla lupien hakemisesta ilmoituksiin. Konkreettinen toimenpide tapahtumallisuuden edistämiseksi kaupunkitilassa olisi Helsingin rakennusjärjestyksen 42. pykälän muuttaminen siten, että julkiseen tilaan pystytettyjä siirrettyjä rakennuksia ja rakennelmia voisi pitää pystytettynä ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa pidempään kuin nykyinen kaksi viikkoa.

Merelliset palvelut ja infra

Merellisiä yritysmyönteisiä olosuhteita ja niiden kehittämistä käsitellään ELMA-työssä kattavasti. Tämän kokonaisuuden osalta tulee kuitenkin huomioida, että tiivistyvä kaupunkirakentaminen poistaa tulevina vuosina kaupungista jopa 5 000 veneiden talvisäilytyspaikkaa. Merellisiä yrityskeskittymiä kehittämällä voidaan tulevaisuudessa löytää ratkaisuja näiden korvaamiseen. Asia on kriittinen Helsingin merellisyyden turvaamiseksi. Luomalla vetovoimaisia veneyrityskeskittymiä voidaan talvisäilytyspaikat toteuttaa myös hieman kauempana ranta-alueista, jos ne pystytään toteuttamaan veneiden käyttäjille riittävän houkuttelevina. 

Yritysmyönteisen palvelukulttuurin kehittäminen

ELMA-työssä kuvataan tarpeet kehittää yritysmyönteistä palvelukulttuuria. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö edellyttääkin jatkossa kaupungilta yhtä aikaa tasapuolisuutta ja ketteryyttä. Yritysekosysteemin alustana toimiminen on usein resurssi-intensiivistä. Kun kaupungin olosuhteita halutaan avata yritysten hyödynnettäväksi, tarvitaan usein laajoja taustakartoituksia ja selvityksiä, tarvitaan uudenlaista hankintaosaamista, aikaa vuorovaikutukselle sekä kaupungin sisäisten verkostojen sitoutumista. Yritysmyönteinen palvelukulttuuri edellyttää myös, että työntekijät uskaltavat kokeilla uusia asioita ja käyttää kaupungin arvojen ja sääntöjen sisällä harkintavaltaa. Menestyvän yritystoiminnan edistämiseksi tarvitaan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä ja avoimempaa toimintakulttuuria kaupungin sisällä.

Esittelijän perustelut

Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausuntoa Elinkeinopolitiikan maankäytölle asettamista tavoitteista 1.11.2021 mennessä (ELMA-työ, liite 1). Lausuntoa on pyydetty myös kaupunkiympäristölautakunnalta.

Elinkeinopolitiikan maankäytölle asettamat tavoitteet (ELMA) tarkentaa ja täydentää kaupungin aiemmin hyväksymiä ohjelmia ja periaatteita tontinluovutukselle, maankäytön suunnittelulle ja tilojen käytön linjauksia erityisesti elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Työssä tarkastellaan myös maankäyttöön liittyviä palveluprosesseja ja sitä, miten kaupunki voisi paremmin vastata yritysten tarpeisiin. Elinkeinopolitiikan maankäytölle asettamia tavoitteita on ollut tarpeen määritellä ja täsmentää, jotta myös monipuolisen elinkeinotoiminnan erilaiset tilatarpeet ja kasvumahdollisuudet tulisivat turvatuksi.

Esitettyjen linjausten ottamiseksi tehokkaasti huomioon kaupunkiorganisaation toiminnassa ELMA-työ on lausunnolla eri päätöksentekoelimissä mm. kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalla. Asiakirjan hyväksyy elinkeinojaosto. Hyväksymisen jälkeen laaditaan toteutussuunnitelma, jossa esitetyt toimenpiteet priorisoidaan, niille nimetään vastuutahot ja määritellään tavoiteaikataulu.

ELMA-työn valmisteluun on osallistunut kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristötoimialan asiantuntijoita. Myös elinkeinoelämän edustajille järjestettiin keväällä 2021 työpaja. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta pyydettiin täydentäviä näkemyksiä työhön syksyllä 2021, mutta toimiala ei ole osallistunut työryhmävalmisteluun. Tämä huomioidaan lausunnon laajuudessa.

Esittelijä

kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja

Tommi Laitio

Lisätiedot

Reetta Sariola, suunnitteluyksikön päällikkö, puhelin: 310 32987

reetta.sariola(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

.