§ 138

Renku Oy:n ympäristölupa-asia

HEL 2020-004961 T 11 01 00 00

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti Renku Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavaa.

Hakija

Renku Oy / Romufin, Rattitie 28, 00770 HELSINKI
Y-tunnus 2673098-4

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Jätteiden laitos- ja ammattimainen käsittely on ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin kohdan 13 f mukaan. Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 §:n 1 momentin kohtien 12 c ja f mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Voimassa olevat ympäristöluvat

Toiminnalle ei ole aikaisempaa ympäristönsuojelulain mukaista lupaa.

Yrityksen harjoittama jätteen keräystoiminta on merkitty jätehuoltorekisteriin 27.9.2016. Laitoksella vastaanotetaan ruostumatonta teräsromua, värimetalleja ja kaapeleita. (JL 646/2011, 100 §)

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on jätetty kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle 5.4.2020 ja sitä on täydennetty 20.9.2020, 2.1.2021, 16.2.2021, 16.3.2021 ja 12.5.2021 asemapiirroksella, kartoilla, jätejakeiden tarkennuksella, ympäristön kuvauksella, toimintaprosessin kuvauksella, vaikutuksilla ympäristöön ja vastineella kuulemisen muistutuksiin.

Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö

Toiminta sijaitsee kaupunginosassa 41 Suursuo, Tattarisuon teollisuusalueella osoitteessa Rattitie 28, 00770 Helsinki. Vuokra-alue sijaitsee osittain tilan 091-429-0032-0000-V0029 alueella ja osittain tilan 091-429-0005-0270-V0055 alueella. Vuokra-alue on rajattu liitteenä oleviin asemapiirroksiin (hakemuksen liite 5).

Laitosalueeseen kuuluu osa (238 m²) teollisuushallista (rakennustunnus 40263) sekä 967 m² piha-aluetta. Piha-alueesta 98 m² on sorapohjaista, muu piha-alue on asfaltoitu.

Laitosalue on vuokrattu Petri Palokankaalta. Tontin omistaja on Helsingin kaupunki.

Tonttia ympäröi metalliverkkoaita, aidan korkeus on 2 metriä.

Laitosaluetta ympäröivillä tonteilla on pienteollisuutta, esimerkiksi autopurkamoita ja –korjaamoita ja metalliteollisuutta. Lähimmät asuinrakennukset ovat Puistolan Laitakujalla noin 320 metrin päässä laitosalueesta. Teollisuusalueen länsipuolella sijaitsee yleiskaavassa asuntovaltaiseksi alueeksi kehitettävä Malmin lentokenttäalue.

Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Tattarisuon I luokan pohjavesialueen raja sijaitsee noin 490 metriä itään laitosalueesta. Longinoja sijaitsee 80 m päässä laitosalueelta. Noin 270 metrin etäisyydellä laitoksesta lounaaseen sijaitseva Tattarisuon lehtometsä on Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmässä luokiteltu arvokkaaksi lintualueeksi.

Kaavoitustilanne

Asemakaavassa (9200, 28.8.1987) laitosalue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T).

Toiminnan kuvaus

Hakemuksen mukaan Romufin ostaa, ottaa vastaan, tilapäisesti varastoi, käsittelee, lajittelee ja myy seuraavia valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 jäteluettelon mukaisia jätteitä seuraavasti:

Jätteet vastaanotetaan asiakkailta asiakkaiden kuljettamina henkilö- tai pakettiautoilla sekä vaihtolavoilla. Henkilökunta tarkistaa jätteet silmämääräisesti ennen vastaanottoa laitokselle. Vastaanotettavat kuormat punnitaan 1 – 3000 kg vaa’alla tai yhteistyöyrityksen autovaa’alla. Punnitut kuormat varastoidaan hallissa laatikoissa tai ulkona vaihtolavoilla. Akut varastoidaan kannellisessa laatikossa metallikatoksessa. Osa jätteistä siirretään halliin käsittelyä varten. Loput välivarastoidaan varastokentällä, -katoksessa tai sisällä hallissa.

Varastosta jätteet myydään viikoittain vastaanottajille, joilla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätejakeita. Suurin osa myydään Niemen Romukauppa Oy:lle, loput Romu Keinänen Oy:lle, Cronimet Finland Oy:lle ja Kat-Metal Oy:lle. Kaikki alueelle toimitettavat jätejakeet toimitetaan joko hyödynnettäväksi, jatkokäsittelyyn tai loppusijoitettavaksi. Alueelle ei loppusijoiteta jätejakeita.

Isokokoiset jätteet, esim. ruostumaton teräs, rauta, pelti, alumiinit, kaapelit, varastoidaan ulkona olevilla vaihtolavoilla. Arvokkaammat materiaalit (kupari, messinki, katalyytit) varastoidaan pienemmissä laatikoissa hallin sisätiloissa. Akkulaatikoille on ulkona rakennettu metallikatos, laatikot ovat kannellisia.

Jätteiden käsittelyssä käytetään hallissa olevaa kaapelinkuorintakonetta (Msy-50vr Cable Stripper), jolla erotetaan kupari tai alumiini kaapelivaipoista. Kaapelinkuorintakoneeseen syötetään erikokoisia kaapeleita, kone erottaa arvometallin kaapelivaipoista leikkaamalla kaapelivaipan auki.

Laitoksen toiminta-aika on maanantaisin 12.00-18.00 ja tiistaista perjantaihin 8.00 – 18.00.

Kemikaalit ja polttoaineet

Työkoneissa tarvittavan polttoaineen varastointiin käytetään kanistereita, jotka säilytetään vuodonkestävässä lukitussa kannellisessa metalliastiassa laitoksen pihalla. Toiminnassa käytetään bensiiniä, dieselpolttoainetta ja voiteluaineita trukkiin ja traktoriin. Polttoainetta tuodaan laitoksen alueelle pari kertaa viikossa tai tarpeen mukaan. Tankkaus- ja täyttöpaikalla on imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten.

Vedenhankinta ja viemäröinti

Laitosalueella on hallissa talousvedenliittymä ja viemäriliittymä. Vettä käytetään sosiaalitiloissa (keittiö, suihku, sauna ja WC) sekä pölyntorjuntaan jätteiden käsittelyn yhteydessä. Laitoksen ulkoalueilla ei ole viemäreitä. Työkoneita ei pestä laitoksella.

Energian käyttö ja energiatehokkuus

Energiaa kuluu pääasiassa vaaka-aseman ja kaapelinkuorintakoneen käyttöön, ulkoalueen valaistukseen sekä toimisto- ja sosiaalitilojen lämmitykseen ja valaistukseen, joten energiankäytön tehokkuutta ei ole perusteltua arvioida.

Liikenne

Asiakkaat tuovat jätteitä laitokselle omalla kuljetuksellaan, pääsääntöisesti henkilö- ja pakettiautoilla, välillä myös kuorma-autojen vaihtolavoilla. Ajoneuvojen lukumäärä vuorokaudessa on 25-40 kpl. Jätteiden kuljetus laitokselta jatkokäsittelyyn tapahtuu kuorma-autoilla, kuorma-autokuljetuksia on viikossa 5-10 kpl. Laitokselle on katuyhteys Rattitieltä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

BAT-vertailuasiakirjoja sovelletaan ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 mukaisiin ns. direktiivilaitoksiin. Renku Oy / Romufin jätteenkäsittelylaitos ei ole tällainen laitos, joten vertailuasiakirja ei velvoita sitä.

Toiminnassa käytetään nykyaikaista ja asianmukaista kalustoa. Laitokselle saapuvien jätteiden alkuperistä ja määristä sekä pois toimitettavien jätteiden toimituspaikoista ja määristä pidetään kirjaa.

Romumetallin kierrätys ja uudelleenkäyttö vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Toiminnassa pyritään lajittelemaan ja käsittelemään jätteet siten, että niistä mahdollisimman suuri osa voidaan hyödyntää uusiomateriaalina. Jätteiden vastaanotto on valvottua.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Toiminnasta aiheutuvat päästöt pohja- ja pintavesiin ovat vähäisiä, koska alueella varastoitavat materiaalit ovat kuivia metalleja. Laitoksen ulkoalueella ei ole hulevesikaivoa, öljynerotinta tai viemäröintiä ja piha-alue on pääosin asfalttipinnoitettu, pihan yksi kulma (98 m²) on sorapohjainen.  Hulevedet valuvat maapinnan kallistuksen mukaan lähimpään ojaan ja sieltä edelleen Longinojaan. Longinoja on laitokselta noin 80 metrin päässä.

Jäteasemalle tulevasta ja sieltä lähtevästä liikenteestä sekä jätteiden käsittelystä syntyy jonkin verran ajoneuvojen ja työkoneiden pakokaasuja, sekä ruoste- ja katupölypäästöjä ilmaan. Piha-alue puhdistetaan säännöllisesti harjaamalla ja tarvittaessa kastelemalla. Pölyävät jätteet peitetään pressulla tai kannella. Piha-alueen pölyämistä vähentää osittainen asfalttipinnoitus.

Toiminnassa aiheutuu melua kuormien kippaamisesta, romun siirtelystä ja käsittelystä romupihalla sekä romun kuljetuksista laitokselle ja sieltä pois.

Laitos sijaitsee pienteollisuusalueella. Laitoksen läheisyydessä ei ole melulle alttiita kohteita. Toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä tärinästä aiheutuvia vaikutuksia ympäristöön tai lähimpään asutukseen. Laitoksen läheisyydessä ei ole melulle alttiita kohteita. Lähin hoitolaitos on Reppukujalla 860 metrin päässä laitoksesta ja lähin päiväkoti on 700 metrin päässä Reppukadulla. Lähin koulu on Puistolassa 570 metrin päässä laitoksessa. Lähin kirkollinen laitos on 416 metrin päässä laitoksesta. Toiminnan aiheuttaman melutason ei arvioida ylittävän lähimpien asuinrakennusten luona päiväajan ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB. Toiminnan aiheuttama tärinä on satunnaista ja lyhytkestoista ja sen vaikutukset lähialueen toimijoihin ja asukkaisiin arvioidaan vähäisiksi.

Ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy

Huomioiden toiminnan luonne ja käsiteltävät jätejakeet, ei toimintaan liity merkittävää kielteistä vaikutusta luontoon ja ympäristöön.

Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa. Toiminnalla voi olla kuitenkin vahingollista vaikutusta työntekijöille, esimerkiksi akkujen käsittelyssä tulee käyttää suojavarusteita kuten haponkestäviä suojakäsineitä ja silmälaseja. Trukilla tai traktorilla liikkuessa on käytettävä varovaisuutta.

Päästöt maaperään, vesistöihin ja pohjaveteen

Romua käsitellään ja varastoidaan asfaltoidulla piha-alueella olevilla vaihtolavoilla. Sorapohjaisella alueella (98 m²) varastoidaan kiinteitä myyntikelpoisia tavaroita.

Romuakkuja ei käsitellä laitoksella, ja ne varastoidaan siten, että haitallisia aineita ei pääse vuotamaan maaperään. Akkujen lisäksi laitoksella ei vastaanoteta tai käsitellä vaarallisia jätteitä.

Laitokselle ei vastaanoteta öljyistä jätettä. Onnettomuustapauksia varten on varattu imukykyistä ainetta päästöjen leviämisen estämiseksi.

Laitoksella huolletaan ja rasvataan toiminnassa käytettävää kalustoa (traktori ja trukki). Traktorin huolto (rasvaus) tehdään ulkona, öljynvaihdot tehdään hallissa. Joskus öljynvaihdot tehdään itse, jolloin öljyt kerätään talteen ja jäteöljyt toimitetaan laitoksiin, joilla on lupa kyseisten jätteiden käsittelylle. Isommat huollot ja korjaukset tehdään muualla tai tilataan huoltopalvelu paikan päälle. Jos työkoneista aiheutuu polttoaine tai öljyvuotoja, käytetään imeytystuotteita ja kerätään maahan valuneet öljyt talteen. Työkoneita ja laitteita ei pestä laitosalueella. Samalla kadulla on pesula missä voi pestä koneita.

Päästöt ilmaan

Piha-alueen pölyämistä vähentää asfalttipinnoitus. Piha-aluetta puhdistetaan ja harjataan säännöllisesti, tarvittaessa käytetään kastelua ennen harjaamista. Pölyäviä jätteitä sisältävät laatikot ja lavat peitetään pressulla tai kannella.

Melu ja tärinä

Toiminnassa aiheutuu melua kuormien kippaamisesta, jätteen siirtelystä ja käsittelystä laitoksen pihalla sekä romun kuljetuksista laitokselle ja sieltä pois. Jätteiden käsittelyä tehdään pääasiassa arkisin maanantaista perjantaihin yhdessä vuorossa. Toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä tärinästä aiheutua vaikutuksia ympäristöön tai lähimpään asutukseen.

Jätteet

Toiminnassa muodostuu luokiteltuja romumetallijakeita, jotka toimitetaan edelleen hyödynnettäviksi. Osa laitoksella vastaanotetusta materiaalista voidaan myydä sellaisenaan pienkuluttajille.

Laitokselle tulee romukuormien mukana jonkin verran puutavaraa ja pahvia. Ne kerätään erilleen ja toimitetaan edelleen hyödynnettäviksi. Muita toiminnassa muodostuvia jätteitä ovat sosiaalitilojen sekalainen yhdyskuntajäte, kaluston huolloissa muodostuva öljyjäte sekä pieni määrä muita vaarallisia jätteitä, kuten öljyisiä rättejä. 

Laitos on liittynyt järjestettyyn jätehuoltoon yhdyskuntajätteen osalta.

Jäteöljyjä varastoidaan lukitussa kontissa 200 litran säiliössä, joka on varustettu suoja-altaalla. Vaaralliset jätteet toimitetaan laitoksiin, joilla on lupa kyseisten jätteiden käsittelylle.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Laitokselle voi toimittaa kuormia ainoastaan henkilökunnan läsnä ollessa. Aukioloaikojen ulkopuolella alueen portit on lukittu. Laitokselle tuleva ja siltä lähtevä materiaali punnitaan. Kuormat vastaanotetaan valvotusti. Vastaanotetun, käsitellyn ja varastoidun jätteen laadusta ja määristä sekä toiminnassa muodostuvien muiden jätteiden laadusta, määristä ja toimituspaikoista pidetään kirjaa.

Toiminnassa käytettävää laitteistoa tarkkaillaan työskentelyn aikana aistinvaraisesti ja laitteiden kuntoa ylläpidetään ennakoivalla huollolla.

Laitoksella on käytössä kirjanpito-ohjelma, jolla laaditaan laskut. Jätelaji, vastaanotettu määrä ja jätteen luovuttaja merkitään tietokantaan, sen jälkeen jätteet varastoidaan sopivaan paikkaan. Kirjanpito hankitaan palveluna kirjanpitoyrityksestä.

Toiminnasta aiheutuvaa melua tarkkaillaan aistinvaraisesti toiminnan aikana. Roskaantumista tarkkaillaan ja torjutaan ulkoalueiden säännöllisellä siivoamisella.

Toiminnasta raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaiselle. Raportissa esitetään laitoksella vastaanotetun ja käsitellyn materiaalin määrä ja laatu, laitokselta muualle käsittelyyn tai hyödynnettäväksi toimitettujen materiaalien ja jätteiden määrät, laatu ja toimituspaikat, varastossa olevien raaka-aineiden ja jätteiden määrät ja laatu sekä mahdolliset poikkeukselliset tilanteet.

Varastotilanne katsotaan kokemuksen pohjalla silmämääräisesti. Lisäksi ostolaskujen perusteella lasketaan ajantasainen varastomäärä. Jätteet myydään eteenpäin vähintään kerran viikossa varastotasojen pitämiseksi alhaisina.

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Toiminnan ympäristöriskit liittyvät onnettomuus- ja häiriötilanteisiin, joihin myös varaudutaan. Toiminta ei ole luonteeltaan sellaista, että siihen liittyisi merkittäviä ympäristöriskitekijöitä.

Laitoksen toimintaan liittyviä ympäristöriskejä ovat tulipalo, polttoaine- tai öljyvuoto, sekä ilkivalta.

Öljy- ja polttoainevuotoja ehkäistään kaluston tarkkailulla ja ennakoivalla huollolla sekä polttoaineiden/
polttomoottorikäyttöisten koneiden huolellisella käytöllä. Toiminta-alueelle varataan öljynimeytysmateriaalia.

Alue pidetään siistinä ja järjestyksessä ja työkoneet huolletaan säännöllisesti. Vaaralliset jätteet ja nestemäiset jätteet säilytetään suljetuissa ja tiiviissä astioissa. Akut varastoidaan erityisiin hapon ja vuodonkestäviin muovisäiliöihin. Vuototilanteessa käytetään absorbointiainetta. Saastunut absorbentti kerätään muoviastiaan ja luovutetaan asianmukaisen jäteluvan omaavalle käsittelijälle.

Romufin ei ota vastaan jätteitä, joista öljyä ei ole erotettu. Jätteet tarkastetaan silmämääräisesti vastaanoton yhteydessä ennen kuormasta purkamista. Mikäli havaittavissa on öljyn valumista tai romuissa on sisällä öljyä tai muuta kemikaaleja, ei jätettä oteta vastaan. Jos kuitenkin laitokselle vahingossa tulee öljyistä romua, ne toimitetaan soveltuvan luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.

Portti pidetään lukittuna silloin, kun yrityksen henkilökunta ei ole paikalla. Piha-alue on aidattu ja alueella on kameravalvonta ilkivallan torjumiseksi.

Palovaaraa torjutaan kalustovalinnoilla, laadukkaalla asennustyöllä ja huolloilla, toiminnan tarkkailulla sekä varaamalla toiminta-alueelle alkusammutusvälineet.

Onnettomuus- ja häiriötilanteet dokumentoidaan, ja tarvittaessa tehdään ilmoitus alueelliselle pelastuslaitokselle ja ympäristövalvontaviranomaiselle.

Onnettomuustilanteissa ryhdytään välittömästi suojaustoimenpiteisiin mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi ja rajoittamiseksi. Laitokselle laaditaan toimintaohjeet poikkeustilanteita varten ja alueella toimivien henkilöiden ohjeistuksesta huolehditaan. Jokaisen tulee huolehtia oman työskentelypisteensä turvallisuudesta ja havaitessaan siinä puutteita ottaa välittömästi yhteyttä aseman toiminnasta vastaavaan yhteyshenkilöön.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Toiminnanharjoittaja hakee lupaa aloittaa hakemuksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Luvanhakija toimii tällä hetkellä jätelain pykälän 100 mukaisesti. Luvanhakijan mukaan toiminnan jatkuvuuden kannalta olisi tärkeä, että toiminnan voisi aloittaa ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Hakija esittää toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta 2 500 euron vakuutta.

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin verkkosivuilla 4.2 – 14.3.2021 olleella kuulutuksella sekä kirjeellä asianosaisille, Malminseudun yritysyhdistys ry:lle, Malmiseura ry:lle, Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelulle ja Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalvelulle. Hakemuksesta jätettiin kuulutusaikana ympäristö- ja lupajaostolle 2 muistutusta.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat –palvelukokonaisuuden ympäristöpalveluiden ympäristöterveysyksikön päällikkö, jolle kunnan terveydensuojeluviranomaiselle kuuluvien lausuntojen antaminen on delegoitu (kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 18.5.2018, 103 §), toteaa, että ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön ympäristö- ja lupajaoston päätettäväksi valmistelemassa asiassa on terveydensuojeluun liittyvät näkökohdat otettu riittävästi huomioon eikä erillisen lausunnon antamista ole pidettävä tarpeellisena.

Lupahakemuksen johdosta on jätetty Malminseudun Yritysyhdistys ry:n mielipide.

Hakija on harjoittanut vastaavaa toimintaa pienimuotoisesti Jätelain 100 pykälän mukaisesti eikä toiminnasta ole ollut haittaa alueen muille yrittäjille. Toiminnan lisääntyessä tulee noudattaa ja valvoa nyt haettavan luvan lupaehtoja. Yhdistyksellä ei ole muuta huomautettavaa ko. ympäristölupahakemuksesta.

Lupahakemuksen johdosta on jätetty Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluiden mielipide.

Tontilla olevalla rakennuksella on voimassa määräaikainen rakennuslupa vuoden 2026 loppuun asti. Virka-arskasta löytyvät rakennuksen piirustukset. Jos rakennuksessa on tarkoitus tehdä rakennusluvan varaisia toimenpiteitä, niin ohjaa asiakas ottamaan yhteyttä rakennusvalvontapalveluiden lupayksikköön.

Renku Oy:n vastine

Renku OY / ROMUFIN noudattaa ja valvoo myös tulevaisuudessakin haettavan ympäristöluvan lupaehtoja, että siitä ei olisi haittaa ympäristölle eikä muille alueen yrityksille.

Neuvottelut ja tarkastukset

Laitosalueella on tehty katselmus 9.12.2020.

Ympäristö- ja lupajaoston ratkaisu

Ympäristö- ja lupajaosto päättää myöntää Renku Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan värimetalliromun, käytettyjen akkujen, käytettyjen katalysaattoreiden, kaapeleiden ja muun metallijätteen vastaanottoon, keräämiseen, lajitteluun, tilapäiseen varastointiin, kuormaukseen jatkokäsittelyyn kuljetusta varten ja kaapeleiden käsittelyyn hakijan antamien selvitysten mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin.

1. Laitoksella saa vastaanottaa, lajitella, käsitellä, ja välivarastoida seuraavia valtioneuvoston asetuksen 179/2012 liitteen 4 mukaisia jätenimikkeitä: 17 04 01, 17 04 03, 17 04 04, 17 04 02, 17 04 11, 17 04 05, 17 04 07, 16 01 17, 16 08 01, 16 06 01*, 12 01 01, 15 01 04, 19 12 02, 20 01 40
   
   Muiden kuin edellä mainittujen jätteiden vastaanotto alueelle on kielletty, kuten myös edellä mainitusta poikkeava käsittely. Vastaanotettavat jätteet eivät saa sisältää elintarvikejätteitä.
   
   Jätteen laadun toteamiseksi kuormat on tarkastettava silmämääräisesti ennen niiden vastaanottoa laitokselle. Mikäli alueelle tuodussa kuormassa on muuta jätettä kuin mitä alueelle on sallittua tuoda, kuorma on palautettava lähettäjälle tai ohjattava sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kuorman sisältämää jätettä. (YSL 52 ja 58 §, JL 15 § ja 29 §)
    
2. Vastaanotettavien jätteiden määrä saa olla enintään 3 000 tonnia vuodessa. Suurin kerrallaan varastoitava määrä on 172 tonnia, joista romuakkujen osuus saa olla enintään 20 tonnia.
   
   Edellä mainittujen kerrallaan varastoitavien jätteiden määrien täyttyessä alueelle ei saa vastaanottaa uutta jätettä ennen kuin varastointimäärät saadaan jätteen edelleen toimitusten myötä pysymään luvallisella tasolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla reaaliaikainen tieto alueella varastoituna olevan jätteen määrästä. (YSL 52 ja 58 §)
    
3. Toimintaa saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo 8.00 - 18.00. (YSL 52 §)
    
4. Tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden vastaanotto on tehtävä yhteistoiminnassa tuottajan kanssa. Renku Oy:n on tehtävä kyseisen tuottajan tai tuottajayhteisön kanssa kirjallinen sopimus tai vastaava asiakirja, josta selviää yhteistyökumppanin nimi ja yhteistoiminnan alkamispäivä. Asiakirjasta on myös selvittävä, mitä tuottajavastuun piiriin kuuluvaa jätettä sopimus koskee. Asiakirjat on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (JL 47, 48 §)
   
   Jätteiden käsittely:
    
5. Laitokselle saapuvat jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti omissa kasoissa varastopaikoilla tai vaihtolavoilla tai kyseisen jätteen varastointiin sopivassa astiassa. (YSL 52, 58 §, JL 15 §)
    
6. Mahdolliset jätekuormien mukana alueelle tulevat vähäiset määrät vaarallista jätettä tai muuta jätettä, jota alueelle ei ole lupa ottaa vastaan, on eroteltava muusta jätteestä, varastoitava jätteen laadun edellyttämällä tavalla ja toimitettava jätteen laadun mukaisiin vastaanottopaikkoihin. Nestemäiset vaaralliset jätteet tulee säilyttää ennen niiden pois kuljettamista lukitussa tilassa siten, että ne eivät vuototilanteessa pääse ympäristöön. (YSL 52 ja 58 §, JL 15 §, 17 §, JL 29 §)
    
7. Jätteiden vastaanotto, käsittely, varastointi ja kuormaus on järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu maaperän ja pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa, maiseman rumentumista, roskaantumista, varaston sortumisvaaraa, vaaraa että jätteet leviävät ympäristöön tai usein toistuvaa kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta vastaavaa haittaa tai häiriötä ympäristölle.
   
   Laitoksen piha-alueet on siivottava säännöllisesti. Toimintaa on harjoitettava siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista. Alueelta ympäristöön levinneet jätteet tulee siivota välittömästi. Varastoitavien ja käsiteltävien jätteiden on pysyttävä toiminnanharjoittajan omalla laitosalueella. (YSL 52 ja 58 §, JL 13, 72 - 73 §, NaapL 17 §)
    
8. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on mahdollisuuksien mukaan kerättävä erilleen ja toimitettava edelleen ensisijaisesti uudelleenkäyttöön tai toissijaisesti kierrätykseen tai, mikäli se ei ole mahdollista, hyödynnettäväksi energiana (etusijajärjestys). (JL 8 §, JäteA 12 §)
   Alueelta pois kuljetettavat jätteet tulee toimittaa sellaisiin vastaanottopaikkoihin, joilla on voimassa olevat ympäristöluvat tai vastaavat luvat kyseisen jätteen vastaanottamiseen tai hyödyntämiseen. Jätteiden ulkomailla sijaitseviin käsittelylaitoksiin viennin luvanvaraisuus tulee selvittää Suomen ympäristökeskuksesta. (YSL 52 ja 58 §, JL 29 §)
   Jätteitä kuljettavien yritysten tulee olla hyväksyttyjä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin (JL 94 §)
   Romuakkujen varastoinnissa on noudatettava paristoista ja akuista annettua valtioneuvoston asetusta (520/2014) eli varastointi tulee tehdä tiloissa, joissa on läpäisemättömät pintakerrokset ja soveltuva säänkestävä kate, tai vaihtoehtoisesti varastointi tulee tehdä soveltuvissa säiliöissä.
   
   Vaaralliset jätteet on varastoitava lukittavissa tiloissa, tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa, jotka kestävät niiden kemiallista vaikutusta.
   
   Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava suoja-altaalla tai reunakorokkein varustetussa tilassa siten, että mahdollisessa vuototapauksessa nesteet saadaan kerättyä talteen.
   
   Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin. Vaarallisten jätteiden pakkauksissa on oltava jätteen laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. Pakkaukseen tulee merkitä tarvittavat tiedot ja varoitukset turvallisuuden ja jätteen asiallisen käsittelyn varmistamiseksi. (YSL 16, 17, 52 §, JL 13, 15, 16, 17 §, VNA 520/2014 9 §)
   Laitoksella vastaanotetut jätejakeet ja toiminnassa muodostuvat jätteet on toimitettava edelleen käsittelyyn varastointitilojen riittävyyteen ja laitoksen toimintaan nähden riittävän usein, ettei alueelle muodostu ympäristöä ja maisemaan rumentavaa varastoa.
   
   Vaaralliset jätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, vastaanottajalle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja/tai käsittely. Vaarallisia jätteitä ja rakennus- ja purkujätteitä vastaanotettaessa ja luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava jätelain 121 §:n mukainen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (YSL 52, 58 §, JL 8, 29, 121 §, VNA 179/2012 24 §)
   Asiaton pääsy ja jätteen luvaton tuonti laitosalueelle on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin. Laitosalueen portit on pidettävä lukittuina muina kuin laitoksen aukioloaikoina. (YSL 52 §)
   
   Ympäristöhaittojen ehkäisy:
   Toiminnan aiheuttama keskiäänitaso lähimpien asuinrakennusten ulkopuolella ei saa ylittää 55 dB LAeq. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista ohjearvoon. (YSL 52 §)
   Kuorma-autoliikenteestä sekä jätteiden kuormauksesta, lajittelusta ja käsittelystä aiheutuvan pölyämisen estämiseksi ajoväylät, laitoksen piha ja jätekasat on pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä tarvittaessa esimerkiksi kastelemalla tai suolaamalla. Kuormat on tarvittaessa peitettävä niin, ettei kuljetuksista aiheudu pölyämistä tai roskaantumista.
   
   Toiminta tulee keskeyttää, mikäli pölyämistä ei saada hallintaan edellä mainituin toimenpitein. (YSL 52 §, JL 72 - 73 §)
   Työkoneita saa huoltaa ja tankata vain huoltohallissa, laitoksen piha-alueella ei saa huoltaa, tankata tai pestä kalustoa.
   Mahdollisesti haitta-ainevalumia aiheuttava toiminta (pölyävien jätejakeiden varastointi ja käsittely) on sijoitettava päällystetyille alueille. Laitoksen pölyntorjunnan kasteluvesistä ja hulevesistä ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa pohja- ja pintavesille. Tarvittaessa hulevedet tulee käsitellä ennen niiden johtamista vesistöön.
   Nestemäiset kemikaalit ja jätteet on varastoitava tavalla, jolla estetään kemikaalien ja jätteiden pääsy vahinkotilanteessa ympäristöön. Työkoneiden käyttämä polttoaine on varastoitava kaksoisvaipallisessa säiliössä tai säiliö on varustettava kiinteällä nestetiiviillä valuma-altaalla. Altaan tilavuuden on oltava vähintään 110 % säiliön tilavuudesta.
   
   Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava suoja-altaalla tai reunakorokkein varustetussa tilassa siten, että mahdollisessa vuototapauksessa nesteet saadaan kerättyä talteen. (YSL 16, 17, 52 §) 
   
   Poikkeustilanteet:
   Vahinko- tai onnettomuustilanteessa maahan päässeet vaaralliset kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Vahinkotapausten varalta toiminnanharjoittajalla on oltava imeytysainetta ja kalustoa vuotojen keräämiseksi. Häiriötilanteista tai onnettomuuksista kuten öljyvuodoista, joissa syntyy päästöjä maaperään tai vesistöön tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa sekä muista poikkeavista tilanteista on ilmoitettava viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja pelastuslaitokselle. Ympäristö- ja lupajaosto voi ilmoituksen johdosta antaa määräyksiä, jotka ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi tai maaperän puhdistamiseksi. (YSL 52, 58 ja 134 §)
   
   Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi:
   Jätteenkäsittelyaseman toimintaa ja toiminnan tarkkailua varten on nimettävä näistä asioista vastuussa oleva asemanhoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Mikäli vastuuhenkilö muuttuu, on muutoksesta ilmoitettava viipymättä. (YSL 52 §, JL 141 §)
   Toiminnasta on pidettävä kirjaa jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kirjallinen raportti, joka sisältää ainakin seuraavat edellistä toimintavuotta koskevat tiedot:
   
   - vastaanotettujen jätteiden määrät ja jätenimikkeet
   - edelleen toimitettujen jätteiden määrät jätenimikkeittäin ja toimituspaikoittain eriteltyinä
   - vuoden lopussa varastoituna olleiden jätteiden määrät jätenimikkeittäin
   - tiedot merkittävistä häiriötilanteista (onnettomuudet, jätteen enimmäisvarastointimäärän ylitykset tms.) ja niihin liittyneistä toimenpiteistä. (JL 118, 121 - 122 §, JäteA  22 §)
   Ympäristöseuranta- ja valvontayksikölle tulee ennen toiminnan aloittamista toimittaa jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma (JL 120 §, VNA 179/2012, 25 §) 
   
   Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen:
   Toiminnan tai toiminnanharjoittajan muutoksista ja toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.
   
   Toiminnan lopettamisen jälkeen toiminta-alue on saatettava viipymättä sellaiseen tilaan, että siitä ei aiheudu käytöstä poistamisen jälkeen vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista eikä muuta haittaa.
   
   Toiminnanharjoittajan on esitettävä viimeistään puoli vuotta ennen toiminnan lopettamista ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle yksityiskohtainen suunnitelma rakenteiden ja laitteistojen poistamisesta, vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista sekä toiminta-alueen ja sen ympäristön jälkihoidosta ja kunnostustarpeesta. Selvityksen perusteella ympäristö- ja lupajaosto voi antaa määräyksiä toiminta-alueen kunnostamisesta. (YSL 29, 52, 89 ja 170 §, JL 72-73 §, JäteA 13 §) 
   
   Vakuus:
   Renku Oy:n tulee asettaa ennen tämän päätöksen mukaisen toiminnan aloittamista Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 2 500,00 euron suuruinen vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi toiminnan loppuessa kyseisessä toimipisteessä. Vakuuden tulee olla voimassa toistaiseksi. (YSL 59 - 61 §)
9. Alueelta pois kuljetettavat jätteet tulee toimittaa sellaisiin vastaanottopaikkoihin, joilla on voimassa olevat ympäristöluvat tai vastaavat luvat kyseisen jätteen vastaanottamiseen tai hyödyntämiseen. Jätteiden ulkomailla sijaitseviin käsittelylaitoksiin viennin luvanvaraisuus tulee selvittää Suomen ympäristökeskuksesta. (YSL 52 ja 58 §, JL 29 §)
    
10. Jätteitä kuljettavien yritysten tulee olla hyväksyttyjä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin (JL 94 §)
    Romuakkujen varastoinnissa on noudatettava paristoista ja akuista annettua valtioneuvoston asetusta (520/2014) eli varastointi tulee tehdä tiloissa, joissa on läpäisemättömät pintakerrokset ja soveltuva säänkestävä kate, tai vaihtoehtoisesti varastointi tulee tehdä soveltuvissa säiliöissä.
    
    Vaaralliset jätteet on varastoitava lukittavissa tiloissa, tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa, jotka kestävät niiden kemiallista vaikutusta.
    
    Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava suoja-altaalla tai reunakorokkein varustetussa tilassa siten, että mahdollisessa vuototapauksessa nesteet saadaan kerättyä talteen.
    
    Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin. Vaarallisten jätteiden pakkauksissa on oltava jätteen laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. Pakkaukseen tulee merkitä tarvittavat tiedot ja varoitukset turvallisuuden ja jätteen asiallisen käsittelyn varmistamiseksi. (YSL 16, 17, 52 §, JL 13, 15, 16, 17 §, VNA 520/2014 9 §)
    Laitoksella vastaanotetut jätejakeet ja toiminnassa muodostuvat jätteet on toimitettava edelleen käsittelyyn varastointitilojen riittävyyteen ja laitoksen toimintaan nähden riittävän usein, ettei alueelle muodostu ympäristöä ja maisemaan rumentavaa varastoa.
    
    Vaaralliset jätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, vastaanottajalle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja/tai käsittely. Vaarallisia jätteitä ja rakennus- ja purkujätteitä vastaanotettaessa ja luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava jätelain 121 §:n mukainen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (YSL 52, 58 §, JL 8, 29, 121 §, VNA 179/2012 24 §)
    Asiaton pääsy ja jätteen luvaton tuonti laitosalueelle on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin. Laitosalueen portit on pidettävä lukittuina muina kuin laitoksen aukioloaikoina. (YSL 52 §)
    
    Ympäristöhaittojen ehkäisy:
    Toiminnan aiheuttama keskiäänitaso lähimpien asuinrakennusten ulkopuolella ei saa ylittää 55 dB LAeq. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista ohjearvoon. (YSL 52 §)
    Kuorma-autoliikenteestä sekä jätteiden kuormauksesta, lajittelusta ja käsittelystä aiheutuvan pölyämisen estämiseksi ajoväylät, laitoksen piha ja jätekasat on pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä tarvittaessa esimerkiksi kastelemalla tai suolaamalla. Kuormat on tarvittaessa peitettävä niin, ettei kuljetuksista aiheudu pölyämistä tai roskaantumista.
    
    Toiminta tulee keskeyttää, mikäli pölyämistä ei saada hallintaan edellä mainituin toimenpitein. (YSL 52 §, JL 72 - 73 §)
    Työkoneita saa huoltaa ja tankata vain huoltohallissa, laitoksen piha-alueella ei saa huoltaa, tankata tai pestä kalustoa.
    Mahdollisesti haitta-ainevalumia aiheuttava toiminta (pölyävien jätejakeiden varastointi ja käsittely) on sijoitettava päällystetyille alueille. Laitoksen pölyntorjunnan kasteluvesistä ja hulevesistä ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa pohja- ja pintavesille. Tarvittaessa hulevedet tulee käsitellä ennen niiden johtamista vesistöön.
    Nestemäiset kemikaalit ja jätteet on varastoitava tavalla, jolla estetään kemikaalien ja jätteiden pääsy vahinkotilanteessa ympäristöön. Työkoneiden käyttämä polttoaine on varastoitava kaksoisvaipallisessa säiliössä tai säiliö on varustettava kiinteällä nestetiiviillä valuma-altaalla. Altaan tilavuuden on oltava vähintään 110 % säiliön tilavuudesta.
    
    Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava suoja-altaalla tai reunakorokkein varustetussa tilassa siten, että mahdollisessa vuototapauksessa nesteet saadaan kerättyä talteen. (YSL 16, 17, 52 §) 
    
    Poikkeustilanteet:
    Vahinko- tai onnettomuustilanteessa maahan päässeet vaaralliset kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Vahinkotapausten varalta toiminnanharjoittajalla on oltava imeytysainetta ja kalustoa vuotojen keräämiseksi. Häiriötilanteista tai onnettomuuksista kuten öljyvuodoista, joissa syntyy päästöjä maaperään tai vesistöön tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa sekä muista poikkeavista tilanteista on ilmoitettava viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja pelastuslaitokselle. Ympäristö- ja lupajaosto voi ilmoituksen johdosta antaa määräyksiä, jotka ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi tai maaperän puhdistamiseksi. (YSL 52, 58 ja 134 §)
    
    Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi:
    Jätteenkäsittelyaseman toimintaa ja toiminnan tarkkailua varten on nimettävä näistä asioista vastuussa oleva asemanhoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Mikäli vastuuhenkilö muuttuu, on muutoksesta ilmoitettava viipymättä. (YSL 52 §, JL 141 §)
    Toiminnasta on pidettävä kirjaa jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kirjallinen raportti, joka sisältää ainakin seuraavat edellistä toimintavuotta koskevat tiedot:
    
    - vastaanotettujen jätteiden määrät ja jätenimikkeet
    - edelleen toimitettujen jätteiden määrät jätenimikkeittäin ja toimituspaikoittain eriteltyinä
    - vuoden lopussa varastoituna olleiden jätteiden määrät jätenimikkeittäin
    - tiedot merkittävistä häiriötilanteista (onnettomuudet, jätteen enimmäisvarastointimäärän ylitykset tms.) ja niihin liittyneistä toimenpiteistä. (JL 118, 121 - 122 §, JäteA  22 §)
    Ympäristöseuranta- ja valvontayksikölle tulee ennen toiminnan aloittamista toimittaa jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma (JL 120 §, VNA 179/2012, 25 §) 
    
    Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen:
    Toiminnan tai toiminnanharjoittajan muutoksista ja toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.
    
    Toiminnan lopettamisen jälkeen toiminta-alue on saatettava viipymättä sellaiseen tilaan, että siitä ei aiheudu käytöstä poistamisen jälkeen vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista eikä muuta haittaa.
    
    Toiminnanharjoittajan on esitettävä viimeistään puoli vuotta ennen toiminnan lopettamista ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle yksityiskohtainen suunnitelma rakenteiden ja laitteistojen poistamisesta, vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista sekä toiminta-alueen ja sen ympäristön jälkihoidosta ja kunnostustarpeesta. Selvityksen perusteella ympäristö- ja lupajaosto voi antaa määräyksiä toiminta-alueen kunnostamisesta. (YSL 29, 52, 89 ja 170 §, JL 72-73 §, JäteA 13 §) 
    
    Vakuus:
    Renku Oy:n tulee asettaa ennen tämän päätöksen mukaisen toiminnan aloittamista Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 2 500,00 euron suuruinen vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi toiminnan loppuessa kyseisessä toimipisteessä. Vakuuden tulee olla voimassa toistaiseksi. (YSL 59 - 61 §)
11. Romuakkujen varastoinnissa on noudatettava paristoista ja akuista annettua valtioneuvoston asetusta (520/2014) eli varastointi tulee tehdä tiloissa, joissa on läpäisemättömät pintakerrokset ja soveltuva säänkestävä kate, tai vaihtoehtoisesti varastointi tulee tehdä soveltuvissa säiliöissä.
    
    Vaaralliset jätteet on varastoitava lukittavissa tiloissa, tiiviissä, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa, jotka kestävät niiden kemiallista vaikutusta.
    
    Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava suoja-altaalla tai reunakorokkein varustetussa tilassa siten, että mahdollisessa vuototapauksessa nesteet saadaan kerättyä talteen.
    
    Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin. Vaarallisten jätteiden pakkauksissa on oltava jätteen laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. Pakkaukseen tulee merkitä tarvittavat tiedot ja varoitukset turvallisuuden ja jätteen asiallisen käsittelyn varmistamiseksi. (YSL 16, 17, 52 §, JL 13, 15, 16, 17 §, VNA 520/2014 9 §)
     
12. Laitoksella vastaanotetut jätejakeet ja toiminnassa muodostuvat jätteet on toimitettava edelleen käsittelyyn varastointitilojen riittävyyteen ja laitoksen toimintaan nähden riittävän usein, ettei alueelle muodostu ympäristöä ja maisemaan rumentavaa varastoa.
    
    Vaaralliset jätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, vastaanottajalle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja/tai käsittely. Vaarallisia jätteitä ja rakennus- ja purkujätteitä vastaanotettaessa ja luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava jätelain 121 §:n mukainen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (YSL 52, 58 §, JL 8, 29, 121 §, VNA 179/2012 24 §)
     
13. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton tuonti laitosalueelle on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin. Laitosalueen portit on pidettävä lukittuina muina kuin laitoksen aukioloaikoina. (YSL 52 §)
    
    Ympäristöhaittojen ehkäisy:
    Toiminnan aiheuttama keskiäänitaso lähimpien asuinrakennusten ulkopuolella ei saa ylittää 55 dB LAeq. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista ohjearvoon. (YSL 52 §)
    Kuorma-autoliikenteestä sekä jätteiden kuormauksesta, lajittelusta ja käsittelystä aiheutuvan pölyämisen estämiseksi ajoväylät, laitoksen piha ja jätekasat on pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä tarvittaessa esimerkiksi kastelemalla tai suolaamalla. Kuormat on tarvittaessa peitettävä niin, ettei kuljetuksista aiheudu pölyämistä tai roskaantumista.
    
    Toiminta tulee keskeyttää, mikäli pölyämistä ei saada hallintaan edellä mainituin toimenpitein. (YSL 52 §, JL 72 - 73 §)
    Työkoneita saa huoltaa ja tankata vain huoltohallissa, laitoksen piha-alueella ei saa huoltaa, tankata tai pestä kalustoa.
    Mahdollisesti haitta-ainevalumia aiheuttava toiminta (pölyävien jätejakeiden varastointi ja käsittely) on sijoitettava päällystetyille alueille. Laitoksen pölyntorjunnan kasteluvesistä ja hulevesistä ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa pohja- ja pintavesille. Tarvittaessa hulevedet tulee käsitellä ennen niiden johtamista vesistöön.
    Nestemäiset kemikaalit ja jätteet on varastoitava tavalla, jolla estetään kemikaalien ja jätteiden pääsy vahinkotilanteessa ympäristöön. Työkoneiden käyttämä polttoaine on varastoitava kaksoisvaipallisessa säiliössä tai säiliö on varustettava kiinteällä nestetiiviillä valuma-altaalla. Altaan tilavuuden on oltava vähintään 110 % säiliön tilavuudesta.
    
    Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava suoja-altaalla tai reunakorokkein varustetussa tilassa siten, että mahdollisessa vuototapauksessa nesteet saadaan kerättyä talteen. (YSL 16, 17, 52 §) 
    
    Poikkeustilanteet:
    Vahinko- tai onnettomuustilanteessa maahan päässeet vaaralliset kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Vahinkotapausten varalta toiminnanharjoittajalla on oltava imeytysainetta ja kalustoa vuotojen keräämiseksi. Häiriötilanteista tai onnettomuuksista kuten öljyvuodoista, joissa syntyy päästöjä maaperään tai vesistöön tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa sekä muista poikkeavista tilanteista on ilmoitettava viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja pelastuslaitokselle. Ympäristö- ja lupajaosto voi ilmoituksen johdosta antaa määräyksiä, jotka ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi tai maaperän puhdistamiseksi. (YSL 52, 58 ja 134 §)
    
    Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi:
    Jätteenkäsittelyaseman toimintaa ja toiminnan tarkkailua varten on nimettävä näistä asioista vastuussa oleva asemanhoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Mikäli vastuuhenkilö muuttuu, on muutoksesta ilmoitettava viipymättä. (YSL 52 §, JL 141 §)
    Toiminnasta on pidettävä kirjaa jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kirjallinen raportti, joka sisältää ainakin seuraavat edellistä toimintavuotta koskevat tiedot:
    
    - vastaanotettujen jätteiden määrät ja jätenimikkeet
    - edelleen toimitettujen jätteiden määrät jätenimikkeittäin ja toimituspaikoittain eriteltyinä
    - vuoden lopussa varastoituna olleiden jätteiden määrät jätenimikkeittäin
    - tiedot merkittävistä häiriötilanteista (onnettomuudet, jätteen enimmäisvarastointimäärän ylitykset tms.) ja niihin liittyneistä toimenpiteistä. (JL 118, 121 - 122 §, JäteA  22 §)
    Ympäristöseuranta- ja valvontayksikölle tulee ennen toiminnan aloittamista toimittaa jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma (JL 120 §, VNA 179/2012, 25 §) 
    
    Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen:
    Toiminnan tai toiminnanharjoittajan muutoksista ja toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.
    
    Toiminnan lopettamisen jälkeen toiminta-alue on saatettava viipymättä sellaiseen tilaan, että siitä ei aiheudu käytöstä poistamisen jälkeen vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista eikä muuta haittaa.
    
    Toiminnanharjoittajan on esitettävä viimeistään puoli vuotta ennen toiminnan lopettamista ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle yksityiskohtainen suunnitelma rakenteiden ja laitteistojen poistamisesta, vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista sekä toiminta-alueen ja sen ympäristön jälkihoidosta ja kunnostustarpeesta. Selvityksen perusteella ympäristö- ja lupajaosto voi antaa määräyksiä toiminta-alueen kunnostamisesta. (YSL 29, 52, 89 ja 170 §, JL 72-73 §, JäteA 13 §) 
    
    Vakuus:
    Renku Oy:n tulee asettaa ennen tämän päätöksen mukaisen toiminnan aloittamista Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 2 500,00 euron suuruinen vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi toiminnan loppuessa kyseisessä toimipisteessä. Vakuuden tulee olla voimassa toistaiseksi. (YSL 59 - 61 §)
14. Toiminnan aiheuttama keskiäänitaso lähimpien asuinrakennusten ulkopuolella ei saa ylittää 55 dB LAeq. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista ohjearvoon. (YSL 52 §)
     
15. Kuorma-autoliikenteestä sekä jätteiden kuormauksesta, lajittelusta ja käsittelystä aiheutuvan pölyämisen estämiseksi ajoväylät, laitoksen piha ja jätekasat on pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä tarvittaessa esimerkiksi kastelemalla tai suolaamalla. Kuormat on tarvittaessa peitettävä niin, ettei kuljetuksista aiheudu pölyämistä tai roskaantumista.
    
    Toiminta tulee keskeyttää, mikäli pölyämistä ei saada hallintaan edellä mainituin toimenpitein. (YSL 52 §, JL 72 - 73 §)
     
16. Työkoneita saa huoltaa ja tankata vain huoltohallissa, laitoksen piha-alueella ei saa huoltaa, tankata tai pestä kalustoa.
     
17. Mahdollisesti haitta-ainevalumia aiheuttava toiminta (pölyävien jätejakeiden varastointi ja käsittely) on sijoitettava päällystetyille alueille. Laitoksen pölyntorjunnan kasteluvesistä ja hulevesistä ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa pohja- ja pintavesille. Tarvittaessa hulevedet tulee käsitellä ennen niiden johtamista vesistöön.
     
18. Nestemäiset kemikaalit ja jätteet on varastoitava tavalla, jolla estetään kemikaalien ja jätteiden pääsy vahinkotilanteessa ympäristöön. Työkoneiden käyttämä polttoaine on varastoitava kaksoisvaipallisessa säiliössä tai säiliö on varustettava kiinteällä nestetiiviillä valuma-altaalla. Altaan tilavuuden on oltava vähintään 110 % säiliön tilavuudesta.
    
    Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava suoja-altaalla tai reunakorokkein varustetussa tilassa siten, että mahdollisessa vuototapauksessa nesteet saadaan kerättyä talteen. (YSL 16, 17, 52 §) 
    
    Poikkeustilanteet:
     
19. Vahinko- tai onnettomuustilanteessa maahan päässeet vaaralliset kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Vahinkotapausten varalta toiminnanharjoittajalla on oltava imeytysainetta ja kalustoa vuotojen keräämiseksi. Häiriötilanteista tai onnettomuuksista kuten öljyvuodoista, joissa syntyy päästöjä maaperään tai vesistöön tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa sekä muista poikkeavista tilanteista on ilmoitettava viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja pelastuslaitokselle. Ympäristö- ja lupajaosto voi ilmoituksen johdosta antaa määräyksiä, jotka ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi tai maaperän puhdistamiseksi. (YSL 52, 58 ja 134 §)
    
    Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi:
     
20. Jätteenkäsittelyaseman toimintaa ja toiminnan tarkkailua varten on nimettävä näistä asioista vastuussa oleva asemanhoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Mikäli vastuuhenkilö muuttuu, on muutoksesta ilmoitettava viipymättä. (YSL 52 §, JL 141 §)
     
21. Toiminnasta on pidettävä kirjaa jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kirjallinen raportti, joka sisältää ainakin seuraavat edellistä toimintavuotta koskevat tiedot:
    
    - vastaanotettujen jätteiden määrät ja jätenimikkeet
    - edelleen toimitettujen jätteiden määrät jätenimikkeittäin ja toimituspaikoittain eriteltyinä
    - vuoden lopussa varastoituna olleiden jätteiden määrät jätenimikkeittäin
    - tiedot merkittävistä häiriötilanteista (onnettomuudet, jätteen enimmäisvarastointimäärän ylitykset tms.) ja niihin liittyneistä toimenpiteistä. (JL 118, 121 - 122 §, JäteA  22 §)
     
22. Ympäristöseuranta- ja valvontayksikölle tulee ennen toiminnan aloittamista toimittaa jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma (JL 120 §, VNA 179/2012, 25 §) 
    
    Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen:
     
23. Toiminnan tai toiminnanharjoittajan muutoksista ja toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.
    
    Toiminnan lopettamisen jälkeen toiminta-alue on saatettava viipymättä sellaiseen tilaan, että siitä ei aiheudu käytöstä poistamisen jälkeen vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista eikä muuta haittaa.
    
    Toiminnanharjoittajan on esitettävä viimeistään puoli vuotta ennen toiminnan lopettamista ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle yksityiskohtainen suunnitelma rakenteiden ja laitteistojen poistamisesta, vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista sekä toiminta-alueen ja sen ympäristön jälkihoidosta ja kunnostustarpeesta. Selvityksen perusteella ympäristö- ja lupajaosto voi antaa määräyksiä toiminta-alueen kunnostamisesta. (YSL 29, 52, 89 ja 170 §, JL 72-73 §, JäteA 13 §) 
    
    Vakuus:
     
24. Renku Oy:n tulee asettaa ennen tämän päätöksen mukaisen toiminnan aloittamista Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 2 500,00 euron suuruinen vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi toiminnan loppuessa kyseisessä toimipisteessä. Vakuuden tulee olla voimassa toistaiseksi. (YSL 59 - 61 §)

Perustelut

Yleisperustelut

Renku Oy:n jätteenkäsittelylaitoksen toiminta lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnanharjoittajalla on toimintaan riittävä asiantuntemus.

Lupamääräysten perustelut

1. Toiminnanharjoittaja on hakenut lupaa määräyksen mukaiseen jätteiden käsittelyyn eikä lupa oikeuta muunlaisen jätteen vastaanottoon tai muuhun käsittelyyn. Elintarvikejätteen vastaanotto laitokselle on tarpeen kieltää haju- ja haittaeläinongelmien ehkäisemiseksi. Laitokselle saattaa kuormien seassa kuitenkin kulkeutua myös muuta jätettä, joista on tarpeen antaa määräyksiä.
    
2. Alueella käsiteltävien ja varastoitavien jätteiden määrä on tarpeen määritellä luvan käsittelevän viranomaisen toimivallan mukaan, suurten jätevarastojen syntymisen ehkäisemiseksi ja siitä seuraavien ympäristöhaittojen välttämiseksi. Laitoksen tontin koko rajoittaa sitä, paljon alueella voi kerrallaan varastoida jätteitä. Tieto jätteen määrästä on tarpeen valvonnassa.
    
3. Toiminta-aikaa on rajoitettu, jotta ympäristöön ei aiheudu meluhaittaa yöaikaan ja viikonloppuisin.
    
4. Määräys on tarpeen, koska akut sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu kuuluvat tuottajavastuun piiriin. Määräys on annettu jätelain tuottajavastuun noudattamisen varmistamiseksi ja valvonnallisista syistä.
    
5. Erilaisten jätteiden jatkokäsittelystä ja hyödyntämisestä on tarpeen antaa määräyksiä ympäristöhaittojen välttämiseksi.
    
6. Alueelle saattaa kuormien seassa kulkeutua pieniä määriä muita jätteitä, joiden säilytystä ja jatkokäsittelyä koskien on tarpeen antaa määräyksiä.
    
7. Jätelain 13 §:n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa haittaa. Roskaantumisen aiheuttaja on velvollinen siivoamaan roskaantuneen alueen.
    
8. Jätteen jatkokäsittelyssä on pyrittävä noudattamaan jätelain 8 §:n mukaista etusijajärjestystä.
    
9. Jätteiden jatkokäsittelystä ja hyödyntämisestä on tarpeen antaa määräys ympäristöhaittojen välttämiseksi.
    
10. Jätettä saavat ammattimaisesti kuljettaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytyt toiminnanharjoittajat.
     
11. Vaarallisten jätteiden varastointimääräykset ovat tarpeen, jotta toiminnasta ei aiheutuisi vaaraa tai haittaa turvallisuudelle, terveydelle, maaperälle, pohjavedelle tai muulle ympäristölle. Vaarallisten jätteiden pakkaamis- ja merkintävelvollisuus perustuu jätelain 16 §:n. Kielto sekoittaa vaarallisia jätteitä keskenään on annettu jätelain 17 §:n mukaisesti.
     
12. Jätteen ammattimainen käsittely on luvanvaraista. Siirtoasiakirjamenettelyllä voidaan varmistaa, että käsitellyt jätteet ovat tämän ympäristöluvan mukaisia ja että ne on toimitettu luvallisiin vastaanottopaikkoihin.
     
13. Määräys ulkopuolisten pääsyn ja jätteen luvattoman tuonnin estämisestä on tarpeen, jotta voidaan torjua ympäröivän alueen roskaantumista ja maisemahaittoja. Laitosalueen porttien lukitseminen muina kuin aukioloaikoina estää osaltaan alueen luvattoman käytön ja vähentää ilkivaltaa.
     
14. Määräys on tarpeen toiminnasta aiheutuvien meluhaittojen ehkäisemiseksi.
     
15. Pölynsidontatoimenpiteillä vähennetään asemalle tulevasta liikenteestä ja jätteiden käsittelystä aiheutuvia pölyhaittoja erityisesti kuivina aikoina.
     
16. Määräys on annettu vesiin kohdistuvista päästöistä aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi.
     
17. Määräys on annettu vesiin kohdistuvista päästöistä aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi.
     
18. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien varastointia koskevalla määräyksellä estetään kemikaalien pääsy maaperään ja siitä aiheutuva maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantuminen.
     
19. Määräykset ovat tarpeen maaperän, pohjaveden ja vesistön pilaantumisen estämiseksi.
     
20. Tieto vastuuhenkilöstä on tarpeen toiminnan valvontaa varten.
     
21. Kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten.
     
22. Jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma ja pölyntorjuntajärjestelmän kuvaus ovat tarpeen valvontaa varten.
     
23. Tiedot ovat tarpeen mahdollisten ympäristön pilaantumisen estämistä tai jätehuoltoa koskevien määräysten antamiseksi.
     
24. Jätteenkäsittelytoiminnan vakuus asetetaan asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa ja sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden suuruus on arvioitu alueella kerrallaan varastoitavan jätemäärän kuormauksen, poiskuljetuksen ja käsittelyn sekä alueen siistimisen aiheuttamista kustannuksista alueella varastoitavien jätteiden tämän hetkisten vastaanottohintojen mukaan.

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Lupapäätöksen muuttamisen ja peruuttamisen perusteista on säädetty ympäristönsuojelulain 89 ja 93 §:ssä.

Päätöksen täytäntöönpano

Ympäristö- ja lupajaosto päättää määrätä, että päätöksen mukainen toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen ennen kuin päätös on tullut lainvoimaiseksi, jos hakija asettaa ennen toiminnan aloittamista Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 2 500,00 euron suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. (YSL 199 §)

Määräystä annettaessa otetaan huomioon, että kyseessä oleva toiminta ei merkittävästi lisää alueella ennestään olevien toimintojen tuottamaa ympäristökuormitusta eikä siitä voi aiheutua pysyvää ympäristön pilaantumista. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Vielä ympäristö- ja lupajaosto päättää määrätä, että lupapäätöksen tullessa lainvoimaiseksi mainittu 2 500,00 euron vakuus muutetaan lupamääräysten kohdassa 16 määrätyksi ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaiseksi vakuudeksi. (YSL 59 ja 199 §)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 1, 5, 6-8, 16, 17, 27, 29, 34, 43, 44, 48, 49, 52, 58-62, 66, 70, 83, 85, 87, 89, 93, 94, 134, 170, 172, 190, 191, 198, 199, 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 3, 4, 6, 11, 13-15 §

Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15, 16, 17, 29, 47, 48, 72, 73, 94, 100, 118, 120, 121, 122, 141 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 12, 13, 22, 24 ja 25 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston asetus paristoista ja akuista (520/2014) 9 §

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston 12.4.2019 (91 §) hyväksymän taksan mukainen ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on 4 410,00 euroa ja vakuuden käsittelymaksu 225 euroa, yhteensä 4 635 euroa. Lasku toimitetaan erikseen Helsingin kaupungin Taloushallintopalveluliikelaitoksesta.

Lupapäätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-jaaineistot/ilmoitukset/.

Kuulutus julkaistaan 24.6.2021. Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Valitusaika päättyy 2.8.2021 klo 16.15. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös lähetään tiedoksi hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet, valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille sekä lausunnon antaneille viranomaisille. Päätöksestä ilmoitetaan muistutuksen ja mielipiteen esittäneille sekä niille, jotka ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet. Kuulutus annetaan tiedoksi myös niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.

Esittelijä

va. yksikön päällikkö

Jari-Pekka Pääkkönen

Lisätiedot

Carita Kuparinen, ympäristötarkastaja, puhelin: 310 25927

carita.kuparinen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä

va. yksikön päällikkö

Jari-Pekka Pääkkönen

Lisätiedot

Carita Kuparinen, ympäristötarkastaja, puhelin: 310 25927

carita.kuparinen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

.