§ 97

Anifix Oy (aiemmin Gles Kierrätys Oy perustettavan yhtiön lukuun), ympäristölupa ja aloituslupa, betoni- ja tiilijätteen sekä maa-ainesten käsittely ja betonijätteen hyödyntäminen alueen maanrakentamisessa, Tattariharju

HEL 2019-006080 T 11 01 00 00

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti seuraavaa ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee betoni- ja tiilijätteen sekä maa-ainesten käsittelytoimintoja ja betonijätteen hyödyntämistä alueen maanrakentamisessa Helsingin 38. kaupunginosassa (Malmi) kiinteistöillä 91-418-1-58 ja 91-418-6-146. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaiseen aloituslupahakemukseen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakija

Anifix Oy

Y-tunnus: 1080230-6

Kalkkikiventie 5, 04300 TUUSULA

Toiminta ja sen sijainti

Toiminta sijoittuu Helsingin 38. kaupunginosaan (Malmi) kiinteistöille 91-418-1-58 ja 91-418-6-146 (os. Masuunikuja 3, 00700 Helsinki).

Luvan hakemisen peruste

Ympäristönsuojelulaki (YSL, 527/2014) 27 § ja liite 1 taulukko 2 kohta 13 f (Muu kuin taulukon 2 kohdissa 13 a, b ja e tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista).

Lupaviranomaisen toimivalta

Ympäristönsuojeluasetuksen (YSA, 713/2014) 2 §:n kohdan 12 b (pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle 50 000 tonnia vuodessa) perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto).

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on tullut vireille 29.10.2019. Hakemusta on täydennetty 10.12.2019. Hakemukseen on toimitettu 25.2.2020 korvaava hakemus, joka korvaa kokonaisuudessaan vanhan hakemuksen.

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne

Uudenmaan voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmässä 2017 hankealue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle. Hankealueen luoteispuolella on merkitty maakaasun runkoputkilinja. Suunnitteilla olevassa maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeeksi.

Alueella on voimassa 7.11.2018 hyväksytty asemakaava (12480), missä alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T) sekä suojaviheralueeksi (EV).

Helsingin kaupunki on vuokrannut Teollisuus- ja varastotarkoitusta varten Gles Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun (2612128-1) 20 605 m2 suuruisen ohjeellisen kaavatontin 91-38-171-32 (vuokrasopimus 10.12.2019). Kaavayksikön kiinteistöt ovat 91-895-2-9, 91-418-6-146, 91-418-1-58 ja 91-418-1-59. Vuokra-aika on 1.1.2020-31.12.2049.

Vuokrasopimukseen on kirjattu, että vuokra-alueella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimus (Golder Associates Oy, 2.3.2011). Alueella on todettu kynnysarvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sekä jätejakeita. Vuokralaisen on otettava ne huomioon kaikessa maanrakentamisessa. Vuokra-alueella on tehtävä maaperän lisätutkimuksia ennen rakentamista. Tarvittaessa maaperä puhdistetaan rakentamisen yhteydessä ympäristöviranomaisen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Vuokralaisen tulee esittää tutkimusten ja mahdollisen puhdistuksen suunnittelua varten vuokranantajalle suunnitelma vuokra-alueen maarakennustöistä heti, kun kaivettavat alueet ovat tiedossa. Vuokralaisen tulee ilmoittaa vuokranantajalle maanrakentamisen aloitusajankohta viimeistään kaksi viikkoa ennen töiden aloittamista. Vuokralaisen on otettava huomioon tutkimisesta ja puhdistamisesta mahdollisesti aiheutuva töiden hidastuminen. 

Vuokrasopimukseen on kirjattu, että mikäli vuokra-alueen maaperään on sijoitettu jätettä tai luontaisista maa-aineksista poikkeavia materiaaleja, vuokralainen on velvollinen poistamaan ne vuokra-ajan päättyessä.

Alueelle on vireillä maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisemalupa (LP-091-2019-07222) kiinteistöille 91-418-1-58 ja -59 alueen raivaamiselle, puuston kaadolle, pintamaiden poistolle, hulevesien johtamiselle ja tonttien täyttämiselle. Luvalla on tarkoitus tehdä 1-3 metriä paksu täyttöpatja louheesta tai muusta luvallisesta kiviaineksesta myöhemmän rakentamisen valmistelemiseksi. Rakenne tulee painumaan siten, että lopullisen pinnan korkeus ja muoto ovat hallittavissa. Ennen täyttöä tontti raivataan, sillä olevat puut kaadetaan ja pintamaat poistetaan.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) 31.1.2020 antamien tietojen mukaan suunnittelualue ei tällä hetkellä kuulu vesihuollon toiminta-alueeseen, eikä sillä ole näin ollen vesihuoltolain mukaista velvoitetta liittyä HSY:n hulevesiverkostoon.

Hulevedet johdetaan Helsingin kaupungin alueella olevaan uomaan. Kaupunkiympäristön toimialan Alueidenkäyttö–yksikkö edustaa hulevesien johtamiseen liittyvissä kysymyksissä kaupunkia maanomistajana. Yksikön 1.4.2020 antamien tietojen mukaan asiassa ei ole luvitettavaa, koska kyse on hulevesien määrän muuttumisesta ilman niiden johtamiseen tarvittavia rakenteita, ja että mahdollisten rakennuslupien yhteydessä hulevesiasia katsotaan tarvittaessa uudestaan.

Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö

Sijaintialue ja lähimmät häiriintyvät kohteet

Suunnittelualue sijaitsee Helsingin 38. kaupunginosassa (Malmi) kiinteistöillä 91-418-1-58 ja 91-418-6-146 (os. Masuunikuja 3). Suunnittelualue sijoittuu Tattariharjun teollisuusalueelle, jossa toimii ennestään mm. auto-, metalli-, rakennus-, kuljetus, ja metalliteollisuutta. Välittömästi toiminta-alueen kaakkoispuolella sijaitsee Lahdenväylä.

Tällä hetkellä välittömästi suunnittelualueen länsi- ja lounaispuolella sijaitsee pienyritystoimintaa. Suunnittelualueen pohjoispuolelle on suunnittelilla Gles Kierrätys Oy:n kierrätyslaitos, jonka kanssa suunnitteilla oleva jätteenkäsittelylaitos tulee tekemään yhteistyötä. Suunnittelualueen itä- ja kaakkoispuolella sijaitsee Lahdenväylän tiealue.

Toiminnan lähimmät asutut asuinrakennukset sijaitsevat Tattariharjuntien pohjoispuolella, karttatarkastelun perusteella noin 330 metrin päässä toiminta-alueesta. Lähin taajama-asutus sijaitsee noin 800 metrin päässä alueesta itään.

Lähin luonnonsuojelualue on Slåttmossen, joka sijaitsee noin 1,6 km päässä koilliseen.

Maaperä sekä pohja- ja pintavesiolosuhteet

GTK:n Maankamara-palvelusta tulostetun kartan mukaan hankealueen maaperä on pääosin savea ja koilliskulmassa on saraturvealue. Suunnittelualueen maaperä koostuu alueella tehtyjen tutkimusten perusteella lähinnä savesta ja siltistä. Pinnassa on paikoin turvetta. Nykyinen maanpinta on noin tasolla +16,80…+19,30.

Alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lähin luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Tattarisuo, sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä koillisessa. Suunnittelualueella on savi– ja silttikerroksen päällä paikoin orsivesikerros ja alla paineellista pohjavettä. Rakennettavuusselvityksen yhteydessä alueelle asennetussa havaintoputkessa pohjavesipinta oli 17.4.2018 lähellä maan pintaa tasolla +17.8.

Tontin itäreunalla virtaa Viikinoja koillisesta lounaan suuntaan.  Suunnittelualueella on orsivesikerros, joka purkautuu Viikinojaan. Viikinoja laskee Vanhankaupunginlahteen. Hankealue sijaitsee Vantaan päävesistöalueella (21). Hankealue kuuluu Vantaan alaosan valuma-alueeseen (21.01, 2. jakovaihe) kuulumalla Vantaan suun alueen valuma-alueeseen (21.011, 3. jakovaihe). 

Hankealueen kohdalla kulkeva Viikinojan haara saa alkunsa Tattariharjulta, jossa harju purkaa pohjaveden saraturvealueelle. Alueen toimintojen hulevedet sekä Lahdenväylän valumavedet kuormittavat tätä uomaa. Viikinojassa on koekalastuksissa havaittu taimenia, siikaa, haukia ja nahkiaisia, jotka siikaa lukuun ottamatta kutevat ojassa. Taimenta on istutettu Viikinojaan vuodesta 2007 alkaen ja ensimmäiset havainnot luonnonkudusta tehtiin vuonna 2010. Hankealueen viereisestä uoman haarasta ei ole tiedossa koekalastustuloksia tai vesinäytteenottotuloksia Kehä I:n pohjoisen puoliselta alueelta. Kehä I ja Lahdenväylän putkitettu osuus Viikinojan uomasta ei välttämättä muodosta nousuestettä kalastolle.

Toiminnan kuvaus

Yleiskuvaus toiminnasta

Suunnittelualueella otetaan vastaan ja käsitellään rakennuspurun myötä syntyvää betoni- ja tiilijätettä. Käsittely pitää sisällään mm. materiaalin vastaanottoa, seulontaa, murskausta, pulverointia sekä varastokasojen täyttöä ja purkamista. Murskaus tehdään liikkuvalla murskauskalustolla tai vaihtoehtoisesti kauhamurskaimella. Pulverointi tehdään kaivinkoneen pulverointilaitteen avulla. Alueelle rakennettavan kentän rakennusvaiheessa betonimursketta hyödynnetään kenttärakenteisiin. Kentän valmistuttua alueella valmistettava betonimurske toimitetaan hyödynnettäväksi maanrakennuskohteisiin.

Alueella vastaanotetaan myös betonin sekaista pilaantumatonta maa-ainesta sekä välivarastoidaan betoni- ja tiilijätettä. Aluetta käytetään myös betoni– ja tiilijätteen siirtokuormaukseen, jolloin osa betoni– ja tiilijätteestä toimitetaan muihin ympäristöluvallisiin toimipisteisiin käsiteltäväksi.

Vuosittainen betoni- ja tiilijätteen vastaanotto- ja käsittelymäärä on enimmillään 45 000 tonnia ja betonijätettä sisältävän maa-aineksen 4900 tonnia, yhteensä jätettä vastaanotetaan vuosittain enintään 49 500 tonnia. Suurin kertavarasto on betoni- ja tiilijätteellä 10 000 tonnia käsittelemätöntä ja 5000 tonnia käsiteltyä ja betonijätettä sisältäviä maa-aineksia 2000 tonnia.

Kolmena ensimmäisenä toimintavuotena betoni– ja tiilijätettä otetaan vastaan ja murskataan ennen kuin kaikki rakenteet ja katokset on saatu valmiiksi. Tänä aikana vastaanotto ja murskaus tapahtuvat piha-alueella. Sen jälkeen valtaosa toiminnoista tapahtuu katoksissa.

Kentän toteutus

Suunnittelualueen pinta-ala on 1,35 hehtaaria. Alueelle rakennetaan kenttä hyödyntäen purkubetonimursketta täyttöpaksuudella 1-3 metriä. Kenttärakenteisiin hyödynnettävän betonimurskeen määrä on noin 52 000 tonnia.

Toiminta-alueen rakentaminen aloitetaan poistamalla pintamaat ja ojittamalla alue. Luoteisrajalle tehdään salaojitus, johon lähialueen muiden tonttien hulevesikuormitus johdetaan. Kaakkoisrajalle kaivetaan kuivatusoja, jonne betonitäyttöalueen emäksiset hulevedet johdetaan perusmaan leikkauspinnan muotoilun avulla. Ennen betonipenkereen tekoa ja murskaamisen aloitusta toiminta-alueelle rakennetaan myös tulvamitoitettu viivytysallas, johon kaakkoisojan vedet pumpataan ja niiden pH neutraloidaan. Kuopat ja poikittaissuunnassa kulkevat ojat täytetään luonnonkivimurskeella.

Leikkauspintaan savikerroksen päälle asennetaan suodatinkangas estämään betonisen kiintoaineksen sekoittuminen saveen. Betonirakenteen etäisyys kaukolämpö-, vesi-, ja viemärijohdoista on vähintään 2 metriä, Viikinojasta 5-7 metriä ja pohjavedestä 6-12 metriä. Valmista painopengertä pidetään 1-2 vuotta, kunnes toiminta-alueen maanpinta tasataan ja peitetään luonnonkiviaineksella (kalliomurske 0-32mm) sekä tarvittaessa asfaltoidaan. Alueelle rakennetaan sade-vesikaivojärjestelmät ja katokset tontin molemmin puolin. Lisäksi alueelle tulee mahdollisesti vastaanotto-/sosiaalitilat. Valtaosa toiminnoista tapahtuu katoksissa.

Kohteeseen on suunniteltu betonimurskeesta tehtävä esikuormituspenger johtuen rakenteiden painumasta savimaassa. Penkereen paksuus on maksimissaan kolme metriä. Arvioitu täyttömäärä on noin 52 000 t.

Käsiteltävän betonijätteen laatu

Kierrätysasemalla otetaan vastaan betoni– ja tiilijätettä (17 01 01 ja 17 01 01-02), jonka seassa on seuraavia jätejakeita: laatat ja keramiikka (17 01 03), muut kuin nimikkeessä 17 01 06 mainitut betonin, tiilten, laattojen ja keramiikan seokset (17 01 07), muut kuin nimikkeissä 17 09 01, 17 09 02 ja 17 09 03 mainitut rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät sekalaiset jätteet (17-09 04). Lisäksi vastaanotetaan betonijätettä sisältäviä maa-aineksia (17 05 04, muut kuin nimikkeessä 17 05 03 mainitut maa- ja kiviainekset).

Taulukossa on esitetty vastaanotettavien, mekaanisesti käsiteltävien ja välivarastoitavien materiaalien määrät, varastointi ja toimituspaikka.

Jätteet ovat pääosin peräisin yrityksen omilta purku– ja rakennustyömailta, mutta alueella vastaanotetaan muidenkin toimijoiden jätteitä. Alueelle vastaanotetaan rakennustyömaiden betonijätteitä sisältäviä puhtaita maa-aineksia sekä mahdollisesti myös muilta käsittelylaitoksilta rakennusjätteestä eroteltua betoni– ja tiilijätettä. Toiminta-alue rakennetaan maarakennuskelpoisella betoni– ja tiilimurskeella, joka tullaan osittain murskaamaan alueella.

Kohteessa tullaan hyödyntämään tutkittua MARA-kelpoista (eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa annettu valtioneuvoston asetus 843/2017) betonia, jossa haitallisten aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet eivät ylitä VNa 843/2017 liitteessä 1 määritettyjä raja-arvoja. Murske täyttää eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen 843/2017 mukaiset peitetyn kenttärakenteen vaatimukset ja on laadultaan BeM I-III sekä kooltaan 0-90mm.

Käsittelytoiminnot ja -laitteet

Tulevan materiaalin määrä ja laatu kirjataan, minkä jälkeen kuormat ohjataan ominaisuuksien mukaan vastaanotto- ja käsittelyalueille.

Prosessikaavio on seuraava:

Saapuvat ja lähtevät kuormat punnitaan Gles Kierrätys Oy:n kiinteistöllä sijaitsevalla vaa’alla. Vaaka otetaan käyttöön Gles Kierrätys Oy:n kierrätyslaitoksen valmistuttua. Vaaka on kierrätyslaitoksen ja kierrätysaseman yhteisessä käytössä. Betoni– ja tiilijätteet otetaan vastaan ja välivarastoidaan pääasiassa katoksissa.

Betoni- ja tiilijätteen käsittely

Osa betoni– ja tiilijätteestä käsitellään ensin pulveroimalla ja poistamalla pääteräkset sekä tarvittaessa lajittelemalla epäpuhtaudet kuten puu ja muovijakeet pois, jonka jälkeen betoni/tiili murskataan haluttuun raekokoon. Pulverointi tapahtuu kaivinkoneen pulverointilaitteen avulla, jolloin samalla erotellaan betonipalasista pääteräkset sekä mahdolliset muut epäpuhtaudet ja puut sekä muovijakeet. Pulveroinnin jälkeen betonijätteen palakoko on noin 0-300 mm. Pulveroidut betonijätteet ja tiilijätteet syötetään pyöräkoneella tela-alustaiseen murskaimeen. Murskaimessa oleva magneettierotin erottelee loput raudat pois betonimurskeen seasta, myös tässä vaiheessa voidaan tarvittaessa käsinlajittelulla erotella vielä puu ja muovia.

Toiminnassa käytetään pyöräkuormaajaa materiaalien siirtoihin ja kaivinkonetta pulveroijalla varustettuna betonin ja tiilen esikäsittelyyn. Betoni– ja tiilijätteen murskaaminen tehdään liikkuvalla murskauskalustolla tai vaihtoehtoisesti kauhamurskaimella.

Murskausta tehdään noin 5 000 tonnin erissä alueella siirrettävällä murskaimella. Irrotetut betoniraudoitukset varastoidaan varastokentällä ja toimitetaan jatkokäsittelyyn tai suoraan kierrätykseen. Puuta ja muovia ei vastaanoteta alueella, mutta niitä lajitellaan betonijätteestä ja varastoidaan varastokentällä tai lavoilla ennen toimittamista vastaanottajalle.

Betoni– ja tiilijätettä vastaanotetaan, käsitellään ja varastoidaan pääasiassa alueelle rakennettavissa katoksissa. Murskausta tehdään katoksessa ja katosten välissä. Toiminnan alkuvaiheessa vastaanotto, murskaus ja välivarastointi tapahtuvat piha-alueella.

Puhtaiden maa-ainesten käsittely

Vastaanotetuista puhtaista maa-aineksista erotellaan seulomalla betonijäte ja maa-ainekset välivarastoidaan varastokentällä ennen toimittamista hyödynnettäväksi maarakentamiskohteisiin. Vastaanotettavat maa-ainekset ovat pääasiassa rakennusten perustustäyttömaita eli hiekkaa, soraa tai mursketta, jonka seassa on perustusrakenteista peräisin olevaa betonijätettä.

Alueella vastaanotetut puhtaat maa-ainekset alittavat VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. Maa-aineksen luovuttaja on vastuussa maa-ainesten puhtaudesta ja on tarvittaessa velvollinen tekemään maa-ainekselle tarvittavat laboratorioanalyysit, mikäli vastaanotettujen maiden alkuperäkohteessa epäillään olevan pilaantunutta maaperää tai aistinvaraisin havainnoin herää epäilys maa-aineksen puhtaudesta. Vastaanotetut maa-ainekset palautetaan tarvittaessa takaisin toimittajalle. Maa-ainekset toimitetaan uusiokäyttöön ja raudoitukset kierrätykseen tai jatkojalostukseen ja puu– ja muovijakeet toimitetaan energiahyötykäyttöön tai mahdollisuuksien mukaan kierrätykseen.

Toiminta-ajat

Toiminta-aika on maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00 ja lauantaisin klo 8.00-16.00. Myös kuljetukset ja kuormaukset tehdään näinä aikoina. Toimintaa harjoitetaan pyhäpäivinä vain poikkeustapauksissa. Betoni- ja tiilijätteen murskausta tehdään noin 8-10 kertaa vuodessa noin 5 päivän jaksoissa. Betoni- ja tiilijätteen murskausta tehdään arkisin ma-to klo 7.00-20.00 ja perjantaisin klo 7.00-18.00 välisenä aikana.

Jätteiden vastaanotto tapahtuu maanantaista perjantaihin kello 6.00–22.00 ja lauantaisin kello 8.00–16.00 välisenä aikana.

Liikenne

Liikenne alueelle ohjautuu Kehä I:ltä tai Kehä III:lta Tattariharjuntien kautta Masuunikujalle. Tattariharjuntien varressa on mm. asutusta ja teollisuusalueita. Jätemateriaalit toimitetaan alueelle pääasiassa raskailla ajoneuvoilla, joita alueella käy keskimäärin n. 5-10 päivässä. Alueelta hyötykäyttöön, jatkojalostukseen ja kierrätykseen toimitettava materiaali kuljetetaan myös raskailla ajoneuvoilla. Kuljetuksissa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon meno-paluu -kuormia. Toiminta-aikoina alueella käy 8-20 raskasta ajoneuvoa päivässä.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Päästöjen estäminen maaperään ja vesiensuojelu

Betonimurskeella on suora pH-arvoa nostava vaikutus siitä läpi virtaaviin suotovesiin. Betonimurskeen läpi kulkeutuneen sadeveden pH voi olla jopa 11. Puhtaassa betonimurskeessa haitta-aineiden pitoisuus ja liukoisuus on pieni. Purkukohteista saatavan betonimateriaalin mahdolliset haitta-aineet ovat usein peräisin rakennuksen käytön aikaisista likaantumisista, materiaaleissa käytetyistä pinnoitteista sekä purkamisen yhteydessä betonin sekaan jääneistä muista rakennusmateriaaleista. Puhtaan betonimurskeen käyttöön ei juurikaan liity ympäristöriskejä, mutta betonimurske suositellaan suojattavaksi vedeltä emäksisten vesien leviämisen ehkäisemiseksi.

Hankealueella muodostuvat hulevedet johdetaan perusmaan leikkauspinnan muotoilun avulla kaakkoisrajan kuivatusojaan, josta ne pumpataan pH:n neutralointisysteemin (esim. Labko Neutra) kautta viivytysaltaaseen. Jätteenkäsittelylaitoksen toimintavaiheessa neutralointiin ja viivytysaltaaseen päätyvät myös sadevesikaivojen kautta kerätyt hulevedet.

Viivytysaltaasta vedet johdetaan ylivaluntana tontin luoteisrajalle rakennettavaan salaojaan, joka purkaa vetensä Viikinojaan. Viivytysaltaan tarkoitus on poistaa kiintoainesta hiekkasuodatuksen ja laskeutuksen avulla sekä estää hulevesien tulvimista. Lisäksi viivytysaltaaseen asennetaan keräävä öljypuomi. Mikäli veden pinnalla havaitaan öljyä, imetään se pois. Altaasta tullaan poistamaan säännöllisin väliajoin pohjalle kertynyt kiintoaines.

Viivytysaltaan koko on noin 90 m³ ja se on tulvamitoitettu. 1,35 hehtaarin kokoisella toiminta-alueella syntyy hulevesiä arviolta 8775 m³ vuodessa, josta haihtuu noin puolet. Tämä määrä on laskettu Uudenmaan keskimääräisen sadannan 650 mm mukaan. Hulevesien tilanne muuttuu katto– ja sorapintojen lisääntymisen myötä. Luonnontilaisena alueen pintavalunta on mitoitussateen perusteella laskettuna 12 m³. Uusi arvioitu pintavalunnan määrä on valmiiksi rakennetulla tontilla mitoitus-sateella yhteensä 47 m³, josta 31 m³ on katoilta tulevien vesien osuus ja 16 m³ sorapinnoilta tulevien vesien osuus. Katoilta tulevat vedet johdetaan suoraan käsittelemättä luoteisrajan salaojaan ja sorapinnoilta vedet menevät neutraloinnin kautta viivytysaltaaseen.

Viivytysaltaan vettä käytetään betonimurskeen kasteluun, joten sen kautta ei tule juurikaan lisääntynyttä kuormitusta veden määrässä Viikinojaan suuntaan.

Hankealueelta vesistöön purettavat hulevedet vastaavat pH-arvoltaan neutraalia taajama-alueen normaalia hulevettä, eikä hulevesien mukana pääse normaalitoiminnassa päästöjä vesistöön.

Vesienkäsittely alueen rakentamisen vaiheessa:

Vesienkäsittely toiminnan aikaisessa vaiheessa:

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Betonitäyttörakenteen ja pohjaveden välissä tulee olemaan 6-12 metriä paksu savikerros, joka estää päästöjen kulkeutumisen pohjaveteen. Betoni– ja tiilijätteen käsittelystä ei aiheudu päästöjä maaperään.

Alueella ei varastoida polttoaineita eikä kemikaaleja. Työkoneissa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä ja dieselöljyä. Koneiden huoltoja ei tehdä alueella.

Melu ja päästöt ilmaan sekä päästöjen vähentäminen

Melua aiheutuu alueelle suuntautuvasta ja alueen sisäisestä liikenteestä, työkoneiden käyntiäänistä sekä betoni– ja tiilijätteen käsittelystä. Liikennemäärä on arviolta 8-20 raskasta ajoneuvoa ja 1-3 henkilöautoa päivässä. Liikenteestä ei aiheudu normaalista kaupunkialueesta poikkeavia, merkittäviä melupäästöjä.

Betoni- ja tiilijätteen murskauksesta aiheutuu melua, mutta murskausta ei tehdä päivittäin. Murskaus ei ole jatkuvaa toimintaa, vaan sitä tehdään jaksoissa. Betoni- ja tiilijätteen murskausta suoritetaan noin 8-10 kertaa vuodessa n. 5 päivän jaksoissa. Tapio Strandberg Oy on suorittanut melumittaukset Gles Oy:n toisessa kohteessa, jossa on toiminnassa vastaavanlainen konekalusto kuin Masuunikujalla tullaan käyttämään. Siinä mitatut melutasot ovat samaa luokkaa kuin Lahdenväylästä aiheutuva melu, joten toiminta ei tule merkittävästi nostamaan alueen melutasoa.

Betoni– ja tiilijätettä murskataan siten, että murskain toimii katoksessa. Näin ollen betonin murskauksen melupäästö alueen ulkopuolella jää varsin vähäiseksi. Materiaalin käsittelystä aiheutuvia melupäästöjä vähennetään murskaamalla betoni– ja tiilijäte katoksessa sekä välivarastointikasojen sijoittelun avulla. Meluhaitat pyritään toiminnan alkuvaiheessa minimoimaan varastokasojen sijoittelulla. Toiminnasta ei aiheudu merkityksellistä tärinää.

Päästöjä ilmaan aiheutuu alueella liikkuvien työkoneiden sekä ajoneuvojen pakokaasupäästöistä. Lisäksi liikenne ja jätteiden murskaus voivat aiheuttaa ajoittain paikallisia pölypäästöjä. Liikenteestä, materiaalien käsittelystä ja jätteiden murskauksesta aiheutuvaa pölyämistä estetään käsiteltävän jätteen ja piha-alueen kasteluilla.

Yleisesti betonimurskeen hyötykäyttö maarakentamisessa on suositeltavaa kiertotalouden edistämiseksi, neitseellisten maa-ainesten suojelun sekä kaatopaikkasijoituksen päästöjen ja kustannusten takia. Betonimurskeen käytöllä on myös hiilidioksidia sitova vaikutus. Lisäksi Masuunikujan kohteessa betonimurskeen käyttö on suositeltavaa geoteknisistä syistä sen kovettumisen perusteella (Sipti Infra Oy 2018).

Tiedot syntyvistä jätteistä

Toiminnassa muodostuvien muiden jätteiden määrä on varsin vähäinen. Jätteitä muodostuu jonkin verran käsittelyssä erotelluista epäpuhtauksista sekä alueen siivouksesta ja sosiaalitiloissa.

Lajittelussa ja siivouksessa syntyy sekalaista jätettä (EWC 19 12 12). Lisäksi lajittelussa syntyy terästä sekä puuta ja muovijakeita.

Taulukossa on esitetty syntyvät jätteet, niiden jäteluokka, määrät ja toimituspaikat.

Irrotetut betoniraudoitukset varastoidaan varastokentällä ja toimitetaan jatkojalostukseen asianmukaiset luvat omaaville laitoksille tai suoraan kierrätykseen. Mahdolliset seulotut maa-ainekset toimitetaan hyödynnettäväksi maanrakentamiskohteisiin. Betoni– ja tiilijätteestä erotellut mahdolliset puu– ja muovijätteet varastoidaan lavoilla ja toimitetaan jatkokäsittelyyn luvat omaaville laitoksille. Siivouksessa ja lajittelussa syntyvä sekalainen jäte varastoidaan lavalla ja toimitetaan loppusijoitukseen.

Alueelle vastaanotetuista, käsitellyistä ja hyödynnetyistä jätteistä pidetään kirjaa ja huolehditaan viranomaisten ohjeiden mukaisesti mm. siitä, että alueelle tuodaan ainoastaan ympäristöluvassa hyväksyttyjä materiaaleja käsiteltäväksi.

Betoni– ja tiilijätteet otetaan vastaan ja välivarastoidaan varastokentällä omilla alueillaan. Näin pystytään pitämään huolta siitä, että eri laatuiset jätteet eivät sekoitu keskenään ja jätteiden vastaanottopaikat tietävät minkälaista jätettä heille toimitetaan. Toimituspaikat käsittelevät heille toimitettavat jätteet heidän voimassaolevien ympäristölupien mukaisesti.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin

Merkittävin ympäristöriski betonimurskeen käytössä on sen mahdollinen vaikutus pinta– ja pohjavesien pH-arvoon. Masuunikujan kohteeseen on suunniteltu betonimurskeesta tehtävä esikuormituspenger johtuen rakenteiden painumasta savimaassa. Ennen penkereen tekoa alue ojitetaan ja luoteisrajalle tehdään salaojitus, johon muiden alueen tonttien hulevesikuormitus johdetaan. Kaakkoisrajalle kaivetaan kuivatusoja, jonne betonitäyttöalueen emäksiset hulevedet johdetaan perusmaan leikkauspinnan muotoilun avulla.

Ennen betonipenkereen tekoa toiminta-alueelle rakennetaan myös tulvamitoitettu viivytysallas, johon kaakkoisojan vedet pumpataan ja neutraloidaan. Viivytysaltaassa hulevesistä poistetaan kiintoaines hiekkasuodatuksen sekä laskeutuksen avulla ja vesi poistuu ylivaluntana salaojaan, joka purkaa vetensä Viikinojaan. Kun esikuormituspenger on painunut riittävästi, betonitäyttö tasataan ja alue pinnoitetaan luonnonkivimurskeella sekä tarvittaessa asfaltoidaan. Alueelle rakennetaan katokset ja niiden katoilta valuvat sadevedet johdetaan suoraan käsittelemättä salaojaan. Toiminta-alueelle kertyvät hulevedet ohjataan kaatojen ja sadevesikaivojen avulla neutraloinnin kautta viivytysaltaaseen.

Betonimursketäytöllä ei tule olemaan vaikutuksia Viikinojan veden laatuun, koska toiminta-alueen hulevesiä ei johdeta suoraan siihen ja niiden käsittely hoidetaan yllä kuvatulla tavalla.

Täyttörakenteen ja Viikinojan väliin jää 5-7 metrin levyinen suojakaistale, jossa kulkee huoltotie. Pintavalunta toiminta-alueelta jää betonitäytön ja huoltotien väliin kaivettavaan kuivatusojaan ja syvemmällä maassa on savikerros, joka estää vesien kulkeutumisen. Hulevesien ohjaamisella purkusalaojan kautta Viikinojaan ei tule olemaan vaikutusta sen kalastoon kohteessa tehtävän vesienkäsittelyn ansiosta. Vesistöön johdettavasta vedestä on poistettu kiintoaines ja sen pH neutraloitu. Ajan myötä betonitäytön läpi suotautuneiden vesien pH tulee laskemaan neutraaliksi ja sen myötä neutraloinnin tarpeellisuus katoaa, mutta etukäteen on haastavaa arvioida millä aikataululla nämä pH-muutokset tulevat tapahtumaan.

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Emäksisten hulevesien kulkeutuminen pohjaveteen Masuunikujan kohteessa on hyvin epätodennäköistä, sillä pohjaveden ja betonimursketäyttörakenteen välissä on noin 6-12 metrin paksuinen savikerros. Tämä etäisyys on laskettu seuraavalla kaavalla: kairausten perusteella mitattu savikerroksen paksuus 8-14 metriä - (1,5 metriä korkea betonitäyttö + 0,5 metrin keskimääräinen painuma). Pohjaveden etäisyyttä ei pysty tarkemmin arvioimaan, sillä alueella on paineellista pohjavettä ja pohjaveden tarkkailupisteissä se pääsee nousemaan maanpinnan tasolle. Olemassa oleva pohjavesitarkkailuputki on tilkittävä ennen betonitäyttöä, jotta emäksiset vedet eivät pääse pohjaveteen sitä kautta. Betonitäyttörakenteen alle asennettava suodatinkangas myös estää betonikiintoaineksen sekoittumisen savikerrokseen.

Orsivettä on esiintynyt kohteessa laikuittain savikerroksen päällä, mutta alueen tehokkaalla ojittamisella orsivedet saadaan johdettua halutulla tavalla. Pinta– ja pohjavesien laatua tullaan tarkkailemaan. Täyttörakenteen pinnalta tulee haihtumaan vettä ja haihtuminen vähentää emäksisten suotovesien määrää.

Riskinarvion tuloksena voidaan todeta, ettei betonimurskeen käytöstä maarakentamisessa Masuunikujan kohteessa aiheudu ympäristöriskejä maaperään, pinta– tai pohjavesiin pitkälläkään aikavälillä, mikäli emäksiset hulevedet käsitellään asianmukaisesti sekä pölyn leviäminen estetään kastelutoimenpiteillä.

Kierrätysasemalla vastaanotettavat ja käsiteltävät materiaalit ovat maarakennuskelpoisia uusiomateriaaleja, jotka täyttävät eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (VNa 843/2017) määrittämät ympäristökriteerit, joten niiden haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet eivät ylitä asetuksessa raja-arvoja. Maaperän pilaantumista ei siis niiden vuoksi tapahdu.

Vaikutukset ilmanlaatuun

Liikenteestä aiheutuvia pölypäästöjä vähennetään kiinteistön piha-alueella tarvittaessa kastelulla. Liikenteestä aiheutuvia ilmanpäästöjä pyritään vähentämään hyödyntämällä kuljetuksissa meno-paluu-kuljetuksia. Materiaalien käsittelystä aiheutuvia mahdollisia pölypäästöjä vähennetään kastelemalla käsiteltävää materiaalia. Betoni– ja tiilijätteen murskauksesta aiheutuvaa pölyämistä vähennetään murskattavan materiaalin kastelulla.

Betoni– ja tiilijätteen kierrätysasemalle on tarvetta pääkaupunkiseudulla ja sillä vähennetään kuljetuksista aiheutuvia ilmanpäästöjä. Lisäksi betonin murskaus ja murskeen välivarastointi sitovat hiilidioksidia betonin karbonisoitumisesta johtuen, mikä osaltaan vähentää ilmaan johtuvien päästöjen vaikutuksia.

Betonimurske ei sisällä haihtuvia haitallisia aineita, joten niistä ei voi aiheutua päästöjä ilmaan eikä kulkeutumista tai altistumista ilmateitse. Betonimurske tosin pölyää kuivana ja siten leviäminen ilmateitse on mahdollista, mutta huolellisella kastelulla estetään pölyn päätyminen toiminta-alueen ulkopuolelle.

Melun vaikutukset

Materiaalin käsittelystä aiheutuvia melupäästöjä vähennetään murskaamalla betoni– ja tiilijäte katoksessa sekä välivarastointikasojen sijoittelun avulla. Murskaus ei ole jatkuvaa toimintaa, vaan sitä tehdään jaksoissa. Hankkeen toiminta ei lisää merkittävästi alueen melua, sillä Lahdenväylä nostaa valmiiksi alueen melutasoja. Kierrätysasema tulee Lahdenväylän ja teollisuusalueen väliin, joten alueelle rakennettavat katokset vähentävät osaltaan valtatien meluvaikutuksia teollisuusalueelle.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Käyttö – ja laaduntarkkailu

Masuunikujan kierrätysasemalla vastaanotettavien betoni– ja tiilijätekuormien laatu ja määrä tarkastetaan. Gles Kierrätys Oy:n kierrätyslaitoksen valmistuttua alueelle tuotavien ja alueelta lähtevien kuormien punnituksessa käytetään Gles Kierrätys Oy:n kierrätyslaitoksen ja Masuunikujan kierrätysaseman yhteisvaakaa. Vaaka tulee Gles Kierrätys Oy:n tontille.

Kierrätysasemalla huolehditaan, että alueelle tuodaan ainoastaan ympäristöluvassa hyväksyttyjä jätteitä ja alueen käytöstä pidetään yllä tietokantaa, johon merkitään seuraavat tiedot:

• jätteen tuoja
• alueelle vastaanotetut jätekuormat (kuljetusyritys, jätteen määrä, laatu, päivämäärä, jätteen alkuperä)
• alueelta jatkokäsittelyyn tai hyödynnettäväksi toimitetut jätekuormat (kuljetustapa, jätteen määrä, laatu, toimituspaikka, päivämäärä)
• ympäristövahingot, työtapaturmat, tulipalot, ilkivalta, luvaton jätteiden tuonti ja muut poikkeukselliset tapahtumat
• vuoden vaihteessa alueella varastoituna olevat jätemäärät.

Kierrätysasemalla tuotetaan CE-merkittyä betonimursketta (0-45 mm ja 0-90 mm). Toiminnanharjoittajalla on CE-merkitylle betonimurskeelle laadunhallintajärjestelmä.

Kierrätysasemalla ei ole toimipaikan koosta johtuen varsinaista ympäristöasioiden hallintajärjestelmää.

Hakemuksessa on selvitys hakijan käytettävissä olevasta alan asiantuntemuksesta.

Päästö- ja vaikutustarkkailu

Viikinojasta ja pohjavedestä otetaan näytteet ennen maarakentamisen aloittamista ja sen jälkeen kerran vuodessa. Muovinen pohjaveden tarkkailuputki asennetaan koordinaatteihin N6680428, E392477 (ETRS-TM35FIN). Toiminta-alueen yläpuolinen Viikinojan tarkkailupiste sijaitsee koordinaateissa N6680536, E392576 ja alapuolinen N6680118, E392108.

Viivytysaltaasta toiminta-alueen ulkopuolelle johdettavasta hulevedestä otetaan kaksi kertaa vuodessa ylivirtaamakaudella näyte, josta analysoidaan:

-pH
-kiintoaine
-TOC
-raskasmetallien liukoiset pitoisuudet (elohopea, kadmium, koboltti, kupari, kromi, lyijy, nikkeli, sinkki, antimoni, arseeni)
-öljyhiilivedyt

Viikinojan vesinäytteistä määritetään:
-lämpötila
-pH
-sameus
-sähkönjohtavuus
-öljyhiilivedyt
-raskasmetallien liukoiset pitoisuudet (elohopea, kadmium, koboltti, kupari, kromi, lyijy, nikkeli, sinkki, antimoni, arseeni)

Pohjavedestä analysoidaan:
-lämpötila
-pH
-sameus
-sähkönjohtavuus
-öljyhiilivedyt
-raskasmetallien liukoiset pitoisuudet (elohopea, kadmium, koboltti, kupari, kromi, lyijy, nikkeli, sinkki, antimoni, arseeni)
-veden pinnankorkeus
-happi
-kloridi
-sulfaatti

Toiminnan vaikutuksia tarkkaillaan myös silmämääräisesti. Mikäli viivytysaltaan veden pinnalla havaitaan öljyä, imetään se pois.

Kierrätysaseman toiminnasta laaditaan vuosiraportti, joka toimitetaan viranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportti sisältää tiedot seuraavista:

• vastaanotetut ja käsitellyt jätteiden määrä sekä niiden toimittaminen hyötykäyttöön
• toiminnassa syntyneet jätteet ja niiden toimittaminen käsittelyyn
• vuodenvaihteessa varastossa olevat jätteet
• poikkeukselliset tilanteet, ympäristövahingot ja onnettomuudet sekä niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet
• suoritetut ympäristönsuojelua edistävät toimenpiteet
• suunnitteilla olevat muutokset kierrätyslaitoksessa ja sen toiminnassa
• Toiminta-ajat ja murskausajankohdat

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Hakijan käsityksen mukaan betoni– ja tiilijätteiden käsittely uusiomateriaaliksi maarakentamiseen edustaa tällä hetkellä ko. jätejakeiden osalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja jätteiden käsittelyn BAT-päätelmät eivät koske kyseistä toimintaa. Jätteen kierrätystoiminta on ympäristön kannalta parasta käytäntöä, jossa kierrätys– ja hyötykäyttökelpoiset materiaalit otetaan talteen ja jalostetaan uusioraaka-aineiksi. Toiminta-alueella tuotetut betoni– ja tiilimurskeet hyödynnetään maarakennuskohteissa ja samalla säästetään neitseellisiä raaka-aineita, kuten kallio– ja sorakiviaineksia.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Lupaa haetaan toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa (YSL 199 §).

Hakijan käsityksen mukaan luvan täytäntöönpanolla muutoksenhausta huolimatta ei voi katsoa olevan haitallisia ympäristövaikutuksia. Toiminta edustaa ympäristön kannalta parasta toimintaa ja vähentää neitseellisen materiaalin tarvetta maarakentamisessa. Tilanne voidaan yksinkertaisesti ennallistaa kuljettamalla alueelle käsiteltäväksi tuodut materiaalit tarvittaessa muualle, joten täytäntöönpano ei tee muutoksen hakua hyödyttömäksi. Edellytykset täytäntöönpanolle muutoksenhausta huolimatta ovat siis olemassa.

Hakija esittää rahalliseksi vakuudeksi ennallistamistöitä varten muutoksen hausta huolimatta 15 000 €.

Vakuus asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi

Toiminnanharjoittaja asettaa toiminnalle vakuuden, jonka määräksi esitetään 150 000 €. Vakuuden voidaan arvioida olevan riittävä toiminnan lopettamisesta mahdollisesti aiheutuvan jätehuollon turvaamiseksi. Käsittelyssä syntyvien hyötykäyttöön tai kierrätykseen menevien materiaalien ja jätteiden suurimman varaston yhteenlaskettu arvo olisi positiivinen, jolloin niiden poistoimittamisen kustannuksia/ myyntihintoja ei ole huomioitu vakuuslaskelmissa.

Asian käsittely

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut on kuuluttanut lupahakemuksen Helsingin kaupungin kirjaamon ilmoitustaululla ja ympäristöpalveluiden verkkosivuilla 16.12.2019 – 16.1.2020 välisenä aikana ja asiakirjat ovat tämän ajan olleet yleisesti nähtävillä.

Toiminnanharjoittaja toimitti korvaavan hakemuksen ensimmäisen kuuluttamisen jälkeen täydennyspyynnön johdosta. Koska toimintaa, sen sijaintia tai toiminta-aikaa ei muutettu, hakemusta ei kuulutettu uudelleen.

Tiedossa oleville asianosaisille on ilmoitettu hakemuksesta kirjeellä ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluiksi. Lisäksi ympäristöpalvelut on pyytänyt Helsingin kaupungin Maaomaisuuden hallinnan tuki –yksikön, asemakaavayksikön ja rakennusvalvontapalveluiden lausuntoa lupahakemuksen johdosta.

Tarkastukset ja neuvottelut

Suunnittelualueella on suoritettu luvan käsittelyyn liittyvä tarkastus 7.1.2020.  Hakijan kanssa on käyty neuvottelut 29.1.2020 ja 22.4.2020.

Muistutukset

Ympäristölupahakemuksen johdosta on jätetty yhteensä kaksi lausuntoa hakemuksen kuuluttamisen jälkeen. Muistutuksia ja mielipiteitä ei saapunut.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) Liikenne ja infrastruktuuri –vastuualueen (L-vastuualue) esittää naapurinkuulemislausunnossaan (29.1.2020) mm. seuraavaa:

Toiminnoista ei saa aiheutua vaaraa valtatie 4:n liikenteelle. Kulku kiinteistöille tulee tapahtumaan nykyisten liittymien kautta. Jos kuljetusten määrät tulevat lisääntymään nyt ilmoitetuista määristä tai toiminnan laajuuteen tulee muutoksia, tulee niistä ilmoittaa tienpitoviranomaiselle. Kun toiminta on lainvoimaisen asemakaavan mukaista ja toiminnot sijoittuvat kokonaisuudessaan oman kiinteistön puolelle, ei Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueella ole huomautettavaa hankkeeseen.

Helsingin kaupungin Maaomaisuuden hallinnan tuki –yksikkö esittää lausunnossaan (15.1.2020) mm. seuraavaa:

Ympäristölupaa haetaan alueelle, jonka omistaa Helsingin kaupunki. Alue on vuokrattu Gles Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun. Jätteen vastaanotto ja käsittely on toteuttava siten, että se ei aiheuta vaaraa tai merkittävää haittaa naapurustolle. Hankkeen toteuttajan on huolehdittava, että toiminta ei aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Alueen lähellä sijaitsee Tattarisuon pohjavesialue. Lisäksi toimintojen välittömässä läheisyydessä kulkee oja, jota pitkin mahdolliset haitta-aineet voivat levitä ympäristöön. Niiden vuoksi toiminnassa on noudatettava erityistä varovaisuutta, mikä on otettava huomioon myös kohteen suunnittelussa. Hakemuksessa on esitetty betonimurskeen hyödyntämistä alueella. Maaomaisuuden hallinta ja tuki –yksikkö puoltaa betonimurskeen hyödyntämistä.

Murskeen käytöstä on esitettävä tarkempi suunnitelma ja betoni on sijoitettava vähintään 1 m etäisyydelle pohja- ja orsiveden enimmäiskorkeudesta. Käytettävän betonimurskeen tulisi olla laadultaan BeM III. Betonimurskeen hyödyntämisessä on otettava huomioon alueelle kaavassa merkityt johtoa varten varatut alueen osat. Betonimurskeen hyödyntäminen ei saa haitata näiden johtokujien nykyistä tai mahdollista tulevaa käyttöä eikä niissä kulkevien johtojen tai putkien huoltoa. Betonirakenteen etäisyys kaukolämpö-, vesi- ja viemärijohdoista on oltava vähintään 2 m. Hyötykäytetyn materiaalin laadusta, määrästä ja lopullisesta sijainnista on esitettävä tiedot maaomaisuuden kehittäminen ja tontit –palvelulle viivytyksettä, kun työ on valmistunut ja tiedot ovat saatavilla.

Mikäli alueen toiminnanharjoittaja tai haltija vaihtuu, on vastaavat tiedot maaperään sijoitetuista materiaaleista annettava uudelle toiminnanharjoittajalle ja alueen haltijalle. Aluetta koskee vuokrasopimus, jonka mukaan vuokralainen on velvollinen poistamaan alueen maaperään sijoitetut jätteet ja luontaisista maa-aineksista poikkeavat materiaalit vuokrasopimuksen päättyessä. Hyödynnetty betonimurske on siten poistettava alueelta vuokrauksen päättyessä.

Kohteen suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen stabiliteettiin erityisesti Viikonojan suuntaan. Tarkastelussa on otettava huomioon tehtävät täytöt sekä varastoitavan materiaalin määrä. Täytöt, varastointi ja alueen käyttö eivät myöskään saa vahingoittaa aiemmin mainittujen johtokujien putkia, johtoja ja mahdollisia muita niihin liittyviä rakenteita tai laitteita.

Hakijan vastine

Helsingin ympäristöpalvelut on pyytänyt hakijalta vastinetta annettujen muistutusten ja lausuntojen johdosta.

Anifix Oy on jättänyt vastineensa 20.2.2020. Hakija toteaa vastineessaan mm. seuraavaa:

Toiminnanharjoittaja toteaa, ettei alueen rakentamisella tai toiminnalla ole vaikutusta Lahdenväylään, sillä kulku kiinteistöille tapahtuu olemassa olevien liittymien kautta eli Tattariharjuntieltä Masuunikujalle ja siitä Gles Kierrätys Oy:n tontin kautta alueelle. Pölyn leviäminen tontilta estetään kastelulla ja murskaustoimintojen sijoittamisella katoksiin. Mikäli kuljetusten määrät tulevat lisääntymään hakemuksessa ilmoitetusta, toiminnanharjoittaja ilmoittaa niistä tienpitoviranomaiselle.

Helsingin kaupungin Maaomaisuuden hallinnan tuki -yksikön lausunnossa on todettu, etteivät toiminnot saa aiheuttaa vaaraa tai merkittävää haittaa naapurustolle eivätkä maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Täydennetyssä ympäristölupahakemuksessa esitetään tiedot, kuinka nämä asiat ovat huomioitu suunnitelmissa ja miten mahdolliset haitat tullaan estämään. Lausunnossa esitettiin myös mahdollisuus haitta-aineiden leviämisestä pintavesiin hanke-alueen läheisen ojan kautta. Ympäristölupahakemukseen on lisätty liite 86320Y, betonimursketäyttörakenteen ympäristöriskinarviointi. Tässä ympäristöriskinarvioinnissa on esitetty betonimurskeen käyttöön maarakentamisessa liittyvät riskit ja tehty kulkeutumisriskien arviointi sekä niiden hallintasuunnitelma Masuunikujan kohteessa. Arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota Viikinojaan, jotta sen veden laatu ei tule heikkenemään toimintojen seurauksena.

Maaomaisuuden hallinta ja tuki -yksikkö antaa käytettävälle betonimurskeelle laatuvaatimukset sekä rakenteen vähimmäisetäisyydet pohja- ja orsivedestä sekä kaukolämpö-, vesi- ja viemärijohdoista. Betonimurskeen hyödyntäminen maarakentamisessa vaatii Masuunikujan kohteessa ympäristöluvan ja siksi se on lisätty täydennettyyn ympäristölupahakemukseen. Lupahakemuksessa on esitetty tarkempi suunnitelma murskeen käytöstä ja siinä on huomioitu maaomaisuusyksikön lausunnon kriteerit uusiokiviaineksen hyödyntämiselle. Toiminnanharjoittaja myös sitoutuu esittämään tiedot hyötykäytetyn materiaalin laadusta, määrästä ja lopullisesta sijainnista maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle, kun rakennustyö on valmistunut.

Lisäksi yksikön lausunnossa todetaan, että kohteen suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen stabiliteettiin erityisesti Viikinojan suuntaan. Toiminnanharjoittaja tulee huomioimaan stabiliteettiin liittyvät asiat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa rakennussuunnitelmissa.

Ympäristö- ja lupajaoston ratkaisu ja lupamääräykset

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää myöntää Anifix Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan rakennuspurkubetonin ja –tiilen sekä pilaantumattomien maiden käsittelytoimintoihin ja rakennuspurkubetonin hyödyntämiseen Helsingin kaupungin kiinteistöille 91-418-1-58 ja 91-418-6-146. Lupa myönnetään hakemuksen ja sen viimeisimpien muutosten ja päivitettyjen tietojen mukaisesti sekä seuraavin lupamääräyksin. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää myöntää Anifix Oy:lle em. kiinteistöille ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen aloitusluvan.

Lupamääräykset

Toimintaa koskevat yleiset määräykset

1. Alueella saa ottaa vastaan ja käsitellä muualta tuotavaa betoni- ja tiilijätettä (17 01 01 ja 17 01 02, 17 01 07), jonka seassa saa olla seuraavia jätejakeita: laatat ja keramiikka (17 01 03), teräksiä (17 04 05) ja puuta (17 02 01) ja muovia (17 02 03), enintään 45 000 tonnia vuodessa. Alueella saa ottaa vastaan ja käsitellä muualta tuotavia hakemuksen mukaisia betonijätettä sisältäviä pilaantumattomia (haitta-ainepitoisuudet alittavat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot), maa-aineksia (17 05 04) enintään 4900 tonnia vuodessa. Yhteensä jätettä saa vastaanottaa alueella enintään 49 900 tonnia vuodessa.

Betoni- ja tiilijätettä ja valmista betoni- ja tiilimursketta saa varastoida alueella yhdellä kertaa yhteensä enintään 15 000 tonnia. Betonijätettä sisältäviä pilaantumattomia maa-aineksia ja valmiita maa-aineksia (17 05 04, 19 12 09) saa varastoida alueella yhdellä kertaa yhteensä enintään 2000 tonnia. Muita luvanmukaisia jätteitä saa olla yhdellä kertaa varastoituna enintään: metallit (19 12 02, 19 12 03) 500 tn ja muovi- ja puujäte (19 12 04, 19 12 07) 10 tn. Jätteitä saa alueella olla kerralla varastossa enintään 17 510 tn. Edellä mainittujen kerrallaan varastoitavien jätteiden määrien täyttyessä alueelle ei saa vastaanottaa uutta jätettä ennen kuin varastointimäärät saadaan jätteen edelleen toimitusten myötä pysymään luvallisella tasolla. Laitoksella tulee olla käytössä vaaka kuormien punnitsemista varten.

Vastaanotettava betoni- ja tiilijäte tai betonijätettä sisältävät pilaantumattomat maa-ainekset eivät saa sisältää epäpuhtauksia, kuten pinnoitteita, saumausaineita tai eristeitä. Betonijätettä tai betonijätteen sekaisia pilaantumattomia maa-aineksia ei saa ottaa vastaan työmailta, joilla mitä ilmeisimmin syntyy asbestijätettä, eikä työmaalla ole tehty asbestikartoitusta. Alueella ei saa ottaa vastaan jätettä, joka on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Materiaalien käsittely ja varastointi tulee suorittaa siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista, roskaantumista tai maisemallista haittaa. Kenttärakenteiden tulee olla valmiina ennen kuin jätteenkäsittelylaitoksen toiminta alkaa. Materiaalit tulee toimittaa hyötykäyttöön tai jatkokäsittelyyn laitokseen, jolla on ympäristöviranomaisen hyväksyntä kyseiseen toimintaan. (YSL 52 §, 58 §, YSA 2 §, Vna 179/2012, Vna 214/2007)

2. Alueelle ei saa ottaa vastaan muuta kuin edellä määräyksessä 1 hyväksyttyä jätettä. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on sallittu, tai jäte on palautettava sen haltijalle. (YSL 58 §, YSA 2 §, JL 29 §, Vna 179/2012)

3. Jätteen vastaanottoa, lajittelua ja käsittelyä voidaan harjoittaa arkipäivinä maanantaista perjantaihin klo 06.00-22.00 ja lauantaisin kello 08.00-16.00 välisenä aikana. Erityistä melua aiheuttavaa toimintaa, kuten murskausta ja varastokasojen liikuttelua saa tehdä maanantaista torstaihin klo 07.00-20.00 ja perjantaisin klo 07.00-18.00 välisenä aikana, myös kuormaukset ja kuljetukset on tehtävä näinä aikoina. Laitoksella on sen aukioloaikana oltava valvoja, joka tarkastaa jätekuormat ja niitä koskevat asiakirjat sekä osoittaa jätteelle vastaanotto- tai välivarastointipaikan. (YSL 52 §, VNp 993/1992)

4. Betoni- ja tiilijäte on käsiteltävä siten, että teräkset ja muut epäpuhtaudet kuten muovi ja puu saadaan poistettua sen joukosta ja toimitettua kierrätykseen. (YSL 52 §, 58§)

5. Vastaanotettujen ja hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden käsittely, varastointi ja varastoinnin läpimenoajat on järjestettävä siten, että jätteet tulevat hyötykäytetyksi kolmen vuoden sisällä vastaanotosta. Hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä ei saa varastoida alueella vuotta pidempään. (YSL 58 §)

6. Käsiteltyä betoni- ja tiilijätettä (valmistettuja betonimurskeita) saa luovuttaa hyödynnettäväksi kohteisiin, joilla on ympäristölupa murskeen käytölle tai eräiden jätteiden hyödyntämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (843/2017) tarkoittamiin maarakentamiskohteisiin, kun ko. asetuksen mukainen ilmoitus on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Käsiteltyä betoni- ja tiilijätettä (valmistettuja murskeita) saa luovuttaa myös sellaisiin pieniin maarakentamiskohteisiin, joissa asianomaisen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on tapauskohtaisesti tai antamissaan paikallisissa ympäristönsuojelu- tai jätehuoltomääräyksissä arvioinut hyödyntämisen sellaiseksi, että se voidaan tehdä ilman ympäristölupaa, eikä hyödyntämiskohde ole valtioneuvoston asetuksen (843/2017) soveltamisalalla. (YSL 52 §, 58 §, JL 29 §)

7. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton tuominen alueelle on estettävä lukittavalla portilla ja tarvittaessa muilla rakenteellisilla keinoilla. (YSL 52 § ja 58 §)

Hyödyntämistä alueella koskevat määräykset

8. Alueella saa hyödyntää betonijätettä (valmistettuja betonimurskeita) enintään 52 000 tonnia. Kenttä on rakennettava ensin jätteen käsittely- ja varastointialueelle ja se on saatettava päällystämistä lukuun ottamatta valmiiksi kahden (2) vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Koko kentän on päällystämistä tai peittämistä lukuun ottamatta oltava valmis kolmen (3) vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Kentän päällystämisestä ja peittämisestä sekä käytettävän betonimurskeen laadusta määrätään jäljempänä lupamääräyksessä 17. Betoni on sijoitettava, painuma huomioiden, vähintään 1 m etäisyydelle pohja- ja orsiveden enimmäiskorkeudesta. Jätetäytön alapuolella tulee olla kapillaariveden kulkeutumisen jätetäyttöön estävä rakenne. Kenttäalueen rakennesuunnitelmat sekä vesien johtamissuunnitelmat on ennen rakennustöiden aloittamista toimitettava Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on toimitettava tiedoksi kenttärakenteisiin käytetyn jätemateriaalin laatu, määrä ja lopullinen sijainti. (YSL 52 §, 58 §)

9. Jokaisesta purkukohteesta, josta betonia tuodaan hyödynnettäväksi alueen maanrakentamisessa, on betonijätteen laatu tutkittava erikseen asetuksen 843/2017 liitteen 3 kappaleen 2. Laadunvalvontatutkimukset mukaisesti.

10. Jos kiinteistöllä tehdään myöhemmin maarakennustöitä tai muita rakennustöitä, tulee kiinteistön haltijan varautua poistamaan alueella hyödynnettyä betonijätettä (valmistettu betonimurske). Betonimurskeen ja kevytbetoni- ja sorajätteiden käyttö on sallittua väylä- ja kenttärakenteissa sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteissa. Kiinteistölle mahdollisesti rakennettavien muiden rakennusten alle tai putkikaivantoihin ei saa jättää betonimursketta. Mahdollisissa tulevissa maarakennustöissä esiin kaivettu betonimurske on toimitettava sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa ottaa kyseistä jätettä vastaan. Kaivettua jätettä ei saa ilman asianmukaista lupaa läjittää kiinteistön muulle alueelle.

Jos toiminnanharjoittaja vaihtuu, tulee uudelle toiminnanharjoittajalle esittää tiedot alueella olevista jätteistä. Tämä lupapäätös tulee liittää kiinteistön asiakirjoihin ja esittää mahdollisessa myynti- tai vuokraustilanteessa kiinteistön uudelle omistajalle ja haltijalle. (YSL 20 §, 58 §)

Melu

11. Jätteen käsittelystä aiheutuvan melun leviäminen melulle alttiiden kohteiden suuntiin tulee estää hakemuksen mukaisesti viimeistään kolmen (3) vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta rakennettavilla katoksilla sekä materiaali- ja tuotekasojen sijoittelulla. (YSL 52 §, VNp 993/1992)

12. Toiminnasta johtuva melutaso ei saa ylittää lähimmässä vakituisessa käytössä olevassa häiriintyvässä kohteessa (asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla) melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 dB päivällä (klo 07.00-22.00), eikä yöllä (klo 22.00-07.00) ekvivalenttitasoa 50 dB. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista ohjearvoon. Melua aiheuttavat toiminnot ja laitteet tulee sijoittaa katokseen tai niin, että niistä aiheutuva melu häiritsee mahdollisimman vähän laitoksen ympäristöä. (YSL 52 §, VNp 993/1992)

Päästöt ilmaan

13. Toiminnasta sekä toiminnan liikenteestä ei saa aiheutua pölyhaittaa alueen ulkopuolelle. Murskattavan ja pulveroitavan betoni- ja tiilijätteen on oltava kosteaa. Jätteen käsittelystä aiheutuvia pölyhaittoja on ehkäistävä kastelulla tai käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Jos haitallista pölyämistä ei voida epäsuotuisista olosuhteista tai teknisistä ongelmista johtuen estää, on toiminta keskeytettävä.

Varastokasat sekä alue, jolla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Varastokasojen ja alueen kasteluun saa käyttää vettä. Pölyämistä tulee tarvittaessa ehkäistä päällystetyn alueen harjauksella tai muulla yhtä tehokkaalla menetelmällä. Kuormat on pölyämisen estämiseksi tarvittaessa kasteltava tai peitettävä. (YSL 52 §)

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen

14. Alueella ei saa varastoida kemikaaleja tai polttoaineita. Työ- ja kuljetuskaluston huolto ja korjaaminen on alueella kielletty. (YSL 52 §).

15. Jätteen käsittely- ja varastoalueilta tulee hulevedet johtaa koko toiminnan ajan hakemuksen mukaisten kallistusten, sadevesijärjestelmän, viivytysaltaan, neutralointijärjestelmän, hiekkasuodatuksen, öljypuomin ja tarkastuskaivon kautta. Vesiä ei saa johtaa suoraan Viikinojaan vaan hakemuksessa kuvatun sivuojan kautta Viikinojaan. Alueen hulevesiä tulee lisäksi kentän rakennusaikana hallita hakemuksen mukaisesti kallistuksilla, ojituksella, neutralointijärjestelmällä, hiekkasuodatuksella, öljypuomilla ja viivytysaltaalla.

Hulevesistä ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa pohja- ja pintavesille. Viivytysallas on pidettävä asianmukaisessa kunnossa ja varmistuttava siitä, että veden viipymä altaassa on riittävä hienoaineksen laskeutumiseksi. Viivytysaltaan pohjalle laskeutunut liete on poistettava säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, ja toimitettava vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Viivytysaltaan rakenne tulee hyväksyttää Helsingin kaupungin ympäristöpalveluilla ennen rakentamisen aloittamista. (YSL 52 §).

16. Hiekan- ja öljynerotuslaitteisiin kertynyt hiekka ja muu kiintoaine sekä öljy on poistettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Erotuslaitteiden toiminta tulee tarkistaa kerran kuukaudessa ja pitää kirjaa niille tehdyistä huolloista ja tyhjennyksistä. (YSL 52 §)

17. Alueella hyödynnettävien betonimurskeiden on täytettävä valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) mukaiset vaatimukset. Hyödynnettävä betonimurske saa sisältää enintään 30 painoprosenttia tiilimursketta. Alueet tulee päällystää asfaltilla välittömästi niiden valmistuttua ja viimeistään kolmen (3) vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Asfalttipinnoitteen alle on tehtävä tarvittavat rakenteet, joilla estetään pinnoitteen routavauriot, painuminen tai muu rikkoutuminen. Pinnoite on tarkistettava vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa korjattava. Olemassa oleva pohjavesitarkkailuputki on tilkittävä ennen täyttöä. (YSL 52 §)

Jätteet ja niiden käsittely

18. Toiminnassa syntyneet jätteet on lajiteltava. Jätteet saa luovuttaa ainoastaan jätelain 29 §:n mukaiselle vastaanottajalle. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jätteistä. Kirjanpitoon on sisällytettävä tiedot syntyneen, kerätyn ja poiskuljetetun jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. Kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta mahdollista viranomaistarkastusta varten. (YSL 58 §, JL 29 §, 118 ja 119 §).

19. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia aineita.

Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine, ja toissijaisesti laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. (YSL 58 §, JL 8 §, 15 §, VNa 179/2012)

20. Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 16–17 §, 52 §, JL 72 §).

Siirtoasiakirja

21. Rakennus- ja purkujätettä luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät jätelain (646/2011) 121 §:n mukaiset tiedot jätteestä. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana jätteen siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja ja sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (YSL 58 §, JL 121 §)

Seuranta-, tarkkailu- ja raportointimääräykset

22. Toiminnan melutalotaso on mitattava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kolmen lähimmän häiriintyvän kohteen alueella kertaluonteisesti murskauksen ollessa käynnissä. Melumittaus on tehtävä ensimmäisen murskausjakson aikana. Ylimääräinen melumittaus on tehtävä, jos käsittelylaitteisto muuttuu. Toiminnanharjoittajan tulee esittää asiantuntijan laatima melumittaussuunnitelma Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille vähintään 30 vrk ennen mittauksen suorittamista. Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 ”Ympäristömelun mittaaminen” mukaisesti. Melua on mitattava vähintään kolme noin 0,5-1 tunnin mittaista mittausjaksoa laitoksen työpäivän aikana. Mittaustuloksiin on merkittävä mahdollisuuksien mukaan laitoksen toiminnasta riippumattomista melulähteistä aiheutuvat melutapahtumat. Mittaustilanteen on vastattava laitoksen normaalia käyttötilannetta toiminta-ajan, käsiteltävien jätteiden ja jätemäärien suhteen.

Mittausten tulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti on toimitettava 30 päivän kuluessa Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille. Mittaustulosten perusteella Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupa-jaosto antaa tarvittaessa lisämääräyksiä melupäästöjen vähentämisestä tai mahdollisesta mittausten uusimisesta. (YSL 62 §)

23. Laitokselta ojaan johdettavasta hulevedestä on otettava näytteet viivytysaltaan jälkeen asennettavasta tarkastuskaivosta vähintään neljä kertaa vuodessa eri vuodenaikoina. Toiminnan pintavesitarkkailu on tehtävä toiminnan aloittamisesta alkaen ympäristölupahakemuksessa esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisin määrityksin. Näytteistä on analysoitava pH, sähkönjohtavuus, kadmium, kokonaiskromi, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin, elohopean sekä mineraaliöljyjen ja liuotinaineiden pitoisuudet. Toiminnanharjoittaja voi esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailun muuttamista tarkkailusta saatuja tietoja hyväksi käyttäen. Pintavesitarkkailua ei tule muuttaa tai lopettaa ilman ympäristönsuojeluviranomaisen lupaa. Pintavesitarkkailusta tulee laatia vuosittain sanallinen vertailu aiempiin tuloksiin, jossa arvioidaan syyt mahdollisille muutoksille sekä toiminnan mahdolliset vaikutukset pintavesien laadulle.

Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua näytteenottajaa ja näytteiden analysoinnissa tulee käyttää akkreditoitua laboratoriota. Tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille heti niiden valmistumisen jälkeen. (YSL 62 §)

24. Laitosalueelle tulee perustaa pohjavesipiste, josta tulee toistaiseksi kerran vuodessa mitata pH, sähkönjohtavuus, kadmium, kokonaiskromi, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin, elohopean sekä mineraaliöljyjen ja liuotinaineiden pitoisuudet. Ensimmäinen mittaus on tehtävä ennen toiminnan aloittamista. Mittauspisteen tiedot ja mittaussuunnitelma tulee toimittaa Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille ennen toiminnan alkamista. Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut voi tarvittaessa tarkkailutulosten perusteella muuttaa pohjaveden tarkkailuohjelmaa ja harventaa sen taajuutta tehtäväksi joka toinen vuosi.

Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua näytteenottajaa ja näytteiden analysoinnissa tulee käyttää akkreditoitua laboratoriota. Tarkkailutulokset tulee tallentaa ympäristöhallinnon tietojärjestelmään ja toimittaa tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille heti niiden valmistumisen jälkeen. Pohjavesitarkkailuista tulee laatia vuosittain sanallinen vertailu aiempiin tuloksiin, jossa arvioidaan syyt mahdollisille muutoksille sekä toiminnan mahdolliset vaikutukset pohjaveden laadulle. (YSL 62 §)

25. Betoni- ja tiilimurskeen valmistuksen laadunhallinnassa ja -valvonnassa on noudatettava eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annettua valtioneuvoston asetusta (843/2017). Murskeiden laadunvalvontatulokset on toimitettava Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille vuosiraportin yhteydessä. (YSL 62 §)

26. Mittaukset ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaava kansallinen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepätarkkuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. (YSL 209 §)

27. Laitoksen toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ja alueelle vastaanotettavista ja siltä lähtevistä kuormista tulee pitää kuormakirjanpitoa. Käyttöpäiväkirjaan ja kuormakirjanpitoon on merkittävä vähintään tiedot, jotka tarvitaan vuosiraportointiin. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 52 §, 58 §, 62 §, JL 118 §, 119 §, 120 §, 122 §)

28. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja valvontayksikölle vuosiyhteenveto, josta käy ilmi vähintään seuraavat tiedot:

–murskaus- ja seulontapäivät (pvm) sekä tuotantomäärät (tonnia/vuosi) ja käsittelyn kellonajat

–vastaanotetun jätteen määrä ja tuontikohteet jätelajeittain

–vastaanotetun jätteen määrä raportointivuoden aikana (t/v) jätelajeittain

–arvio käännytettyjen/hylättyjen kuormien määrästä sekä hylkäysperusteet

–murskatun jätteen määrä raportointivuoden aikana (t/v)

–eteenpäin toimitetun valmiin murskeen ja maa-ainesten toimituspaikat ja niihin toimitetut määrät (t/kohde)

–eteenpäin toimitetun valmiin murskeen ja maa-ainesten kokonaismäärät raportointivuoden aikana (t/v)

–tiedot varastossa olevan käsittelemättömän jätteen ja valmiin murskeen ja maa-ainesten määristä raportointivuoden lopussa

–tiedot varastossa olevien muiden jätteiden laadusta ja määristä

–betonimurskeiden laadunvalvontatulokset

–toiminnassa muodostuneet, käsitellyt ja varastoidut sekä hyötykäyttöön ja kaatopaikalle toimitetut muut jätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä, jätenimike, jätelaji ja varastointi sekä edelleen toimittaminen

–käytetyistä polttoaineista laatu- ja kulutustiedot

–tiedot poikkeuksellisista tilanteista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja tehdyt toimenpiteet)

–yhteenveto pinta- ja pohjavesitarkkailusta sekä tehtyjen melumittauksen tulokset

–muut valvontaviranomaisen edellyttämät tiedot.

(YSL 52 §, 58 §, 62 §, JL 118 §, 119 §, 120 §, 122 §)

Jätteiden luokittelussa tulee käyttää valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteessä 4 esiintyvän luettelon yleisimpien jätteiden sekä vaarallisten jätteiden jaottelua ja jätekoodeja.

Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään kuusi vuotta. Tietoja tehdystä kirjanpidosta on tarvittaessa annettava valvontaviranomaisille.

Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet

29. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi. Toiminnanharjoittajalla on oltava ajantasainen toimintaohje mahdollisten häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia sekä alkusammutuskalusto. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Polttoaine- tai öljyvuodoista tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle ja Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja valvontayksikölle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja valvontayksikölle.

Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden, työkoneiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy. (YSL 52 §, 123 §, 134 §)

Toiminnan vastuuhenkilö, jätteiden vastaanotto ja valvonta

30. Toiminnan tulee olla valvottua ja toiminnalla tulee olla riittävän ammattitaitoinen vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava tiedoksi ennen toiminnan aloittamista valvontaviranomaiselle. Mikäli vastuuhenkilön nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutoksesta ilmoitettava viipymättä Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja valvontayksikölle. (YSL 52 §, 58 §, JL 141 §)

31. Jätteenkäsittelylaitoksen aukioloaikoina on alueella oltava valvonta, jolla pystytään tarkastamaan kuormat ja niitä koskevat asiakirjat sekä osoittamaan jätteelle sijoituspaikat tai käännyttämään kuormat. Vastaanotettavia kuormia on valvottava hakemuksessa esitetyn mukaisesti. (YSL 52 §, 58 §, JL 141 §)

Asianmukaisen jätehuollon vakuus

32. Toiminnanharjoittajan on asetettava Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle 213 000,00 euron (sis. alv) omavelkainen takaus, vakuutus tai pantattu talletus alueen asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi ympäristönsuojelulain 61 §:n edellyttämällä tavalla. Pantatusta talletuksesta on toimitettava talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella. Vakuus on asetettava ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden pitää olla voimassa toistaiseksi. (YSL 59 §, 60 §, 61 §)

Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen

33. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle, joka voi antaa asiaan liittyen tarvittavia määräyksiä. (YSL 89 §, 170 §)

34. Toiminnan loputtua alue on viipymättä siistittävä ja saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan haltijan on esitettävä Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kirjallinen suunnitelma vesiensuojelua, maaperän suojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä mukaan lukien tiedot maaperän mahdollisesta pilaantuneisuudesta. puhdistustarpeesta sekä puhdistusaikataulusta aikatauluineen viimeistään kolme kuukautta ennen lopettamisajankohtaa. Suunnitelmassa on myös esitettävä selvitys, miten ja kuinka kauan jatketaan toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailua. Ympäristönsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa määräykset toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista. (YSL 52 §, 94 §)

Ratkaisun perustelut

Yleisperustelut

Alueen kenttien rakentaminen käyttäen betonimursketta sekä rakennuspurkubetonin ja –tiilen sekä betonin sekaisten pilaantumattomien maiden käsittelytoiminnot toteutettuna lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudattaen tässä päätöksessä annettuja määräyksiä, täyttävät ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan jätteen käsittelyä koskeva ympäristölupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Jätenimikkeet ovat Vna 179/2012 liitteen 4 mukaisia. Tämä ympäristölupa mahdollistaa lupahakemuksen mukaisesti toteutettuna enintään 49 500 tonnin vuotuisen betoni-, tiili, ja pilaantumattoman maa-ainesjätemäärän vastaanottamisen ja käsittelemisen alueella sekä 52 000 tonnin betonijätemäärän hyödyntämisen alueen kentän rakentamisessa. Hakija on 30.3.2020 ilmoittanut jättävänsä lupahakemuksesta pois muut kuin nimikkeessä 19 12 11 mainitut, jätteiden mekaanisessa käsittelyssä syntyvät jätteet (eri materiaalien seokset mukaan luettuina) (19 12 12).

Toiminnasta aiheutuvien haittojen ja riskien minimoimiseksi lupapäätöksessä on annettu määräyksiä jätteen vastaanotto- ja varastomääristä, jätteen laadusta sekä hyödyntämisestä siten, ettei lähiympäristölle aiheudu viihtyvyys- tai muuta haittaa, kuten pöly-, melu- tai roskaantumishaittaa. Toiminta-ajat on myönnetty pääosin hakemuksen mukaisina.

Vastaanotettavan ja käsiteltävän jätteen määrä ja laatu sekä jätteen hyödyntäminen alueen kenttärakenteissa on hyväksytty pääosin lupahakemuksen mukaisena. Määrätyllä kentän rakentamisen vaiheistuksella ja saattamalla ensin jätteen käsittely- ja varastointialue valmiiksi voidaan ehkäistä päästöjä maaperään ja vesiin.

Käsiteltyjen betoni- ja tiilijätteiden (valmistetut betoni- ja tiilimurskeet) luovuttamista koskevilla määräyksillä määrätään luvan haltijaa osaltaan huolehtimaan siitä, että hyödyntämiskohteet soveltuvat edellä mainittujen jätteiden ja maa-ainesten hyötykäyttöön. Jätettä saa luovuttaa vain jätelain 29 §:ssä tarkoitetulle vastaanottajalle.

Betoni-  ja tiilijätteiden sekä toiminnasta muodostuvien muiden hyödyntämiskelpoisten jätteiden varastointiaikaa koskeva rajaus perustuu valtioneuvoston asetukseen kaatopaikoista (331/2013) 3 §:ään, jonka mukaan kaatopaikkana ei pidetä alle kolmen vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä.

Jos kiinteistöllä tehdään myöhemmin maarakennustöitä tai muita rakennustöitä, tulee kiinteistön omistajan tai haltijan varautua poistamaan alueella hyödynnettyjä jätemateriaaleja. Kiinteistölle mahdollisesti rakennettavien muiden kuin teollisuus- ja varastorakennusten alle tai putkikaivantoihin ei saa jättää jätemateriaaleja. Ympäristölupaa on haettu jätteen hyödyntämiseen alueelle tehtävän kentän rakentamisessa, eikä hakemus sisällä alueelle muuta käyttötarkoitusta.

Mahdollisissa tulevissa maarakennustöissä esiin kaivetut purkujätteet on toimitettava sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa ottaa kyseistä jätettä vastaan. Kaivettua jätettä ei saa läjittää kiinteistön muulle alueelle ilman asianmukaista lupaa. Kiinteistön uuden omistajan tai haltijan on perusteltua olla tietoinen kiinteistöllä olevista jätteistä ja niistä mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista. (lupamääräykset 1–10)

Melua koskevat määräykset on annettu melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisena. Kun otetaan huomioon alueen taustamelutaso, melutasoista, varastokasojen sijoittelusta, katoksista sekä toiminta-ajoista annetut lupamääräykset, ei toiminnasta ja sen liikenteestä voida arvioida aiheutuvan eräistä naapurussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kohtuuttomia meluhaittoja. Määrätyt meluntorjuntatoimenpiteet perustuvat toiminnanharjoittajan hakemuksessa esitettyihin tietoihin toiminnan melusta. (lupamääräykset 11–12)

Murskattavan materiaalin ja varastokasojen kasteleminen sekä toiminnan liikenneväylien asianmukainen hoitaminen vähentävät toimintojen pölyn leviämistä ympäristöön. Toiminnan keskeyttämisellä mahdollisissa epäsuotuisissa olosuhteissa kuten poikkeuksellisen tuulisella ja kuivalla säällä ehkäistään toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. (lupamääräys 13)

Maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi päätöksessä on annettu määräyksiä alueen päällystämisestä ja peittämisestä, alueella hyödynnettävän betonimurskeen laadusta sekä hulevesien hallinnasta. Hakemuksessa on esitetty, että alueella ei varastoida polttoaineita tai kemikaaleja, eikä myöskään huolleta työkoneita. Polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnin sekä työkoneiden huollon kieltävä määräys on annettu hakemuksen mukaisena.

Kentän päällystämättömälle osalle on hyödynnettävien betonimurskeiden haitallisten aineiden pitoisuuksille ja liukoisuuksille määrätty lupahakemuksessa esitettyä tiukemmat vaatimukset, jolla voidaan vähentää riskiä, että betonijätetäytön läpi suotautuva sadevesi liuottaisi täytöstä haitallisia aineita alueen maaperään pitkällä aikavälillä. Hyödyntäminen on vaadittu toteuttamaan valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) mukaisesti.

Betonimurskeen peittämisellä luonnonkiviaineksella ja varsinaisen jätteenkäsittely- ja varastointialueen päällystämisellä asfaltilla voidaan ehkäistä toiminnan riskejä alueen maaperälle ja pohjavedelle erityisesti pitkällä aikavälillä, sillä lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Hulevesien hallittu johtaminen ja alueen vesien käsittely ovat tarpeen toiminnan vesistövaikutusten minimoimiseksi sekä Viikinojan sekä sivuojien liettymisen ehkäisemiseksi. (lupamääräykset 14–17)

Jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä on annettu jätelain perusteella määräyksiä. Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, terveyshaittaa tai alueen roskaantumista. Jätelain 121 §:n mukaan rakennus- ja purkujätteen siirroista on tehtävä siirtoasiakirja, jonka sisällöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) 24 §:ssä. Rakennus- ja purkujätteitä koskevaa siirtoasiakirjavelvoitetta on korostettu valvonnallisista syistä. (lupamääräykset 18–21)

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Melun mittaamisella osoitetaan, että laitoksen toiminnasta ei aiheudu määräyksessä 12 asetettuja melutason raja-arvoja ylittävää melua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Pinta- ja pohjavesitarkkailulla voidaan varmistaa, ettei toiminnasta aiheudu haitallisia vaikutuksia vesiin ja, että mahdollisiin epäkohtiin päästään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Sekä toiminnanharjoittajalla että valvontaviranomaisella on mahdollisuus tarkkailusta saatua tietoa hyväksi käyttämällä muuttaa tai hakea muutosta lupapäätöksessä edellytettyyn tarkkailuun. Valvontaviranomaisella on oikeus saada säädösten ja määräysten valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot. Lupapäätöksessä annetut tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen toiminnan, valvonnan ja tarkkailun tehokkaaksi toteuttamiseksi. (lupamääräykset 22–28)

Häiriö-, onnettomuus- ja poikkeustilanteiden ilmoitus- ja toimintamääräys on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumisen varmistamiseksi ja valvonnan toteutumiseksi. Määräyksessä korostetaan toiminnanharjoittajan velvollisuutta toimia asiassa viipymättä ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Välittöminä toimenpiteinä voidaan pitää toiminnan keskeyttämistä, päästön leviämisen estämistä ja viranomaisilmoituksia. Poikkeuksellisia tilanteita koskeva ilmoitusvelvollisuus on annettu viranomaisten tiedonsaannin ja oikeiden toimintatapojen turvaamiseksi ympäristöä ja terveyttä uhkaavissa häiriötilanteissa. Määräys perustuu ympäristönsuojelulain 123 §:n. (lupamääräys 29)

Jätelain 141 §:n mukaan jätteenkäsittelylaitoksella tulee olla ammattitaitoinen vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön yhteystiedot tulee pitää ajan tasalla, jotta toiminnan viranomaisvalvonta voidaan suorittaa asianmukaisesti. Alueella on oltava myös käytännön valvontaa tekevä henkilö tai henkilöitä, jotka ovat perehtyneet ympäristölupaan ja huolehtivat, että toiminta alueella on luvan mukaista. (lupamääräykset 30–31)

Ympäristöluvassa on annettu määräys vakuuden asettamisesta, koska ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden suuruus on arvioitu alueella kerrallaan varastoitavan jätemäärän kuormauksen, poiskuljetuksen ja käsittelyn sekä alueen siistimisen aiheuttamista kustannuksista alueella varastoitavien jätteiden tämän hetkisten vastaanottohintojen mukaan. Vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset. Vakuus on katsottu tarpeelliseksi ja määrätyllä vakuudella voidaan kattaa alueella varastossa olevien jätteiden mukaan lukien valmis betonimurske pois toimittamisesta ja vesitarkkailusta aiheutuvia kustannuksia. Vakuuden on oltava riittävä toimien hoitamiseksi ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset (YSL 60 §). Ympäristönsuojelulain 61 §:ssä on määrätty vakuuden asettamisesta ja voimassaolosta. Toimenpiteiden suorittamisesta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien arvonlisävero (24 prosenttia), on voitava kokonaan kattaa vakuudella.  (lupamääräys 32)

Toiminnan muuttamista, keskeyttämistä ja lopettamista koskeva tiedonsaanti on tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi arvioida ympäristönsuojelua koskevien toimien riittävyyttä ja mahdollista ympäristöluvan muuttamista. Toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Tämän vuoksi toiminnanharjoittajan on toimitettava suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelua koskevista toimista riittävän ajoissa ennen toiminnan lopettamista. (lupamääräykset 33–34).

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Hakija on täydentänyt tietoja toiminnasta täydennyspyynnön johdosta. Toiminnan hulevesienkäsittelyä on muutettu. Hulevesien käsittelystä saatiin lisätietoa lupahakemuksen täydennyksestä 25.2.2020. Hulevesien käsittelystä on annettu määräys 15. Hakemuksessa esitetyillä ja lupamääräyksissä olevilla toimenpiteillä voidaan toiminta ennalta arvioiden toteuttaa siten, ettei sen vaikutus Viikinojan veden tilaan ole merkittävä.

Annetuissa lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

Ottaen huomioon toiminnan luonne ja sen vaikutukset lupahakemusasiakirjat ovat olleet lupaharkinnan kannalta riittävät.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa (YSL 29 §, 87 §).

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §, YSA 15 §).

Päätösten täytäntöönpano

Ympäristö- ja lupajaosto päättää määrätä, että päätöksen mukainen toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen ennen kuin päätös on tullut lainvoimaiseksi, jos hakija asettaa ennen toiminnan aloittamista Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 213 000,00 euron (sis. alv) suuruisen vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. (YSL 199 §)

Määräystä annettaessa otetaan huomioon, että lupamääräysten mukaan toteutettuna kyseessä oleva toiminta ei merkittävästi lisää alueella ennestään olevien toimintojen tuottamaa ympäristökuormitusta eikä siitä voi aiheutua pysyvää ympäristön pilaantumista. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Vielä ympäristö- ja lupajaosto päättää määrätä, että lupapäätöksen tullessa lainvoimaiseksi mainittu 213 000,00 euron (sis. alv) vakuus muutetaan lupamääräysten kohdassa 32 määrätyksi ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaiseksi vakuudeksi. (YSL 59 ja 199 §)

Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Sovelletut oikeusohjeet

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston 12.4.2019 91 § hyväksymän taksan liitteenä olevan maksutaulukon mukainen hakemuksen käsittelymaksu on 4410 euroa ja vakuuden käsittelymaksu 225 euroa, yhteensä 4635 euroa. (YSL 205 §)

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-jaaineistot/ilmoitukset/

Kuulutus julkaistaan 27.5.2020. Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Valitusaika päättyy 3.7.2020 klo 16.15. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös lähetään tiedoksi hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet, valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille sekä lausunnon antaneille viranomaisille. Päätöksestä ilmoitetaan muistutuksen ja mielipiteen esittäneille sekä niille, jotka ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet. Kuulutus annetaan tiedoksi myös niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Esittelijä

yksikön päällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Elina Salo-Miilumäki, ympäristötarkastaja, puhelin: 310 26860

elina.salo-miilumaki(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä

yksikön päällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Elina Salo-Miilumäki, ympäristötarkastaja, puhelin: 310 26860

elina.salo-miilumaki(a)hel.fi

Liitteet

Oheismateriaali

Muutoksenhaku

Otteet

.