§ 39

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Amanda Pasasen ym. valtuustoaloitteesta nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi kaupungin tiloissa ja kouluissa

HEL 2019-011887 T 00 00 03

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Aloitteen ajatus demokratiakasvatuksen vahvistamisesta on kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan näkemyksen mukaan kannatettava. Myös entistä selkeämmät ja paremmin tunnetut yhteiset pelisäännöt ja käytänteet puoluepoliittisten toimijoiden näkymisestä kouluissa ja muissa kaupungin tiloissa tarvitaan.  Näiden sääntöjen laatimisessa tulee kuitenkin huomioida kaupungin eri toimintojen erilaiset tarpeet sekä näitä toimintoja ohjaava erillislainsäädäntö, kuten nuorisolaki ja sen kunnan nuorisotyölle asettamat tavoitteet ja velvoitteet. 

Toteuttaessaan nuorisolain 2 §:n tavoitteita ja lähtökohtia kunnan tulee luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja nuorisotoiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Nuorisotoiminnalla tarkoitetaan laissa nuorten omaehtoista toimintaa. Nuorisotyöllä puolestaan tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. Nuorisolain lisäksi myös kuntalaki velvoittaa kuntia huolehtimaan asukkaiden osallisuudesta. Kuntalain 22 §:n mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunnanvaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumismahdollisuuksista.

Voimassa olevan Helsingin kaupunkistrategian mukaan tasavertaisten mahdollisuuksien luomiseksi kaupunki varmistaa, että sen tiloja on helppoa ja turvallista käyttää koulutus-, kansalais- ja kulttuuritoimintaan. Julkisten alueiden ja tyhjien tilojen tilapäistä käyttöä kulttuuri- ja kansalaistoimintaan helpotetaan. Kaupunkistrategian mukaisesti Helsinki tukee asukkaiden ja yhteisöjen alueellista oma-aloitteellisuutta ja yhteistoimintaa. Kaupungin tilojen asukaskäytön pohjana olevat arvot ovat asukaslähtöisyys, ekologisuus, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus, taloudellisuus, turvallisuus, osallisuus ja osallistuminen sekä yrittäjämyönteisyys. Kaupungin omistamien tilojen asukaskäytön tulee olla edellä mainittujen arvojen mukaista ja tilojen käyttöä edistetään edellä mainittujen arvojen pohjalta selkeästi, avoimesti ja niin laajasti kuin se on mahdollista.

Helsingin kaupunkihallitus on päättänyt 30.8.2018, että pääsääntöisesti kaupungin toimialojen tilat ovat varsinaisen käyttöajan ulkopuolella kansalaisyhteiskunnan ja kolmannen sektorin käytettävissä. Maksutonta kaupungin tilojen käyttöä on päätöksen mukaan kaupungin oma toiminta, koulujen aamu- ja iltapäivätoiminta sekä luokkatoimikuntien toiminta, vanhempainyhdistysten ja vastaavien toiminta, yleishyödyllinen järjestö- ja kansalaistoiminta, kaupunkikulttuurinen aktiivisuus, aktivismi, omaehtoinen järjestäytymätön harrastustoiminta sekä taiteen perusopetuksen ryhmä- ja yksilöopetus.

Päätöksen mukaan kukin toimiala päättää omista asukaskäyttöön liittyvistä linjauksistaan. Pääsäännön tulee kuitenkin eri toimialoilla olla, että tilat ovat varsinaisen käyttöajan ulkopuolella kansalaisyhteiskunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden käytettävissä. Kukin toimiala päättää palveluun liitettävistä tiloista ja niiden liittämisjärjestyksestä, tiloihin liittyvistä ohjeista ja rajoituksista sekä peruutusehdoista.

Nuorisopalvelukokonaisuuden tilojen käytön periaatteet pohjautuvat nuorisolakiin ja Helsingin kaupungin yleisiin linjauksiin tilojen käytöstä. Nuorisopalvelukokonaisuuden johtoryhmä on linjannut kokouksessaan 2.12.2019 nuorisopalvelujen tilojen maksuttoman käytön ja käyttövuorojen jakoperusteet vuodelle 2020. Jakoperusteet ovat priorisointilinjauksia, eli järjestyksessä edellä oleva toiminta menee järjestyksessä myöhemmin olevan toiminnan edelle, jos varausta on tekemässä samalle ajalle kaksi eri toimijaa. Jakoperusteiden järjestys on: 1. Toimipaikan oma toiminta, 2. Helsinkiläisten nuorten toimintaryhmät ja nuorisojärjestöt, 3. Yhdistykset, joiden kotipaikka on Helsinki, 4. Helsingin kaupungin toimialat. Lisäksi lakisääteisen iltapäivätoiminnan ja taiteen perusopetuksen ryhmätoiminta lasten ja nuorten osalta sekä kotouttamista edistävän ryhmätoiminnan järjestäminen nuorisotiloissa on maksutonta. Helsingin nuorisopalvelukokonaisuuden tilojen käytössä poliittisia nuorisojärjestöjä kohdellaan yhdenvertaisesti muiden nuorisojärjestöjen kanssa.

Tiloja varataan suoraan nuorisotyön yksiköistä, sekä pieneltä osin myös Varaamon kautta. Vakituiset vuorot myöntää nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja ja tilapäiset vuorot vastaava nuoriso-ohjaaja tai toimipaikan nimetty henkilö. Yksiköiden esimiehille ja vastaaville ohjaajille on järjestetty valmennus, jossa on käyty yksityiskohtaisesti läpi hakulomakkeet, aikataulut, maksuryhmittely ja se, miten käyttäjäryhmiä painotetaan. Tällä myös pyrittiin siihen, että eri yksiköissä noudatetaan vuorojen osalta samoja periaatteita.

Nuorisopalvelukokonaisuuden keskeisenä tehtävänä on edistää kaupungissa toimivien nuorisojärjestöjen ja nuorten ryhmien toimintaedellytyksiä sekä nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja. Tilojen lisäksi nuorten kansalaistoiminnalle tarjotaan paljon muutakin tukea. Yksi merkittävä tukimuoto ovat avustukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa valtakunnallisten nuorisojärjestöjen tukemisesta ja kunnat tukevat paikallisten nuorisojärjestöjen toimintaa. Nuorisopalvelukokonaisuuden avustustoimintaa ohjaavat Helsingin kaupungin avustusohje ja nuorisojaoston hyväksymä nuorisoyhdistysten avustusohjesääntö. Lähtökohtana on, että yhdistyksiä on kohdeltava tasapuolisesti. Avustuksella on tarkoitus avustaa, eikä ylläpitää toimintaa, joten jokaisella yhdistyksellä pitää olla myös omaa varainhankintaa toimintojensa toteuttamiseksi. Edellytyksenä avustuksen myöntämiseksi on myös se, että avustettava toiminta tukee nuorisopalvelujen toiminta-ajatusta.

Avustuksia myönnetään nuorisopalvelukokonaisuudessa sekä toiminta-avustuksien että projektiavustuksien muodossa. Projektiavustuksiin sisältyy Sponssi-avustus, jolla tuetaan nuorten omaehtoisia ryhmiä. Sponssi on joustava avustusmuoto, joka ei vaadi rekisteröitymistä yhdistykseksi. Nuorisopalvelukokonaisuuden muita avustuksia voivat hakea nuorisoyhdistykset. Toiminta- ja projektiavustuksin tuetaan monia järjestöjä, jossa nuoret toimivat aktiivisesti kansalaisvaikuttamisen kentällä. Lisäksi nuorisopalvelujen avustuksiin sisältyy palkkausavustus, jota saavat järjestöt linjataan kolmen vuoden välein tapahtuvan hakijajärjestöjen laajan arvioinnin perusteella.

Nuorisopalvelukokonaisuus tukee myös puoluepoliittisia nuorisojärjestöjä eri tavoilla. Vuodelle 2019 nuorisojaoston avustusmäärärahoista myönnettiin helsinkiläisille puoluepoliittisille nuorisojärjestöille palkkausavustuksina 127 810 euroa joka on 17,51 % palkkausavustusten kokonaismäärärahoista. Toiminta-avustusta näille järjestöille myönnettiin 36 650 euroa, joka on 3,80 % toiminta-avustuksen kokonaismäärärahoista. Poliittiset nuorisojärjestöt ovat olleet nuorisoasiainkeskuksen kumppaneita vuosikymmenien ajan. Viime vuosina yhteistyö on monipuolistunut. Yhteistyötä tehdään äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi, kunnallisen päätöksentekojärjestelmän tutuksi tekemiseksi sekä erilaisten politiikkaa tutuksi tekevien tapahtumien järjestämisessä kouluissa. Järjestöt ovat myös aktiivisesti osallistuneet nuorisopalveluiden järjestämiin tapahtumiin ja seminaareihin. Lisäksi nuorisopalvelukokonaisuus on järjestänyt poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa yhdessä vaalipaneeleita, politiikkatoreja ja muita politiikkaan ja vaikuttamiseen liittyviä tapahtumia yläkouluissa, lukioissa ja ammattiopistossa. Helsingin tapa, jossa kaikki poliittiset nuorisojärjestöt ovat saman pöydän ääressä kehittämässä erilaisia yhteiskunnallisen aktiivisuuden edistämisen muotoja, on Suomessa ainutlaatuista.

Tilojen ja avustuksen lisäksi muita tukimuotoja nuorten kansalaistoiminnalle nuorisopalvelukokonaisuudessa ovat monenlaiset välineet, materiaalit ja neuvontapalvelut. Monistamossa saa painettua erilaisia painotuotteita maksutta sekä tarvittaessa opastusta taittotyöhön. Wempaimistosta voi lainata retkeilyvälineitä nuorten ryhmän tai nuorisojärjestön käyttöön. AV-lainaamosta on mahdollista lainata teknistä kalustoa esimerkiksi videon kuvaamiseen. Jos sopivaa palvelua ei nuorisopalvelukokonaisuudesta jollekin nuorten ryhmälle löydy, pyritään nuoret opastamaan sopivien palvelujen äärelle.

Nuorten omaehtoisen toiminnan ja aktivismin tukemista kehitetään vuoden 2020 aikana. Tavoite on mukana nuorisopalvelukokonaisuuden vuoden 2020 tuloskortissa. Vuoden aikana kootaan selkeä nuorten omaehtoisen toiminnan palveluvalikko. Kaikkien nuorisotyön yksiköiden henkilöstöä koulutetaan palveluvalikosta sekä laajemminkin omaehtoisen toiminnan ja aktivismin tukemisesta.

Nuorten kiinnostus politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin on kasvanut, mutta nuorten äänestysaktiivisuus vaaleissa on silti edelleen selvästi vähäisempää kuin vanhempien ikäluokkien. Vuoden 2018 nuorisobarometrissa nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan oli korkeimmillaan koskaan 20 vuotisen mittaushistorian aikana. Kiinnostus etenkin ulkoparlamentaariseen toimintaan on kasvanut. Samaan aikaan esimerkiksi edellisissä eurovaaleissa 18–24-vuotiaista äänesti 10 %. Koko EU:n alueella 18–24-vuotiaista äänesti keskimäärin 28 %. Nuoret ovat kuitenkin vanhempia ikäluokkia aktiivisempia uusissa vaikuttamisen tavoissa, kuten kansalaisaloitteiden kannattamisessa ja ostopäätöksillä vaikuttamisessa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin on tärkeä tukea monipuolisesti nuorten vaikuttamista ja osallisuutta politiikassa ja kaikessa muussakin kansalaisvaikuttamisessa. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi ja äänestysaktiivisuuden parantamiseksi erityistä huomiota on syytä kiinnittää etenkin nuorten osallisuuteen vaaleissa ja puoluepolitiikassa.

Käsittely

Vastaehdotus:
Pauliina Saares: Lisätään kappaleen (7) loppuun:

“Helsingin nuorisopalvelukokonaisuuden tilojen käytössä poliittisia nuorisojärjestöjä kohdellaan yhdenvertaisesti muiden nuorisojärjestöjen kanssa.”

Kannattaja: Johanna Sydänmaa

Lautakunta hyväksyi Pauliina Saareksen vastaehdotuksen yksimielisesti.

Vastaehdotus:
Pauliina Saares: Korvataan kappaleen (14) viimeinen virke seuraavasti:

“Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin on tärkeä tukea monipuolisesti nuorten vaikuttamista ja osallisuutta politiikassa ja kaikessa muussakin kansalaisvaikuttamisessa. Nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi ja äänestysaktiivisuuden parantamiseksi erityistä huomiota on syytä kiinnittää etenkin nuorten osallisuuteen vaaleissa ja puoluepolitiikassa.”

Kannattaja: Johanna Sydänmaa

Lautakunta hyväksyi Pauliina Saareksen vastaehdotuksen yksimielisesti.

Esittelijä

nuorisoasiainjohtaja

Mikko Vatka

Lisätiedot

Liisa Remes, suunnittelija, puhelin: 09 310 26783

liisa.remes(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Lausuntoehdotus

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Aloitteen ajatus demokratiakasvatuksen vahvistamisesta on kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan näkemyksen mukaan kannatettava. Myös entistä selkeämmät ja paremmin tunnetut yhteiset pelisäännöt ja käytänteet puoluepoliittisten toimijoiden näkymisestä kouluissa ja muissa kaupungin tiloissa tarvitaan.  Näiden sääntöjen laatimisessa tulee kuitenkin huomioida kaupungin eri toimintojen erilaiset tarpeet sekä näitä toimintoja ohjaava erillislainsäädäntö, kuten nuorisolaki ja sen kunnan nuorisotyölle asettamat tavoitteet ja velvoitteet. 

Toteuttaessaan nuorisolain 2 §:n tavoitteita ja lähtökohtia kunnan tulee luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja nuorisotoiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Nuorisotoiminnalla tarkoitetaan laissa nuorten omaehtoista toimintaa. Nuorisotyöllä puolestaan tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. Nuorisolain lisäksi myös kuntalaki velvoittaa kuntia huolehtimaan asukkaiden osallisuudesta. Kuntalain 22 §:n mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunnanvaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumismahdollisuuksista.

Voimassa olevan Helsingin kaupunkistrategian mukaan tasavertaisten mahdollisuuksien luomiseksi kaupunki varmistaa, että sen tiloja on helppoa ja turvallista käyttää koulutus-, kansalais- ja kulttuuritoimintaan. Julkisten alueiden ja tyhjien tilojen tilapäistä käyttöä kulttuuri- ja kansalaistoimintaan helpotetaan. Kaupunkistrategian mukaisesti Helsinki tukee asukkaiden ja yhteisöjen alueellista oma-aloitteellisuutta ja yhteistoimintaa. Kaupungin tilojen asukaskäytön pohjana olevat arvot ovat asukaslähtöisyys, ekologisuus, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus, taloudellisuus, turvallisuus, osallisuus ja osallistuminen sekä yrittäjämyönteisyys. Kaupungin omistamien tilojen asukaskäytön tulee olla edellä mainittujen arvojen mukaista ja tilojen käyttöä edistetään edellä mainittujen arvojen pohjalta selkeästi, avoimesti ja niin laajasti kuin se on mahdollista.

Helsingin kaupunkihallitus on päättänyt 30.8.2018, että pääsääntöisesti kaupungin toimialojen tilat ovat varsinaisen käyttöajan ulkopuolella kansalaisyhteiskunnan ja kolmannen sektorin käytettävissä. Maksutonta kaupungin tilojen käyttöä on päätöksen mukaan kaupungin oma toiminta, koulujen aamu- ja iltapäivätoiminta sekä luokkatoimikuntien toiminta, vanhempainyhdistysten ja vastaavien toiminta, yleishyödyllinen järjestö- ja kansalaistoiminta, kaupunkikulttuurinen aktiivisuus, aktivismi, omaehtoinen järjestäytymätön harrastustoiminta sekä taiteen perusopetuksen ryhmä- ja yksilöopetus.

Päätöksen mukaan kukin toimiala päättää omista asukaskäyttöön liittyvistä linjauksistaan. Pääsäännön tulee kuitenkin eri toimialoilla olla, että tilat ovat varsinaisen käyttöajan ulkopuolella kansalaisyhteiskunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden käytettävissä. Kukin toimiala päättää palveluun liitettävistä tiloista ja niiden liittämisjärjestyksestä, tiloihin liittyvistä ohjeista ja rajoituksista sekä peruutusehdoista.

Nuorisopalvelukokonaisuuden tilojen käytön periaatteet pohjautuvat nuorisolakiin ja Helsingin kaupungin yleisiin linjauksiin tilojen käytöstä. Nuorisopalvelukokonaisuuden johtoryhmä on linjannut kokouksessaan 2.12.2019 nuorisopalvelujen tilojen maksuttoman käytön ja käyttövuorojen jakoperusteet vuodelle 2020. Jakoperusteet ovat priorisointilinjauksia, eli järjestyksessä edellä oleva toiminta menee järjestyksessä myöhemmin olevan toiminnan edelle, jos varausta on tekemässä samalle ajalle kaksi eri toimijaa. Jakoperusteiden järjestys on: 1. Toimipaikan oma toiminta, 2. Helsinkiläisten nuorten toimintaryhmät ja nuorisojärjestöt, 3. Yhdistykset, joiden kotipaikka on Helsinki, 4. Helsingin kaupungin toimialat. Lisäksi lakisääteisen iltapäivätoiminnan ja taiteen perusopetuksen ryhmätoiminta lasten ja nuorten osalta sekä kotouttamista edistävän ryhmätoiminnan järjestäminen nuorisotiloissa on maksutonta.

Tiloja varataan suoraan nuorisotyön yksiköistä, sekä pieneltä osin myös Varaamon kautta. Vakituiset vuorot myöntää nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja ja tilapäiset vuorot vastaava nuoriso-ohjaaja tai toimipaikan nimetty henkilö. Yksiköiden esimiehille ja vastaaville ohjaajille on järjestetty valmennus, jossa on käyty yksityiskohtaisesti läpi hakulomakkeet, aikataulut, maksuryhmittely ja se, miten käyttäjäryhmiä painotetaan. Tällä myös pyrittiin siihen, että eri yksiköissä noudatetaan vuorojen osalta samoja periaatteita.

Nuorisopalvelukokonaisuuden keskeisenä tehtävänä on edistää kaupungissa toimivien nuorisojärjestöjen ja nuorten ryhmien toimintaedellytyksiä sekä nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja. Tilojen lisäksi nuorten kansalaistoiminnalle tarjotaan paljon muutakin tukea. Yksi merkittävä tukimuoto ovat avustukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa valtakunnallisten nuorisojärjestöjen tukemisesta ja kunnat tukevat paikallisten nuorisojärjestöjen toimintaa. Nuorisopalvelukokonaisuuden avustustoimintaa ohjaavat Helsingin kaupungin avustusohje ja nuorisojaoston hyväksymä nuorisoyhdistysten avustusohjesääntö. Lähtökohtana on, että yhdistyksiä on kohdeltava tasapuolisesti. Avustuksella on tarkoitus avustaa, eikä ylläpitää toimintaa, joten jokaisella yhdistyksellä pitää olla myös omaa varainhankintaa toimintojensa toteuttamiseksi. Edellytyksenä avustuksen myöntämiseksi on myös se, että avustettava toiminta tukee nuorisopalvelujen toiminta-ajatusta.

Avustuksia myönnetään nuorisopalvelukokonaisuudessa sekä toiminta-avustuksien että projektiavustuksien muodossa. Projektiavustuksiin sisältyy Sponssi-avustus, jolla tuetaan nuorten omaehtoisia ryhmiä. Sponssi on joustava avustusmuoto, joka ei vaadi rekisteröitymistä yhdistykseksi. Nuorisopalvelukokonaisuuden muita avustuksia voivat hakea nuorisoyhdistykset. Toiminta- ja projektiavustuksin tuetaan monia järjestöjä, jossa nuoret toimivat aktiivisesti kansalaisvaikuttamisen kentällä. Lisäksi nuorisopalvelujen avustuksiin sisältyy palkkausavustus, jota saavat järjestöt linjataan kolmen vuoden välein tapahtuvan hakijajärjestöjen laajan arvioinnin perusteella.

Nuorisopalvelukokonaisuus tukee myös puoluepoliittisia nuorisojärjestöjä eri tavoilla. Vuodelle 2019 nuorisojaoston avustusmäärärahoista myönnettiin helsinkiläisille puoluepoliittisille nuorisojärjestöille palkkausavustuksina 127 810 euroa joka on 17,51 % palkkausavustusten kokonaismäärärahoista. Toiminta-avustusta näille järjestöille myönnettiin 36 650 euroa, joka on 3,80 % toiminta-avustuksen kokonaismäärärahoista. Poliittiset nuorisojärjestöt ovat olleet nuorisoasiainkeskuksen kumppaneita vuosikymmenien ajan. Viime vuosina yhteistyö on monipuolistunut. Yhteistyötä tehdään äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi, kunnallisen päätöksentekojärjestelmän tutuksi tekemiseksi sekä erilaisten politiikkaa tutuksi tekevien tapahtumien järjestämisessä kouluissa. Järjestöt ovat myös aktiivisesti osallistuneet nuorisopalveluiden järjestämiin tapahtumiin ja seminaareihin. Lisäksi nuorisopalvelukokonaisuus on järjestänyt poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa yhdessä vaalipaneeleita, politiikkatoreja ja muita politiikkaan ja vaikuttamiseen liittyviä tapahtumia yläkouluissa, lukioissa ja ammattiopistossa. Helsingin tapa, jossa kaikki poliittiset nuorisojärjestöt ovat saman pöydän ääressä kehittämässä erilaisia yhteiskunnallisen aktiivisuuden edistämisen muotoja, on Suomessa ainutlaatuista.

Tilojen ja avustuksen lisäksi muita tukimuotoja nuorten kansalaistoiminnalle nuorisopalvelukokonaisuudessa ovat monenlaiset välineet, materiaalit ja neuvontapalvelut. Monistamossa saa painettua erilaisia painotuotteita maksutta sekä tarvittaessa opastusta taittotyöhön. Wempaimistosta voi lainata retkeilyvälineitä nuorten ryhmän tai nuorisojärjestön käyttöön. AV-lainaamosta on mahdollista lainata teknistä kalustoa esimerkiksi videon kuvaamiseen. Jos sopivaa palvelua ei nuorisopalvelukokonaisuudesta jollekin nuorten ryhmälle löydy, pyritään nuoret opastamaan sopivien palvelujen äärelle.

Nuorten omaehtoisen toiminnan ja aktivismin tukemista kehitetään vuoden 2020 aikana. Tavoite on mukana nuorisopalvelukokonaisuuden vuoden 2020 tuloskortissa. Vuoden aikana kootaan selkeä nuorten omaehtoisen toiminnan palveluvalikko. Kaikkien nuorisotyön yksiköiden henkilöstöä koulutetaan palveluvalikosta sekä laajemminkin omaehtoisen toiminnan ja aktivismin tukemisesta.

Nuorten kiinnostus politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin on kasvanut, mutta nuorten äänestysaktiivisuus vaaleissa on silti edelleen selvästi vähäisempää kuin vanhempien ikäluokkien. Vuoden 2018 nuorisobarometrissa nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan oli korkeimmillaan koskaan 20 vuotisen mittaushistorian aikana. Kiinnostus etenkin ulkoparlamentaariseen toimintaan on kasvanut. Samaan aikaan esimerkiksi edellisissä eurovaaleissa 18–24-vuotiaista äänesti 10 %. Koko EU:n alueella 18–24-vuotiaista äänesti keskimäärin 28 %. Nuoret ovat kuitenkin vanhempia ikäluokkia aktiivisempia uusissa vaikuttamisen tavoissa, kuten kansalaisaloitteiden kannattamisessa ja ostopäätöksillä vaikuttamisessa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta näkee, että kaupungin tärkeä tehtävä on tukea monipuolisilla tavoilla nuorten vaikuttamista ja osallisuutta sekä vaaleissa ja puoluepolitiikassa että kaikessa muussakin kansalaisvaikuttamisessa.

Esittelijän perustelut

Kaupunginkanslia on pyytänyt 31.3.2020 mennessä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle Amanda Pasasen ja 21:n muun valtuutetun valtuustoaloitteesta, jossa esitetään, että Helsinki selvittää yhtenäisten käytäntöjen luomista puoluepoliittiselle toiminnalle kaupungin tiloissa ja kouluissa nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi. Aloite kokonaisuudessaan liitteenä.

Valtuustoaloitteesta on pyydetty lausunto myös kasvatus- ja koulutuslautakunnalta.

Esittelijä

nuorisoasiainjohtaja

Mikko Vatka

Lisätiedot

Liisa Remes, suunnittelija, puhelin: 09 310 26783

liisa.remes(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

.