2

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta (nro 12099)

HEL 2011-003791 T 10 03 02 00

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päättänee antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa, ettei sillä ole omalta osaltaan huomautettavaa Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta, joka rakentaa merellistä Helsinkiä.

Kaavan toteuttamisen lähtökohdiksi kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa, että Hernesaaren alueelle on jo nyt hakeutunut runsaasti ns. luovien alojen yritystoimintaa. Tämän toimintaedellytysten turvaaminen alueella on tärkeää ja vahvistaa alueen elinvoimaisuutta jatkossakin

Koko vapautuvaa telakka-aluetta tulisikin tarkastella kokonaisuutena siten, että siellä varataan eri vaiheissa mahdollisuuksia luovien alojen  ja myös suosittujen Pop up –yritysten  käyttöön. Tähän liittyen tilojen väliaikaiskäyttöä alueella tulisi systemaattisesti kehittää. 

Kaava-alueen ulkopuolella kokonaisuuteen liittyy mm. Konepaja, joka ollaan kunnostamassa Elävän musiikin yhdistyksen Elmu Ry:n käyttöön. Rantapuistoon syntyvät luovat toiminnot tukevat alueen kiinnostavuutta myös matkailun näkökulmasta.

Kaupunginvaltuuston 14.12.2011 hyväksymässä Helsingin kaupungin kulttuuristrategiassa (luvussa ympäristö ja kaupunkirakenne) todetaan, että kaupunki varmistaa uusien alueiden suunnittelussa ja vanhoja, tyhjentyviä tiloja korjattaessa myös kulttuurin käyttömahdollisuudet. Tällaisissa hankkeissa lähtökohtana on, että ulkopuoliset tahot ovat päätoimijoina. Hyviä kansainvälisiä esimerkkejä tällaisista löytyy esimerkiksi Creative Metropoles Eu-hankkeen julkaisusta How to support Creative industries. 

Kaupunkisuunnitteluvirasto tilasi Hernesaaren kaavavalmisteluun liittyen Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:ltä Fordin taloa koskevan rakennushistoriaselvityksen (18.4.2011). Fordin talon katsotaan muodostavan erittäin mielenkiintoisen ja muutoksista huolimatta hyvin säilyneen, arvokkaan arkkitehtonisen kokonaisuuden, jonka kerroksisella historialla on erityistä merkitystä tulevaisuuden uuden kaupunginosan siteenä Hernesaaren teolliseen menneisyyteen. 

Erillisessä ideasuunnitelmassa Talli (arkkitehti Pia Ilonen ja Karoliina Hoppu 20.12.2011) tutki suojeltavan rakennuksen käyttömahdollisuuksia erilaiseen kulttuurikäyttöön (mm. tanssi, elokuva, kuvataide). Tiloja vuokrattaisiin vaiheittain taiteilijoille ja taidealan yrittäjille Kaapelitehtaan mallin mukaisesti. Kulttuurikeskuksella sekä rakennusta vuokraavalla kiinteistösijoitusyhtiöllä (Ovenia Oy) on ollut ohjausryhmässä edustus.

Suunnitelman lähtökohtana on pidetty Fordin talon toimintojen ja syntyvän vetovoimaisen kulttuurikeskuksen liittämistä merellisen alueen uuteen konseptiin, jossa risteilymatkustajien ulottuville luodaan uusi matkustajaterminaali, hotelli- ja kongressikeskus, liiketilaa ja kulttuurisesti kiinnostava ympäristö. Vastaavia toteutettuja malleja on mainittu mm. Amsterdamista (risteilyterminaali, musiikkitalo, hotelli). Hernesaaren alue on myös ollut osana yhdeksän kaupungin satama-aluiden uusiokäyttöä tutkivaa Urbact II -hanketta CTUR.

Rakennusten uusiokäyttöön liittyvistä esimerkeistä Helsingissä ideasuunnitelmassa mainitaan Kaapelitehdas, siihen hallinnollisesti liitetty Suvilahti sekä Tennispalatsi, Lasipalatsi ja Korjaamo. Nämä ovat nykyisin kaupungin omistuksessa, mutta toimivat kiinteistöyhtiöinä tai kokonaan kulttuurialan yrittäjille vuokrattuina.

Fordin talon huoneistoala on n. 12 500 m2, josta on jo vuokrattu tiloja tapahtumatoimistolle ja mm. tanssin harjoituskäyttöön. Fordin talolle on kaavassa mahdollistettu myös laajennusosa. Ideasuunnitelman mukaan eri käyttötarkoituksiin tarvittavia muutoksia voidaan toteuttaa asteittain monivaiheisessa prosessissa, johon selvityksellä pyritään luomaan puitteet. Pienin muutoksin kulttuuritoimijoita voitaisiin nykyistä enemmänkin sijoittaa jo nyt.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta katsoo, että kaupunkisuunnitteluviraston ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:n esitykset luovat hyvän pohjan Hernesaaren kaava-alueen, telakka-alueen ja Fordin talon jatkokehittelylle.

Esittelijä

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausuntoa kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymästä Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksesta (KSL 28.2.2012 § 78; KSV 0836).

Ehdotettu osayleiskaava mahdollistaa asumisen, työpaikkojen ja vapaa-aikaan ja matkailuun liittyvien toimintojen sijoittamisen Hernesaareen. Sinne pyritään luomaan edellytykset monipuoliselle palvelutarjonnalle. Suunnitelmien mukaa alueelle sijoittuisi n. 5 100 asukasta ja 3 800 työpaikkaa. Asutus muodostuu pienistä kylistä, joiden keskelle rakennetaan vesiallas venepaikkoineen. Korttelit ovat tiiviitä ja kaupunkimaisia. Ensimmäiset uudet asukkaat muuttavat alueelle arviolta vuonna 2020.

Alueen maapinta-ala on n. 33 ha. Helikopterikenttä ja uusi risteilijälaituri edellyttävät lisäksi n. 11 ha: n meritäyttöjä.

Hernesaaren itärantaan rakennetaan puisto, jonka pinta-ala on n. 5 ha. Rannasta suunnitellaan korkeatasoista kaupunkipuistoa eteläisen rantareitin jatkoksi. Rantaan voidaan sijoittaa kaupunkilaisia ja matkailijoita kiinnostavia toimintoja, mm. avantouintipaikkoja, paviljonkikahviloita ja yleisiä saunoja (vuorovaikutusraportti s.7). 

Rantapuiston toiminnallinen pääte on veneilyyn ja siihen liittyvien toimintojen keskittymä, merikylä. Alueelle on sijoitettu kaksi venesatamaa; purjevenesatama ja vesiurheilukeskus. Keskuksessa on mahdollisuus järjestää myös kilpailuja. Vesiurheiluun ja merimatkailuun liittyen alueelle on varattu mahdollisuus kaupalliselle toiminnalle. 

Risteilylaivoille on esitetty kahden nykyisen laituripaikan lisäksi yksi uusi laituripaikka. Hernesaareen tulee vuosittain n. 300 000 risteilymatkailijaa. Risteilyturismi on keskeinen osa Helsingin matkailuelinkeinoa.

Alueelle kulkevat linja-autot 16 ja 14 B. Tulevaisuudessa alueelle johdetaan myös raitiovaunu 6. Hernesaareen sijoitetaan monipuolinen kevyen liikenteen verkosto. Jatkossa selvitetään mahdollisuutta lautta- tai vesibussiliikenteeseen Jätkäsaaren ja Hernesaaren välillä.

Hernesaaren osayleiskaavan alueen rakennuskannasta kaavaillaan säilytettäväksi mm. Fordin tehdasrakennus (Fordin talo) ja Valtion viljavarasto (ns. viljasiilo), joille kaupunginmuseo on esittänyt suojelumerkintää. Viljasiilo toimii toistaiseksi nykyisessä käytössään viljavarastona. Lisäksi säilytetään Munkkisaaren teollisuustalo.

Eri osapuolten, virastojen ja asukkaiden näkemyksiä on koottu laajalla vuorovaikutusohjelmalla, josta on koostettu vuorovaikutusraportti (KSV 7.2.2012). Keskustelua on herättänyt mm. alueen kärkeen sijoitettavaksi ehdotettava helikopterikenttä erityisesti sen tuoman meluhaitan vuoksi.

Esittelijä

vs. kulttuurijohtaja

Veikko Kunnas

Lisätiedot

Paiju Tyrväinen, vs. osastopäällikkö, puhelin: 310 29874

paiju.tyrvainen(a)hel.fi

Liitteet

Oheismateriaali

.