§ 574

Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet

HEL 2018-012524 T 10 03 03

Hankenumero 5864_1

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti panna asian viikoksi pöydälle.

Käsittely

Pöydällepanoehdotus:
Jape Lovén: Pyydän asian pöydälle seuraavaan kokoukseen.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Sanna Meriläinen, arkkitehti (asemakaavoitus), puhelin: 310 21154

sanna.merilainen(a)hel.fi

Elise Lohman, maisema-arkkitehti (kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu), puhelin: 310 26349

elise.lohman(a)hel.fi

Janne Antila, liikenneinsinööri (liikennesuunnittelu), puhelin: 310 20355

janne.antila(a)hel.fi

Jussi Jääskä, liikenneinsinööri (liikennesuunnittelu), puhelin: 310 37129

jussi.jaaska(a)hel.fi

Kati Immonen, insinööri (teknistaloudellinen suunnittelu), puhelin: 310 37254

kati.immonen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Kaupunkiympäristölautakunta päättää

        hyväksyä liitteen (nro 4) mukaiset 29.9.2020 päivätyt Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi

        antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa Kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko

www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi

Esittelijän perustelut

Suunnitteluperiaatteiden keskeinen sisältö

Itäkeskuksen ja Vuosaaren väliin sijoittuva Vartiokylänlahti on tulevaisuudessa yksi alueista, joilla kaupunki yleiskaavan ja sen toteutusohjelman mukaisesti kasvaa ja tiivistyy. Alueen tasapainoisen kehittymisen varmistamiseksi ja nykyisten arvokkaiden ominaispiirteiden säilymiseksi on laadittu suunnitteluperiaatteet, jotka ohjaavat alueen tulevaa asemakaavoitusta ja muita kehityshankkeita mm. viheralueilla.

Suunnitteluperiaatteissa esitetään Vartiokylänlahden molemmin puolin Puotilanrantaan, Rastilanrantaan ja myöhemmässä vaiheessa Rastilan kartanon alueelle joukkoliikenneverkostoon kytkeytyviä, monimuotoisia ja merellisiä asuinalueita palveluineen ja virkistysalueineen yhteensä noin 7 500 asukkaalle. Kehittyvä Itä-Helsingin kulttuuripuisto muodostaa alueen ytimen.

Suunnitteluperiaatteiden keskeinen tavoite on toteuttaa Vartiokylänlahdelle laadukasta uutta asumista, joka lisää Itä-Helsingin vetovoimaa haluttuna asuinalueena. Jotta alueen asuinympäristö rakentuu houkuttelevaksi, monipuoliseksi ja kestäväksi, on suunnittelussa kuitenkin varmistettava toteutuksen laatu ja hyödynnettävä Vartiokylänlahden nykyisiä vetovoimatekijöitä, luontoa ja merta. Suunnitteluperiaatteiden määrällisten ja laadullisten tavoitteiden tarkentamiseksi Puotilanrantaa, Rastilanrantaa ja Rastilan kartanon aluetta on tutkittu ideasuunnitelmien avulla.

Toinen työn tärkeimmistä tavoitteista on ollut hakea hiiliviisaimpia ratkaisuja kaupungin kasvulle. Helsinki on asettanut itselleen sitoumuksen olla hiilineutraali vuonna 2035 ja tarkastelua tulee laajentaa myös siihen, millaisia tulevaisuuden asuinalueita nyt suunnitellaan. Suunnitteluperiaatteissa arvioitiin, mistä elinkaaren aikaiset ilmastopäästöt asuinalueen tasolla koostuvat ja millä keinoilla päästöjä pystytään mahdollisimman tehokkaasti vähentämään. Yhtenä merkittävimpänä päästövähennyksiä tuottavana ratkaisuna tunnistettiin alueellinen maalämpöratkaisu, jonka suunnittelu Rastilanrannassa voidaan aloittaa suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Lisäksi Puotilanrannan ja Rastilanrannan esirakentamisen yhteenkytkeminen osoittautui merkittäväksi keinoksi pienentää rakentamisen ilmastopäästöjä ja esirakentamiskustannuksia.

Kolmas keskeinen teema, joka erityisesti vuorovaikutuksessa nousi keskeiseksi kysymykseksi, on Vartiokylänlahden monimuotoisen luonnon ja kulttuurihistorian kerroksellisuuden säilyminen samalla, kun alue tiivistyy ja viherympäristöä kehitetään. Alueen arvoja ja vetovoimatekijöitä on tarkasteltu työssä sekä kaupungin kasvun, virkistyksen, kulttuurihistorian, kaupunkiekologian että ilmaston näkökulmista. Koska rakentamisen myötä kaupunkiluontoa alueella myös menetetään, edellyttää Vartiokylänlahden suunnittelu myös jatkossa vahvaa ekologista näkökulmaa, jossa kaupunkiluonnon monimuotoisuutta alueella turvataan ja rakentamisen haittavaikutuksia lievennetään aktiivisesti osana uusien alueiden suunnittelua ja rakentamista. Tällaisena toimenpiteenä on esitetty esimerkiksi lahden suuntaisen ekologisen yhteyden nykyisten katkosten korjaamista maisemarakentamisen keinoin.

Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet on jaettu kymmenen otsikon alle ja ne kokoavat yhteen Vartiokylänlahden alueen kehittämiseen liittyvät olennaiset näkökulmat. Periaatteissa tarkastellaan Vartiokylänlahtea asumisen lisäksi viherverkostojen, ilmastopäästöjen, kaupunkiluonnon, liikenteen, matkailun, palveluiden ja merellisyyden näkökulmasta sekä hahmotellaan alueen toteuttamisen aikataulua sekä teknisiä ja taloudellisia reunaehtoja. Jokaisen periaatteen alle on listattu lisäksi toimenpiteitä, joilla periaatteista siirrytään käytäntöön. Suunnitteluperiaatteiden hyväksymisen jälkeen suunnittelua jatketaan teknisillä lisäselvityksillä ja asemakaavoitukseen tähtäävällä tarkemmalla suunnittelulla.

Päätökset suunnitteluperiaatteiden pohjana

Suunnitteluperiaatteet edesauttavat kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Niissä esitetty ratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 ja oikeusvaikutteisen Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavan mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Suunnitteluperiaatteiden tarkastelualue käsittää noin neljän kilometrin pituisen alueen Vartiokylänlahden ja Broändan ympäristöä. Idässä siihen kuuluu osia Keski-Vuosaaresta, Rastilasta ja Meri-Rastilasta ja lännessä alueita Marjaniemesta, Puotilasta, Vartioharjusta ja Mellunmäestä. Suunnitellut rakentamisalueet sijoittuvat Vuosaaren sillan ympäristöön Puotilanrantaan, Rastilanrantaan ja Rastilan kartanon alueelle.

Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden aluerajauksen pinta-ala on noin 339 ha, josta vesialuetta on noin 93 ha. Rantaviivaa alueella on noin 6,5 km. Vuonna 2017 aluerajauksen sisällä asui noin 4 100 asukasta. Asuinalueet lahden molemmin puolin ovat pääosin pientalovaltaisia 1960−1980-luvuilla rakentuneita alueita, mutta Rastilan metroaseman ympärillä samoin kuin Meripellontien pohjoispuolella on tiiviimmin rakennettua kerrostalovaltaista kaupunkiympäristöä. Alueella sijaitsee Rastilan leirintäalue, Vuoniityn peruskoulun toimipaikka ja sen yhteydessä toimiva päiväkoti, viisi kerhojen ja kaupungin ylläpitämää venesatamaa, veneiden talvisäilytysalueita sekä kaksi uimarantaa lahden molemmin puolin. Lahden ylittää Vuosaaren silta, joka on Vuosaaren päätuloväylä autoliikenteelle. Julkinen liikenne tukeutuu metroon, joka kulkee siltaa pitkin ja pääosin maan päällä alueen halki. Rastilan metroasema sijaitsee suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ja Puotilan metroasema noin 700 metrin päässä.

Vartiokylänlahti on Helsingin tärkeän vihersormen, Itä-Helsingin kulttuuripuiston, osa. Vihersormi yhdistää lounais-koillissuuntaisesti meren ja Itäisen saariston Mustavuoreen ja Östersundomin metsäalueisiin. Viheryhteys jatkuu aina Sipoonkorven kansallispuistoon saakka. Suunnitteluperiaatteiden rajaus on tehty rakentamisalueita laajemmaksi, jotta keskeinen Itä-Helsingin kulttuuripuiston alue voidaan ottaa huomioon osana koko alueen kehittämistä.

Suunnitteluperiaatteiden pohjoisosassa sijaitsee 1300-luvulle ajoitettu Vartiokylän linnavuori, jonka jäänteet sekä ensimmäisen maailmansodan linnoitteet ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Alueen pitkästä kulttuurihistoriasta kertovat lisäksi Puotilan ja Rastilan kartanot ympäristöineen. Sen lisäksi että lähes koko rantavyöhyke on paikallisesti tärkeää virkistysaluetta ja osa maakunnallisestikin tärkeää viheryhteyttä, on alueella myös arvokkaita luontokohteita. Varjakanpuiston tervaleppälehto sekä Meri-Rastilan metsä ja muinaisrantakivikko on esitetty suojeltavaksi Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2015–2024.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1959–2015. Meri-Rastilan länsiosan osayleiskaavan alue on pääosin asemakaavoittamatonta.

Helsingin kaupunki omistaa pääosan alueen virkistysalueista, vesialueista sekä korttelialueista. Vartioharjun, Rastilan ja Marjaniemen pientaloalueiden tontit sekä yksittäisiä rantatontteja on yksityisessä omistuksessa. Linnavuoren alueen omistaa Senaatti-kiinteistöt. Suunnitteluperiaatteet ovat tulleet vireille kaupungin aloitteesta.

Vuorovaikutus suunnitteluperiaatteiden valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot suunnitteluperiaatteiden valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Suunnitteluperiaatteiden yksi tarkoitus on olla vuorovaikutuksen väline, jossa tehdään näkyväksi ja tuodaan keskusteluun hankkeeseen liittyviä suunnittelukysymyksiä ennen varsinaista asemakaavoitusta. Työn aikana onkin kokeiltu erilaisia vuorovaikutuksen muotoja, jotta saataisiin paremmin tietoa siitä, minkälaisen vaikuttamisen asukkaat kokevat mielekkääksi ja helpoiksi. Vuorovaikutusta on tehty myös, jotta tieto suunnittelun tavoitteista ja tarpeista kulkisi molempiin suuntiin mahdollisimman laajan osallistujajoukon välillä. Myös Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksessa saatuja hyviä kokemuksia on pyritty hyödyntämään vuorovaikutuksen suunnittelussa.

Järjestetyissä tilaisuuksissa on ollut osallistujina kaupunginosayhdistysten edustajien lisäksi myös muita aktiivisia ryhmiä kuten alueen venekerhoja ja luontojärjestöjä. Kiinnostuneista koottiin sparrausryhmä, joka tapasi kerran suunnitteluperiaatteiden luonnosvaiheessa keskustelemaan suunnitelmista ja jatkoa näille tapaamisille on suunnitteilla.

Viranomaisyhteistyö

Suunnitteluperiaatteiden valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

        Helen Oy

        Helen Sähköverkko Oy

        Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

        Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto

        Museovirasto

        Uudenmaan ELY-keskus

        kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

        kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

        sosiaali- ja terveystoimiala.

Viranomaisten kannanotoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat joukkoliikenteen järjestämiseen metroon tukeutuen ja riittävän tiheällä vuorovälillä, alueen vesihuoltolinjojen suunnitteluun, talvisäilytyspaikkojen vähentymiseen sekä alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja arkeologisen kulttuuriperinnön tunnistamiseen ja huomioon ottamiseen.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon työssä siten, että Rastilassa suunniteltavat rakentamisalueet sijaitsevat kävelyetäisyyden päässä nykyiseltä metroasemalta ja Puotilanrannassa suunnitteluperiaatteena on sujuva liityntäliikenne läheisille metroasemille. Suunnitteluperiaatteita tarkentavassa jatkosuunnitteluvaiheessa laaditaan kunnallistekninen yleissuunnitelma, jossa alueen vesihuollon järjestäminen määritellään. Rastilan kartanon ympäristöhistoriallinen selvitys on laadittu osana suunnitteluperiaatteita. Alueen arkeologinen kulttuuriperintö on tuotu yksityiskohtaisemmin esille suunnitteluperiaatteissa ja sen lähtötiedoissa. Asemakaavoja valmistellessa laaditaan tarvittavilta alueilta, mm. Puotilanrannasta, tarkempi kulttuuriympäristön arviointi. Jatkosuunnittelussa talvisäilytyksen ratkaisuja haetaan yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa.

Mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.4.–26.4.2019

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat koko Vartiokylänlahden ja erityisesti Rastilanrannan kohdalla huoleen luontoarvojen ja virkistysaluekäytön heikkenemisestä, aikaisempaan osayleiskaavaprosessiin ja sen uudelleenarvioinnin tarpeeseen, Meri-Rastilassa samanaikaisesti käynnissä olevaan kaupunkiuudistukseen, liikennejärjestelyihin, Rastilan leirintäalueen toiminnan jatkamiseen, Puotilan venesatamaan, veneilyyn ja talvisäilytykseen sekä rakentamisen määrään.

Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että alueen virkistysaluekäytön säilymiseen ja parantamiseen on erityisesti kiinnitetty huomioita suunnitteluperiaatteista laadittaessa. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja yhtenäisen viherverkoston ylläpitämiseksi on laadittu osana suunnitteluperiaatteita kaupunkiekologinen suunnitelma, jossa sekä arvioidaan rakentamisen vaikutuksia alueen luontoon että etsitään keinoja rakentamisen vaikutusten lieventämiseksi. Liikennejärjestelyissä ja mm. koulujen palveluverkossa on varauduttu alueen asukasmäärän kasvuun. Veneilyn merkitys alueelle on tunnistettu ja Puotilanrannassa ollaan säilyttämässä venesatamatoimintaa ja talvisäilytyspaikkoja siinä laajuudessa kuin se on muun maankäytön kanssa yhteensovitettavissa. Rakentamisen yleispiirteisiä määrätavoitteita alueella ohjaa yleiskaava, ja suunnitteluperiaatteet on työkalu, jossa rakentamisen määrää ja sijoittumista on tutkittu tarkemmin ennen varsinaisen asemakaavoituksen aloittamista. Rastilan leirintäalueen toiminnan jatkamisen suhteen työssä on noudatettu yleiskaavassa ja sen toteutusohjelmassa tehtyjä päätöksiä ja pyritty lisäksi tukemaan leirintäalueen toiminta- ja kehittymisedellytyksiä ennen maankäytön muutoksia.

Kirjallisia mielipiteitä saapui 13 kpl.

Luonnosaineisto 22.4.–20.5.2020

Mielipiteet luonnosaineistosta kohdistuivat erityisesti Rastilanrannan rakentamiseen, mutta kantaa otettiin myös Puotilanrantaan ja Rastilan kartanon alueeseen. Kerro Kantasi -palvelussa valtaosa mielipiteistä kohdistui metsä- ja luontoalueille rakentamiseen ja sen aiheuttamiin luontoarvojen menetyksiin. Erityisesti Rastilanrannan metsään rakentamista vastustettiin. Monen pelkona on, etteivät Vartiokylänlahden metsä ja rannat enää riittävästi tai lainkaan toimi asukkaiden lähivirkistysalueina, mikäli Rastilanrantaan rakennetaan. Muut mielipiteet kohdistuivat luonnontilaisten rantojen säilyttämiseen, luonnonsuojelualueen laajentamiseen, lahokaviosammalen esiintymiin, aikaisemman osayleiskaavan lähtökohtien uudelleenarviointiin, Meri-Rastilan kaupunkiuudistukseen, leirintäalueen säilyttämiseen, veneilyyn ja venepaikkojen menetykseen, vedenlaadun heikkenemiseen, tulvariskien huomioimiseen, rakentamisen määrään, mittakaavaan ja omistusmuotoihin, liikenteeseen sekä asukkaiden mielipiteiden vaikuttavuuteen.

Mielipiteet on otettu huomioon siten, että suunnitteluperiaatteita viimeistellessä suunnitelmia on arvioitu kaupunkiekologisen suunnitelman pohjalta. Metsään rajautuvia korttelialueiden rajoja on tarkistettu ja joitain kortteleita pienennetty yleiskaavan (2016) ja Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavan tavoitteet huomioiden. Suunnitteluperiaatteissa on tarkennettu toimenpiteitä, joiden pohjalta rakentamisen vaikutuksia luontoalueisiin voidaan jatkossa lieventää. Suunnitelma-aineistossa on selkeytetty säilyviä ranta-alueita ja virkistysreittejä. Lisäksi on muokattu Meripellontien pohjoispuolista korttelia pienemmäksi asukaspalautteiden ja tarkentuneiden teknisten reunaehtojen pohjalta. Suunnitteluperiaatteita on tarkennettu erityisesti Itä-Helsingin kulttuuripuiston kehittämisen ja luonnonmaiseman hoidon osalta.

Kirjallisia mielipiteitä saapui 13 kpl. Lisäksi Kerro kantasi -palvelussa saatiin 758 mielipidettä.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Sanna Meriläinen, arkkitehti (asemakaavoitus), puhelin: 310 21154

sanna.merilainen(a)hel.fi

Elise Lohman, maisema-arkkitehti (kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu), puhelin: 310 26349

elise.lohman(a)hel.fi

Janne Antila, liikenneinsinööri (liikennesuunnittelu), puhelin: 310 20355

janne.antila(a)hel.fi

Jussi Jääskä, liikenneinsinööri (liikennesuunnittelu), puhelin: 310 37129

jussi.jaaska(a)hel.fi

Kati Immonen, insinööri (teknistaloudellinen suunnittelu), puhelin: 310 37254

kati.immonen(a)hel.fi

Liitteet

Oheismateriaali

Muutoksenhaku

Otteet

Päätöshistoria

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 24.4.2019

Nimistötoimikunta 12.12.2018 § 82