§ 15

Taide- ja kulttuuriavustukset, Helsingin mallin toinen hankekausi vuosille 2019–2021

HEL 2018-005614 T 02 05 01 00

Päätös

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto päätti jatkaa alueellisen osallistavan kulttuurityön hankekautta uudella kolmivuotiskaudella vuosina 2019−2021 ja osoittaa hankkeelle 350 000 euroa vuonna 2019. Koko hankekauden tuki on 1 050 000 euroa. Hankehaku avataan 7.6.2018 ja sulkeutuu 31.8.2018. Tuettavat hankkeet voivat olla kestoltaan 1−3 vuotisia.

Esittelijä

kulttuuripalvelupäällikkö

Stuba Nikula

Lisätiedot

Ari Tolvanen, suunnittelija, puhelin: 310 37008

ari.tolvanen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Helsingin alueellisen osallistavan kulttuurityön malli käynnistettiin marraskuussa 2015, kun kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti jakaa vuosille 2016−18 yhteensä yli miljoona euroa 12 taidelaitokselle keskustan ulkopuolella tapahtuvaan kulttuuritoimintaan. Päätöksen taustalla olivat erilaiset selvitykset kulttuurin harrastamisesta eri kaupunginosissa ja avustusten maantieteellisestä jakautumisesta. Selvityksistä kävi ilmi, että tuki ja harrastaminen keskittyivät kulttuurilaitosten liepeille, lähinnä keskusta-alueelle. Erityisesti lähiöt jäivät katvealueiksi. Ensimmäisen kauden tavoitteeksi asetettiinkin uudenlaisten toimintamallien ja metodien luominen, joilla kulttuurin harrastamista ja kuluttamista voitiin laajentaa alueellisesti ja paitsioon jääneet kohderyhmät huomioon ottaen. Ensimmäisen kauden pilottialueiksi päätettiin Kaarela, Maunula, Jakomäki ja Vuosaari.

Pilottikauden loppuraportti valmistuu keväällä 2019, mutta kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunta päätti jo tammikuussa 2018, että hanketta jatketaan. Hankkeen toiselle kaudelle varataan taide- ja kulttuuriavustusten kehittämisavustuksista 350 000 euroa vuodessa kaudelle 2019-2021. Uuden hankekauden prioriteettialueet ovat Kannelmäki-Malminkartano, Tapulikaupunki-Suutarila ja Vuosaari. Hankehaussa jätetään hakijalle mahdollisuus esittää hyvillä perusteluilla toimintaa jollekin muullekin alueelle.

Kannelmäki-Malminkartano on toimialan ensimmäinen alue, jossa toteutetaan kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden kokonaisanalyysi ja toteutetaan sen perusteella tehtävät palvelutuotantoa kehittävät toimenpiteet. Koska avustussuhteessa toimivat toimijat tuottavat kuntalaisnäkökulmasta katsoen usein aivan yhtä kiinnostavia palveluita, on tarkoituksenmukaista panostaa alueeseen myös Helsingin mallin kautta. Alueella toimii myös Kanneltalon alueellinen kulttuurikeskus, jossa toteutetaan hankekauden aikana talon palveluiden yhteistoiminnan palvelukehittämistä.

Seuraava toimialakohtainen alue on Vuosaari, jossa sijaitsee Vuotalo. Alueen valintaa puoltaa myös sen valinta toiseksi toimialan kokonaistarkastelun alueeksi. Sekä Kannelmäki että Vuosaari ovat ensimmäisen Helsinki mallin kohdealueita, jolloin ensimmäisten vuosien oppimistuloksia voidaan soveltaa alueilla heti uuden kauden alkaessa.

Kolmas alue Tapulikaupunki-Suutarila oli pitkään mukana, kun valittiin ensimmäisen kauden alueita. Se täyttää Helsingin mallin sosioekonomiset, matalan osallistumisen ja saavutettavuuden kriteerit. Alueen paikallistoimijoiden aktiivisuus on lisääntynyt viime vuosina. Tätä kehitystä voimistamaan on perusteltua valita se yhdeksi kohdealueeksi. Alueella ei ole alueellista kulttuurikeskusta, asukastaloa tai kylätilaa, joten lisäpanostus on tästäkin näkökulmasta katsoen perusteltu. Alueen kulttuuristen paikallisverkostojen kartoitus on tekemättä ja tullaan tekemään ennen avustuskauden alkamista.

Toisen avustuskauden tavoitteet ovat jatkoa pilottikauden tavoitteille. Lisäksi on tarkoituksena juurruttaa aluetyön ajattelu ja osaaminen paremmin taidelaitosten vakituisen henkilöstön työlistalle. Tätä varten on perusteltua myöntää ensimmäistä kautta suurempia avustuksia pienemmälle joukolle tuen saajia. Toisen avustuskauden suunnittelussa on käynnistetty keskustelu kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Tavoitteena on kartoittaa, onko jollain kohdealueella kaupunkiuudistamiseen, täydennyskaavoitukseen tai virkistysalueiden kehittämiseen liittyviä hankkeita, joissa kulttuurisella osallistavalla prosessilla olisi mahdollisuus lisätä alueiden vetovoimaa ja asukkaiden roolia kuten esimerkiksi Lyonin Art Biennalessa. Lyonissa kulttuurihankkeet ovat olleet keskeisiä välineitä 2000-luvulla muun muassa segregaation torjunnassa ja Helsingin mallikin on saanut sieltä vaikutteita. Hanke-ehdotusten käsittelyn yhteydessä nähdään, syntyykö avustuskaudella myös tällaista kolmikantaista yhteistyötä, jolla voidaan korvata lähiöprojektin lakkauttamisen vaikutuksia. Helsingin mallin toisen avustuskauden valmistelun yhteydessä rakennetaan myös taide- ja kulttuuriavustusten yhteyttä osallisuusmallin mukaiseen osallistavaan budjetointiin sekä stadiluotsien toimintaan.

Ensimmäisellä kaudella toiminnassa mukana olleet taidelaitokset ovat hakuprosessissa samalla viivalla muiden hakijoiden kanssa. Helsinki-mallin avustukset ovat kehittämisavustuksia ja niihin sovelletaan lähtökohtaisesti samoja ehtoja kuin muihinkin kehittämisavustuksiin (https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/avustukset/kulttuurin-avustukset/kehittamisavustukset). Tällä hakukierroksella toimijan valtionosuusrahoituksella ei ole roolia avustuspäätöksissä.

Helsinki-mallin avustuksia voidaan myöntää helsinkiläisille rekisteröityneille taide- ja kulttuurilaitoksille ja -yhteisöille lähtökohtaisesti kolmivuotisiin hankkeisiin. Kolmivuotiset sopimukset vahvistetaan vuosittain, mikäli niille kaupungin budjetissa varattuun määrärahaan ei tule muutoksia ja hankkeelle asetetut tavoitteet saavutetaan. Hankkeen toteuttaja ja yleiset kulttuuripalvelut määrittelevät yhdessä sopimuskauden tavoitteet, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Avustusta saavien on vuosittain raportoitava sekä hankkeen toteutumisesta, että seuraavan vuoden suunnittelusta. Helsinki-mallin hakuun osallistumalla ei voi korvata osallisuuteen ja saavutettavuuteen liittyviä arviointiperusteita muuta tukea haettaessa. Hakijoilla on myös mahdollisuus tehdä yhteishakemuksia.

Helsinki-mallin hankehaku avataan 7.6. ja se päättyy 31.8. muiden kehittämisavustusten tapaan. Päätökset kauden 2019−2021 tuen saajista tehdään vuoden 2018 loppuun mennessä.

Helsingin mallin hankeavustusten käsittelyssä otetaan huomioon seuraavat arviointiperusteet:

Taiteellinen laatu

        taiteellinen näkemys ja ammattitaito

        toimijalla on edellytykset ko. kohderyhmän kanssa toimimiseen (esim. pedagogista osaamista)

Vaikutus

        toiminta alueella ja kohderyhmän kanssa on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä

        dialogi alueen asukkaiden ja paikallistoimijoiden kanssa hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa

        hankkeet  kiinnittyvät osaksi taideorganisaation ydintoimintaa ja taiteellista ohjelmistoa sekä   monipuolistavat taidelaitosten ja -yhteisöjen yleisöjä

        toteutuvat taidelaitosten seinien ulkopuolella sekä keskustan ulkopuolisilla alueilla

Tuotannollinen ja taloudellinen laatu

        selkeä toimintasuunnitelma ja aikataulu sekä riittävät tuotannolliset resurssit realistinen budjetti ja omarahoitusosuus

Esittelijä

kulttuuripalvelupäällikkö

Stuba Nikula

Lisätiedot

Ari Tolvanen, suunnittelija, puhelin: 310 37008

ari.tolvanen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

.