Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

7/2022

1 (14)

Kaupunkiympäristölautakunta

 

 

 

 

Asia/3

 

01.03.2022

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 111

Kaupunkiympäristölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle yleiskaavan toteuttamisohjelman 2022 hyväksymiseksi

HEL 2021-012354 T 00 01 01

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle

        että yleiskaavan toteuttamisohjelma 2022 hyväksytään yleiskaavan 2016 mukaisen maankäytön sekä ajantasaisen yleiskaavakokonaisuuden jatkosuunnittelun aikataulutuksen pohjaksi.

        että yleiskaavan toteuttamisohjelmaa tarkistetaan valtuustokausittain kaupunkistrategian valmistelun yhteydessä.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti, että yleiskaavan toteuttamisohjelman seuraava päivitys aloitetaan valtuustokauden puolivälissä yleiskaavan toteuttamisohjelman tarkistuksella.

Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaupunkistrategiassa vahvistetun Lumo-ohjelman tavoitteen 2.2. ”Säilytämme seudullisen maanpeiteaineiston mukaisten metsäisten ja puustoisten alueiden määrän noin kolmasosana kaupungin maapintaalasta” toteutuminen varmistetaan määrätietoisesti kaavoituksen suunnittelun varhaisista vaiheista aina kaavoituksen lopputulemaan asti.

Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaupunkistrategian kirjauksen ”arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista” kriteerejä valmistellaan niin että niistä voidaan informoida lautakuntaa tämän vuoden aikana. Kriteeristöä kehitetään tunnistamaan arvokkaimman kaupunkiluonnon piirteet hyödynnettäväksi kaavoitustyössä.

Liitteessä ”Tietopohja ja toimintaympäristöanalyysi” todetaan, että toimitilan vajaakäyttöaste on pysynyt pääkaupunkiseudulla korkealla viime vuodet. Lisäksi todetaan, että toimitilatarpeen ei arvioida kokonaisuudessaan kasvavan, mutta että uuden tilan kysynnän johdosta myös toimitilarakentamista tarvitaan erityisesti hyvillä sijainneilla (s. 8.) Tämä seikat yhdessä tarkoittavat sitä, että osa nyt olemassa olevasta toimitilasta jää osa pysyvästi vaille käyttöä.

Yllä olevaan perustuen lautakunta edellyttää, että sille tuodaan alkuvuodesta 2023 tarkastelu tyhjänä olevasta toimitilasta sopivalla aikaperspektiivillä alueittain ja suunnitelmat siitä, miten huolehditaan siitä, että tyhjää toimitilaa voidaan tarvittaessa muuntaa joustavasti myös muuhun käyttöön.

Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että Yleiskaavan 2016 yritysalueiden osalta niiden tehokkuutta, tuottavuutta ja työpaikkamäärää voidaan kasvattaa. Arvioidaan yksilöllisesti näiden alueiden osalta tarvetta sellaisiin osayleiskaavoihin, jotka mahdollistavat sekoittuneen nykyistä tehokkaamman kaupunkirakenteen.

Jokeri-Nollan suunnittelun yhteydessä arvioidaan Herttoniemen yritysalueen maankäytön tehokkuutta suhteessa uuteen raideinvestointiin. Tarvittaessa valmistaudutaan muutoksiin, jotka mahdollistavat sekoittuneen kaupunkirakenteen yhdessä työpaikka-alueen kehittymisen kanssa.

Länsiväylän ympäristön osayleiskaavoituksessa huomioidaan, että Länsiväylän välityskyky on riittävä erityisesti Länsisataman liikenne huomioiden.

Viikinrannan-Lahdenväylän osayleiskaavan yhteydessä huolehditaan Viikinrannan yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta kaavoituksen keinoin myös osayleiskaavan ulkopuolella.

Toimeenpanosuunnitelmassa Östersundomin kaavoituksessa huomioidaan osana kokonaisuutta pientalo- ja townhouse-tyyppisten ratkaisujen tarve Helsingissä.

Selvitetään Jokeri0:n ensi vaiheen toteutuksen yhteydessä raideyhteyden jatkaminen Roihupellon kautta Itäkeskukseen.

Itäkeskuksen kehittämistä kiirehditään ja Itäväylän ja Kehä1:n risteysalueen parantaminen käynnistetään Itäkeskuksen suunnitteluperiaatteiden pohjalta siten, että aluetta kehitetään viihtyisämmäksi ja toimivammaksi kaikki eri liikkumismuodot huomioiden. Liittymäalueen uudistamisen periaatteena on kunnianhimoinen ja nykyiset ongelmat poistava, sujuvan liikkumisen mahdollistava ratkaisu.

Kasvun paikka -kaupunkistrategian mukaisesti Vartiosaari osoitetaan virkistyskäyttöön. Vartiosaareen laaditaan virkistyskäytön ja pienimuotoisen rakentamisen mahdollistava osayleiskaava. Samalla saaren saavutettavuutta parannetaan ensisijaisesti siltayhteyksin.

Lautakunta päätti todeta, että kaupunki ryhtyy valmistelemaan Kansallisen kaupunkipuiston perustamista kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti ilmeisimpien alueiden, Keskuspuiston ja Haltialan muodostaman ytimen pohjalta. Kansallisen kaupunkipuiston täydentämistä tarkastellaan tarvittaessa jatkossa muuhun kaavoitukseen, luontokartoitukseen ja virkistysalueiden suunnitteluun sisältyen. Kansallisen kaupunkipuiston ja Nyky plus –vaihtoehtoon liittyvän muun valmistelun yhteisenä tavoitteena on luoda verkostomainen kokonaisuus, joka ulottuu koko kaupungin alueelle, myös esikaupunkien ympäristöihin.

Myös Helsingin kaupunkipuiston merkitystä, asemaa ja imagoa vahvistetaan. Helsingin kaupunkipuiston jatkosuunnittelu suunnataan koko kaupungin alueelle huomioiden myös esikaupunkialueen.

Yleiskaavan toteuttamisohjelman ensimmäisessä vaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota kävelyn ja pyöräilyn hankkeiden edistämiseen ja priorisoimiseen pyöräliikenteen kehittämisohjelman sekä hyväksytyksi tultuaan kävelyn edistämisohjelman mukaisesti. Samalla valmistellaan ohjelmien pohjalta konkreettisia pidemmän aikavälin kävelyä ja pyöräilyä edistäviä tavoitteita yleiskaavan toteuttamisen seuraaviin vaiheisiin.

Käsittely

Vastaehdotus 1:
Anni Sinnemäki: Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaupunkistrategiassa vahvistetun Lumo-ohjelman tavoitteen 2.2. ”Säilytämme seudullisen maanpeiteaineiston mukaisten metsäisten ja puustoisten alueiden määrän noin kolmasosana kaupungin maapintaalasta” toteutuminen varmistetaan määrätietoisesti kaavoituksen suunnittelun varhaisista vaiheista aina kaavoituksen lopputulemaan asti.

Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että kaupunkistrategian kirjauksen ”arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista” kriteerejä valmistellaan niin että niistä voidaan informoida lautakuntaa tämän vuoden aikana. Kriteeristöä kehitetään tunnistamaan arvokkaimman kaupunkiluonnon piirteet hyödynnettäväksi kaavoitustyössä.

Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen.

Vastaehdotus 2:
Anni Sinnemäki: Liitteessä ”Tietopohja ja toimintaympäristöanalyysi” todetaan, että toimitilan vajaakäyttöaste on pysynyt pääkaupunkiseudulla korkealla viime vuodet. Lisäksi todetaan, että toimitilatarpeen ei arvioida kokonaisuudessaan kasvavan, mutta että uuden tilan kysynnän johdosta myös toimitilarakentamista tarvitaan erityisesti hyvillä sijainneilla (s. 8.) Tämä seikat yhdessä tarkoittavat sitä, että osa nyt olemassa olevasta toimitilasta jää osa pysyvästi vaille käyttöä.

Yllä olevaan perustuen lautakunta edellyttää, että sille tuodaan alkuvuodesta 2023 tarkastelu tyhjänä olevasta toimitilasta sopivalla aikaperspektiivillä alueittain ja suunnitelmat siitä, miten huolehditaan siitä, että tyhjää toimitilaa voidaan tarvittaessa muuntaa joustavasti myös muuhun käyttöön.

Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen.

Vastaehdotus 3:
Anni Sinnemäki: Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että Yleiskaavan 2016 yritysalueiden osalta niiden tehokkuutta, tuottavuutta ja työpaikkamäärää voidaan kasvattaa. Arvioidaan yksilöllisesti näiden alueiden osalta tarvetta sellaisiin osayleiskaavoihin, jotka mahdollistavat sekoittuneen nykyistä tehokkaamman kaupunkirakenteen.

Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen.

Vastaehdotus 4:
Anni Sinnemäki: Jokeri-Nollan suunnittelun yhteydessä arvioidaan Herttoniemen yritysalueen maankäytön tehokkuutta suhteessa uuteen raideinvestointiin. Tarvittaessa valmistaudutaan muutoksiin, jotka mahdollistavat sekoittuneen kaupunkirakenteen yhdessä työpaikka-alueen kehittymisen kanssa.

Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen.

Vastaehdotus 1:
Risto Rautava: Kantakaupungin suunnittelussa parannetaan keskustan saavutettavauutta kaikilla liikkumismuodoilla ja hyödynnetään myös maanalaisia ratkaisuja.

Kannattaja: Laura Rissanen

Vastaehdotus 2:
Risto Rautava: Hernesaaren kaavan eteneminen varmistetaan huomioiden tuleva oikeuden päätös ja varmistetaan liikenneratkaisujen sujuvuus esimerkiksi maanalaisella ratkaisulla.

Kannattaja: Laura Rissanen

Vastaehdotus 3:
Risto Rautava: Länsiväylän ympäristön osayleiskaavoituksessa huomioidaan, että Länsiväylän välityskyky on riittävä erityisesti Länsisataman liikenne huomioiden.

Kannattaja: Laura Rissanen

Vastaehdotus 4:
Risto Rautava: Viikinrannan-Lahdenväylän osayleiskaavan yhteydessä huolehditaan Viikinrannan yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta kaavoituksen keinoin myös osayleiskaavan ulkopuolella.

Kannattaja: Laura Rissanen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Risto Rautavan vastaehdotuksen.

Vastaehdotus 5:
Risto Rautava: Toimeenpanosuunnitelmassa Östersundomin kaavoituksessa huomioidaan osana kokonaisuutta pientalo- ja townhouse-tyyppisten ratkaisujen tarve Helsingissä.

Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Risto Rautavan vastaehdotuksen.

Vastaehdotus 1:
Olli-Pekka Koljonen: "Selvitetään Jokeri0:n ensi vaiheen toteutuksen yhteydessä raideyhteyden jatkaminen Roihupellon kautta Itäkeskukseen.”

Kannattaja: Laura Rissanen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Olli-Pekka Koljosen vastaehdotuksen.

Vastaehdotus 2:
Olli-Pekka Koljonen: "Itäkeskuksen kehittämistä kiirehditään ja Itäväylän ja Kehä1:n risteysalueen parantaminen käynnistetään Itäkeskuksen suunnitteluperiaatteiden pohjalta siten, että aluetta kehitetään viihtyisämmäksi ja toimivammaksi kaikki eri liikkumismuodot huomioiden. Liittymäalueen uudistamisen periaatteena on kunnianhimoinen ja nykyiset ongelmat poistava, sujuvan liikkumisen mahdollistava ratkaisu."

Kannattaja: Laura Rissanen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Olli-Pekka Koljosen vastaehdotuksen.

Vastaehdotus 3:
Olli-Pekka Koljonen: "Kasvun paikka -kaupunkistrategian mukaisesti Vartiosaari osoitetaan virkistyskäyttöön. Vartiosaareen laaditaan virkistyskäytön ja pienimuotoisen rakentamisen mahdollistava osayleiskaava. Samalla saaren saavutettavuutta parannetaan ensisijaisesti siltayhteyksin."

Kannattaja: Laura Rissanen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Olli-Pekka Koljosen vastaehdotuksen.

Vastaehdotus 1:
Arvind Ramachandran: Lautakunta toteaa, että kaupunki ryhtyy valmistelemaan Kansallisen kaupunkipuiston perustamista kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti ilmeisimpien alueiden, Keskuspuiston ja Haltialan muodostaman ytimen pohjalta. Kansallisen kaupunkipuiston täydentämistä tarkastellaan tarvittaessa jatkossa muuhun kaavoitukseen, luontokartoitukseen ja virkistysalueiden suunnitteluun sisältyen. Kansallisen kaupunkipuiston ja Nyky plus –vaihtoehtoon liittyvän muun valmistelun yhteisenä tavoitteena on luoda verkostomainen kokonaisuus, joka ulottuu koko kaupungin alueelle, myös esikaupunkien ympäristöihin.

Myös Helsingin kaupunkipuiston merkitystä, asemaa ja imagoa vahvistetaan. Helsingin kaupunkipuiston jatkosuunnittelu suunnataan koko kaupungin alueelle huomioiden myös esikaupunkialueen.

Kannattaja: Anni Sinnemäki

Vastaehdotus 2:
Arvind Ramachandran: Yleiskaavan toteuttamisohjelman ensimmäisessä vaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota kävelyn ja pyöräilyn hankkeiden edistämiseen ja priorisoimiseen pyöräliikenteen kehittämisohjelman sekä hyväksytyksi tultuaan kävelyn edistämisohjelman mukaisesti. Samalla valmistellaan ohjelmien pohjalta konkreettisia pidemmän aikavälin kävelyä ja pyöräilyä edistäviä tavoitteita yleiskaavan toteuttamisen seuraaviin vaiheisiin.

Kannattaja: Anni Sinnemäki

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Arvind Ramachandranin vastaehdotuksen.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Risto Rautavan vastaehdotuksen 1 mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 7
Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Amanda Pasanen, Arvind Ramachandran, Anni Sinnemäki

Ei-äänet: 6
Tarik Ahsanullah, Silja Borgarsdottir Sandelin, Atte Kaleva, Marleena Isomaa, Risto Rautava, Laura Rissanen

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 7 - 6.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Risto Rautavan vastaehdotuksen 2 mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 8
Marleena Isomaa, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Amanda Pasanen, Arvind Ramachandran, Anni Sinnemäki

Ei-äänet: 5
Tarik Ahsanullah, Silja Borgarsdottir Sandelin, Atte Kaleva, Risto Rautava, Laura Rissanen

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 8 - 5.

3 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Risto Rautavan vastaehdotuksen 3 mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 5
Otso Kivekäs, Tuomas Nevanlinna, Amanda Pasanen, Arvind Ramachandran, Anni Sinnemäki

Ei-äänet: 8
Tarik Ahsanullah, Silja Borgarsdottir Sandelin, Marleena Isomaa, Atte Kaleva, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Risto Rautava, Laura Rissanen

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Risto Rautavan vastaehdotuksen äänin 8-5

4 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Arvind Ramachandranin vastaehdotuksen 1 mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 3
Tarik Ahsanullah, Risto Rautava, Laura Rissanen

Ei-äänet: 8
Marleena Isomaa, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Amanda Pasanen, Arvind Ramachandran, Anni Sinnemäki

Tyhjä: 2
Silja Borgarsdottir Sandelin, Atte Kaleva

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Arvind Ramachandranin vastaehdotuksen äänin 8-3 (2 tyhjää).

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Rikhard Manninen, maankäyttöjohtaja, puhelin: 310 37160

rikhard.manninen(a)hel.fi

Pasi Rajala, yleiskaavapäällikkö, puhelin: 310 20417

pasi.rajala(a)hel.fi

Christina Suomi, yksikön päällikkö, puhelin: 310 37321

christina.suomi(a)hel.fi

Anne Karlsson, tiimipäällikkö, puhelin: 310 37444

anne.karlsson(a)hel.fi

Heikki Salmikivi, tiimipäällikkö, puhelin: 310 37483

heikki.salmikivi(a)hel.fi

Mikko Keskinen, erityisasiantuntija, puhelin: 31015730

mikko.s.keskinen(a)hel.fi

Raisa Kiljunen-Siirola, johtava maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37209

raisa.kiljunen-siirola(a)hel.fi

Heikki Palomäki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 37658

heikki.palomaki(a)hel.fi

Liitteet

1

Yleiskaavan toteuttamisohjelma 2022

2

Tietopohja ja toimintaympäristöanalyysi - Yleiskaavan toteuttamisohjelman 2022 liitedokumentti (LIITE 1)

3

Raideliikenteen verkostoselvitys, Raveli 3

4

Jokeri 0 -pikaraitiotie – kooste suunnittelun lähtökohdista ja vyöhykkeen maankäytöstä

5

Yleiskaavan 2016 kaavatalouslaskentapäivitys

6

Autoliikenteen hankkeet yleiskaavan toteuttamisohjelmassa

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Esitysehdotus

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

        että yleiskaavan toteuttamisohjelma 2022 hyväksytään yleiskaavan 2016 mukaisen maankäytön sekä ajantasaisen yleiskaavakokonaisuuden jatkosuunnittelun aikataulutuksen pohjaksi.

        että yleiskaavan toteuttamisohjelmaa tarkistetaan valtuustokausittain kaupunkistrategian valmistelun yhteydessä.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää, että yleiskaavan toteuttamisohjelman seuraava päivitys aloitetaan valtuustokauden puolivälissä yleiskaavan toteuttamisohjelman tarkistuksella.

Esittelijän perustelut

Yleiskaavan toteuttamisohjelma on osa Helsingin kaupunkisuunnittelun strategista ohjausjärjestelmää ulottuen yli investointikauden ja ohjaten pitkän aikavälin kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun toteutusta. Kasvun paikka -kaupunkistrategiassa todetaan, että: ”Kaupungilla on vahva rooli Helsingin maankäytön suunnittelussa ja ohjaamisessa” ja että: ”Kestävä kasvu perustuu pitkäjänteiseen kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun.” Kaupunkistrategian mukaan yleiskaavan toteuttamisohjelma tulee päivittää.

Yleiskaavan toteuttamisohjelma 2022 on yleiskaavan 2016 ja Helsingin yleiskaavakokonaisuuden huomioiva maankäytön jatkosuunnittelua – yleiskaavaa tarkentavan suunnittelun painopisteitä ajoittava ohjelma. Toteuttamisohjelmapäivitys on ensimmäinen, päivittää vuoden 2017 ohjelman ja on voimassa seuraavaan päivitykseen saakka, joka ajoittuu valtuustokaudelle 2025−2029.

Yleiskaavan toteuttamisohjelma ohjaa, ohjelmoi ja kohdistaa maankäytön ja liikenteen suunnittelua yhdessä siten, että tavoite raideliikenteen verkostokaupungista ja kantakaupungin laajenemisesta voidaan toteuttaa. Toteuttamisohjelmalla vaikutetaan erityisesti Maankäyttö- ja kaupunkirakenne –palvelukokonaisuuden toiminnansuunnittelun ohjaukseen.

Yleiskaavan toteuttamisohjelma 2022 antaa myös tilannekuvan kaupunkikehityksen suunnasta: ensimmäinen aikajakso kertoo, mitä merkittäviä aluekokonaisuuksia osayleiskaavoitetaan ja asemakaavoitetaan seuraavien noin 15 vuoden aikana yleiskaavan tavoitteleman kaupunkikehityksen varmistamiseksi. Lisäksi on arvioitu keskipitkän aikavälin ja pitkän aikavälin suunnittelun tavoitetilat vuoteen 2050 asti.

Yleiskaavan toteuttamisohjelma on Kasvun paikka -kaupunkistrategian 2021−2025 mukainen. Kaupunkistrategian keskiössä on Helsingin hyvä tulevaisuus kestävään kasvuun perustuen ja maailman toimivimman kaupungin näkemystä toteuttaen. Yleiskaavan toteuttamisohjelma osoittaa alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen tavoitetilan sekä ennakoitavan kaupunkikehityksen polun kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti. Strategian toteuttamiseksi on mm. aloitettu osayleiskaavoitus Vartiosaaren osoittamiseksi virkistyskäyttöön.

Yleiskaavan toteuttamisohjelma huomioi Helsingin yleiskaavallisen kokonaisuuden. Päivityksen pohjana on kaupunginvaltuustossa 26.10.2016 hyväksytty ja 5.12.2018 lainvoiman saanut yleiskaava 2016, mutta myös muut voimassaolevat Helsingin yleiskaavat, kuten yleiskaava 2002 niiltä osin kuin Korkein hallinto-oikeus kumosi v. 2018 osia Yleiskaavasta 2016, maanalainen yleiskaava 2021 sekä osayleiskaavat.

Yleiskaavan toteuttamisohjelman päivityksessä on huomioitu merkittävimmät maankäytön suunnitteluun vaikuttavat toimintaympäristön muutokset. Yleiskaavan 2016 tavoitteet ovat pääpiirteittäin ajantasaiset. Yleiskaava 2016 kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Riittävän asuntotuotannon edellyttämän asemakaavoituksen yleiskaavalliset lähtökohdat ovat edelleen olemassa. Uusia maankäytön mahdollisuuksia on tarpeen luoda osayleiskaavojen kautta niiltä osin, kuin yleiskaava 2016 on kumottu eikä mahdollista kaupungin strategisten tavoitteiden edistämistä. Yleiskaava 2016 antaa lisäksi hyvän pohjan MAL-2023 suunnittelulle ja tähän liittyville sopimusneuvotteluille.

Lähitulevaisuuden asemakaavoituksen edellytykset on turvattu. Toimintaympäristössä olevat merkittävät muutokset, kuten ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja pandemia on tunnistettu ja huomioitu. Päivityksessä on myös huomioitu edellytysten luominen kaupunkistrategian mukaiselle kaupunkiuudistukselle, sekä jo käynnissä oleva merkittävämpi maankäytön suunnittelu, kuten Itäkeskuksen kehittäminen. 

Kantakaupunki huomioidaan tiivistyvänä ja kasvavana valtakunnan keskuksena yleiskaavan 2016 mukaisesti. Kantakaupunkivyöhykkeelle on kohdistunut merkittävä osa kaavoitetusta kerrosalasta viime vuosina ja myös valmisteilla olevasta kerrosalasta. Erityisiä kehittämisen painopisteitä ovat Teollisuuskadun kehittyvä akseli ja sen Jokeri 0 –pikaraitiotiehen perustuva liikenneratkaisu.

Uusimaa-kaava 2050 (Helsingin seudun vaihemaakuntakaava) on antanut uusia lähtökohtia yleiskaavan toteuttamisohjelman ja osayleiskaavoituksen suunnittelulle. Östersundomiin laaditaan osayleiskaava. Vaikutukset toteuttamisohjelmaan näkyvät myöhemmissä toteuttamisen vaiheissa.

Yleiskaavan toteuttamisohjelman 2022 tietopohja, analyysit ja menetelmät on kuvattu Tietopohja ja toimintaympäristöanalyysi –liitteeseen.

Toteuttamisohjelmapäivityksen pohjalla on monikriteerianalyysin menetelmin kehitetty ja tuotettu tietomateriaali, joiden kautta myös valtuusto- ja strategiakaudet ylittäviä haasteita, kuten kaavatalous, ilmastonmuutoksen torjuminen ja segregaatiokehityksen vähentäminen on voitu huomioida alueiden suunnittelun aikataulutuksessa ja priorisoinnissa. Näin yleiskaavan toteuttamisohjelma 2022 on osaltaan varmistamassa Helsingin strategianmukaista pitkäjänteistä kokonaiskestävää kaupunkikehitystä.

Ohjelman laskennallisena tietoperustana on Yleiskaava 2016, joka näyttäytyy juridisesti kaavakarttana merkintöineen ja määräyksineen, mutta jonka taustalla on mittava paikkatietovaranto. Tämä mahdollistaa yleiskaavan tietoaineiston hyödyntämisen kaupungin eri toimijoiden tarpeisiin ja kaupungin johtamisen tiedolla. Tehty kehitystyö on Helsingin datastrategian mukaista.

Liikennejärjestelmän kehittäminen kytkeytyy maankäyttöön ja tulee strategian mukaan olla järjestettävissä kestävällä tavalla niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisesti. Kaupunkistrategian mukaan: ”Kasvavan Helsingin liikenne suunnitellaan aina yhdessä maankäytön kanssa” ja ”raideliikenteen verkostokaupungin toteuttamista jatketaan edistämällä pikaraitiotiehankkeiden suunnittelua ja toteutusta.” Yleiskaavan toteuttamisohjelma on strategiatavoitteiden mukainen ja mahdollistaa liikennejärjestelmän kehittämistarpeiden ja toisiinsa kytkeytymisen tarpeiden ennakoinnin.

Yleiskaavan toteuttamisohjelma on vakiintumassa osaksi kaupunkisuunnittelun strategista ohjausjärjestelmää yli investointikauden ulottuvana pitkän aikavälin ohjelmana. Yleiskaavan tavoitteiden toteutumisen tukeminen ennakoidusti ja huolella harkitulla investointipolitiikalla on tärkeää.

Kaupungin investointien ohjelmoinnin perustana on kaupunkistrategian mukaan ”vastedeskin rohkea kasvu ja investoinnit, jotka luovat edellytykset vahvalle kaupunkitaloudelle”. Yleiskaavan toteuttamisohjelman rakentamismahdollisuudet sijoittuvat merkittäviltä osin kaupungin 10-vuotisen investointiohjelmakauden jälkeiselle ajalle. Siten toteuttamisohjelma ei suoraan ei suoraan toimi esimerkiksi kaupungin 10-vuotisen investointiohjelman lähtötietona, vaan se tuo näkyväksi pidemmän aikavälin yhdyskuntarakentamisen taloudellisia reunaehtoja karkealla tasolla.

Koska investointien ja käyttömenojen tasapaino on olennaista, on tärkeää, että jatkotyönä tutkitaan toteuttamisohjelmassa päivitetyn kaavataloustietopohjan mahdollisuuksia tuottaa yleiskaavatasoisesti näkemystä toteuttamisen investointitarpeista kerrosalaan ja aikatauluun suhteutettuna Kasvun paikka- strategian linjaus: ”Kasvavan Helsingin liikenne suunnitellaan aina yhdessä maankäytön kanssa” huomioiden. Näkemys tästä tuodaan lautakuntaan toteuttamisohjelman tarkistuksen yhteydessä.

Yleiskaavan toteuttamisohjelmaan 2022 päivitetyt kaavatalouden paikkatiedot mahdollistavat jatkossa yleiskaavatasoisen karkean tulo-meno -taloustiedon tuottamisen luoden näkymää pidemmän aikavälin investointitarpeiden kokonaisuuksien arviointiin ja ohjaamiseen.

Kokonaiskestävyyden osalta toteuttamisohjelman sisältö on pyritty laatimaan siten, että se tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä. Edistäminen toimii kahdella tasolla: Toteuttamisohjelman keskeinen sisältö on kaupunkirakenteen kehityksen vaiheistaminen. Vaiheistamisen taustalle tehty monikriteerianalyysi sisältää niin ekologisen, sosiaalisen kuin taloudellisenkin kestävyyden tekijöitä. Lisäksi toteuttamisohjelma ohjaa jatkosuunnittelun laatutekijöitä.

Strategiassa todetaan, että: ”Ilmastonäkökulma huomioidaan erityisesti kaupunkirakentamisessa.” Toteuttamisohjelman mukainen vaiheistus painottaa jatkuvasti eheän kaupunkirakenteen merkitystä, joukkoliikenteeseen tukeutuvan verkostokaupungin toteutumisen edellytyksiä ja olemassaolevan infran mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä, mikä heijastuu kaupunkirakenteesta aiheutuvien päästöjen minimointina.

Viheralueiden ja luonnon monimuotoisuuden kehittäminen osana kaupunkiympäristöä turvaavat terveellisen elinympäristön ja hillitsevät ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä niiden vaikutuksia. Kaupungin tiivistyessä helposti saavutettavia virkistysalueita, virkistyspalveluita sekä ekologisia verkostoja ja luonnonsuojelualueita kehitetään tasapainoisesti asumisen ja liikenteen kanssa. Yleiskaavan toteuttamisohjelman 2022 ensimmäisen vaiheen kartalla on kuvattu viherverkoston kehittämistarpeita yleiskaavan 2016 virkistys- ja viherverkoston, Helsingin viher- ja virkistysverkoston kehittämisen periaatteiden ja suunnitelman (Vistra I ja II), LUMO-ohjelman Merellisen strategian tavoitteiden mukaisesti.

Toteuttamisohjelmassa on arvioitu sosioekonomisesti tasapainoisen kaupunkirakenteen kehittämisen edellytyksiä. Kaupunkistrategian mukaista tasapainoista kaupunkikehitystä tuetaan ohjaamalla maankäytön muutosten painopistettä kaupunkiuudistusalueille Malminkartano-Kannelmäki, Malmi ja Mellunmäki. Lisäksi täydennysrakennetaan erityisesti seuraavia alueita: Vuosaari, Herttoniemi, Myllypuro, Jakomäki, Puistola, Suutarila, Pukinmäki ja Pohjois-Haaga.

Helsingin keskusta on Suomen suurin työpaikkojen, palveluiden, viihtymisen ja kulttuurin keskittymä, jolla on ainutlaatuinen rooli koko maan taloudessa. Keskusta on voimavara, johon Helsinki tulee investoimaan määrätietoisesti. Yleiskaavan toteuttamisohjelmassa kantakaupunki on huomioitu omalla kantakaupunkimerkinnällään kaikissa toteuttamisohjelmavaiheissa huomioitavaksi. Vahva kilpailukykyinen kantakaupunki ja sen kehittäminen on yleiskaavassa 2016 määritelty tavoite.

Valmistelussa on tehty laaja yhteistyötä kaupunginkanslian ja muiden toimialojen kanssa.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Rikhard Manninen, maankäyttöjohtaja, puhelin: 310 37160

rikhard.manninen(a)hel.fi

Pasi Rajala, yleiskaavapäällikkö, puhelin: 310 20417

pasi.rajala(a)hel.fi

Christina Suomi, yksikön päällikkö, puhelin: 310 37321

christina.suomi(a)hel.fi

Anne Karlsson, tiimipäällikkö, puhelin: 310 37444

anne.karlsson(a)hel.fi

Heikki Salmikivi, tiimipäällikkö, puhelin: 310 37483

heikki.salmikivi(a)hel.fi

Mikko Keskinen, erityisasiantuntija, puhelin: 31015730

mikko.s.keskinen(a)hel.fi

Raisa Kiljunen-Siirola, johtava maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37209

raisa.kiljunen-siirola(a)hel.fi

Heikki Palomäki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 37658

heikki.palomaki(a)hel.fi

Liitteet

1

Yleiskaavan toteuttamisohjelma 2022

2

Tietopohja ja toimintaympäristöanalyysi - Yleiskaavan toteuttamisohjelman 2022 liitedokumentti (LIITE 1)

3

Raideliikenteen verkostoselvitys, Raveli 3

4

Jokeri 0 -pikaraitiotie – kooste suunnittelun lähtökohdista ja vyöhykkeen maankäytöstä

5

Yleiskaavan 2016 kaavatalouslaskentapäivitys

6

Autoliikenteen hankkeet yleiskaavan toteuttamisohjelmassa

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätöshistoria

Kaupunkiympäristölautakunta 08.02.2022 § 68

Kaupunkiympäristölautakunta 01.02.2022 § 52

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 58200

Työpajankatu 8

 09 310 1691

0201256-6

FI06 8000 1200 0626 37

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 58

Faksi

 

Alv.nro

Kaupunkiymparisto@hel.fi

https://www.hel.fi/

 

 

FI02012566