Helsingin kaupunki	Pöytäkirja	9/2017	1 (1)
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto
		Asia/6
	24.11.2017

§ 88

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 1.1.2018 alkaen

HEL 2016-004887 T 02 05 00

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hyväksyä liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan, jossa määrätään hakemusten ja ilmoitusten, eräiden tarkastusten sekä muiden asioiden käsittelystä Helsingin kaupungille perittävät maksut ja esitetään niiden perusteet.

Taksa ja maksutaulukko ovat mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta voimassa 1.1.2018 alkaen. Tällä päätöksellä kumotaan aiemmin voimassa ollut Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa ja maksut.

Perustelut

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 205 §:n mukaan ympäristönsuojelulain mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä voidaan periä maksu. Vastaava säännös on myös jätelain (646/2011) 144 §:ssä, vesilain (587/2011) 18 luvun 12 §:ssä ja merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 13 luvun 1 §:ssä. Kunnalle perittävän maksun suuruuden tulee vastata enintään suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia.

Maa-aineslain (555/1981) 23 §:n 1 momentin mukaan maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta sekä ottamistoiminnan valvonnasta aiheutuvien kustannusten perimisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 145 §:ssä säädetään rakennustyön valvonnasta kunnalle suoritettavasta maksusta.

Ympäristönsuojeluviranomaisen taksaa on tarpeen tarkistaa, sillä 1.7.2016 voimaan tulleen maa-aineslain muutoksen (424/2015) mukaan maa-aineslupia koskevat lupa-asiat ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka toimii myös maa-aineslain valvontaviranomaisena. Lisäksi ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaan, jos maa-ainesten ottamistoimintaa koskeva hanke edellyttää ympäristölupaa ja maa-aineslain mukaista lupaa, niitä koskevat lupahakemukset on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Taksan selite- ja taulukko-osia on siten täydennetty, jotta voidaan periä maa-ainesten lupa- ja valvonta-asioiden käsittelystä sekä ympäristöluvan ja maa-ainesluvan yhteiskäsittelystä koituvat kulut.

Taksaan on lisäksi tehty lainsäädännön muutoksista johtuvia tarkistuksia sekä lisätty maksutaulukkoon kemiallisen pesulan rekisteröintimaksu. Maksuihin ei ole tehty tasokorotuksia.

Sovelletut säännökset:
Valtion maksuperustelaki (150/1992) 4, 5 ja 6 §
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 190, 205 ja 206 §
Vesilaki (587/2011) 18 luku 12 §
Jätelaki (646/2011) 144 §
Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009) 13 luku 1 §
Maa-aineslaki (555/1981) 23 §
Kuntalaki (410/2015) 134 ja 143 §

Esittelijä

vs. yksikön päällikkö

Jari-Pekka Pääkkönen

Lisätiedot

Hannu Arovaara, tiimipäällikkö, puhelin: +358 9 310 32014

hannu.arovaara(a)hel.fi

Eeva Pitkänen, tiimipäällikkö, puhelin: +358 9 310 31517

eeva.pitkanen(a)hel.fi

Sini-Pilvi Saarnio, vs. tiimipäällikkö, puhelin: 310 32019

sini-pilvi.saarnio(a)hel.fi

Liitteet

1	Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa.pdf
2	Taksan maksutaulukko_esityslistan liite.pdf

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimus, ymp. toimen eri maksutaksojen hyväksyminen

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Ympäristönsuojelulain 27 §:ssä säädetään ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista ja lain liitteessä 1 luvanvaraisista toiminnoista. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:ssä säädetään valtion ympäristölupaviranomaisessa käsiteltävistä lupa-asioista ja asetuksen 2 §:ssä kunnan ratkaistavista ympäristöluvista. Ympäristönsuojelulain 12 luvussa ja 136 §:ssä on säädetty eräistä ilmoitusvelvollisuuksista. Merenkulun ympäristönsuojelulain nojalla kunnan ympäristönsuojeluviranomainen merkitsee sataman jätehuoltosuunnitelman ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Jätelain nojalla kunnan ympäristönsuojeluviranomainen merkitsee jätteiden ammattimaista keräystoimintaa harjoittavan jätehuoltorekisteriin. Vesilain nojalla kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi periä maksua talousveden ottamiseen ja ojitusasioihin liittyen. Maa-aineslain nojalla kunnan ympäristösuojeluviranomainen tarkastaa maa-aineslupahakemuksen ja ottamissuunnitelman.

Kunnan oikeudesta periä maksuja ympäristönsuojelulain mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä ja tarkastuksista säädetään ympäristönsuojelulain 205 §:ssä. Vastaava säännös on vesilain 18 luvun 12 §:ssä, merenkulun ympäristönsuojelulain 13 luvun 1 §:ssä, jätelain 144 §:ssä ja maa-aineslain 23 §:ssä

Maksua ei voida periä yleistä etua valvovan viranomaisen eikä haittaa kärsivän asianosaisen aloitteesta vireillepannun asian käsittelystä. Muiden vaatimuksesta vireillepannun asian käsittelystä saadaan periä maksu, jos vireillepanoa on pidettävä ilmeisen perusteettomana.

Kunnat voivat periä maksuja seuraavissa tapauksissa:

- Ympäristönsuojelulain mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä,

- laatimaansa valvontaohjelmaan perustuvista luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan
määräaikaistarkistuksista ja niiden muusta valvontaohjelmaan perustuvasta säännöllisestä valvonnasta,

- tarkastuksista, jotka ovat tarpeen 175 tai 176 §:ssä tarkoitetun kiellon tai määräyksen
noudattamisen valvomiseksi taikka 181 §:ssä tarkoitetun toiminnan keskeyttämisen valvomiseksi,

- merenkulun ympäristönsuojelulain mukaisen sataman jätehuoltosuunnitelman merkitsemisestä
ympäristönsuojelun tietojärjestelmään,

- jätelain mukaisen jätteiden ammattimainen keräystoimintaa harjoittavan merkitseminen
jätehuoltorekisteriin,

- maa-aineslupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja niihin liittyvistä
valvontatehtävistä.

Maksun perusteista määrätään tarkemmin kunnan hyväksymässä taksassa.

Hallintosääntö

Helsingin kaupungin hallintosäännön 12 luvun 10 §:n mukaan kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena. Hallintosäännön 16 luvun 2 §:n kohdan 9 mukaan ympäristö- ja lupajaosto päättää mm. rakennusvalvonnan sekä ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon taksoista.

Taksan muuttaminen

Taksa perustuu pääosin eri laitostyyppien ja muiden toimintojen lupa- ja ilmoituspäätösvalmistelun laajuuteen. Edellisen taksan hyväksymisen jälkeen mukaan on tullut maa-aineslain 23 §:ssä mainitun maa-aineslupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja siihen liittyvästä valvonnasta perittävät maksut. Lisäksi taksaan on lisätty kemiallisen pesulan rekisteröintimaksu. Maksun alentamista ja korottamista koskevia säännöksiä on selkeytetty.

Voimassa oleva taksa on laadittu omakustannusperusteiseksi. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksujen perusteen tulee soveltuvin osin vastata valtion maksuperustelakia. Kunnalle perittävän maksun suuruuden määräämisen osalta keskeisintä on maksun perustuminen kyseisen suoritteen tuottamisesta aiheutuvien kokonaiskustannusten määrään eli omakustannusarvoon. Keskimääräinen tuntikustannushinta on sama kuin edellisestä taksasta päätettäessä eli 64,4 e.

Maksuista päättäminen

Maksun alentamisesta ja korottamisesta päättää ympäristö- ja lupajaosto tai se viranhaltija, jolle toimivalta pääasiasta päättämisestä on siirretty.

Ympäristölautakunta päätti 29.2.2000 (§ 79) Helsingin kaupungin ympäristönsuojelulain mukaisesta taksasta. Taksaa on tarkistettu 8.5.2001 (§ 195), 12.11.2002 (§ 433), 1.3.2005 (§ 63), 28.10.2008 (§ 358), 25.5.2010 (§ 199), 3.5.2011 (§ 145), 22.5.2012 (§ 179), 21.5.2013 (§ 163), 30.9.2014 (§ 276) 19.5.2015 (§ 209).