1

Kulttuurikeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2014-2016

HEL 2013-001286 T 02 02 00

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee hyväksyä liitteenä olevat ehdotukset Helsingin kulttuurikeskuksen vuoden 2014 talousarvioksi, vuosien 2014–2016 taloussuunnitelmaksi sekä investointiosaksi vuodelle 2014 ja taloussuunnitelman vuosille 2014–2016 lähetettäväksi edelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Esittelijä

Viraston toimintaympäristön muutokset

Viraston toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2014 talousarvioon

Pääkaupunkiseudun yleiset muutostekijät, kasvava maahanmuutto sekä talouskehitys heijastuvat osaltaan myös kulttuurin toimialaan.

Kulttuurin ja taiteen toimintaympäristö muuttuu entistä monimuotoisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Ihmisten vapaa-aika, aineeton kulutus ja koettujen elämysten merkitys korostuvat. Kulttuurin harrastaminen on merkittävä osa helsinkiläisten elämää ja siihen panostetaan entistä enemmän. Kaupunkilaisten oma-aloitteinen, yhteisöllinen toiminta on kasvamassa muun kulttuuritoiminnan rinnalla.

Kulttuurin toimialan erityispiirteenä on toimintakentän laaja-alaisuus, sen jatkuva muutos ja pirstaloituminen sekä uudelleenmäärittely. Pääkaupungissa toimii yli puolet koko maan ammattitaiteilijoista. Helsingissä ovat myös keskeiset kansalliset taide- ja kulttuurilaitokset, taiteen korkein opetus sekä merkittävä ja yhä kasvava osuus luovien alojen työpaikoista. Kulttuurin ja taiteen uusimmat ilmiöt ja taiteen alat näkyvät pääkaupungissa ensimmäisinä.

Pääkaupungin muuta Suomea laajemman taiteen ja kulttuurin yleisöpohjan kasvu ja toimialan keskittymiskehitys jatkuvat ja aiheuttavat muutos- ja kehityspaineita kulttuurikeskuksen toimintaan ja palveluihin. Tämä lisää osaltaan omien toimipaikkojen sekä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmien kehittämispaineita.

Kulttuurikeskus tukee laadukkaiden ja monimuotoisten taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuutta omien toimipaikkojen tarjonnan ja tuotantojen kautta sekä avustamalla taidelaitoksia, -oppilaitoksia, festivaaleja ja muita alan toimijoita.

Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä 2014–2016

Kulttuuripalvelujen kysynnän ei arvioida vähentyvän suunnitelmakaudella, vaikka kilpailu ihmisten vapaa-ajasta tunnistetaan. Kilpailua on odotettavissa myös kulttuurikeskusten tilavuokrauksessa, kun Finlandia-taloa vuokrataan kevyen musiikin konserteille (salit 1700 ja 340 paikkaa) ja Kulttuuritalo (1400 paikkaa) on kunnostuksen jäljiltä otettu käyttöön.

Kulttuurikeskuksen toimipaikoilla on omat erityistehtävänsä sekä sisältönsä puolesta (Annantalo, Caisa, Savoy-teatteri) että kaikille ikäryhmille kohdennettavana palvelutarjontana (Stoa, Vuotalo, Kanneltalo, Malmitalo). Kaupungin tukemat kulttuuripalvelut ovat lähtökohtaisesti taloudellisesti ja alueellisesti kaikkien saavutettavissa.  

Tarjonnassa tulee muutostekijänä ottaa huomioon kasvava väestö, maahanmuuttajien lisääntyvä osuus (2030 yli 20 %), väestön ikääntyminen sekä asuinalueiden lisääntyneet erot hyvinvoinnissa. Viimeksi mainittu näkyy lasten ja nuorten keskiarvoa alhaisempana osallisuutena harrastuksiin tietyillä alueilla, taiteen perusopetuksessa ja muussa kulttuuritoiminnassa.

Helsingin kulttuurikeskuksen seitsemän toimipaikkaa järjestivät vuoden 2012 aikana yli 1 500 esitystä, joissa oli 176 000 katsojaa. Taidekursseja järjestettiin 1 100. Opetukseen osallistui lähes 14 000 lasta ja nuorta. Näyttelyitä oli yhteensä 100. Niissä kävi 177 000 vierasta. Suosittuja muita ulkoilmatapahtumia, kuten Kiinalainen uusi vuosi ja Espan lavan konsertit on myös tarkoitus jatkaa. Näiden kävijämääriä ei ole tilastoitu.

Kulttuurikeskus vahvistaa vuonna 2014 alueellisia kulttuurikeskuksiaan sekä niistä käsin tuettavia palveluita ja aloitteita. Alueiden ja niiden asukkaiden eriarvoistumiskehitystä pyritään tasaamaan myös monin kaupungin yhteisin projektein.  

Kulttuurikeskus toteuttaa vuosina 2013 -2015 Lähiöprojektin tuella yhteistyössä opetusviraston, Pop & Jazz Konservatorion ja Il Sistema ry:n kanssa Tempo- ja Bändipajahankkeet, joissa tavoitellaan eri kulttuureista ja taustoista olevia lapsia pitkäjänteiseen vapaa-ajan harrastustoimintaan kymmenessä Itä- ja Koillis-Helsingin koulussa.

Lähiöprojektin pilottirahoituksella on käynnistetty Kannelmäessä ja sen ympäristössä vuosina 2010 -2012 Operaatio Pulssi, joka osana Ruuti –hanketta osallistaa 12–18-vuotiaita nuoria suunnittelemaan omaa vapaa-ajan toimintaansa ja tarjoaa mahdollisuuksia löytää uusia harrastuksia. Hankkeesta on saatu erinomaisia tuloksia. Pulssin toimintamallia levitetään nyt Koillis-Helsingissä Pukinmäen, Malmin ja Tapanilan alueella Lähiöprojektin uuden hankekauden turvin vuoden 2015 loppuun asti.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin tähtäävän Lasu -projektin tuella on toteutettu laajasti kulttuurista loma-ajan ja iltapäivien kerhotoimintaa kohdennetuille alueille. Tätä toimintaa pyritään sivistystoimen hallintokunnissa yhteisesti jatkamaan (ks. liite 6).

Väestön ikääntyessä vanhustyön merkitys kasvaa. Kulttuurikeskus  kehittää kulttuurista vanhustyötä Osaattori - ja Kulttuurikaveri –hankkeissa sekä ottamalla kulttuurikeskuksilleen kummivanhainkoteja kaupungin eri alueilla.  

Taiteen tuottamisessa on selkeä suuntaus kohti yhteistuotantoja ja monitoimijaisia tuotantomalleja. Asukaslähtöinen, alueellinen kulttuuri- ja tapahtumatoiminta on voimistumassa, sen tukemiseen pyritään luomaan rakenteita. Nämä suuntaukset edellyttävät kulttuuritoimelta korostuvaa vaatimusta tarkastella omaa ja avustettavaa toimintaa sekä niiden toivottua vaikutusta kokonaisuutena.

Kulttuurikeskuksen omia palveluja kehitetään ottaen huomioon palvelujen käyttäjien tarpeet. Palvelujen määrittelyyn ja mitoitukseen kiinnitetään edelleen huomiota.

Kilpailuttaminen

Vuonna 2012 on laadittu viraston oma hankintaohje. Se koskee myös pienhankintoja ja pohjautuu harmaan talouden torjunnan ohjeistukseen. Lisäksi on laadittu hankintasuunnitelma yhteistyössä hankintakeskuksen kanssa.

Riskienhallinta

Toiminnan riskianalyysit on toteutettu kulttuurikeskuksen kaikissa toimipaikoissa. Virastotasoinen riskianalyysi laaditaan suunnitelmakaudella.

Kaupungin strategiaohjelma viraston toiminnassa

Strategiaohjelman toteutuminen viraston toiminnassa

Kaupungin visiossa korostetaan asukkaiden yhteisöllisyyttä ja pääkaupunkia, jossa palvelut toimivat, päätöksenteko on avointa ja tiede, taide ja luovuus kukoistavat. Kulttuurikeskuksen toimiala on kaupungin vision ytimessä.

Kulttuurikeskus toteuttaa toiminnassaan kaupungin strategiaohjelmaa 2013–2016 ja siihen liittyvää Helsingin kulttuuristrategiaa 2012–2017. Virasto toimii kaupungin arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesti.

Kaupungin strategiaohjelma sisältää neljä tavoitetta. Viraston toiminnassa ja erityisesti palvelutuotannossa olennaisin on Elinvoimainen Helsinki -tavoite. Lisäksi kulttuurikeskus toteuttaa strategiaohjelmaa tavoitteita: Hyvinvoiva helsinkiläinen, Toimiva Helsinki, Tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen. Näihin kaikkiin nivoutuu tavoite Demokratian ja osallisuuden vahvistumisesta.

Luovuudesta syntyy työtä ja työpaikkoja. Hyvä koulutuspohja, laajat kulttuuriset oikeudet ja kulttuurin terveyttä edistävä vaikutus ovat tärkeä osa kulttuuripalvelujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Tavoitteena on, että kulttuuri näkyy, kuuluu ja sen merkitys vahvistuu entisestään käyttäjälähtöisesti. Kulttuuri tekee kaupungista elävän, mielenkiintoisen ja vetovoimaisen. Tässä kokonaisuudessa kaupunkilaiset, kulttuuritoimijat, taiteilijat, yritykset, järjestöt ja kaupungin omat kulttuuritoimijat tuottavat kaupunkikulttuuria.

Kulttuurikeskus edistää luovan työn toimintaedellytyksiä ja lisää kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään. Tavoitteena on, että sivistys, luovuus, osaaminen ja innovatiivisuus lisääntyvät Helsingissä

Kulttuuri tuottaa iloa kaupunkilaisille ja vetovoimaa Helsingille. Mitä monipuolisempaa ja korkealaatuisempaa kulttuurituotanto on, sitä paremmin se tarjoaa osallistumismahdollisuuksia.

Strategiakorissa Elinvoimainen Helsinki kulttuurikeskus edistää Kulttuurista iloa ja vetovoimaa. Kulttuurikeskuksen toiminnan tavoitteena on omaleimaisen kaupunkikulttuurin kehittyminen siten, että kulttuuri on kaikkien ulottuvilla. Lasten ja nuorten kulttuuri- ja taidekasvatukseen kiinnitetään huomiota niin kouluissa kuin muissa kaupungin palveluissa. Sukupuolten tasa-arvoiseen kohteluun kiinnitetään huomiota.

Kulttuurikeskuksen toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi:

-        Kulttuurikeskuksen aluetaloja avataan nykyistä enemmän lähiympäristöön, niin että ne tarjoavat ryhmille ja alueellisille toimijoille mahdollisuuden esitystensä ja tapahtumiensa esiin tuomiseen. Kulttuurikeskuksen tavoitteena on tarjota jatkossa veloituksetta käyttämättä jääviä tila-aikoja alle 25-vuotiaiden nuorten kulttuuriseen harrastustoimintaan sekä Tanssin taloa pohjustavaan tanssin harjoituskäyttöön. Lisäksi tavoitteena on yhteisen näkyvyyden, tietoisuuden ja tunnettuuden lisääminen kaupunkilaisten keskuudessa. Toimipaikkojen profiilien kirkastamista jatketaan.

-        Koululaisten pääsyä kulttuuripalveluihin helpotetaan. Keskeisiä välineitä ovat Annantalon taideopetus osana koulupäivää ja lasten vapaa-ajalla, kulttuurikeskuksen eri toimipaikkojen tuottamat lasten taide- ja harrastuskurssit suomeksi, ruotsiksi ja monikielisesti sekä koulujen kulttuurisuunnitelma, joka tarjoaa välineitä koulujen ja kaupungin kulttuuritarjonnan kohtaamiseen. Avustusjärjestelmän kautta tuettava taiteen perusopetusjärjestelmä täydentää palveluita.

-        Taide- ja kulttuuriopetuksessa korostetaan asiakasnäkökulmaa, laatua ja taidelähtöisyyttä. Palvelujen kokonaisuuksiin ja mitoitukseen kiinnitetään huomiota. Omaa toimintaa, sen laajuutta ja toteuttamistapaa tarkastellaan suhteessa muuhun taideopetuskenttään.

-        Kulttuuripalvelujen saatavuutta edistetään sekä kehittämällä sähköisiä palveluita että viemällä palveluita erilaisiin kaupunkitiloihin. Kulttuurikeskus jatkaa omien toimipaikkojen sähköisen tilavarausjärjestelmän kehittämistä, parantaa sähköistä avustusten hakujärjestelmää asiakaslähtöisesti ja hyödyntää tietotekniikkaa eri tavoin. Kulttuuripalveluita viedään erilaisiin kaupunkitiloihin tukemalla taiteen ja kulttuurin kentän hankkeita tavanomaisten esityspaikkojen ulkopuolella ja tukemalla erilaisia taiteen kentän aloitteita.

-        Taiteen näkymistä kaupunkiympäristössä vahvistetaan uudistettujen prosenttiperiaatteiden myötä. Kulttuurikeskus toimii rakennusaikaisten kulttuuriprojektien asiantuntijana.

-        Tanssitaiteen näkyvyyttä ja toimintaedellytyksiä parannetaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, mahdollisesti myös Tanssin talo -hanketta edistämällä. Kulttuurikeskus jatkaa hankkeen toteuttamisedellytysten selvittämistä ja asteittaista tukemista eri osapuolten kanssa.

-        Kulttuurin avustusjärjestelmää uudistetaan muuttuvan kentän tarpeisiin. Virasto keskittyy laadun, luovuuden ja uudistuvan kulttuuri- ja taidekentän tukemiseen. Avustamisessa tavoitellaan vaikuttavuutta ja yhteisvaikutuksia koko kulttuurikentän kanssa Samalla kehitetään viraston asiantuntijaroolia, avustuskriteerien johdonmukaisuutta, hakuprosesseja ja avustusviestintää sekä avustustoiminnan ja -viestinnän läpinäkyvyyttä.

-        Taiteilijoiden ja muiden kulttuuritoimijoiden yrittäjyyden toimintaedellytyksiä laajennetaan. Virasto on osaltaan suunnittelemassa ja toteuttamassa pilottihankkeita muun muassa kulttuurisen vanhustyön alueella.

-        Kaupungin kulttuurialojen päätöksenteko- ja organisaatiorakennetta uudistetaan siten, että kulttuurialan hallinnointi kokonaisuutena paranee. Kulttuurikeskus on osaltaan mukana asian valmisteluprosessissa.

Hyvinvoiva helsinkiläinen -tavoitteeseen pyritään toimenpiteillä, jotka lisäävät nuorten harrastamista, ikääntyvien palveluita, kaksikielisyyttä, kansainvälisyyttä, monikulttuurisuutta, palveluiden terveysvaikutuksia, kaupungin tapahtumallisuutta, kolmannen sektorin yhteistyötä sekä muotoilun kehittämistä.

Toimiva Helsinki -tavoitteen saavuttamista kulttuurikeskus edistää kehittäen Helsingistä hauskaa ja toimivaa kaupunkia mm. tukemalla asukkaiden vastuunottoa kaupunkitilasta ja kannustamalla yhteisöllisyyttä lisääviin kaupunkikulttuurin hankkeisiin.

-        Tutkittavana on ns. Lyonin malli, jossa taide- ja taideoppilaitokset sitoutuvat sovittavilla kaupunkialueilla yhteisölliseen ja yleisötyöhön yhdessä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa.

Viraston toimenpiteet kaupungin tuottavuusohjelmassa 2014–2016

Toimipaikkarakenteen arvioinnin yhteydessä on tehty linjaus, ettei nykyisenkaltaisia eli kaupungin yksinomaisella vastuulla olevia kulttuuritaloja enää rakenneta. Toisaalta nykyisten toimipaikkojen toimintaedellytykset turvataan ja alueellisia toimijoita vahvistetaan. Lisäksi kehitetään avustusjärjestelmää, joka on joustava ja tehokas väline muuttuvan taide- ja kulttuurikentän tukemiseen.

Kulttuurikeskuksen tuottavuutta edistäviä toimenpiteitä ovat muun hankintatoiminnan kehittäminen, energiatehokkuuden parantaminen sekä järjestelmien ja prosessien kehittäminen. Tuottavuuden parantamiseksi tavoitellaan myös lyhytaikaisten sairauspoissaolojen vähentämistä yhdellä päivällä / henkilö. Lisäksi henkilöstön osaamista kehitetään kannustamalla koulutukseen. Ammattitaidon kohottamiseen pyritään mm. tuottajien täydennyskoulutuskokonaisuudella yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Espoon kaupungin kanssa. 

Hankintatoimen prosesseja kehitetään yhteisten toimintamallien ja ohjeistuksien tarkennuksilla. Hankintaosaamista kehitetään ja laajennetaan. Energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota seuraamalla jätemääriä sekä pienentämällä paperin kulutusta toimistokäytössä. Palvelujen tuottamisen sekä tukitoimintojen prosessit kuvataan, puretaan päällekkäiset toiminnot ja varmistetaan resurssien oikea käyttö.

Tietojärjestelmien osalta nykyinen toiminnanohjausjärjestelmä päivitetään uuteen versioon, joka mahdollistaa entistä joustavamman tuotannon ohjauksen ja johtamisen. Lisäksi kustannussäästöjä tavoitellaan lisäämällä verkkolaskutuksen osuutta ostolaskuista sekä vähentämällä laskujen ylimääräistä kierrätystä sopimus- ja tilaustoimintatapoja sujuvoittamalla. Hallinnollisen työmäärän vähenemisen lisäksi voidaan pienentää sekä paperin kulutusta että paperiarkistoinnin tarvetta.

Tuottavuuden parantaminen on jatkuvaa toimintaa. Tuottavuusohjelma pyritään kytkemään osaksi normaalia toiminnan ja talouden suunnittelua ja tuottavuusmatriisin mittaristoa tullaan kehittämään edelleen.

Viraston henkilöstösuunnitelma 2014–2016

Kulttuurikeskus esittää yhden uuden vakanssin perustamista vuodelle 2014. Virasto ei ole esittänyt kuuteen vuoteen uusia vakansseja, koska säästösyistä tähän ei ole ollut mahdollisuutta. Virasto joutuu kuitenkin teettämään vakiintuneita töitä määräaikaisilla työsopimuksilla tai siviilipalvelusmiesten avulla. Vuodelle 2014 esitetään graafikon vakanssia.

Usean vuoden ajan on vakinaista graafikkotyötä teetetty lähes yksinomaan määräaikaisin henkilöstöresurssein, kuten siviilipalvelusmiehin. Työn järjestelytapa on erittäin kuormittavaa vakinaiselle henkilökunnalle ja graafikkoresurssin laatu sekä saatavuus vaihtelevat huomattavasti. Määräaikaisen henkilöstöresurssin rekrytointiin ja perehdyttämiseen kuluu huomattavasti aikaa.

Kulttuurikeskuksen henkilöstöstä kukaan ei saavuta eläkeikää budjettivuonna 2014. Sen sijaan vuosina 2015–2016 eläkeiän saavuttaa seitsemän henkilöä. Siirtymistä ei voida kuitenkaan tarkkaan ennakoida, koska työntekijällä on oikeus jatkaa työntekoa 68-vuotiaaksi. Kaikki tehtävät tullaan täyttämään, koska ne ovat oleellisia palvelutuotannon kannalta. Joidenkin tehtävien nimikkeitä saatetaan muuttaa.

Viraston tilankäyttösuunnitelma 2014–2016

Virastolla on toimintaa kymmenessä eri toimitilassa. Näistä yksi on toimistokäytössä ja yhdeksän palvelutuotantokäytössä. Palveluita tarjoavat: Annantalo, Eläintarhan huvila, Harakan saari, Caisa, Kanneltalo, Malmitalo, Savoy-teatteri, Stoa ja Vuotalo. Kulttuuristrategian mukaisesti kulttuurikeskus ei esitä suunnitelmakaudella oman palvelutuotannon tilojen lisäämistä.

Caisan tilojen vuokrasopimus päättyy vuonna 2016. Virasto on ollut yhteydessä tilakeskukseen Caisan tulevasta tilatarpeesta. Caisan tilatarpeen määrittelyn yhteydessä päivitetään myös toimintakonsepti.

Tanssin talon toteuttamismahdollisuuksia selvitetään ottaen huomioon asiasta tehty tarveselvitys sekä eri toimijoiden taloudellinen osallisuus hankkeessa. Tällä hetkellä tutkitaan tarkemmin muutamaa tilavaihtoehtoa.

Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi

Tietotekniikkaohjelman toteuttaminen

Kulttuurikeskus noudattaa Helsingin kaupungin tietotekniikkaohjelmaa ja toimii kaupungin tietotekniikkayksikön ohjeiden mukaan. Kulttuurikeskus kehittää tietoteknisiä palvelujaan ja tarjoaa käyttäjille tarvittavaa tukea ja opastusta. Käytössä ovat kaikki Talpan tarjoamat järjestelmät ja kulttuurikeskus osallistuu hel.fi-portaalin kehittämiseen.

Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet

Kulttuurikeskus otti vuonna 2009 käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän, joka mahdollistaa muun muassa kursseille ilmoittautumisen ja kurssimaksujen maksamisen sähköisesti. Tätä järjestelmää kehitetään edelleen.

Vuonna 2012 kulttuurikeskuksessa otettiin käyttöön kaupunkiyhteinen avustustenhakujärjestelmä. Tätä järjestelmää kehitetään edelleen.

Tavoitteet ja mittarit

Seuraavassa esitetään talousarvion seurannassa tarkasteltavat sitovat toiminnalliset tavoitteet, muut toiminnalliset tavoitteet, määrä- ja taloudellisuustavoitteet sekä tuottavuuden seuranta.

Sitovat toiminnalliset tavoitteet

Kulttuurikeskuksen sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat kulttuuritoiminnan osalta esitysten lukumäärä saleissa sekä taide- ja kulttuuriopetuksen osalta opetustuntien määrä.

Esitysten lukumäärätavoite on 1 200 ja sitä seurataan toimipaikkojen saleissa: Stoa ( 2 kpl), Malmitalo, (2 kpl), Vuotalo (1 kpl), Kanneltalo (1 kpl), Annantalo (1 kpl) ja Caisa (1 kpl). Opetustuntien määrällinen tavoite on 12 000. Muut ei-sitovat toiminnalliset tavoitteet on esitetty liitteessä 1 (sivu 3).

Savoy-teatteri ja siihen kuuluva Espan lava muodostavat nettobudjetoidun yksikön. Sen sitova toiminnallinen tavoite on järjestettävien esitysten lukumäärä. Vuonna 2014 tilaisuuksia on tavoitteena järjestää yhteensä 320. Muut ei-sitovat toiminnalliset tavoitteet on esitetty liitteessä 1 (sivu 5).

Muut toiminnalliset tavoitteet

Kulttuurikeskus laatii vuosittain ympäristöraportin. Energian säästö on keskeinen tavoite kaikessa toiminnassa. Sähköisen tiedotuksen osuus lisääntyy, kun kaupungin internet- ja intranet-palvelujen kehittämistyö saadaan valmiiksi. Avustusten hakulomakkeet toimivat sähköisesti. Vuokralaisilta, kaupungin avustuksen saajilta sekä kaupunkitapahtumien järjestäjiltä edellytetään jätteiden lajittelua sekä kestävän kehityksen periaatteella tuotettujen astioiden käyttöä.

Määrä- ja taloustavoitteet sekä tuottavuuden seuranta

Talousarvioehdotuksen mukaiset kulttuurikeskuksen menot asukasta kohden ovat 51,77 euroa. Menot sisältävät käyttötalouden ja avustukset (ilman oopperaa ja kaupunginteatteria).

Viraston tuottavuutta on vuodesta 2012 alkaen mitattu tuottavuusmatriisin avulla. Vuodelle 2014 tuottavuustavoitteena on 100.

Toiminnallisten tavoitteiden kytkeytyminen strategiaohjelman talousmittareihin

Kulttuurikeskus kytkeytyy strategiassa elinvoimaisen Helsingin tavoitteeseen, jonka yksi alaotsikko on ”Kulttuurista iloa ja vetovoimaa” / kulttuuripalveluita käyttävien määrä.

Sitovana tavoitteena kulttuurikeskus laskee saliesitysten kävijämäärät, mutta muutkin kävijämäärät kerätään. Näyttelyiden kävijämäärät sekä kurssien oppilasmäärät on helposti todennettavissa. Sen sijaan erilaisten laajempien festivaalien tai ulkona järjestettävien tapahtumien kävijämäärät ovat aina arvioita. Kävijämäärät myös vaihtelevat esimerkiksi sään tai viikonpäivän (esim. Kiinalainen uusivuosi) vuoksi huomattavasti vuosittain. Näitä kävijämääriä ei ole määritelty sitoviksi, koska niiden toteutumiseen kulttuurikeskuksen on itse vaikea vaikuttaa.

Kävijämäärissä määrä on vain yksi tavoite. On myös tärkeää tavoittaa uusia yleisöjä ja kasvattaa kävijäpohjaa.

Talousarvioehdotus vuodelle 2014

Kulttuurikeskuksen käyttömenojen raamiksi vuodelle 2014 on vahvistettu 31 349 000 euroa, mikä on 500 000 euroa suurempi kuin vuoden 2013 talousarvio. Kulttuurikeskus esittää osana sivistystoimen hallintokuntien yhteistä esitystä 250 000 euroa raamin yli käytettäväksi lasten ja nuorten toimintaan (LASU) erillisen selvityksen mukaan (liite 6) käyttötalouteen talousarviotilille 41701. Näin ollen kulttuurikeskuksen käyttömenot sisältäen avustukset ovat yhteensä 31 599 000 euroa.

Tulojen osalta raamiksi on vahvistettu 1 220 000 euroa, mikä on samansuuruinen talousarvioon 2013 nähden.

Virasto esittää talousarvion menojen ja tulojen (suluissa muutos verrattuna vuoden 2013 talousarvioon) jakautuvan seuraavasti:

Käyttötalouden (41701) menoiksi esitetään 13 327 000 euroa (+725 000 euroa) ja Savoy-yksikön (41702) toimintakatteeksi -883 000 euroa (+25 000 euroa). Avustuspuolen menoiksi esitetään yhteisöjen tukemiseen (41703) 12 673 000 euroa (+0) ja teatterilain piiriin kuuluville teattereille (41704) esitetään menoiksi 4 408 000 euroa (+0).

Käyttötalouden (41701) tuloiksi esitetään 712 000 euroa ja Savoy-yksikön (41702) tuloiksi 508 000 euroa.

Talousarvioehdotus vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmaehdotus investointiehdotuksineen ovat esityslistan liitteenä.

Kulttuurikeskuksen raamiin sisältyy kaksi kulttuurikeskuksen talousarviokohtaa sekä kaksi avustuskohtaa. (Avustukset käsitellään erikseen lautakunnan kokouksessa 11.6.2013.)

Kulttuurikeskuksen ja Savoy-yksikön talousarvioehdotukset on laadittu Khs 25.3.2013 hyväksymien laatimisohjeiden mukaisesti lukuun ottamatta edellä esitettyä raamin ylitystä.

Palkat on laskettu siten, että vuoden 2014 korotukset on arvioitu. Korotusten yhteisvaikutus kulttuurikeskuksen osalta sivukuluineen on noin +146 000 euroa ja tämä summa sisältää esitetyn uuden vakanssin. Henkilöstösivukulujen laskemisessa on noudatettu laatimisohjetta, jonka mukaan sosiaalivakuutusmaksuihin ja eläkkeisiin lasketaan 33,25 prosenttia palkkamenoista.

Kaupungin sisäisiä vuokria korotetaan 2,1 prosentilla vuoteen 2013 verrattuna. Ulkoisten vuokrien korotukseen on varattu keskimäärin 2,1 prosenttia. Palmian kustannuksiin siivous-, vahtimestari- ja turvapalveluihin on laskettu 2,1 prosentin keskimääräinen korotus. Edellä mainittujen korotusten vaikutus on noin 110 000 euroa.

Savoy-yksikön (talousarviokohta 4 17 02) määrärahaesitys käyttömenojen osalta vuodelle 2014 on 1 391 000 euroa (+25 000 euroa). Tuloesitys on 508 000 euroa (+0). Toimintakate laskee vuoden 2013 tasosta ollen – 883 000 euroa. Tämä johtuu palkan- ja vuokrankorotusten vaikutuksesta.

Yhteisöjen tukemiseen (talousarviokohta 4 17 03) määrärahaesitys vuodelle 2014 on 12 673 000 euroa (+0).

Avustukset teatterilain piiriin kuuluville ammattiteattereille (talousarviokohta 4 17 04) määrärahaesitys vuodelle 2014 on 4 208 000 euroa (+0).

Kulttuurikeskus esittää, että avustusten talousarviotilit 41703 ja 41704 yhdistettäisiin yhdeksi talousarviotiliksi.

Tulot ja ulkopuolinen rahoitus

Kulttuurikeskuksen maksut ja taksat on esitetty tämän asian liitteenä (liite 3). Taksatasoa on päivitetty.

Kulttuurikeskuksen talousarvioon (talousarviokohta 4 17 01) esitetään ulkopuoliseen rahoitukseen 80 000 euroa (Taikalamppu).

Kulttuuritoimen irtaimen omaisuuden perushankinta (8 09 20) vuosille 2014–2016

Irtaimen omaisuuden määrärahalla hankitaan näyttämöteknisiä laitteita ja -kalusteita, atk-ohjelmia ja -laitteita sekä niihin liittyviä kehittämistöitä ja muuta kalustoa.

Irtaimen omaisuuden hankintoja varten ei ole vahvistettu hallintokuntakohtaista raamia.

Irtaimen omaisuuden hankintoihin esitetään vuodelle 2014 yhteensä 335 000 euroa, josta tietotekniikkahankintojen osuus on 80 000 euroa ja kalustamisen ja varustamisen osuus 55 000 euroa, sekä teatteriteknisten laitteiden hankintaan 200 000 euroa.

Taloussuunnitelmavuosille 2014–2018 esitetään irtaimen omaisuuden hankintoihin määrärahoja seuraavasti: 335 000 euroa vuonna 2014 ja 335 000 euroa vuonna 2015, 950 000 euroa vuodelle 2016, vuodelle 2017 400 000 euroa ja vuodelle 2018 400 000 euroa. Korotus vuodelle 2016 on varaus Caisan mahdolliseen muuttoon ja siihen liittyviin hankintoihin.

Esittelijä

va. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Minna Halonen, taloushallintovastaava, puhelin: 310 79052

minna.m.halonen(a)hel.fi

Anna Kaarina Piepponen, yhteispalvelupäällikkö, puhelin: 310 29871

anna.kaarina.piepponen(a)hel.fi

Liitteet

.