§ 143

Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 12.6.2019 § 192 (ajoneuvovaurio)

HEL 2019-005727 T 03 01 00

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 12.6.2019 (192 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikkö on 12.6.2019 päätöksellään (192 §) hylännyt 12.5.2019 Uudenmaankadun ja Yrjönkadun risteyksessä noin kello 17.30 tapahtuneeseen ajoneuvovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta Uudenmaankadun ja Yrjönkadun risteyksessä 12.5.2019 tapahtuneeseen ajoneuvovaurioon liittyen. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan on risteyksessä sijainneen kivetetyn suojatien kohdalla ollut terävä kohta, johon hakija on ajanut, ja jonka johdosta hakijan ajoneuvo on alkanut tärisemään ajaessa. Ajoneuvon vanne ja/tai rengas on/ovat vaurioituneet. Hakija on esittänyt näytöksi aiheutuneesta vahingosta verkkosivun ostoskorilaskelman osoittaman hinta-arvion neljästä renkaasta maastoautoon (BMW X6). Hakija on ilmoittanut vahingon määräksi yhteensä 2815,22 euroa. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa. 

Perustelut

Lautakunta yhtyy yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.

Pelkkä Uudenmaankadun ja Yrjönkadun risteyksen lievästi vaurioitunut kunto ei yksistään perusta kaupungin vahingonkorvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu aktualisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt pitää kadun ajoneuvoliikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Lakipalvelut-yksikön päällikkö on päätöksessään viitannut kunnossapitopiirin antamaan selvitykseen asiassa. Selvityksessä on kerrottu, että asfaltti on purkaantunut ajoradalla ennen noppakivettyä suojatietä. Vaurion mitat ovat 17.5.2019 olleet noin 10 cm (pituus) x noin 4-6 cm (syvyys). Risteyksessä ei ole ollut tarvetta kunnossapidollisille toimenpiteille 17.5.2019. Selvityksessä on kiinnitetty huomiota sekä siihen, että kyseinen risteys on valo-ohjattu, että siihen, että vahingonkorvausvaatimuksessa ilmoitettu vauriomekanismi vaikuttaa epätodennäköiseltä.

Hakija on oikaisuvaatimuksessa vedonnut siihen, että purkauma on 14.6.2019 mennessä paikattu.

Kunnossapitopiiri on lausunut erikseen hakijan oikaisuvaatimuksen johdosta. Tässä lausunnossa (20.2.2020) on todettu, että hakijan kuvaama purkauma on syntynyt liikenteen seurauksena ja se on myöhemmin paikattu, koska liikenne ja vesi ovat laajentaneet ja suurentaneet vauriota. Sillä hetkellä, kun kunnossapitopiiri on käynyt paikan päällä (17.5.2019), ei kyseiselle kohdalle ole tarvinnut tehdä korjaustoimenpiteitä.

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että laki yksiselitteisesti velvoittaa kaupungin korjaamaan rikkoutuneen asfalttipäällysteen. Velvoite on koskenut myös ko. purkaumaa, joka on 12.5.2019 ollut suurempi, kuin mitä katuluokitus on sallinut.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun kunnossapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. katujen jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossapitoluokkiin. Helsingin kaupunki on tämän mukaisesti määritellyt vahinkopaikan kuuluvaksi hoitoluokkaan I. Kaupunki on määritellyt kadun kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset sanallisin kuvauksin, ei mittayksiköissä (cm). Tämän mukaan vahinkopaikan (I luokan kadun) ajoneuvoliikenteen tarpeita tyydyttävä kunto säilyy, kun päällysteessä on yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys on vähäinen.

Kaupunki katsoo, että 17.5.2019 mitattua asfalttipurkaumaa, johon hakija on 12.5.2019 ajanut, ei voida pitää merkittävänä haittana ajoneuvoliikenteelle. Kyseessä ei myöskään ole ollut liikenteelle vaarallinen vaurio, joka olisi tullut paikata tai suojata liikenteeltä välittömästi vaurion havaitsemisen jälkeen. Kunnossapitopiiri on 17.5.2019 todennut, että vaurio ei ole edellyttänyt kunnossapidollisia toimia, hakijan kuvaaman vahinkotapahtuman jälkeenkään.

Kaupunki katsoo, että näkyvyys valo-ohjatussa risteyksessä on lähtökohtaisesti hyvä. Risteyksessä katukivetys erottaa suojatien asfalttipäällysteisestä ajoradasta, joka valo-ohjauksen lisäksi hidastaa risteyksessä noudatettua ajonopeutta.

Vahingon kärsineellä on näyttötaakka vahingon aiheutumisesta ja siitä vastuussa olevasta tahosta.

Asiassa esiin tulleiden seikkojen perusteella kaupunki katsoo, että vahingonkorvausvaatimuksessa kerrotut ajoneuvon vauriot eivät ole todennäköisessä syy-yhteydessä kadun kunnossapitoon.

Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta aikaisemman päätöksen muuttamiseen. Ko. tapauksessa ei kaupungin puolelta ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta.

Lopputulos

Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvossa ilmenneestä vauriosta.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) 2:1 §.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) 1–4 §.

Tieliikennelaki (267/1981) 3 §, 23 §.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Liisa Mäkelä, lakimies, puhelin: 310 22093

liisa.makela(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset

Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.

Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostitse 13.6.2019. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 17.6.2019 eli säädetyssä määräajassa.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Liisa Mäkelä, lakimies, puhelin: 310 22093

liisa.makela(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätöshistoria

Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 12.06.2019 § 192

HEL 2019-005727 T 03 01 00

Päätös

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Päätöksen perustelut

Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui ajettaessa ajoradalla olleeseen teräväreunaiseen ja suureen vauriokohtaan kadussa 12.5.2019 kello 17.30 Uudenmaankadun ja Yrjönkadun risteyksessä. Hakija on vaatinut kaupunkia korvaamaan ajoneuvon korjauskuluista yhteensä 2 925,22 euroa.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten jalankulun, tarpeet. Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Vahinkopaikka kuuluu hoitoluokkaan I, joten päällysteessä ei tule olla vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys saa olla vähäinen.

Kunnossapitopiiristä saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla, ennen noppakivettyä suojatietä, on asfaltti purkaantunut. Purkauman syvyys on noin 4-6 senttimetriä. Purkauman ollessa vähäinen, se ei aiheuta kunnossapidon toimenpiteitä. Muita ilmoituksia ei kuopista ole tehty.

Kuoppien syntyminen erityisen runsasmääräisenä keväällä märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0°C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajoura.

Keväällä vettä on tavallisesti runsaasti ajoradalla, koska sitä valuu sulavista lumipenkoista ajoradalle. Vesi ei pääse virtaamaan ojiin, luiskiin yms. jotka ovat lumen peitossa, kun taas ajorata on tyypillisesti aurattu tai suolattu melko paljaaksi. Asfaltti on huokoista eikä täysin vesitiivistä, joten sulamisvedet tunkeutuvat sen rakenteisiin. Asfaltin rakenteessa olevan veden sulaessa ja jäätyessä lämpötilavaihtelujen mukaan asfaltin rakenteessa oleva vesi laajenee jäätyessään ja alkaa hajottamaan asfaltin rakennetta. Vesi laajenee jäätyessään ja sillä on huomattava voima. Ajoradan suolaus muuttaa jäätymispisteen hieman alemmaksi, mutta mekanismi on sama. Tämän lisäksi ajoneuvon pyörä aiheuttaa ajoradan pintaan paineiskun, joka painaa vettä asfaltin rakenteeseen. Lisäksi nastat irrottavat kiviainesta ja bitumia, mikä tekee pinnasta huokoisemman ja lisää veden tunkeutumista asfaltin rakenteeseen.

Erityisesti kevättalvella lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan märkä isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa. Kuopan muodostuminen tiettyyn paikkaan ei ole yleensä ennakoitavissa, ainoastaan ennakoitavaa on, että niitä syntyy tietyissä olosuhteissa ja usein kohtaan jossa on vesilätäkkö. On huomattava, että kaikkiin ajourassa oleviin lätäköihin ei muodostu kuoppia ja toisaalta, lätäköitä on niin runsaasti ajoradoilla samaan aikaan, ettei niiden kaikkien tarkastamiseen ole realistisia mahdollisuuksia.

Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pystyä pysäyttämään edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta tai laiminlyöntiä. Tämän lisäksi laiminlyönnillä ja vahingolla tulee olla syy-yhteys. Edellä esitetyin perustein kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti ja tehneensä kaikki kunnossapitolain edellyttämät tarvittavat toimenpiteet, eikä vahinko ole seurausta sen laiminlyönnistä. Näin ollen kaupunki katsoo, ettei ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (267/1981) 3 §, 23 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57

Lisätiedot

Marjo Laine, valmistelija, puhelin: 310 38506

kymp.korvausasiat(a)hel.fi