Käsiteltävä tässä kokouksessa

§ 414

Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle HSY:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2023–2025, jätehuollon ja vesihuollon investointiohjelmista 2023–2032 sekä investointistrategioista 2030 ja HSY:n strategiasta 2030

HEL 2022-008188 T 00 01 06

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lautakunta totesi, että Helsingin kaupungin investointiohjelman ja infrahankkeiden investointitason mahdollisilla muutoksilla on vaikutuksia HSY:n kaupunkilähtöisten investointien määrään ja kustannusten vuosijakoon.

HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelmakaudelle esitettyihin investointihankkeisiin, joista aiheutuu kustannuksia Helsingille, on varauduttu lähivuosien investointien ohjelmoinnissa.

Yleisen tilanteen ja kustannusten nousutason vuoksi taloudellinen näkymä on muuttunut ja tiukentumassa. Kustannustason epävarmuudet aiheuttavat epätarkkuutta HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelmakauden hankkeiden kustannusarvioihin, joka voi johtaa siihen, että hankkeiden toteutusaikatauluja joudutaan tarkistamaan.

Kaupunkiympäristölautakunta piti kannatettavana HSY:n tavoitetta kattaa investoinnit tulorahoituksella vuoteen 2030 mennessä. Samoin kaupunkiympäristölautakunta näkee HSY:n tavoitteet Itämereen kohdistuvan kuormituksen vähentämisestä kannatettavina.

HSY:n toiminnassa, suunnitelmissa ja ohjelmissa tulee varautua siihen, että mahdollisesti suuretkin hankkeet Helsingin alueella voivat viivästyä suunnitelmakaudella. HSY:n tulee kuitenkin myös tulevaisuudessa varautua suurten infrahankkeiden aiheuttamiin investointitarpeisiin.

Östersundomin liittyminen keskitettyyn vesihuoltoon tulee ratkaista siten, että se tukee lyhyellä aikavälillä alueen vesihuollon järjestämistä nykyisillä rakennetuilla alueilla ja pitkällä tähtäimellä varautuu alueen kehittymiseen käynnissä olevan osayleiskaavatyön määrittämissä puitteissa.

Helsingin kaupunki on yhteistyössä HSY:n kanssa käynnistämässä selvitystä sekaviemäröinnin eriyttämisen kokonaisvaikutuksista. Selvityksellä tavoitellaan lisätietoa siitä, millaisilla sekaviemäröintiin liittyvillä toimenpiteillä voidaan parhaiten edistää rannikkovesien tilan positiivista kehitystä ja selvityksen tulokset tulee huomioida myös HSY:n toiminnan suunnittelussa. Helsingin keskustan sekaviemäröintiin liittyvien investointien aikataulutus tulee suunnitella ja ennakoida hyvissä ajoin yhdessä kaupungin kanssa.

Kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetään päätöksenteon tueksi yksilöidyt perusteet kuntaosuusrahoituksen kohdentumisestä sekä ilmastotyön osalta uskottava vaikuttavuuden arviointi kaupunkien ilmastotavoitteiden näkökulmasta.

Helsingin kaupunki on asettanut tiukat, perustellut ja selkeästi mitattavat ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteet. Kaupungin tulee olla hiilineutraali vuonna 2030, hiilinolla vuonna 2040 ja hiilinegatiivinen tämän jälkeen. Lisäksi kaupunki on linjannut uudelleenohjelmoivansa ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän työnsä tarkoituksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden pohjalta. Samalla kaupunki edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista yhä tavoitelähtöisemmin. Ilmastotavoitteiden edistämisellä on kiire ja niihin pääseminen edellyttää entistä vaikuttavampia ja oikea-aikaisempia toimia sekä kuntatalouden kiristyessä entistä suurempaa vastuullisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ilmastorahoituksen kohdentamisessa. Tavoitteisiin päästään vain konkreettisilla teoilla, joiden vaikuttavuus on selkeästi perusteltavissa. Ilmastotyön rahoituksen tulee kohdistua ensisijaisesti ilmastotavoitteiden kannalta vaikuttaviin ja
perusteltuihin toimenpiteisiin.

HSY:n talous- ja toimintasuunnitelmassaan 2023–2025 sekä strategiassaan 2030 esittämä kuntaosuuksin rahoitettava toiminta ei esitä selkeitä, perusteltuja ja vaikuttavuudeltaan arvioituja toimia ilmastotavoitteiden saavuttamisen tueksi. Vaikuttavuus kuntien ja seudun ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta on perustelematon ja sisältää merkittäviä epävarmuuksia.

Kaupunkiympäristölautakunta ei puolla talous- ja toimintasuunnitelman hyväksymistä yhtymäkokouksessa kuntaosuuksin rahoitettavan ilmastotyön osalta. Tähän liittyen kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että esitettyä kuntaosuuksien nousua ei ole mahdollista hyväksyä johtuen
yleisestä talouskehityksestä ja supistuvista budjettiraameista.

Käsittely

Asian aikana kuultavina olivat diplomi-insinööri Valtteri Lankiniemi ja projektinjohtaja Susa Eräranta. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että viimeinen kappale muutettiin muotoon: Tähän liittyen kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että esitettyä kuntaosuuksien nousua ei ole mahdollista hyväksyä johtuen yleisestä talouskehityksestä, supistuvista budjettiraameista ja tarpeesta priorisoida kaupungin omaa vaikuttavaa ilmastotyötä.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Esittelijä

vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Silja Hyvärinen

Lisätiedot

Pasi Rajala, Yleiskaavapäällikkö, puhelin: 09 310 20417

pasi.rajala(a)hel.fi

Reetta Putkonen, liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 37079

reetta.putkonen(a)hel.fi

Valtteri Lankiniemi, diplomi-insinööri, puhelin: 09 310 22467

valtteri.lankiniemi(a)hel.fi

Susa Eräranta, projektinjohtaja, puhelin: 09 310 52179

susa.eraranta(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Lausuntoehdotus

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lautakunta toteaa, että Helsingin kaupungin investointiohjelman ja infrahankkeiden investointitason mahdollisilla muutoksilla on vaikutuksia HSY:n kaupunkilähtöisten investointien määrään ja kustannusten vuosijakoon.

HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelmakaudelle esitettyihin investointihankkeisiin, joista aiheutuu kustannuksia Helsingille, on varauduttu lähivuosien investointien ohjelmoinnissa.

Yleisen tilanteen ja kustannusten nousutason vuoksi taloudellinen näkymä on muuttunut ja tiukentumassa. Kustannustason epävarmuudet aiheuttavat epätarkkuutta HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelmakauden hankkeiden kustannusarvioihin, joka voi johtaa siihen, että hankkeiden toteutusaikatauluja joudutaan tarkistamaan.

Kaupunkiympäristölautakunta pitää kannatettavana HSY:n tavoitetta kattaa investoinnit tulorahoituksella vuoteen 2030 mennessä. Samoin kaupunkiympäristölautakunta näkee HSY:n tavoitteet Itämereen kohdistuvan kuormituksen vähentämisestä kannatettavina.

HSY:n toiminnassa, suunnitelmissa ja ohjelmissa tulee varautua siihen, että mahdollisesti suuretkin hankkeet Helsingin alueella voivat viivästyä suunnitelmakaudella. HSY:n tulee kuitenkin myös tulevaisuudessa varautua suurten infrahankkeiden aiheuttamiin investointitarpeisiin.

Östersundomin liittyminen keskitettyyn vesihuoltoon tulee ratkaista siten, että se tukee lyhyellä aikavälillä alueen vesihuollon järjestämistä nykyisillä rakennetuilla alueilla ja pitkällä tähtäimellä varautuu alueen kehittymiseen käynnissä olevan osayleiskaavatyön määrittämissä puitteissa.

Helsingin kaupunki on yhteistyössä HSY:n kanssa käynnistämässä selvitystä sekaviemäröinnin eriyttämisen kokonaisvaikutuksista. Selvityksellä tavoitellaan lisätietoa siitä, millaisilla sekaviemäröintiin liittyvillä toimenpiteillä voidaan parhaiten edistää rannikkovesien tilan positiivista kehitystä ja selvityksen tulokset tulee huomioida myös HSY:n toiminnan suunnittelussa. Helsingin keskustan sekaviemäröintiin liittyvien investointien aikataulutus tulee suunnitella ja ennakoida hyvissä ajoin yhdessä kaupungin kanssa.

Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitetään päätöksenteon tueksi yksilöidyt perusteet kuntaosuusrahoituksen kohdentumisestä sekä ilmastotyön osalta uskottava vaikuttavuuden arviointi kaupunkien ilmastotavoitteiden näkökulmasta.

Helsingin kaupunki on asettanut tiukat, perustellut ja selkeästi mitattavat ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteet. Kaupungin tulee olla hiilineutraali vuonna 2030, hiilinolla vuonna 2040 ja hiilinegatiivinen tämän jälkeen. Lisäksi kaupunki on linjannut uudelleenohjelmoivansa ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän työnsä tarkoituksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden pohjalta. Samalla kaupunki edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista yhä tavoitelähtöisemmin. Ilmastotavoitteiden edistämisellä on kiire ja niihin pääseminen edellyttää entistä vaikuttavampia ja oikea-aikaisempia toimia sekä kuntatalouden kiristyessä entistä suurempaa vastuullisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ilmastorahoituksen kohdentamisessa. Tavoitteisiin päästään vain konkreettisilla teoilla, joiden vaikuttavuus on selkeästi perusteltavissa. Ilmastotyön rahoituksen tulee kohdistua ensisijaisesti ilmastotavoitteiden kannalta vaikuttaviin ja
perusteltuihin toimenpiteisiin.

HSY:n talous- ja toimintasuunnitelmassaan 2023–2025 sekä strategiassaan 2030 esittämä kuntaosuuksin rahoitettava toiminta ei esitä selkeitä, perusteltuja ja vaikuttavuudeltaan arvioituja toimia ilmastotavoitteiden saavuttamisen tueksi. Vaikuttavuus kuntien ja seudun ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta on perustelematon ja sisältää merkittäviä epävarmuuksia.

Kaupunkiympäristölautakunta ei puolla talous- ja toimintasuunnitelman hyväksymistä yhtymäkokouksessa kuntaosuuksin rahoitettavan ilmastotyön osalta. Tähän liittyen kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että esitettyä kuntaosuuksien nousua ei ole mahdollista hyväksyä johtuen
yleisestä talouskehityksestä ja supistuvista budjettiraameista.

Esittelijän perustelut

Lausuntopyyntö

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) on pyytänyt Helsingin kaupunginhallitukselta lausuntoa alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2023-2025, jäte- sekä vesihuollon investointiohjelmista 2023-2032, investointistrategioista 2030 sekä HSY:n strategiasta 2030.

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 9.8.2022 mennessä. Kaupunginkanslia on myöntänyt vastaukselle lisäaikaa 16.8.2022 saakka.

HSY:n strategia 2030 sekä investointistrategiat 2030

HSY:n hallitus on 29.4.2022 hyväksynyt HSY:n strategiakokonaisuuden vuodelle 2030 lähettäväksi lausunnoille jäsenkaupunkeihin. Strategia kuvaa HSY:n tavoitteita vuodelle 2030 ja strategiassa on asetettu neljä painopistettä sekä kymmenen niitä toteuttavaa strategista päämäärää. HSY seuraa strategian toteutumista yhteensä kymmenellä mittarilla, joille on asetettu tavoitetasot vuosiin 2025 ja 2030. Vuoteen 2030 asetetut strategiset päämäärät ovat:

        Hiilineutraali vesi- ja jätehuolto sekä ilmastonkestävä pääkaupunkiseutu.

        Vahvistamme alueen kiertotalouden toteutumista.

        Vähennämme alueen vesistöjen kuormitusta.

        Mahdollistamme hyvän työntekijäkokemuksen.

        Mielekkäät tehtävät, muutoskyvykkyys ja yhteistyö ovat tekemisemme perustana.

        Palvelumme tuotetaan kestävästi ja nykyistä tehokkaammin.

        Investointimme kyetään rahoittamaan vesi- ja jätemaksuilla.

        Palvelutoimintamme on sujuvaa ja saavutettavaa.

        Toimintavarmuutemme on erinomaisella tasolla.

        Edistämme luonnon monimuotoisuutta, lähiympäristön hyvää tilaa ja ympäristöterveyttä.

HSY:n strategian 2030 strategisena päämääränä on esitetty “Hiilineutraali pääkaupunkiseutu”. Päämäärä jakautuu HSY:n omassa toiminnassa edistettäviin sekä kuntarahoituksella edistettäviin yleisempiin toimiin. "Hiilineutraali pääkaupunkiseutu" -päämäärän alla on esitetty laadittavaksi ja toteutettavaksi "HSY:n hiilineutraaliusohjelma”, jonka tavoittee-na on "Hiilineutraali vesi- ja jätehuolto" sekä "Ilmastokestävä pääkaupunkiseutu". Kuntarahoituksella katettavan osuuden osalta päämäärän tueksi ei ole esitetty konkreettisia ja vaikuttavia toimenpiteitä. Päämäärälle esitetty ainoa seurantamittari “HSY:n kokonaispäästöt” liittyy HSY:n omaan kehittämistyöhön, jota ei rahoiteta kuntaosuuksin. Kunta-osuuksilla rahoitettavat ilmastotoimet eivät kytkeydy esitettyyn mittariin, eikä niiden edistymisen ja vaikuttavuuden arviointiin ole esitetty seurantamekanismia.

Tavoitteelle nimettyjen kuntaosuuksin rahoitettavien toimien vaikuttavuus jää esitetyn pohjalta perustelematta ja epävarmaksi (esim. “Panostamme ilmastotyötä tukevaan tutkimukseen, TKI- ja hanketoimintaan", "Tuemme kaupunkien ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen toimia yhteistyön kautta", "Edistämme pääkaupunkiseudun ilmastotavoitteiden saavuttamista tiedon tuottamisen, analysoinnin, neuvonnan ja viestinnän keinoin”, sekä “Edistämme seudullista ilmastoyhteistyötä ja hanketoimintaa yhdessä sidosryhmiemme kanssa ja tuemme kumppaneitamme ilmastopäästöjen vähentämisessä”). Esitetyt toimet eivät suoraan tue Helsingin kaupungin asettamien kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Esitetyn pohjalta strateginen ilmastopäämäärä ilman selkeästi yksilöityjä, perusteltuja ja vaikuttavuudeltaan arvioituja toimenpiteitä ei ole kuntaosuuksien näkökulmasta perusteltu.

Kuntaosuuksien kasvu ja kohdentuminen

Kuntaosuuksien on esitetty nousevan v. 2021 tasosta (4, 286 Meur) noin 5 miljoonaan euroon (n. 16 %) v. 2025 mennessä. Vuosien 2022 ja 2023 välille esitetty kasvu on 5,9 %. "Muuhun seutu- ja ympäristötiedon toimintaan" osoitettujen kuntaosuuksien on esitetty nousevan v. 2022 tasosta 9,5 % v. 2023 mennessä ja "Ilmastoinfon toimintaan" osoitettujen kuntaosuuksien 2,0 % vastaavalla aikavälillä. "Seutu- ja ympäristö-tiedon investointien" on puolestaan esitetty nousevan v. 2022 tasosta 68,2 % v. 2023 mennessä.

Kuntaosuuden jakautuminen ilmasto-, ilmansuojelu- ja tietoyhteistyön kesken ei käy ilmi lausuttavana olleesta materiaalista. Ilmastotyön kannalta on huomioitavaa, että ilmastotyötä tehdään Seutu- ja ympäristö-tiedon tulosalueella kuntaosuuksin myös muualla kuin erillisellä sopimuksella rahoitetussa Ilmastoinfossa.

Kiristyvä kuntatalouden tilanne huomioiden esitetyt kasvutavoitteet ovat suuria, eikä niille ole lausuttavana olevassa materiaalissa osoitettu selkeitä ja yksilöityjä perusteita.

HSY:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus 2023-2025

HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio. Samassa yhteydessä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. HSY:n perussopimuksen mukaan toiminta- ja taloussuunnitelmasta on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot ennen sen hyväksymistä.

Talous- ja toimintasuunnitelmassa 2023–2025 on kuntaosuuksin sekä Ilmastoinfoa koskevan erityissopimuksella rahoitettavan ilmastotyön osalta on esitetty: “Palvelemme pääkaupunkiseudun kaupunkeja niiden ilmastotavoitteiden saavuttamisessa kaupunkien tarpeista lähtien. Tuotamme, jalostamme ja visualisoimme ilmastotyön etenemisestä kertovaa tietoa. Edistämme tiedon hyödyntämistä eri sidosryhmissä. Edistämme seudullista ilmastoyhteistyötä ja tuemme kumppaneitamme il-mastopäästöjen vähentämisessä yhteistyön ja neuvonnan keinoin". Esitetyn kuntaosuustarpeen yhteyttä kaupunkien ilmastotavoitteisiin sekä vaikuttavuutta niiden kannalta ei ole avattu tai perusteltu nyt lausuttavana olevassa materiaalissa. Edellä esitetyn visioluonteisen kuvauksen toimeenpanemiseksi ei ole kuvattu konkreettisia, perusteltuja ja vaikuttavuuden näkökulmasta priorisoituja keinoja. Kuntaosuuksin sekä erillissopimuksin rahoitettavan ilmastotyön sisältö jää täsmentymättä ja esitettyjen kasvavien kustannusten vaikuttavuus kuntien ilmastotavoitteiden kannalta jää perustelematta.

Talous- ja toimintasuunnitelmassa esitetään lisäksi, että "Tuemme kaupunkien ilmastotyötä kehitystoiminnan avulla. Jatkamme pääkaupunkiseudun hiilinielujen tarkastelua. Hiilensidonnan kompensaatiokeinojen ja reunaehtojen arviointia tehdään seudullisessa yhteistyössä. Kuluttamisen kasvihuonekaasupäästölaskentaa kehitämme Suomen ympäristö-keskuksen työn pohjalta". Esitetyn kehitystoimintaan tähtäävän toteaman sisältö ja vaikuttavuus jäävät kaupunkien ilmastotyön näkökulmasta yksilöimättä. Lisäksi on syytä huomioida, että kuluttamisen kasvihuonekaasupäästölaskenta sisältää yhä menetelmällisesti merkittäviä epävarmuuksia ja on käsitteellisesti tarkoituksenmukaisempaa puhua kulutusperäisestä kasvihuonekaasupäästöarvioinnista.

Talous- ja toimintasuunnitelmassa esitetään jatkona, että “Edistämme vaikuttavimpien Kestävän kaupunkielämän ohjelman toimenpiteiden toteuttamista yhteisesti kaupunkien tarpeista lähtien. Vahvistamme hillinnän, sopeutumisen ja kiertotalouden verkostomaista kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä”. Kestävän kaupunkielämän ohjelma ei sisällä Helsingin kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta relevantteja ja perusteltuja toimenpiteitä. Ohjelmassa on ilmastotyön vaikuttavuuden näkökulmasta rakenteellisia haasteita. Kestävän kaupunkielämän ohjelman edistäminen ei kuntatalouden kiristyvä tilanne huomioiden ole Helsingin kaupungin ilmastotavoitteiden kannalta perusteltua. Esitetyn verkostomaisen yhteistyön vahvistamisen kannalta jää perustelematta sen sisältö sekä vaikuttavuus kaupunkien ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Kiristyvät ilmastotavoitteet ja kuntatalouden tilan-ne huomioiden tulee ensisijaisesti vahvistaa olemassa olevan sekä uuden verkostotyön tarkoituksenmukaisempaa kohdentamista ja tavoitelähtöisyyttä.

Lisäksi talous- ja toimintasuunnitelmassa esitetään, että "Kannustamme pääkaupunkiseudun asukkaita ilmastoystävälliseen ja energiaa säästävään elämään viestinnän ja neuvonnan keinoin. Täydennämme kaupunkien ilmastotavoitteiden mukaista asukkaille suunnattua ilmastoneuvontaa”. Esitetyn pohjalta kannustamisen, viestinnän ja neuvonnan sisältö sekä vaikuttavuus suhteessa kaupunkien ilmastotavoitteiden saavuttamiseen jää perustelematta.

Talous- ja toimintasuunnitelman ilmastotyötä käsittelevän osuuden lopuksi esitetään, että “Priorisoimme vaikuttavimmat toimet hiilineutraalisuustavoitteiden toteuttamiseksi ilmastotyössä ja ilmastoinfon toiminnassa yhteistyössä jäsenkaupunkiemme kanssa”. Talous- ja toimintasuunnitelmassa esitetään rahoitettavaksi merkittävää kuntaosuutta
korotuksineen, jolloin priorisoitujen, vaikuttavien ja perusteltujen toimien tulisi käydä selkeästi esiin jo nyt lausuttavana olleesta materiaalista.

Nyt lausuttavana olleen materiaalin pohjalta ei ole mahdollista tehdä perusteltua päätöstä kuntaosuuksien määrän ja kohdentamisen tarkoituksenmukaisuudesta suhteessa kaupunkien ilmastotavoitteisiin.

HSY:n vesihuollon investointiohjelma 2023-2032

HSY:n vesihuollon investointiohjelma sisältää vesihuollon suunnitellut investoinnit vuosille 2023-2032. Investointiohjelma on kahden vuoden välein laadittava suunnitelma. Edellinen investointiohjelma laadittiin vuosille 2021-2030. HSY:n vuosittaisista kokonaisinvestoinneista suurin osa osoitetaan vesihuoltoon. Kokonaisinvestointien taso laskee aiemmista vuosista johtuen pääosin Blominmäen jätevedenpuhdistamon valmistumisesta.

Investointiohjelman 2023–2032 on laadinnan pohjana ovat olleet HSY:n jäsenkuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat 2021–2030, jäsenkuntien kunnallistekniikan rakentamisohjelmat, ohjelman laatimisen yhteydessä hyväksytyt vesihuollon investointistrategia ja HSY:n strategia 2030 sekä investointien tarveselvitykset.

Investointien tarpeet on päivitetty loppuvuoden 2021 ja alkuvuoden 2022 aikana. Ennusteina tarveselvityksiin tehtyihin tarkistuksiin on käytetty samoja ennusteita (esimerkiksi vedenkulutuksen kehittymisestä HSY:n alueen eri osissa) kuin vuonna 2017 laadituissa tarveselvityksissä. Ennusteet perustuvat MAL-sopimuksen mukaiseen Helsingin seudun väestöennusteeseen. Siten kapasiteetin osalta investointitarpeet perustuvat pääosin vuonna 2017 tunnistettuihin tarpeisiin.

Kaupunkilähtöiset investoinnit ovat hankkeita, jotka toteutuvat kaupunkien kehittymisen aikataulussa. Kaupunkilähtöisissä investoinneissa on vain yksi osakokonaisuus: Toiminta-alueen laajentuminen ja kaavoitus. HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelmakaudelle esitettyihin investointihankkeisiin, joista aiheutuu kustannuksia Helsingille, on varauduttu lähivuosien investointien ohjelmoinnissa.

Toiminta-alueen laajentumisen ja kaavoituksen suunnitellut investoinnit ohjelmakaudelle 2023-2032 ovat 500 M€.  Edelliseen ohjelmakauteen 2021-2030 verrattuna kustannukset ovat kasvaneet 84 M€. Kustannusten nousu johtuu pääosin raitiotiehankkeiden edellyttämien johtosiirtojen määrän kasvamisesta.

Kaavoituksen mukaisen laajentumisen kustannukset ohjelmakaudella ovat yhteensä 371 M€. ja vuositasolla noin 35 M€. Merkittävimpiä ohjelmakaudelle suunniteltuja hankkeita ovat Helsingissä Malmin lentokenttä, Jätkäsaari, Koivusaari ja Hernesaari. Huomioitavaa on, että kaavoitukseen liittyvien investointien arvioitu määrä laskee lähivuosina, vaikka esimerkiksi Helsingissä on päätetty kasvattaa vuotuista asuntotuotantotavoitetta vuodesta 2023 alkaen.

Haja-asutusalueille laajentumisen kustannukset ohjelmakaudella ovat yhteensä 15 M€. Helsingissä tavoitteena on Leppäniementien vesihuollon toteuttaminen ohjelmakaudella.

Johtosiirtojen kustannukset ohjelmakaudella ovat yhteensä 115 M€. Investointiohjelmakaudella toteutetaan useita raitiotiehankkeita, minkä seurauksena johtosiirtojen määrä on suuri. Merkittävimpiä ohjelmakaudelle suunniteltuja johtosiirtoinvestointeja ovat Raide-Jokerin, Kruunusiltojen, Kalasataman raitiotien, Länsi-Helsingin raitiotien ja Vantaan ratikan rakentamisesta aiheutuvat johtosiirrot.

Viemäröinnin uudisinvestointien kustannukset ohjelmakaudella ovat yhteensä 203 M€.  Merkittävimmät viemäröintijärjestelmän ohjelmakaudelle suunnitellut uudisinvestoinnit Helsingissä ovat tunneli Esplanadilta Munkkisaaren tunneliin (1,5 km) ja Esplanadin sekaviemäröinnin eriyttämisen aloittaminen.

HSY:n jätehuollon investointiohjelma 2023-2032

Jätehuollon investointiohjelman 2023–2032 laadintaa ovat ohjanneet samanaikaisesti valmistelussa olleet HSY:n strategia 2030 ja jätehuollon investointistrategia 2030 sekä vuoden 2021 lopussa ja 2022 alussa tehty jätehuollon investointien tarpeiden kartoitus.

Jätehuollon investointistrategia 2030 hyväksyttiin HSY:n hallituksessa 29.4.2022 investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Investointistrategia perustuu samaan aikaan valmistelussa olleeseen HSY:n strategialuonnokseen 2030, jonka hallitus hyväksyi kokouksessa 29.4.2022 toiminta- ja taloussuunnitelman 2023–2025 valmistelun pohjaksi.

Esittelijä

vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Silja Hyvärinen

Lisätiedot

Pasi Rajala, Yleiskaavapäällikkö, puhelin: 09 310 20417

pasi.rajala(a)hel.fi

Reetta Putkonen, liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 37079

reetta.putkonen(a)hel.fi

Valtteri Lankiniemi, diplomi-insinööri, puhelin: 09 310 22467

valtteri.lankiniemi(a)hel.fi

Susa Eräranta, projektinjohtaja, puhelin: 09 310 52179

susa.eraranta(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

.