§ 128

Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksestä 5.6.2019 § 164 (autovaurio)

HEL 2019-004135 T 03 01 00

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksestä 5.6.2019 § 164 tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Toimialan lakipalvelut-yksikön päällikkö on 5.6.2019 (164 §) päätöksellään hylännyt Vihdintiellä 26.3.2019 tapahtuneeseen autovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.

Esitetyt vaatimukset ja niiden perusteet

Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 26.3.2019 Vihdintiellä noin kello 7.20 tapahtuneeseen autovaurioon liittyen. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan on hakija ajanut autolla Haagan kiertoliittymässä kohti etelää. Ennen Lapinmäentietä on ajoradan keskellä sijainnut teräväreunainen routavauriokuoppa, johon hakija on ajanut, ja jonka seurauksena auton oikea eturengas on tyhjentynyt. Hakija on kertonut vahingon määräksi 194,00 euroa. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Päätöksen perustelut

Lautakunta ottaa huomioon lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksessä esitetyn asiaan liittyvän selvityksen (11.4.2019) sekä yhtyy yksikön päällikön päätökseen ja sen perusteluihin.

Kunnossapitopiiri on 20.2.2020 lausunut hakijan oikaisuvaatimuksen johdosta, että kunnossapitopiirillä ei ole paikkausmerkintöjä hakijan kuvaamaan vahinkopaikan kohdalta koko alkuvuonna 2019, eikä myöskään vahingon jälkeen. Saadun lausunnon mukaan on vahingon voinut aiheuttaa kunnossapitoon kuulumaton esine (esim. kuormasta pudonnut esine) tai muu kuin kaupungin kunnossapitovastuulle kuuluva asia (esim. kaivonkansi).

Kaupunki katsoo, että asiassa on riidatonta, että hakijan omistamassa autossa on todettu vahingonkorvausvaatimuksessa kerrottu vaurio. Vaurio ilmenee hakijan esittämästä autokorjaamon 26.3.2019 laskusta.

Pelkästään se seikka, että hakija on todennut autossa vaurioita (tyhjentynyt rengas), ei kuitenkaan luotettavasti osoita, että mainittu vaurio johtuisi kaupungin toimenpiteistä tai laiminlyönnistä.

Vahingon kärsineellä on näyttötaakka vahingosta vastuussa olevasta tahosta. Asiassa saadun lausunnon (20.2.2020) nojalla on katsottava, ettei ko. tapauksessa voida todeta, että hakijan auton vaurio olisi syy-yhteydessä kadun kunnossapitoon, josta kaupunki vastaa hakijan kuvaaman vahinkopaikan kohdalla. Hakijan kuvaamasta routavauriokuopasta ei löydy merkintöjä.

Lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksessä on viitattu kunnossapitopiirin antamaan selvitykseen asiassa (11.4.2019). Tässä on todettu, että Vihdintien kuntoa on seurattu säännöllisesti.

Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta aikaisemman päätöksen muuttamiseen.

Lopputulos

Helsingin kaupunki katsoo, että se ei ole vastuussa aiheutuneesta vahingosta.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Sovellettu lainsäädäntö

Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) 2:1 §.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Liisa Mäkelä, lakimies, puhelin: 310 22093

liisa.makela(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset

Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja
kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.

Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi kirjeitse 6.6.2019. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 15.6.2019 eli säädetyssä määräajassa.

Oikaisuvaatimus ja muut asiakirjat ovat olleet nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja

Mikko Aho

Lisätiedot

Liisa Mäkelä, lakimies, puhelin: 310 22093

liisa.makela(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätöshistoria

Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 05.06.2019 § 164

HEL 2019-004135 T 03 01 00

Päätös

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Päätöksen perustelut

Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui ajettaessa ajoradalla olleeseen teräväreunaiseen routavauriokuoppaan 26.3.2019 kello 16.50 osoitteessa Vihdintie, välillä Haagan kiertoliittymä ja Lapinmäentie. Hakija on vaatinut kaupunkia korvaamaan ajoneuvon korjauskuluista yhteensä 194,00 euroa.

Katujen kunnossapitolain mukaan kunnan tulee pitää kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Vihdintie kuuluu hoitoluokkaan I, joten päällysteessä ei tule olla vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys saa olla vähäinen.

Kunnossapitopiiristä saadun selvityksen mukaan reikiintyminen kaduilla on vuonna 2019 helmi- maaliskuussa ollut runsasta ja äkkinäistä. Vihdintiellä on reittiseurannan perusteella kadun kuntoa seurattu säännöllisesti ja ajoradalta on paikattu tämän vuoden puolella kaksi purkaumaa. Ilmoituksia ei kuopista ole tehty.

Kuoppien syntyminen erityisen runsasmääräisenä keväällä märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0°C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajoura.

Keväällä vettä on tavallisesti runsaasti ajoradalla, koska sitä valuu sulavista lumipenkoista ajoradalle. Vesi ei pääse virtaamaan ojiin, luiskiin yms. jotka ovat lumen peitossa, kun taas ajorata on tyypillisesti aurattu tai suolattu melko paljaaksi. Asfaltti on huokoista eikä täysin vesitiivistä, joten sulamisvedet tunkeutuvat sen rakenteisiin. Asfaltin rakenteessa olevan veden sulaessa ja jäätyessä lämpötilavaihtelujen mukaan asfaltin rakenteessa oleva vesi laajenee jäätyessään ja alkaa hajottamaan asfaltin rakennetta. Vesi laajenee jäätyessään ja sillä on huomattava voima. Ajoradan suolaus muuttaa jäätymispisteen hieman alemmaksi, mutta mekanismi on sama. Tämän lisäksi ajoneuvon pyörä aiheuttaa ajoradan pintaan paineiskun, joka painaa vettä asfaltin rakenteeseen. Lisäksi nastat irrottavat kiviainesta ja bitumia, mikä tekee pinnasta huokoisemman ja lisää veden tunkeutumista asfaltin rakenteeseen.

Erityisesti kevättalvella lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan märkä isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa. Kuopan muodostuminen tiettyyn paikkaan ei ole yleensä ennakoitavissa, ainoastaan ennakoitavaa on, että niitä syntyy tietyissä olosuhteissa ja usein kohtaan jossa on vesilätäkkö. On huomattava, että kaikkiin ajourassa oleviin lätäköihin ei muodostu kuoppia ja toisaalta, lätäköitä on niin runsaasti ajoradoilla samaan aikaan ettei niiden kaikkien tarkastamiseen ole realistisia mahdollisuuksia.

Saadun selvityksen mukaan vahinkoaikaan tehtiin kaduilla reikien paikkauksia säännönmukaisesti ja jatkuvasti. Muita ilmoituksia hakijan ilmoittamasta kuopasta ei ole tullut.

Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pystyä pysäyttämään edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta tai laiminlyöntiä. Tämän lisäksi laiminlyönnillä ja vahingolla tulee olla syy-yhteys. Edellä esitetyin perustein kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti ja tehneensä kaikki kunnossapitolain edellyttämät tarvittavat toimenpiteet, eikä vahinko ole seurausta sen laiminlyönnistä. Näin ollen kaupunki katsoo, ettei ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (267/1981) 3 §, 23 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57

Lisätiedot

Marjo Laine, valmistelija, puhelin: 310 38506

kymp.korvausasiat(a)hel.fi