Helsingin kaupunki	Pöytäkirja	36/2018	1 (1)
Kaupunkiympäristölautakunta
		Asia/3
	18.12.2018

§ 655

Tuusulanbulevardi, suunnitteluperiaatteet

HEL 2018-008809 T 10 03 03

Hanke 5804_1

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä Tuusulanbulevardin jatkosuunnittelun pohjaksi liitteen nro 2 mukaiset 11.12.2018 päivätyt suunnitteluperiaatteet.

Hyväksyessään suunnitteluperiaatteet, lautakunta korostaa, että jatkosuunnittelussa huomioidaan keskeisenä asiana alueella olevien julkisten toimijoiden kuten koulujen toimintaedellytykset sekä historiallisesti ja luontoarvoiltaan merkittävien kohteiden säilyttäminen. Lautakunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että prosessin jatkuessa kaavarungon valmisteluun kaikkien Tuusulanbulevardin varrella olevien alueiden asukkaat ja toimijat ovat vahvasti mukana suunnittelussa ja vuorovaikutuksessa.

Taivaskallion alue on arvokas luonto- ja historiallinen kohde. Jatkosuunnittelussa varmistetaan ettei Taivaskallion alueelle osoiteta rakentamista. Turvataan Maunulanpuistosta Patolanpuistoon kulkeva viheryhteys. Suunnittelussa kiinnitetään myös erityistä huomiota Louhenpuiston luontoarvojen ja virkistyskäytön turvaamiseen.

Arvioitaessa liikenteen sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä otetaan huomioon suunnittelualueeseen liittyvät muut hankkeet, joilla on vaikutusta Tuusulanbulevardin liikennejärjestelmään. Tutkitaan mahdollisuudet haarauttaa Veturitien suuntaan menevä liikenne jo pohjoisempana esim. Käskynhaltijantien risteyksen tienoilla mahdollisesti jopa uusin liikenneväylin.

Käsittely

Vastaehdotus:
Risto Rautava: Lisätään päätösehdotuksen loppuun:
Hyväksyessään suunnitteluperiaatteet, lautakunta korostaa, että jatkosuunnittelussa huomioidaan keskeisenä asiana alueella olevien julkisten toimijoiden kuten koulujen toimintaedellytykset sekä historiallisesti ja luontoarvoiltaan merkittävien kohteiden säilyttäminen. Lautakunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että prosessin jatkuessa kaavarungon valmisteluun kaikkien Tuusulanbulevardin varrella olevien alueiden asukkaat ja toimijat ovat vahvasti mukana suunnittelussa ja vuorovaikutuksessa.

Kannattaja: Anni Sinnemäki

Vastaehdotus:
Eveliina Heinäluoma: Lisätään päätösehdotuksen loppuun:

Kannattaja: Mai Kivelä

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Risto Rautavan ja Eveliina Heinäluoman vastaehdotukset.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Eeva Pirhonen, johtava arkkitehti, maankäyttö, puhelin: 310 37319

eeva.pirhonen(a)hel.fi

Aleksi Räisänen, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 31037229

aleksi.raisanen(a)hel.fi

Anna Böhling, johtava maisema-arkkitehti, kaupunkitila ja maisema, puhelin: 310 37211

anna.bohling(a)hel.fi

Jouko Kunnas, arkkitehti, maankäyttö, yleiskaava, puhelin: 310 37070

jouko.kunnas(a)hel.fi

Markku Granholm, liikenneinsinööri, joukkoliikenne, puhelin: 310 37121

markku.granholm(a)hel.fi

Mikko Juvonen, projektipäällikkö, teknistaloudelliset asiat, puhelin: 310 37252

mikko.juvonen(a)hel.fi

Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37217

sakari.mentu(a)hel.fi

Anna Karlsson, tiimipäällikkö, kaupalliset selvitykset, puhelin

anne.karlsson(a)hel.fi

Liitteet

1	Sijaintikartta
2	Tuusulanbulevardi - Bulevardikaupungin suunnitteluperiaatteet
3	Taustaa ja perusteluja
4	Suunnittelun eteneminen ja vuorovaikutus

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä Tuusulanbulevardin jatkosuunnittelun pohjaksi liitteen nro 2 mukaiset 11.12.2018 päivätyt suunnitteluperiaatteet.

Esittelijän perustelut

Suunnitteluperiaatteiden keskeinen sisältö

Suunnitteluperiaatteet koskevat Tuusulanbulevardin ja bulevardikaupungin suunnittelualuetta, uuden yleiskaavan osoittamaa maankäytön muutosaluetta. Alue sisältää noin 3:n kilometrin pituisen Tuusulanväylän liikennealueen reuna-alueineen, alkaen Pohjolankadun ja Mäkelänkadun risteyksestä ja ulottuen Pakilan ja Patolan pientaloalueen korkeudelle, sisältäen Käpylän asemanseudun ympäristön rata-alueineen, Metsälän toimitila-alueen, Louhenpuiston alueen, Asesepäntien ja Veturitien katualueita.

Suunnitteluperiaatteissa asetetaan tavoitteet, jotka ohjaavat alueen tarkempaa suunnittelua. Suunnitteluperiaatteilla pyritään myös hahmottamaan alueen identiteettiä ja avaamaan suunnittelualueeseen liittyviä reunaehtoja ja erityiskysymyksiä. Periaatteet toimivat myös keskustelun ja vuorovaikutuksen välineenä. Lisäksi ne tuovat esiin tulevia selvitystarpeita sekä toteuttamisen edellytyksenä olevia investointeja.

Alueelle suunnitellaan tiivistä ja monimuotoista kaupunkia noin 20 000 uudelle asukkaalle. Bulevardin varrella olevat kaupunginosat täydentyvät yhtenäiseksi kaupunkimaiseksi alueeksi. Kaupunginosien välille muodostuu uusia kulkuyhteyksiä. Nykyisen moottoritien reuna-alueista tulee selkeästi tiiviimpää ja rakennetumpaa ympäristöä, mutta merkittävimmät luontoalueet sekä viherverkoston keskeisimmät alueet säilytetään ja niiden välisiä yhteyksiä parannetaan. Bulevardikortteleiden arkkitehtuuri on vaihtelevaa ja kortteleiden olemus muotoutuu ympäröivien kaupunginosien lähtökohdista. Uusien korttelialueiden yhdistäminen olevaan rakenteeseen edellyttää alueiden historian, ominaispiirteiden sekä maisemallisten lähtökohtien tuntemusta ja huomioon ottamista. Alueen merkittävimmät maankäytön painopistealueet ovat Käpylän asemanseutu ja Käskynhaltijantien risteysalue.

Käpylän asemanseutu muuttuu läpikulkupaikasta merkittäväksi joukkoliikenteen solmukohdaksi, jonne suunnitellaan laadukas joukkoliikenteen terminaali. Alueesta suunnitellaan tehokkaasti rakennettu, omaleimainen kantakaupungin sisääntuloportti, jonka dominanttirakennukset ja eläväinen katutila muodostavat monimuotoisen, dynaamisen toimitila- ja palvelukeskittymän. Rakennusten maantasokerrokset ja niiden erilaiset palvelu- ja toimitilat avautuvat katutilaan. Kävely-ympäristö ja reitit suunnitellaan viihtyisiksi ja korkeatasoiseksi. Käskynhaltijantien risteysalueelle suunnitellaan uusi toiminnoiltaan sekoittunut paikalliskeskus ja joukkoliikenteen solmukohta.

Bulevardikaupungin suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota liikenteestä aiheutuviin melu- ja ilmanlaatuvaikutuksiin suunnittelualueella ja sen vaikutuspiirissä, jotta elinympäristöstä muodostuisi terveellinen.

Liikenne

Liikenteen suurimmat muutokset koskevat kulkumuotojen monipuolistumista ja liikenneympäristön muutosta. Bulevardikaupungin joukkoliikenne muodostetaan tehokkaiden runkoyhteyksien varaan.

Bulevardille suunnitellaan pikaraitiotie, joka liittää alueen kantakaupungin raitiotieverkkoon. Pikaraitiotie tarjoaa matkustajille vaihtoehtoisen reitin Mäkelänkatua ja Hämeentietä pitkin Sörnäisten metroasemalle, ja edelleen keskustaan. Raitiotielle on hahmoteltu pysäkkejä bulevardille n. 800 - 900 metrin välein. Ratkaisut suunnitellaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Käpylän asemasta kehitetään eri kulkumuodot yhteen liittävä vaihtoasema, joka mahdollistaa sujuvan vaihtamisen bussi-, juna- ja raitiotieliikenteen kesken. Lähijunalla asemalta pääsee Helsingin keskustaan alle kymmenessä minuutissa ja lentoasemalle kahdessakymmenessä minuutissa. Raide-Jokeri risteää bulevardialueen kanssa Käskynhaltijantien sillalla. Risteyskohtaan toteutetaan laadukas vaihtopysäkki pikaraitiolinjalta toiselle. Suunnittelun lähtökohtana on ollut Raide-Jokerin risteäminen eritasossa bulevardin kanssa.

Mäkelänkatua rauhoitetaan ohjaamalla osa autoliikenteestä Veturitien suuntaan nykyistä katuverkkoa käyttäen. Katuverkkoa kehitetään poikkileikkauksen, linjauksen ja liittymien osalta tätä tukevaksi bulevardin haaraksi. Pääyhteys Pasilan kautta Kalasatamaan kulkee Veturitien kautta. Pääkatujen liittymissä tutkitaan keinoja pääsuunnan liikenteen sujuvoittamiseksi. Tontille ajoa, paikallista liikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä palveleva alempi katuverkosto suunnitellaan turvalliseksi ja viihtyisäksi. Haitallista autoliikennettä hillitään ja autoliikenteen päävirrat ohjataan kokooja- ja pääkaduille.

Päätökset suunnitteluperiaatteiden pohjana

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin uuden yleiskaavan 26.10.2016. Yleiskaavassa alue on yksi kaupungin kasvun painopisteistä. Käpylän asemanseutu on alueen tärkein toiminnallinen ja liikenteellinen keskus. Alueen runkona on uusi pääkatu, Mäkelänkadun jatke. Katu on merkitty yleiskaavaan kaupunkibulevardi-merkinnällä, jonka mukaisesti liikenneväylää kehitetään osana laadukasta urbaania kaupunkiympäristöä tiivistettävässä kaupunkirakenteessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 8.11.2018 kumottiin osa kaavamerkinnöistä. Tuusulanbulevardin alueella kumottiin merkinnät Ilmalan varikkoalueen itäpuolella Hakamäentien, Veturitien, pääradan ja Käpylän aseman väliin osoitetun kantakaupunki C2-alueen osalta. Alueella jää voimaan Yleiskaava 2002, jossa alue on osoitettu eteläosassa keskustatoimintojen alueeksi ja muilta osin liikennealueeksi (LR).

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.9.2017 Helsingin kaupunkistrategian vuosille 2017–2021. Strategian mukaan yleiskaavan toteuttamisen suunnittelu aloitetaan Vihdintien bulevardista ja Tuusulanbulevardin suunnittelua viedään eteenpäin. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 12.12.2017 yleiskaavan toteuttamisohjelman, jossa suunnitteluperiaatteiden kohteena olevat alueet on priorisoitu ensimmäiseen suunnitteluvaiheeseen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueella on voimassa useita asemakaavoja monilta vuosikymmeniltä. Suunnittelualueella on kaavoittamatonta aluetta moottoritien osuudella ja sitä reunustavalla viheralueella sekä puistoalueella. Kaavoitetulla alueella on katualueita, liikennealuetta, rata-aluetta, puistoa, urheilualuetta, teollisuus-, toimitila- ja asuinkortteleita, liiketilaa ja palvelurakennusten kortteleita.

Kaupunki omistaa laajoja yleisiä alueita, Tuusulanväylän liittymän ramppialueet Käpylän aseman kohdalla sekä suuren osan Metsälän toimitila-alueen tonteista. Valtio omistaa rautatiealueen ja Tuusulanväylän alueen. Useita tontteja on yksityisessä omistuksessa. Kaupungin omistamilla tonteilla Metsälän alueella on voimassa olevia vuokrasopimuksia.

Suunnitteluperiaatteiden taustaa

Listan liitteeseen 3 on koottu Tuusulanbulevardin ja bulevardikaupungin suunnitteluperiaatteiden taustaa ja perusteluja.

Vuorovaikutus suunnitteluperiaatteiden valmisteluaikana

Tuusulanbulevardin vuorovaikutustyö aloitettiin keväällä 2017, jolloin Metsälän toimitila-alueen yrittäjille järjestettiin kyselytutkimus alueen kehittämistoiveista. Tutkimuksen tulokset esiteltiin yrittäjille. Vuoden 2018 tammikuussa järjestettiin alueen kehittämisestä työpaja yhteistyössä Käpylän asemanseudun yritysten kanssa.

Tuusulanbulevardin suunnittelun etenemistä esiteltiin näyttely- ja esittelytila Laiturilla järjestettävässä näyttelyssä, joka avautui 23.11.2017. Näyttely oli avoinna heinäkuuhun 2018 asti ja aineistoa täydennettiin suunnittelutyön edetessä. Näyttelyssä esiteltiin myös muita käynnissä olevia bulevardihankkeita.

Bulevardikaupunki-näyttelyn yhteydessä järjestettiin keväällä 2018 useita työpajoja, joissa suunnittelijat kertoivat bulevardihankkeista ja kaupunkilaiset saivat tuoda esiin näkemyksiään siitä, mitä suunnittelussa tulisi huomioida. Työpajojen tulokset olivat esillä näyttelyssä. Työpajojen lisäksi Tuusulanbulevardin suunnittelun etenemistä on esitelty ja siitä on keskusteltu Maunulan aluefoorumissa.

Bulevardikaupunki-näyttelyn aikana ja sen jälkeen saatiin sekä myönteisesti että kielteisesti suhtautuvia mielipiteitä. Kielteisissä vastauksissa on korostunut huoli ajoneuvoliikenteen sujuvuudesta. On myös tuotu esiin huoli ajoneuvoliikenteen aiheuttamasta melu- ja ilmanlaatuhaitoista erityisesti niillä bulevardin osuuksilla, joissa vapaa rakentamisalue on kapea.

Viranomaisyhteistyö

Suunnitteluperiaatteiden valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

 Helen Oy

 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

 Uudenmaan ELY-keskus

Suunnittelun eteneminen

Kaavoitustyö jatkuu vuonna 2019, jolloin alueelle aletaan valmistella kaavarunkoa. Ennen kaavarunkotyön aloitusta, keväällä 2019 järjestetään kaikille avoin nettikysely, jossa kerätään mielipiteitä ja ajatuksia alueen suunnittelusta.

Suunnitteluperiaatteiden materiaalia käytetään jatkosuunnittelua edeltävänä vuorovaikutuksen välineenä. Periaatevaiheessa tuodaan näkyväksi hankkeeseen liittyviä suunnittelukysymyksiä ja niistä voi edelleen antaa mielipiteitä ja ehdotuksia ennen kuin suunnittelua tarkennetaan tai varsinaisista suunnitteluratkaisuista päätetään.

Kaavarunko viedään päätöksentekoon aikaisintaan vuonna 2020. Vasta kaavarunkovaiheen jälkeen aletaan laatia alueen asemakaavoja, jotka tehdään vaiheittain pienempinä kokonaisuuksina. Joitakin pieniä yksittäisiä kaavoja tehdään mahdollisesti aikaisemmin.

Hankkeen suunnittelua tehdään vielä pitkään ja asukkaille järjestetään useita vuorovaikutuksen mahdollisuuksia kaavoituksen eri vaiheissa.

Toteutus

Alueen rakentamisen arvioitu aloitusajankohta on vuonna 2028, alkaen alueen eteläosasta.