§ 229

Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 30.12.2021 § 217 (kompastuminen)

HEL 2021-010228 T 03 01 00

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 30.12.2021 (217 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 30.12.2021 (217 §) päätöksellään hylännyt 6.9.2021 jalkakäytävällä Kasarmikadun ja Eteläesplanadin risteyksessä tapahtuneeseen kompastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan 1 349,65 euron suuruisen vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 6.9.2021 kello 13.30 jalkakäytävällä osoitteessa Kasarmikatu 27 eli Kasarmikadun ja Eteläesplanadin risteyksen alueella tapahtuneeseen kompastumiseen ja siitä seuranneeseen kaatumiseen liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa. 

Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan 4.1.2022, että hänen käsityksensä mukaan tapahtumakohta on edelleen kyseenalainen ja voi johtaa kohtalokkaisiin kaatumisiin. Hakija toteaa, että jonkun asiantuntijan tulisi käydä paikalla toteamassa kadun huono kunto.

Perustelut

Lautakunta yhtyy yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen sen lopputuloksen osalta. Perusteluiden osalta lautakunta viittaa osin viranhaltijan päätöksen 30.12.2021 valmistelun yhteydessä käytössä olleeseen selvitykseen ja päätöksen perusteluihin sekä ottaa huomioon lisäksi asiassa sen jälkeen saadun uuden, kaatumiskohdan kunnossapitoa koskevan selvityksen.

Yksikön päällikön päätöstä tehtäessä ei ole ollut käytettävissä kaikkea tarpeellista tietoa siitä, mitä kunnossapitotoimenpiteitä ko. katukivetyksen osalta oli suoritettu hakijan kaatumisensa jälkeen tekemän ilmoituksen perusteella. Saadun lisäselvityksen perusteella on selvinnyt, että jalkakäytävällä sijaitsevan kitakaivon ympäristössä suoritettiin hakijan 9.9.2021 tekemän ilmoituksen perusteella aikavälillä 13.9.2021-21.9.2021 korjaustyötä sekä suojatien puolella olevalle noppakivipäällysteelle että jalkakäytävällä, kaivon ympärillä, oleville graniittisille laatoille. Osin huonosti kiinni olleiden noppakivien kiinnityksiä tarkistettiin ja vahvistettiin ja samalla jonkin verran korjattiin myös kaivon kannen ympäristön graniittilaatoitusta, johon hakija aikaisemmin oli kompastunut.

Hakijan vahingonkorvausvaatimukseensa liittämän valokuvan perusteella on pääteltävissä, että kompastuminen on tapahtunut nimenomaan jalkakäytävän puolella olevaan, kaivonkannen graniittiseen reunakiveen eikä Kasarmikadun ajoradan ylittävällä suojatiellä oleviin noppakiviin. Suoritettua korjausta koskevan lisäselvityksen mukaan suojatien puolella olevien noppakivien korjaus on tehty vaurion laajentumisen ehkäisemiseksi. Saumatäyttöjen katoaminen kitakaivoon aiheuttaisi ennen pitkää kiveyksen purkautumisen. Selvityksen mukaan noppakiveys on ollut hieman painuksissa kaivon kohdalla, mutta yleensäkin kitakaivon kohdalle muotoillaan kita varmistamaan veden virtaus kaivoon.

Jalkakäytävän isommista graniittikivistä selvityksessä todetaan, että ne olivat hieman kallellaan, mutta eivät kovin selvästi muodostaneet niin suurta epätasaisuutta kadun pinnoitteessa, ettei sitä ko. katualueen luonne huomioon ottaen olisi voitu pitää enää hyväksyttävänä. Kaivon ympärillä olevien kivien asento ei juuri ole poikennut kiveyksen yleisestä tasosta. Selvityksen mukaan, mikäli suojatien noppakivien korjausta ei olisi tarvinnut suorittaa, ei kaivon ympäristön laatoitukseen jalkakäytävällä olisi tehty mitään korjaustoimenpiteitä. Jalkakäytävän laatoituksen osalta ei myöskään ollut tullut aikaisempia ilmoituksia kaupungille.

Kuten yksikön päällikön päätöksen perusteluissa todetaan, pelkkä kaivonkannen ympäristön lievä epätasaisuus ei yksin osoita kaupungin korvausvastuuta, vaan vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta eli kadun kunnossapitäjän on täytynyt laiminlyödä velvoitteitaan tai toimia huolimattomasti tai virheellisesti kunnossapitovelvoitettaan hoitaessaan.

Kaupungin käsityksen mukaan jalkakäytävän päällyste kitakaivon ympäristössä on ollut kunnossapitolain tarkoittamalla tavalla jalankulkuliikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa myös ennen aikavälillä 13.9.2021-21.9.2021 suoritettuja korjauksia. Kaivonkannen reunakivetyksen korkeuden lievät poikkeamat kaivonkanteen verrattuna kuuluvat tämän tyyppisen päällysteen luonteeseen. Kävelijät voivat pienentää kaatumisriskiä havainnoimalla ympäristöään huolellisesti kulkiessaan niillä alueilla kaupungin keskustassa, joilla tämän tyyppistä pinnoitetta esiintyy.

Lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksen tekemisen jälkeen käyttöön saadun, uudenkaan selvityksen valossa kaupunki ei siten katso syyllistyneensä huolimattomuuteen tai kunnossapidon laiminlyöntiin taikka muuhunkaan virheelliseen menettelyyn asiassa. 

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa aiheutuneesta vahingosta.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksen lopputulosta ei ole syytä muuttaa.

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 § 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 310 24512

kymp.korvausasiat(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.

Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle e-kirjeenä 3.1.2022. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 5.1.2022 eli säädetyssä määräajassa.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 310 24512

kymp.korvausasiat(a)hel.fi

Liitteet

Oheismateriaali

Muutoksenhaku

Otteet

Päätöshistoria

Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 30.12.2021 § 217

HEL 2021-010228 T 03 01 00

Päätös

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Päätöksen perustelut

Hakija on 14.9.2021 esittänyt kaupungille 1 349,59 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan vahingonkärsijä on kompastunut 6.9.2021 klo 13.30 kohonneeseen noppa- tai nupukiveen ylittäessään Kasarmikadun ylittävää suojatietä Eteläesplanadin ja Kasarmikadun risteyksen kohdalla. Hakijan mukaan paikalla on rautainen kansi, jonka kivetys on noussut ja aiheuttaa hänen käsityksensä mukaan vaaratekijän. Kävelykatu on hakijan mukaan epätasainen ja korjausta vailla.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vahinkopaikka on Kasarmikadun ylittävän suojatien päättymiskohdassa, jalkakäytävän puolella, sijaitsevan kitakaivon reuna. Kitakaivon ympäristö on kaivon reunoihin saakka päällystetty graniittisilla laatoilla. Kasarmikadun ajoradan ylittävä suojatie on päällystetty noppakivillä. Alueen hoitoluokka on I.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Selvityksen mukaan kitakaivon kansi reunakivityksineen ei ole muuhun alueen yleiskuntoon nähden poikkeava eikä kaivonkannelle tai sitä ympäröivälle kivetykselle tarvitse tehdä kunnossapitotoimenpiteitä.

Pelkkä kaivonkannen ympäristön lievä epätasaisuus ei yksin osoita kaupungin korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan (I-luokan kadun) jalankulun tarpeita tyydyttävä kunto säilyy lievistä vaurioista huolimatta.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapitotyöt on hoidettu asianmukaisesti.

Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon. Lievästi kaivonkanteen nähden koholla oleva graniittilaatoitus muodostaa yhtenäisen alueen, mikä lisää pintarakenteen havaittavuutta. Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään olemalla valppaita ja havainnoimalla ympäristöään.

Kaivonkannen reunakivetyksen korkeuden lievä poikkeama kaivonkanteen verrattuna kuuluu tämän tyyppisen päällysteen luonteeseen eikä kivetyksen lievä epätasaisuus kyseisen alueen katupäällysteissä ole yllättävää. Suojatie ja sen viereinen jalkakäytävä ovat olleet vahinkohetkellä jalankulkuliikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Kaupunki katsoo, että lievää kohoumaa kitakaivon reunakivetyksessä ei voida pitää vaaraa aiheuttavana tekijänä jalankulkuliikenteelle. Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tuottamusta eikä kaupunki ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53

Lisätiedot

Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 310 24512

kymp.korvausasiat(a)hel.fi