§ 89

Vaihtolavacom Oy:n ympäristölupa-asia

HEL 2017-008673 T 11 01 00 00

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti Vaihtolavacom Oy:n ympäristölupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Hakija

Vaihtolavacom Oy, Autotallintie 25, 00770 HELSINKI
Y-tunnus 1075521-2

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Vaihtolavacom Oy:n rakennus- ja purkujätteen välivarastointi-, siirtokuormaus- ja käsittelytoiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentissa mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan. Valtioneuvoston ympäristönsuojelusta antaman asetuksen 2 §:n 1 momentin kohdan 12 f mukaan hakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on jätetty kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle 2.8.2017. Hakemusta on täydennetty 2.10.2017, 13.10.2017 ja 5.11.2017.

Kaavoitustilanne

Tontti on Helsingin 41. kaupunginosassa (Suurmetsä) korttelin nro 11 tontti nro 33. Voimassa olevassa kaavassa nro 9200 tontti sijaitsee teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T). Kaupunginvaltuuston 26.10.2016 hyväksymässä uudessa yleiskaavassa 2050 alue on merkitty toimitila-alueeksi, jota kehitetään ensisijaisesti toimitilojen, tuotannon, varastoinnin, satamatoimintojen, julkisten palveluiden ja opetustoiminnan sekä virkistyksen käyttöön.

Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö

Ympäristölupaa haetaan Tattarisuon teollisuusalueella osoitteessa Rattitie 9 b olevalle Helsingin kaupungin omistamalle vuokratontille. Vaihtolavacom Oy:n vuokraoikeus on nykyisellä sopimuksella voimassa vuoteen 2024 asti. Tontin pinta-ala on 1 770 m2.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 500 metrin päässä idässä, päiväkodit ja koulut 700 – 800 metrin päässä idässä ja pohjoisessa. 

Ympäristöolosuhteet

Maaperä

Tattarisuon alue on rakennettu pehmeälle suopohjalle. Alueella tehtyjen maaperäkairausten perusteella on todettu, että alueen maaperässä ylimpänä on 1 - 3 metrin paksuinen täyttömaakerros, jonka seassa on mahdollisesti mineraalista rakennusjätettä. Tämän alla on turvekerros ja sen alla lähes 20 metrin paksuinen kerros savea ja liejusavea.

Pohjavesi

Laitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tärkeän pohjavesialueen raja kulkee idässä noin 400 metrin etäisyydellä laitosalueesta. Alueella oleva orsivesi on lähellä maanpintaa.

Pintavedet

Tattarisuon teollisuusalue kuuluu Longinojan valuma-alueeseen. Longinojan haaroja virtaa alueen luoteiskulmalla ja etelä-lounaispuolella. Oja muodostaa haaroineen lähes 15 km pitkän uoman, joka virtaa etelään ja laskee Pihlajiston kohdalla Vantaanjokeen.

Luontoarvot

Tattarisuon teollisuusaluetta ympäröivät pohjoisen ja lännen puolella niitty-, puronvarsi- ja lehtometsäalueet, jotka ovat arvokkaita lintukohteita. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Jakomäen muinaisrantakivikko noin 1 km:n etäisyydellä ja Slåttmossenin kohosuo noin 1,5 km:n etäisyydellä.

Toiminnan kuvaus

Laitoksella vastaanotetaan, välivarastoidaan, lajitellaan ja siirtokuormataan rakennus- ja purkujätettä. Vuosittain vastaanotettavan jätteen määrä on 19 950 tonnia. Suurin kerrallaan varastoitava määrä on hakemuksen mukaan 1 410 tonnia. Alueelle rakennetaan kevytrakenteinen halli jätteenkäsittelyä varten. Osa jätteistä varastoidaan varastokentällä. Kaikki alueelle vastaanotettavat jätteet toimitetaan jatkokäsittelyyn Suomessa tai ulkomailla olevalle laitokselle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä.

Jätteiden vastaanotto ja käsittely

Siirtokuormausasemalle tuodaan enintään 19 950 tonnia vuodessa syntypaikkalajiteltuja tai lajittelemattomia rakennus- ja purkujätteitä, jotka sisältävät seuraaviin jäteluokkiin kuuluvia jätteitä (jätenimike suluissa):
- betoni (17 01 01)
- tiilet (17 01 02)
- laatat ja keramiikka (17 01 03)
- muut kuin nimikkeessä 17 01 06 mainitut betonin, tiilten, laattojen ja keramiikan seokset (17 01 07)
- puu (17 02 01)
- lasi (17 02 02)
- muovi (17 02 03)
- muut kuin nimikkeessä 17 03 01 mainitut bitumiseokset (17 03 02)
- kupari, pronssi, messinki (17 04 01)
- alumiini (17 04 02)
- lyijy (17 04 03)
- sinkki (17 04 04)
- rauta ja teräs (17 04 05)
- tina (17 04 06)
- sekalaiset metallit (17 04 07)
- muut kuin nimikkeessä 17 04 10 mainitut kaapelit (17 04 11)
- muut kuin nimikkeissä 17 06 01 ja 17 06 03 mainitut eristysaineet
- muut kuin nimikkeessä 17 08 01 mainitut kipsipohjaiset rakennusaineet
- muut kuin nimikkeissä 17 09 01, 17 09 02 ja 17 09 03 mainitut rakentamisessa ja purkamisessa syntyvät sekalaiset jätteet.

Siirtokuormausaseman enimmäisvarastomäärät (hakemuksessa esitetyt)

Jätteet tuodaan alueelle kuorma-autoilla sisäänajoväylällä olevan autovaa’an kautta. Punnituksen yhteydessä kirjataan kuorman perustiedot ja tarkistetaan kuorma. Punnitut kuormat siirretään joko halliin käsiteltäviksi tai varastokentälle. Välivarastosta jätteet siirretään myöhemmin joko lajitteluun tai kuljetetaan suoraan jatkokäsittelyyn muualle. Käsittelyhallissa lajittelu tapahtuu kaivinkoneella. Lajitellut jätejakeet kuormataan erillisille lavoille, jotka siirretään varastokentälle odottamaan kuljetusta.

Lajittelematon rakennus- ja purkujäte tarkoittaa siirtokuormausasemalle tuotua jätettä, jota ei vielä ole käsitelty. Esilajitellun rakennusjätteen enimmäisvarastomäärään sisältyvät myös lajitteluvaiheessa siitä erotellut metallit, mahdolliset kuormien mukana tulleet sähkö- ja elektroniikkaromut tai vähäiset määrät painekyllästettyä puuta sekä hyödyntämiskelvoton jäte, esimerkiksi eristevillat tai kierrätyskelvoton lasi.

Toiminnan aloittaminen ja toiminta-ajat

Toiminta on suunniteltu aloitettavaksi 1.1.2018. Toiminta-aika on maanantaista perjantaihin kello 7–22 ja lauantaisin kello 9–18.

Toiminta-alue ja sen rakenteet

Tontti asfaltoidaan, alue on aidattu ja portti on lukittavissa. Tontille rakennetaan kevytrakenteinen halli ja välivaraston seinämät. Nämä korvaavat tontin etelänpuoleisen aidan. Rattitien suuntaan jäävät nykyiset varastotilat ja aita. Tontin pohjoisen sivun aitaa korotetaan ja se verkotetaan tiheäsilmäisellä verkolla tai vaihtoehtoisesti aita korvataan uudella korkeammalla ja tukevammalla aidalla. Tontin itäreunaa rajataan seinämällä, joka päälle tehdään tarvittaessa verkko. Kevytrakenteisen hallin takaseinä ulottuu tontin itäpäätyyn.

Liikennejärjestelyt

Siirtokuormausalueen tuleva ja lähtevä liikenne käyttää nykyistä Rattitien puoleista liittymää eikä uusia liikennejärjestelyjä tarvita. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan siirtokuormausasemalla käy päivittäin 15 – 30 jätteitä tuovaa tai jätteitä jatkokäsittelyyn vievää kuljetusyksikköä.

Polttoaineet

Hakemuksen mukaan laitosalueella säilytetään korkeintaan 1 000 litraa polttoainetta kaksivaippaisessa säiliössä ja alle 100 litraa voiteluaineita. Säilytysalueelle varataan imeytysainetta mahdollisia vuotoja varten.

Vedenhankinta, viemäröinti ja hulevedet

Kiinteistö liitetään vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkostoon. Hulevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta kadun varressa olevaan ojaan. Öljynerotuskaivot varustetaan sulkuventtiilillä mahdollisten onnettomuustilanteiden varalta.

Paras käyttökelpoinen tekniikka, parhaat käytännöt ja energian käyttö

Laitoksen ulkopuolella syntyneiden jätteiden lajittelulla parannetaan jätteiden materiaali- ja hyötykäyttöä sekä vähennetään loppusijoitettavan jätteen määrää. Siirtokuormauksella pyritään tehostamaan jätekuljetuksia ja näin vähentämään polttoaineen kulutusta ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä.

Laitoksella käytetään polttoöljyä, dieseliä, voiteluöljyä ja sähköä. Näiden kulutusta pyritään vähentämään kaluston säännöllisellä huollolla ja uusimalla laitteita ja kalustoa riittävän usein. Kemikaalipäästöjä ehkäistään läpäisemättömillä pinnoilla, suojarakenteilla ja –laitteilla. Toiminta-ajoilla ja työskentelytavoilla vähennetään syntyvän melun määrää. Eniten melua aiheuttavat työvaiheet ajoitetaan arkipäiviin klo 8–16. Lajittelu tehdään pääosin sisätiloissa roskaantumisen ehkäisemiseksi ja pölyhaittojen vähentämiseksi. Kevyet jätteet peitetään välivarastoinnin ajaksi.

Jätteiden lajittelun ja siirtokuormauksen parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) määrittelevää BREF-asiakirjaa ei ollut ympäristölupahakemuksen tekemisen aikaan käytettävissä. Toiminnanharjoittaja on laatinut toiminnasta riskiarvion.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Hakija ei katso toiminnalla olevan vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen tai ihmisten terveyteen. Toiminnalla ei myöskään ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön tai luonnonsuojeluarvoihin.   

Päästöt maaperään, pohjavesiin, pintavesiin ja viemäriin

Merkittäviä päästöjä maaperään tai pohjaveteen ei hakemuksen mukaan tapahdu. Laitosalue asfaltoidaan ennen toiminnan aloittamista ja hulevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta ojaan. Järjestelmään asennetaan tarkastuskaivo mahdollista näytteenottoa varten. Polttoaine varastoidaan kaksivaippaisessa säiliössä pinnoitetulla alueella, missä on myös imeytysainetta vuotojen varalle. Laitosalueella ei huolleta koneita muuten kuin poikkeustilanteissa, jollainen voi olla esimerkiksi odottamaton letkurikko tai vastaava tilanne. Vähäiset määrät toiminnassa syntyviä vaarallisia jätteitä varastoidaan suoja-altaalla varustetussa katetussa tilassa. Laitosalueen edustan ojavettä tarkkaillaan ottamalla siitä näytteet kaksi kertaa vuodessa.

Päästöt ilmaan, melu ja tärinä

Koneista ja autoista aiheutuu tavanomaisia pakokaasupäästöjä. Siirtokuormaamisesta ja lajittelusta aiheutuvia pölypäästöjä ehkäistään hoitamalla lajittelu sisätilassa ja tarvittaessa kastelulla. Ajoväylät ulkona ja hallissa puhdistetaan säännöllisesti pyöräkuormaajalla ja keräävällä harjalaitteella. Tarvittaessa väylät kastellaan, talvisin kalsiumkloridi- tai/ja kaliumformaattiliuoksella. Hallissa pölyä torjutaan kastelulla. Lisäksi varaudutaan sumutykin käyttöön. Halliin asennetaan tarvittaessa suodattimilla varustetut huippuimurit. Toiminta keskeytetään tilanteessa, jossa sääolosuhteista johtuen aiheutuu pölyämistä eikä sitä voida muutoin estää.

Liikenteestä ja jätteen kuormauksesta aiheutuu jonkin verran melua. Se ei toiminnanharjoittajan arvion mukaan poikkea teollisuusalueen muun toiminnan aiheuttamasta melusta. Meluisimpia työvaiheita pyritään ajoittamaan arkipäiville ja ajalle klo 8–16. Satunnaista tärinää voi aiheutua, mutta sen arvioidaan olevan niin vähäistä, ettei sillä ole merkittävää vaikutusta.

Roskaantuminen

Jätteiden lajittelun ja siirtokuormauksen yhteydessä saattaa aiheutua roskaantumista. Riski on suurempi tuulisella säällä etenkin, jos jätteiden joukossa on kevyitä jakeita. Roskaantumisen ehkäisemiseksi lajittelu tehdään pääasiassa sisätiloissa. Kevyitä jätejakeita sisältävät kuormat peitetään välivarastoinnin ajaksi. Roskaantumista ehkäistään myös huolellisella kuormauksella. Ympäristön siivoamisesta huolehditaan tilanteissa, joissa roskaantumista tapahtuu varotoimenpiteistä huolimatta.

Toiminnassa syntyvät jätteet

Asemalle arvioidaan tulevan jonkin verran myös muita kuin vastaanotettavien jätteiden luettelossa mainittuja materiaaleja, esimerkiksi syntypaikalla väärin lajiteltua painekyllästettyä puuta tai kuormiin heitettyjä sähkö- tai elektroniikkaromuja. Näille on osoitettu varastopaikat hakemukseen liitetyssä asemapiirroksessa. Paikat tarkentuvat toiminnan alkaessa. Jätteet toimitetaan luvan omaavalle vastaanottajalle.

Toiminnassa syntyvät vähäiset määrät vaarallista jätettä varastoidaan suoja-allastetussa, katetussa tilassa. Hakemuksen mukaan tällaista jätettä on kerrallaan varastossa korkeintaan 400 kg, josta romuakkuja 200 kg.

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Hakemuksessa mainitaan rakennus- ja purkujätteen vastaanottoon, lajitteluun ja siirtokuormaukseen liittyvinä riskeinä mm. öljy- ja polttoainevuodot sekä tulipalot. Palovaaraa saattaa aiheutua työkoneista, sähkölaitteista, syntypaikalla väärin lajitellusta jätteestä ja väärästä jätteiden varastoinnista. Palovaaraa torjutaan kalustovalinnoilla, laadukkaalla asennustyöllä, määräaikaistarkastuksilla ja huolloilla. Pölyisissä olosuhteissa käytettävien koneiden huoltofrekvenssi on suurempi kuin pölyttömissä olosuhteissa käytettävien. Vastaanotettavien kuormien tarkastuksissa noudatetaan huolellisuutta. Työkoneiden hyteissä ja laitosalueella on riittävästi alkusammutuskalustoa.

Öljy- ja polttoainevuotoja ehkäistään koneiden ja laitteiden ennakoivalla huollolla ja polttoaineiden oikealla säilytystavalla. Vuotojen leviämisen estämiseksi asema on asfaltoitu, ja hulevedet ohjataan öljynerotuskaivon kautta ojaan. Hulevesijärjestelmä varustetaan sulkuventtiilillä ja viemärilinjat näytteenottokaivoilla. Tarvittaessa alueen ympärille rakennetaan reunus, joka estää hulevesien valumisen ympäristöön. Tankkauspaikalle ja työkoneiden toiminta-alueelle varataan imeytysainetta.

Toiminnan vaikutusten tarkkailu ja raportointi

Jäteasemalle nimetään vastaava hoitaja. Vastaanotettavista kuormista ja jätteen laadusta sovitaan etukäteen asiakkaan kanssa. Vaa’alla kuormat tarkastetaan kameran avulla ja niistä kirjataan perustiedot. Kippauksen yhteydessä kuorma tarkastetaan uudelleen. Vastaanotetuista jätteistä pidetään kuormakohtaista kirjaa. Auton lähtiessä se punnitaan ja tositteelle tulostuu asiakkaan, auton, materiaalin ja kuljetusliikkeen tiedot. Samassa yhteydessä siirtoasiakirjaan tehdään kuittaus ja Vaihtolavacom Oy:n oma kappale arkistoidaan.

Laitosalueen siisteyttä valvotaan silmämääräisesti ja kaivojen toimintaa tarkkaillaan viikoittain. Mahdolliset öljyvuodot siivotaan välittömästi. Laitosalueen rajalla olevan ojan veden laatua tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa otettavilla vesinäytteillä. Ennen toiminnan aloittamista ojavedestä analysoidaan pH, kiintoaines, öljyhiilivedyt, PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet, arseeni, kadmium, koboltti, alumiini, kromi, elohopea, nikkeli, lyijy, kupari, sinkki, mangaani, tina ja vanadium.

Laitoksen toiminnasta laaditaan vuosiraportti. Se sisältää tiedot vastaanotetuista jätteistä, varastoiduista jätteistä, laitokselta toimitetuista jätteistä ja poikkeustilanteista sekä ojavesinäytteiden analyysitulokset. Vuosiraporttiin liitetään arvio laitoksen toiminnan vaikutuksista lähiympäristöön.

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksen vireillä olosta on tiedotettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla 15.8. – 13.9.2017 sekä kirjeellä asianosaisille ja sähköpostilla Koillis-seura ry:lle. 

Muistutukset ja mielipiteet

Ramboll Finland Oy, Terässeppo Oy ja

**********

ovat jättäneet muistutukset hakemuksesta. Muistutuksissa kiinnitettiin huomiota mm. asbestipitoisen jätteen välivarastointiin, toiminnasta aiheutuvaan liikennemäärien kasvuun, jätteiden varastomääriin, kuormien lastaukseen, mahdollisiin melu- ja pölyhaittoihin sekä roskaantumiseen ja asetettavan vakuuden määrään.

Hakijaa on kuultu muistutusten johdosta 19.9.2017 ja 25.9.2017, jonka jälkeen hakija on täydentänyt hakemustaan.

Lupahakemuksen täydentäminen ja korjaus

Lupahakemusta on täydennetty 2.10.2017. Tällöin siihen lisättiin tontin pinta-ala, asemapiirros, tietoja tontin aitaamisesta ja lukitsemisesta, asbestipitoisen jätteen välivarastoinnista, koneiden huollosta ja pölyntorjunnasta sekä jätteen enimmäisvarastointimäärät. Hakija on myös toimittanut suunnitelman jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Hakemuksen karttaliitteessä ollut virheellinen merkintä korjattiin 6.10.2017. Lupahakemuksen täydennykseen tehtiin muutos 13.10.2017, jolloin siitä poistettiin kokonaan asbestia sisältävän jätteen välivarastointi. Hulevesien johtamisen osalta hakemusta täydennettiin 5.11. Alueella ei ole hulevesiviemäröintiä, eikä vesihuoltolaitos hyväksynyt hulevesien johtamista jätevesiviemäriin, ja siksi ne päätettiin johtaa öljynerotuskaivon kautta laitosalueen edustan ojaan.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston ratkaisu

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää myöntää Vaihtolavacom Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan rakennus- ja purkujätteen lajittelu- ja siirtokuormaustoiminnalle hakijan antamien selvitysten mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin:

1. Ympäristölupa koskee rakennus- ja purkutoiminnasta peräisin olevan tavanomaisen betoni-, tiili-, laatta- ja keramiikkajätteen, puu-, lasi- ja muovijätteen, tavanomaisen bitumi-, kivihiiliterva- ja tervatuotteista muodostuneen jätteen, metallijätteen, tavanomaisten eristysainejätteiden ja kipsipohjaisista rakennusaineista muodostuneen jätteen sekä muun rakentamisessa ja purkamisessa syntyvän jätteen vastaanottoa, lajittelua ja siirtokuormausta seuraavasti:
   
   - rakennus- ja purkutoiminnan jätteet (17 01 01, 17 01 02, 17 01 03, 17 01 07, 17 02 01, 17 02 02, 17 02 03, 17 03 02, 17 06 04, 17 08 02, 17 09 04)
   -  metallit (17 04 01, 17 04 02, 17 04 03, 17 04 04, 17 04 05, 17 04 06, 17 04 07, 17 04 11).
   
   Muun kuin edellä mainitun jätteen vastaanottaminen alueelle on kielletty. Jätteen laadun toteamiseksi kuormat on tarkastettava silmämääräisesti ennen niiden kippaamista kentälle. Jos alueelle tuodaan muuta jätettä kuin, mitä tässä ympäristöluvassa on sallittu, on jäte palautettava lähettäjälle tai ohjattava sellaiseen vastaanottopaikkaan, jonka ympäristölupa mahdollistaa kuorman sisältämän jätteen vastaanottamisen. Edellä mainitun kaltaiset poikkeavat kuormat ja niiden tuojat tulee merkitä toiminnanharjoittajan kirjanpitoon. Toiminnasta aiheutuvan pölyämisen estämiseksi alueelle ei saa ottaa voimakkaasti pölyävää hienoainesta sisältävää jätettä. (YSL 52 ja 58 §)
   
   Tuottajavastuun piiriin kuuluvaa jätettä saa vastaanottaa vain yhteistoiminnassa tuottajan kanssa. (JL 47 §)  Kuormat on tarkastettava uudelleen heti, kun ne on kipattu kentälle. Jos kuormien vastaanoton yhteydessä tehdystä tarkastuksesta huolimatta niiden mukana tulee vähäisiä määriä vaarallista jätettä, esimerkiksi kestopuuta tai muuta jätettä, jota alueelle ei ole lupa ottaa vastaan, tulee ne erotella luvallisesta jätteestä, pitää erillään jätejakeittain ja varastoida jätteen laadun edellyttämällä tavalla sekä toimittaa ao. jätteen vastaanottoon oikeuttavan ympäristöluvan omaavaa vastaanottopaikkaan. Nestemäiset jätteet on varastoitava alueella siten, etteivät ne onnettomuuden tai muun syyn vuoksi pääse maaperään. (YSL 52 ja 58 §, JL 29 §)   
    
2. Vuosittain vastaanotettavan ja käsiteltävän jätteen määrä saa olla enintään 19 950 tonnia. Kerrallaan alueella saa olla varastoituna enintään 910 tonnia jätettä. Suurimmat kertavarastomäärät ovat jätejakeittain seuraavat: syntypaikkalajiteltu rakennusjäte 200 tonnia, lajiteltu rakennusjäte hyötykäyttöön 50 tonnia, puujäte 100 tonnia, betoni- ja tiilijäte 500 tonnia, rakennusjätteestä lajiteltu energiajäte 60 tonnia. Edellä mainittujen kertavarastomäärien täyttyessä alueelle ei saa ottaa vastaan kyseistä jätettä ennen kuin se on mahdollista enimmäisvarastointimäärän ylittymättä.
    
3. Toimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin kello 7.00–22.00 ja lauantaisin kello 9.00–18.00. (YSL 52 §)
    
4. Jätteenkäsittelyaseman toimintaa ja toiminnan tarkkailua varten on määrättävä vastuullinen asemanhoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikköön. (YSL 52 §, JL 141 §)
    
5. Jätteiden vastaanotto, käsittely, varastointi ja kuormaus on järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu maaperän ja pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa, maiseman rumentumista, roskaantumista, usein toistuvaa kohtuutonta melu-, pöly- tai muuta vastaavaa haittaa tai häiriötä ympäristölle. Jätteet on varastoitava asianmukaisesti omilla varastopaikoilla tai vaihtolavoilla. Laitosalue tulee ympäröidä aidalla, joka estää ympäristön roskaantumisen. Aita on pidettävä kunnossa. Ulkotiloissa olevien varastokasojen korkeus ei saa ylittää varastolaarin seinämän korkeutta tai muulla laitosalueella sitä ympäröivän aidan korkeutta. Portti on pidettävä lukittuna aseman aukioloaikojen ulkopuolella. Laitosalue on pidettävä siistinä ja laitoksen ympäristöön mahdollisesti levinneet roskat on kerättävä pois viipymättä. (YSL 52, 58 §, JL 13, 15, 72, 73 §)
    
6. Vaaralliset jätteet on varastoitava lukittavissa tiloissa, tiiviissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava suoja-altaalla varustetussa tilassa tai muuten niin, että ne eivät pääse vahinkotilanteessa ympäristöön ja voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin. Vaarallisten jätteiden pakkauksissa on oltava jätteen laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. Pakkaukseen tulee merkitä tarvittavat tiedot ja varoitukset turvallisuuden ja jätteen asiallisen käsittelyn varmistamiseksi. (YSL 16, 17, 52, 58 §, JL 13, 16, 17 §)
    
7. Jätteet on toimitettava jatkokäsittelyyn varastointitilojen riittävyyteen ja laitoksen toimintaan nähden riittävän usein. Jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. Vaaralliset jätteet on toimitettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa vastaanottajalle. Kaikki jätteet tulee toimittaa vastaanottajalle käyttäen tiiviitä lavoja, joiden on oltava peitettyjä jätteiden ympäristöön leviämisen estämiseksi. Jätteiden vastaanottajilla on oltava voimassa oleva ympäristölupa kyseisen jätteen vastaanottoon. Jätteiden maasta viennin luvanvaraisuus tulee selvittää Suomen ympäristökeskukselta. Jätteet saa luovuttaa vain sellaiselle jätteen kuljettajalle, joka on rekisteröitynyt jätehuoltorekisteriin. (YSL 52, 58  §, JL 8, 13, 29, 72, 94 §, VNa 179/2012, 11 ja 12 §)
    
8. Alueelle vastaanotettavista ja sieltä lähtevistä rakennus- ja purkujätekuormista sekä vaarallisista jätteistä on laadittava siirtoasiakirjat, jotka on säilytettävä kolme vuotta ja esitettävä pyydettäessä valvontaviranomaiselle. (JL 121, 122 §, VNa 179/2012, 24 §)
    
9. Siirtokuormausaseman toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa (asuinkiinteistöjen sekä hoito- ja oppilaitosten piha-alueet) kello 7.00–22.00 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB. (YSL 52 §, VNp 993/1992)
    
10. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa toiminta-alueen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan on torjuttava jätteen kuormauksesta ja lajittelusta aiheutuvaa pölyämistä riittävän tehokkailla ja kattavilla kastelujärjestelmillä tai muilla riittävän tehokkailla menetelmillä, joiden on oltava käytössä pölyhaittaa aiheuttavien kuormien kippauksen ja jätteen uudelleenkuormauksen yhteydessä.
    
    Liikennöitävä piha-alue ja alueet, missä jätteitä vastaanotetaan, lajitellaan ja siirtokuormataan, on pidettävä mahdollisimman puhtaana pölyhaittaa aiheuttavasta aineksesta säännöllisellä ja tarvittaessa päivittäisellä harjauksella ja kastelulla tai suolauksella. (YSL 7 ja 52 §, JL 13 §)
     
11. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista. Jos roskaantumista kuitenkin tapahtuu, on ympäristö puhdistettava välittömästi. (YSL 52 §, JL 72–73 §) 
     
12. Polttonesteen varastointisäiliö tulee sijoittaa polttonestettä läpäisemättömälle alustalle sellaiseen paikkaan, jossa törmäysriski on mahdollisimman pieni. Säiliö tulee varustaa törmäyssuojin. Säiliössä tulee olla ylitäytönestin ja laponesto ja säiliön tulee olla joko kaksoisvaippasäiliö tai valuma-altaallinen säiliö. (YSL 52 §)
     
13. Laitosalueen pinnoitteen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Havaitut viat, kuten halkeamat ja painumat, on korjattava viipymättä. Toiminnan aikana on seurattava työtapatarkkailuna siirtokuormausaseman alueen yleistä siisteyttä, toiminnan aiheuttamaa pölyämistä ja hulevesistä mahdollisesti aiheutuvaa kuormitusta. Tarkastuksista on tehtävä merkinnät toiminnan kirjanpitoon. (YSL 8, 52, 62 ja 66 §)
     
14. Poikkeuksellisissa tilanteissa on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahinkojen leviämisen estämiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vahinko- tai onnettomuustilanteessa maaperään päässeet vaaralliset kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaisen käsittelyyn. Vahinkotapausten varalta toiminnanharjoittajalla on oltava alkusammutuskalustoa, imeytysainetta ja kalustoa vuotojen keräämiseksi. Häiriötilanteista tai onnettomuuksista kuten öljyvuodoista, joissa syntyy päästöjä maaperään tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa, on ilmoitettava viipymättä kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle. Polttoainevuodoista on lisäksi ilmoitettava Helsingin pelastuslaitokselle. Ympäristönsuojeluviranomainen voi ilmoituksen johdosta antaa määräyksiä, jotka ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi tai maaperän puhdistamiseksi. (YSL 14, 52 ja 58 §)
     
15. Toiminnasta on pidettävä kirjaa, johon on merkittävä ainakin seuraavat tiedot:
    - vastaanotetun jätteen määrä, jätenimikkeet, tuontiaika ja alkuperä
    - asemalta lähtevien jätteiden määrä, laatu, päivämäärä, vastaanottaja ja kuljetustapa
    - tiedot käännytettyjen kuormien määristä ja niiden tuojista
    - tiedot alueella tehdyistä rakennus-, korjaus- ja huoltotoimenpiteistä - suoritetut omaan valvontaan liittyvät tarkastukset
    - poikkeukselliset tilanteet (mm. onnettomuudet, ympäristövahingot, ilkivalta, luvaton jätteiden tuonti ja enimmäisvarastointimäärän ylitys) ja niihin liittyneet toimenpiteet
    - kulloinkin alueella olevien jätteiden määrä ja laatu.
    
    Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Kirjanpito on säilytettävä vähintään kuuden vuoden ajan. Jätteiden luokittelussa on käytettävä valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen (179/2012) liitteen 4 mukaista jaottelua. Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä kirjallinen yhteenveto edellisenä kalenterivuonna vastaanotetuista jätemääristä jätelajeittain sekä niiden toimituspaikoista. Yhteenvetoon on sisällytettävä tiedot ympäristönsuojelullisesti merkittävistä tapahtumista ja toimenpiteistä. (YSL 62 §, JL 118 ja 119 §, VNa 179/2012, 22 §)
     
16. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikölle. Toiminnan loputtua alue on puhdistettava eikä alueelle saa jäädä jätteitä. Toiminnan loppuessa Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on esitettävä selvitys siirtokuormausaseman ja sen ympäristön jälkihoidosta ja kunnostustarpeesta. Selvityksen perusteella ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa määräyksiä alueen kunnostamisesta. (YSL 52, 62, 94 ja 170 §, VNAJ 13 §)
     
17. Vaihtolavacom Oy:n tulee ennen toiminnan aloittamista asettaa Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 40 000 euron suuruinen vakuus asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi toiminnan mahdollisesti loppuessa kyseisessä toimipisteessä. (YSL 59 ja 60 §)

Perustelut

Yleisperustelut

Vaihtolavacom Oy:n siirtokuormaus- ja lajitteluaseman toiminta lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnanharjoittajalla on toimintaan riittävä asiantuntemus.

Lupamääräysten perustelut

1. Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta. Toiminnanharjoittaja on hakenut lupaa tavanomaisen rakennus- ja purkujätteen välivarastointiin ja siirtokuormaukseen. Lupa ei oikeuta vaarallisen jätteen tai vaarallista jätettä sisältävän jätteen vastaanottoon eikä sellaisen jätteen vastaanottoon, josta voi aiheutua merkittäviä haju- tai pölyhaittoja. Jätelain tuottajavastuusäännökset rajoittavat muiden kuin tuottajien oikeutta järjestää tuottajavastuun alaisten jätteiden jätehuoltoa. Luvan noudattamiseksi toiminnanharjoittajan on tarkastettava kuormat.
    
2. Vuosittain vastaanotettavan ja käsiteltävän jätteen kokonaismäärä on hyväksytty hakemuksen mukaisesti. Toiminta-alueen koko on pieni hakemuksessa esitettyihin jätemääriin nähden ja siksi on tarpeen rajoittaa kerrallaan varastoitavien jätteiden määrää hakemuksessa esitettyä pienemmäksi.
    
3. Toimintaa voi harjoittaa myös iltaisin ja viikonloppuisin, koska toiminta sijoittuu teollisuusalueella, häiriintyviä kohteita ei ole aseman välittömässä läheisyydessä ja toiminnanharjoittaja rajoittaa suurinta melua aiheuttavat toimet arkipäiviin klo 8-16.
    
4. Yhteyshenkilön tiedot ovat tarpeen valvontaa varten.
    
5. Jätelain 13 §:n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa haittaa. Laadultaan erilaiset jätteet on pidettävä toistaan erillään jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi. Alueen ympäri rakennettava aita on tarpeen ympäristön roskaantumisen ehkäisemiseksi. Alueelle pääsyä on rajoitettava ilkivallan ehkäisemiseksi. Jätekasojen enimmäiskorkeus on tarpeen määritellä roskaantumisen ehkäisemiseksi. Roskaamisen aiheuttaja on velvollinen siivoamaan roskaantuneen alueen.
    
6. Vaarallisten jätteiden varastointimääräykset ovat tarpeen, jotta toiminnasta ei aiheutuisi vaaraa tai haittaa turvallisuudelle, terveydelle, maaperälle, pohjavedelle tai muulle ympäristölle. Vaarallisten jätteiden pakkaamis- ja merkintävelvollisuus perustuu jätelain 16 §:ään. Kielto sekoittaa vaarallisia jätteitä keskenään on annettu jätelain 17 §:n mukaisesti.
    
7. Jätteen jatkokäsittelyssä on pyrittävä noudattamaan jätelain 8 §:n mukaista etusijajärjestystä. Valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen (179/2012) mukaan jäte on kuljetettava tiiviissä pakkauksessa tai umpikorisessa kuljetusvälineessä. Myös kuormien peittäminen ehkäisee jätteiden kuljettamisesta aiheutuvaa roskaantumista. Jätteen ammattimainen käsittely on luvanvaraista. Ulkomaiselta käsittelijältä on edellytettävä ympäristölupaa vastaavaa oikeuttaa ottaa vastaan jätettä. Jätettä saavat ammattimaisesti kuljettaa vain jätehuoltorekisteriin merkityt toiminnanharjoittajat. 
    

1. Jätelain 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja mm. rakennus- ja purkujätteistä ja vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirjassa esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset on annettu valtioneuvoston asetuksessa jätteistä. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen toiminnan valvonnan kannalta. Siirtoasiakirjojen avulla voidaan valvoa, että jätteet toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin.
    
2. Melutasoa koskeva määräys on annettu melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisena. Määräys on tarpeen, koska lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 500 metrin päässä siirtokuormausasemasta.
    
3. Rakennus- ja purkujätteen kuormaamisesta voi aiheutua merkittävää pölyämistä. Kastelu on käytännössä ainoa keino varautua pölyhaittojen ehkäisemiseen siirtokuormauksessa. Riittävät pölynsidontatoimenpiteet (kastelu, pihan harjaus, suolaliuoksen levittäminen ym.) ovat tarpeen erityisesti kuivempina aikoina pölyhaittojen syntymisen ehkäisemiseksi.
    
4. Roskaantumisen aiheuttaja on velvollinen siivoamaan roskaantuneen alueen.
    
5. Määräys on tarpeen maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi onnettomuus- tai ilkivaltatapauksissa. Tankkaustilanteessa pieniä polttonestemääriä pääsee usein tankkauspaikalle, minkä vuoksi pinnoitteen tulee olla polttonestettä läpäisemätöntä materiaalia.
    
6. Määräykset ovat tarpeen maaperän pilaantumisen estämiseksi. Ehjältä pinnoitteelta mahdolliset poltto- tai voiteluainevuodot on mahdollista imeyttää talteen. Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. päästöjen ja toiminnan tarkkailusta.
    
7. Määräys on tarpeen päästöistä aiheutuvin haittojen leviämisen estämiseksi. Imetysaineilla vuodot voidaan kerätä talteen ja estää vahinkojen leviäminen. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta ja tarpeellisten jälkitoimien arvioimiseksi.
    
8. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten.
    
9. Tiedot ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten ja mahdollisten ympäristön pilaantumisen estämistä, alueen kunnostusta tai jätehuoltoa koskevien määräysten antamiseksi.
    
10. Vakuus asetetaan asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja muiden tarvittavien toimien varmistamiseksi toiminnan loppuessa. Vakuuden suuruus on arvioitu alueella kerrallaan varastoitavan jätemäärän kuormauksen, poiskuljetuksen sekä alueen siistimisen aiheuttamista kustannuksista.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Lupa on voimassa toistaiseksi.

Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan lupaan sisältyviä määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Lupapäätöksen muuttamisen tai peruuttamisen perusteista on säädetty ympäristönsuojelulain 89 ja 93 §:ssä.

Luvanvaraista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin siihen oikeuttava lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 198 §)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 1, 5, 6–8, 14, 16, 17, 20, 27, 29, 34, 43, 44, 48, 49, 52, 53, 58–62, 66, 67, 70, 83–85, 87, 89, 93, 94, 170, 190, 198 ja 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 6, 11 ja 13–15 §

Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15–17, 29, 47, 72, 73, 94, 118, 119, 121, 122 ja 141 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7, 8, 9, 11, 12, 13, 22, 24 ja 25 § sekä liite 4

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ympäristölautakunnan 19.5.2015 (209 §) hyväksymän taksan mukainen ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on 4410,00 euroa ja vakuuden käsittelymaksu 225 euroa, yhteensä 4635,00 euroa. Lasku toimitetaan erikseen Helsingin kaupungin taloushallintopalveluliikelaitoksesta.

Lupapäätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin ilmoitustaululla.

Muutoksenhaku

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.

Esittelijä

vs. yksikön päällikkö

Jari-Pekka Pääkkönen

Lisätiedot

Leena Terhemaa, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32032

leena.terhemaa(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä

vs. yksikön päällikkö

Jari-Pekka Pääkkönen

Lisätiedot

Leena Terhemaa, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32032

leena.terhemaa(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Tiedoksi

Palu/Ympa/Ympäristönsuojelu

Maka/Tontit/Yritystontit