§ 62

Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 14.1.2021 § 2 (polkupyörävahinko)

HEL 2020-012589 T 03 01 00

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 14.1.2021 (2 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 14.1.2021 (2 §) päätöksellään hylännyt Pitkänsillanranta 3:n kohdalla tapahtuneeseen polkupyörällä kaatumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 9.11.2020 klo 18.00 Pitkänsillanranta 3:n kohdalla tapahtuneeseen polkupyörävahinkoon liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Hakija on oikaisuvaatimuksessaan yksilöinyt vaativansa korvattavan esinevahingon määränä yhteensä 247 euroa (rikkoutuneiden silmälasien osalta 177 euroa ja rikkoutuneen pyöräilykypärän osalta 70 euroa).

Hakija toteaa, että kaupunki on käyttänyt harkintavaltaansa väärin hylätessään korvausvaatimuksen ja että viranhaltijapäätös on ristiriidassa kaupungin omienkin hoitoluokkavaatimusten kanssa. Niiden mukaan alimmankaan eli III-hoitoluokan ajoratojen kunto ei saa aiheuttaa vaaratilanteita, vaikka päällysteessä sallitaankin kohtuullisin määrin vaurioita. Hakija toteaa, että hän itse ei ole myötävaikuttanut ajotavallaan vahinkoon ja että tien pinnassa oleva epätasaisuus on ollut ainoa kaatumisen aiheuttanut syy.

Perustelut

Lautakunta viittaa yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyy yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.

Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.

Tuottamusvaatimuksesta johtuen ei pelkkä epätasaisuus ajoradan pinnassa synnytä kaupungin vahingonkorvausvastuuta, vaan edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, joten pelkästään siitä sinänsä riidattomasta seikasta, että epätasainen päällysteen kohta on ollut aiheuttamassa kaatumista, ei yksinään seuraa kunnossapitovelvollisen vahingonkorvausvastuuta.

Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten että kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta.

Katualueen kunnossapidosta vastaava on selvitystä antaessaan käynyt kaatumispaikalla ja todennut, että ajoradan pinnassa ei ole korjausta vaativia epätasaisuuksia. Asfaltissa olevat pienet painaumat ja kohoumat eivät asiantuntijan mukaan ole vaatineet kunnossapidollisia toimenpiteitä. Kaupungille ei ole tullut aiempia valituksia ajoradan epätasaisuudesta eikä tietoja mahdollisista vahingoista. Tämäkin osoittaa, että pinnoitteen vähäiset epätasaisuudet ja painaumat eivät muodosta sellaista vaaraa, ettei katualueen kunnon voitaisi niiden vuoksi katsoa täyttävän ko. hoitoluokan ajoradalle asetettavia tyydyttävän tason vaatimuksia.

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle kaatumisen seurauksena syntyneestä vahingosta. 

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1-4 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 310 24512

kymp.korvausasiat(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset

Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa(asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.

Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi e-kirjeenä 19.1.2021. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 22.1.2021 eli säädetyssä määräajassa.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 310 24512

kymp.korvausasiat(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätöshistoria

Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 14.01.2021 § 2

HEL 2020-012589 T 03 01 00

Päätös

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Päätöksen perustelut

Hakija on 16.11.2020 esittänyt kaupungille osittain yksilöimättömän suuruisen korvausvaatimuksen. Materiaaliset vahingonkorvausvaatimukset ovat 450,00 euron suuruiset. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakija kaatui pyörällä 9.11.2020 klo 18.00 osoitteessa Pitkänsillanranta ajettuaan ajoradalla sijainneisiin painaumiin.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vahinkopaikan ajorata kuuluu hoitoluokkaan III.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla ei ole korjausta vaativia epätasaisuuksia. Asfaltissa on pientä painaumaa sekä kohoumaa, mutta nämä eivät vaadi kunnossapidollisia toimenpiteitä.

Forecan Kaisaniemen mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahinkopäivänä lämpötila on vaihdellut 1,9 °C ja 7,9 °C välillä. Sää on ollut selkeä ja poutainen lukuun ottamatta aamupäivällä esiintyneitä ajoittaisia vesisateita.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Pelkkä ajoradan epätasaisuus ei yksinään aiheuta vahingonkorvausvastuuta kaupungille kadunpitäjänä. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan (joka kuuluu hoitoluokkaan III) ajoväylän tyydyttävä kunto säilyy, vaikka sen päällysteessä olisi kohtuullisin määrin vaurioita, mutta ne eivät kuitenkaan saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokauden aika sekä eri liikennemuotojen tarpeet. Vahinkopaikka sijaitsee III-luokan ajoradalla, jonka liikenteellinen merkitys ja liikenteen määrä ei ole merkittävä. Kaupungille ei ollut tullut aiempia ilmoituksia ajoradan epätasaisuudesta. 

Polkupyörää pidetään tieliikennelaissa ajoneuvona. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Vaikka tien epätasaisuudet olisivat joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Vallitsevien olosuhteiden perusteella epätasaisuuden havaitseminen ei olisi ollut mahdotonta tieliikennelain edellyttämää huolellisuusvelvoitetta noudattaen. Vahinko on tapahtunut poutaisella säällä ja alueella on 30km/h nopeusrajoitus. Vahinkopaikalla ei myöskään ole kiinteitä näköesteitä ja väylä on valaistu katuvaloilla. Näin ollen voidaan todeta, että epätasaisuus on ollut ennakoitavissa, havaittavissa ja väistettävissä.

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella kaupunki ei katso laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään. Katu on lain vaatimassa liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa sekä kaupungin normien puitteissa. Kaupunki ei näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53

Lisätiedot

Tiia Strömberg, valmistelija, puhelin: 310 39930

kymp.korvausasiat(a)hel.fi