§ 120

Pasilan konepajan lasipalatsin asemakaavan muuttaminen (nro 12758)

HEL 2018-006688 T 10 03 03

Hankenumero 0851_7

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti

        hyväksyä 1.3.2022 päivätyn asemakaavan muutoksen piirustuksen nro 12758 mukaisena. Asemakaavan muutos koskee 22. kaupunginosan (Vallila) korttelin 22391 tonttia 4 ja osaa tonttia 1

        antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutukseen. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko

www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi

        ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

        kehottaa asemakaavoituspalvelua laskuttamaan hakijoilta kaavan hyväksymisen jälkeen kaavan laatimis- ja käsittelykustannukset seuraavasti:

• Vallilan Ratapiha Oy: 5 000 euroa

Kaupunkiympäristölautakunta päätti asemakaavan muutoksesta hallintosäännön 16 luvun 1 §:n kohdan 2 perusteella, koska kaavaratkaisulla ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia.

Käsittely

Asian aikana kuultavana oli arkkitehti Tiia Ettala. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Tiia Ettala, arkkitehti, puhelin: 310 20511

tiia.ettala(a)hel.fi

Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37217

sakari.mentu(a)hel.fi

Inga Valjakka, tiimipäällikkö, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37087

inga.valjakka(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Vallilassa, Pasilan konepajan alueella sijaitsevaa korttelin 22391 tonttia 4 ja osaa tontista 1. Asemakaavaa muutetaan, jotta nykyisellään huonokuntoinen ja vailla vakituista käyttöä oleva kiinteistö saataisiin käyttöön. Alue on kulttuurihistoriallisesti ja teollisuushistoriallisesti arvokasta ja kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009) ”Pasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit”.

Tavoitteena on kokonaisuuden muuttaminen ravintola- ja toimistokäyttöön, ja erillisten laajennusosien rakentaminen olemassa olevien katosten alle. Olemassa oleva rakennus ja kaupunkikuvallisesti näkyvät katosrakenteet suojellaan. Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty sovittamaan uudet toiminnot ja lisärakentaminen luontevaksi ja toimivaksi osaksi Pasilan konepajan toiminnallista, kaupunkikuvallista ja kulttuurihistoriallista kokonaisuutta.

Uutta toimitilakerrosalaa syntyy 905 k-m², josta nykyisen rakenteen osuus on 295 k-m². Lisärakentamista kaava sallii 610 k-m².

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että esitetyt toiminnot tukevat Teollisuuskadun akselin kehittymistä kaavarungon mukaisesti työpaikka- ja keskusta-alueena, ja voimistavat Pasilan konepajan roolia akseliin liittyvänä elinvoimaisena kulttuuri- ja tapahtumakeskittymänä.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista edistämällä keskustan työpaikkojen ja palveluiden määrän ja intensiteetin kasvua. Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Teollisuuskadun akselin kaavarungon jatkosuunnittelun pohjaksi 25.5.2021.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kortteli on entistä tehdasaluetta, jossa on valmistettu ja korjattu junakalustoa. Pasilan konepajan alue muodostaa valtakunnallisesti merkittävän, ainutlaatuisen laajan ja ehjän miljöökokonaisuuden. Eteläpuolen uudet toimitila- ja asuinkorttelit ovat suurimmilta osin rakentuneet, julkiset ulkotilat ovat rakenteilla. Lasipalatsina tunnettu entinen hitsaussuoja on valmistunut vuonna 1957, ja rakennusta on myöhemmin täydennetty korkeilla katoksilla.

Lasipalatsi on ollut pitkään tyhjillään, ja sen katettuja ulkotiloja on käytetty lähinnä autojen pysäköintiin. Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla tapahtumakäyttöön suunnitellun Bruno Granholmin aukion reunalla. Lasipalatsin eteläpääty sijoittuu lähelle Bruno Granholmin aukiolla sijaitsevan päiväkoti Fredriksbergin pihaa.

Alueella on voimassa asemakaava nro 12211 (tullut voimaan 28.3.2014). Voimassa oleva asemakaava sallii tontilla olevan rakennuksen ja siihen liittyvien katosten säilyttämisen ja kunnostamisen sellaiseen käyttöön, joka ei haittaa tai rajoita alueen asemakaavassa määrätyn pääkäyttötarkoituksen (KTY/s) mukaista käyttöä. Tontille ei ole osoitettu rakennusoikeutta eikä rakennuksia ole suojeltu.

Korttelialue on yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

        Museovirasto

        Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat suojeluarvoihin ja -merkintöihin sekä lisärakentamisen ja olemassa olevan rakenteen suhteeseen. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että lasipalatsille ja siihen liittyville katosrakennelmille on asetettu sr-2 -tason suojelumerkintä, ja lisärakentamisen arkkitehtoniset lähtökohdat on määritelty kaavamääräyksin.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat meluun, rakennusten ääneneristävyyteen ja terassin sijoitteluun, huoltoliikenteeseen, autoliikenteeseen ja ajoyhteyksiin, sekä lintuihin ja kasvillisuuteen. Palautteessa myös todettiin, että on hyvä, että tyhjillään oleviin rakennuksiin tulee toimintaa, ja että aluetta kehitetään. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että asemakaavan selostuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota meluun, huoltoajosta on määrätty kaavamääräyksellä, viitesuunnitelmaa on päivitetty huoltoajon osalta ja kaavaan on lisätty määräys lintujen törmäysriskin minimoimisesta.

Kirjallisia mielipiteitä saapui 4 kpl.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 22.11.–7.12.2021

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta tehtiin 1 muistutus. Muistutuksessa esitetyt huomautukset kohdistuivat lintujen törmäysriskiin.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa ei esitetty varsinaisia huomautuksia.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

        Helen Sähköverkko Oy

        Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)

        Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ilmoitti, ettei ole lausuttavaa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen, kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä esitettyjen huomautusten johdosta.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla.

Kaavaratkaisun johdosta ei maanomistajille koidu merkittävää hyötyä, joten kaupunginhallituksen 9.6.2014 (§ 685) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 57 §, 59 §, 62

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Tiia Ettala, arkkitehti, puhelin: +358 9 310 20511

tiia.ettala(a)hel.fi

Sakari Mentu, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37217

sakari.mentu(a)hel.fi

Inga Valjakka, tiimipäällikkö, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37087

inga.valjakka(a)hel.fi

Liitteet

Oheismateriaali

Muutoksenhaku

Otteet

Tiedoksi

Kymp/Asemakaavoituspalvelu (kuulutus) tiedoksianto

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala