3

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys kaupunginhallitukselle, Koskelan sairaalan ja pesuloiden alueen (Käpyläntie 11 ja Kunnalliskodintie 2 ja 4) tarkistettu asemakaavaehdotus (nro 12389) (a-asia)

HEL 2013-005264 T 10 03 03

Ksv 2482_1

Esitysehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle

        8.3.2016 päivätyn ja 11.10.2016 muutetun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 12389 hyväksymistä. Asemakaava koskee 26. kaupunginosan (Koskela) kortteleita 26961–26972, osaa korttelia 26979 ja katualuetta. Asemakaavan muutos koskee 26. kaupunginosan (Koskela) korttelin 26979 tontteja 8 ja 9 sekä katualuetta (muodostuu uusi kortteli 26960) ja 25. kaupunginosan (Käpylä) korttelia 25881 tonttia 3.

Lisäksi lautakunta päättää

        ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.

        antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä nähtävilläoloajan ulkopuolella kirjallisesti esitettyihin mielipiteisiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla kohdassa Päätöksenteko

www.hel.fi/ksv

        ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Tiivistelmä

Asemakaava ja asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Koskelan sairaalan ja pesuloiden aluetta, joka sijaitsee Koskelan kaupunginosan lounaiskulmassa Käpylän ja Toukolan rajalla.

Kaavaratkaisu mahdollistaa tavoitteiden mukaisesti sairaala-alueen kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten suojelemisen ja muuttamisen asuinkäyttöön sekä alueen täydennysrakentamisen. Tehokkaiden kortteleiden sijoittaminen tiiviisti alueen reunoille säilyttää puistoalueet laajasti yhtenäisinä ja osana alueelle ominaista identiteettiä. Tiivis rakentaminen suojaa pihoja ja puistoaluetta liikenteen melulta.

Kaavan mukaan on mahdollista sijoittaa alueelle vanhusten monipuolisen palvelukeskuksen uudisrakennus, pysyvät päiväkotipalvelut sekä päivittäistavarakauppa. Kaava luo lisäksi mahdollisuuksia uusien palveluiden ja kivijalkaliiketilan syntymiselle sekä virkistysmahdollisuuksien säilyttämiselle. Kulkuyhteyksiä on mahdollista rakentaa ja kehittää alueella niin, että jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet paranevat. Vararaideyhteys turvaa raitioliikenteen toimintaedellytyksiä ongelmatilanteissa.

Kaava-alueelle on suunniteltu asuntoja noin 3000 uudelle asukkaalle, joista noin 250 asukasta sijoittuisi monipuoliseen palvelukeskukseen muistisairaiden ryhmäkoteihin.

Suunnitellun uuden asuinrakentamisen (AK), asuin- ja liikerakentamisen (AL) sekä asumiseen muutettavan kerrosalan (AK/s) määrä suunnittelualueella on 107 847 k-m², josta 14 377 k-m² tulee käyttötarkoitusten muutoksista. Lisäksi olemassa olevaa asuinkerrosalaa on 8 595 k-m² ja sosiaali- ja terveystoimen tarpeisiin on osoitettu erityisasumisen ja siihen liittyvien palveluiden (AKS) kerrosalaa 20 000 k-m² monipuolista palvelukeskusta varten.

Asuinkerrosalan lisäksi yhteensä 830 k-m² on osoitettu maantasokerroksissa liiketiloihin (AK) ja 1 800 k-m² päivittäistavarakaupan tiloiksi (AL/m).

Olemassa oleviin rakennuksiin on osoitettu 670 k-m² asukkaiden yhteistilaa ja 4 700 k-m² lähipalveluille (PL), lähinnä päiväkotipalvelujen tuottamiseen 200–300 lapselle.

Yhteensä kerrosalaa kaava-alueella on 143 772 k-m². Aluetehokkuus on 1.0 ja alueen korttelitehokkuus on keskimäärin 1,73 (vaihteluväli 0,35–3,36).

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista, koska sen avulla voidaan toteuttaa asuntotuotantotavoitetta, tarjota kohtuuhintaisia asuntotontteja ja luoda puiston avulla edellytyksiä hyvälle kaupunkielämälle ja erilaisten ihmisten kohtaamiselle. Kaavaratkaisun avulla on myös mahdollista tasapainottaa Koskelan alueen vuokratalovaltaisuutta.

Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä ja siitä saatiin lausunnot, ja muistutuksia (3 kpl). Esitetyt Muistutukset kohdistuivat puistoalueille rakentamiseen, erityisasumisen ja palveluiden korttelin rakentamisen laajuuteen, julkisivu- ja rakennemateriaalin sekä viherkaton määräykseen, asuntotuotantotyyppeihin ja -kokoihin, alueen sisäisen autoliikenteen välttämiseen, julkisen liikenteen lisäämiseen ja sopivien kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen vanhuksille ryhmäkotien lisäksi, päiväkodin piha-alueen sijoittamiseen melutason ja ilmanlaadun kannalta suojaisalle alueelle, ja suojaa antavien rakennusten toteutusjärjestykseen, asuntojen suuntaukseen hiljaisempien julkisivujen puolelle ja parvekkeiden sekä olemassa olevien rakennusten melunsuojaukseen, raitioliikenteen aiheuttamien haittojen arvioimiseen ja torjumiseen, kaavatalouteen, pysäköinnin järjestelyihin, yhteistilojen järjestelyihin, pelastuspaikkoihin, konehuoneiden sijoitukseen, liiketilojen määräämiseen, jätehuonejärjestelyihin, puuston säilyttämismääräykseen, maanalaisen tunneliverkon säilyttämiseen, ryhmäkotien piha-alueiden aurinkoisuuteen ja liittymiseen ympäristöönsä ja pysäköintipaikkojen tarpeeseen. Kaavaehdotukseen tehtiin muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa.

Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset ilmenevät myös Tehdyt muutokset -liitteestä.

Esittelijän perustelut

Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on tarkistetun yleiskaavaehdotuksen tavoitteiden mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Sairaalan alue sijaitsee Kunnalliskodintien, Koskelantien LPA-alueen ja Käpyläntien välisessä kolmiossa. Pesuloiden tontit sijaitsevat sairaalan alueen pohjoispuolella Kunnalliskodintien varrella.

Sairaalan alue on ilmeeltään puistomainen. Kunnalliseksi vaivaistaloksi rakennettu laitos on toiminut kunnalliskotina ja sairaalana. Sairaalan alueella on yhteensä 14 rakennusta, jotka on rakennettu vuosina 1910–1961. Tällä hetkellä rakennuksissa toimii mm. vanhusten monipuolinen palvelukeskus, päiväkoti ja ravintokeskus. Rakennukset ovat olleet pitkään vajaakäytössä ja soveltuvat huonosti nykyiseen pääkäyttöönsä ryhmäkodeiksi. Alueella on myös kappeli, rakennuksia yhdistävä maanalainen käytäväverkosto ja väestönsuoja.

Käpyläntien varrella sijaitsevista asuinrakennuksista kaksi on HEKA-Kumpulan hallinnoimia vuokrataloja ja kahdessa toimii Lilinkotisäätiön mielenterveyskuntoutujien palvelutalo Koskikoti. Kunnalliskodintien pohjoispuolella sijainneet pesularakennukset ja höyrylaitos on purettu. Olemassa olevaa puistomaista aluetta on suunnittelualueella noin 59 600 m².

Koskelan sairaala-alue ja Kunnalliskodintie on asemakaavoittamaton. Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1970-1993) ja niissä pesuloiden tontit ovat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY). Alueelle saa rakentaa pesulatoimintoja palvelevia rakennuksia. TY-tonteille saa sijoittaa asuntoja ainoastaan kiinteistöjen henkilökuntaa varten. Antti Korpin tie on asemakaavassa katualuetta. Korttelin rakennusoikeus on yhteensä 22 050 k-m². Kaava-alueen eteläisin osa on autopaikkojen korttelialuetta (LPA).

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, mielipiteistä, muistutuksista ja lausunnoista sekä vastineet niihin.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §)

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 8.3.2016 asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä 8.4.-9.5.2016.

Muistutukset

Kaavaehdotuksesta tehtiin 3 muistutusta.

Muistutukset kohdistuivat puistoalueille rakentamiseen, ikääntyvien palveluasumisen rakennusten julkisivujen ja rakenteen määräämiseen pääosin puiseksi, asuntotuotantotyyppeihin, monipuolisen palvelukeskuksen laajentamismahdollisuuksiin tarpeiden mukaisesti, alueen sisäisen autoliikenteen välttämiseen, julkisen liikenteen lisäämiseen ja sopivien kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen vanhuksille Koskelan sairaalan alueelle palveluasumisen lisäksi.

Lausunnot

Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta:

        Helen Sähköverkko Oy

        Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä (HSY)

        Uudenmaan ELY-keskus

        asuntotuotantotoimisto (ATT)

        Kaupunginmuseon johtokunta

        kiinteistölautakunta

        pelastuslautakunta

        sosiaali- ja terveysvirasto

        yleisten töiden lautakunta

        ympäristölautakunta

        Helsingin vanhusneuvosto

Yhteenveto lausunnoista

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esitettiin, että asemakaavaehdotus täydentää yhdyskuntarakennetta joukkoliikenteen ja olemassa olevan infrastruktuurin äärellä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita edistävällä tavalla. Alueen ja rakennusten arvot on tiedostettu ansiokkaasti ja suojelutavoitteet turvattu esimerkillisesti. Mittavan uudisrakentamisen vaikutukset alueen avoimeen ympäristöön on kuvattu hyvin. Uudisrakentamisesta huolimatta alueen puistomainen ilme on pystytty säilyttämään etenkin arvokohteilla. Alueen arvot on otettu huomioon myös uudisrakentamiselle annetuissa kaavamääräyksissä.

Kaavamääräyksissä on määrättävä päiväkodin piha-alueen sijoittamisesta siten, että valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot täyttyvät päiväaikana. Ilmanlaatu on otettu pääosin riittävän hyvin huomioon, kuitenkin päiväkodin eteläpuolelle merkitty leikkialue on ilmanlaadun kannalta liian lähellä Koskelantietä liikennemääräennusteet 2025 huomioon ottaen. Alueen toteuttamisessa on otettava huomioon se, että suojaa antavat rakennukset rakennetaan ennen kuin suojattavat rakennukset, sillä meluohjearvot on saavutettava kaikissa kaava-alueen rakentamisvaiheissa.

Julkisivuun kohdistuvan melun ollessa yli 55 dB(LAeq) tulee asunnolla olla vähintään tuuletusmahdollisuus julkisivulle, jonka kohdalla meluohjearvot saavutetaan. Kaavamääräyksin onkin turvattu läpitalonasuntojen rakentaminen. ELY-keskus muistuttaa, että viherhuoneissa ja parvekkeilla on saavutettava VNp:n 993/1992 mukaiset ulkoalueiden melutasot.

Raitiotieliikenteestä aiheutuvan melun ja tärinän haitallisuutta ei ole arvioitu kaavaselostuksessa.

Kaavaehdotusta ei päiväkodin piha-alueen osalta ole muutettu olennaisesti, koska päiväkodin piha-alue sijoittuu pääosin meluselvityksen mukaan ilmanlaadun osalta ennustetilanteessa vaaditulle yli 60 metrin etäisyydelle ajoradasta alueelle, missä Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ulkoalueiden melutason ohjearvot saavutetaan. Koskelantien puoleisen piha-alueen rajaus on tarkistettu meluselvityksen mukaan alueelle, jolla sekä ulkoalueiden melutason ohjearvot saavutetaan ennustetilanteessa että nykyisten liikennemäärien mukainen vähimmäisetäisyys ajoradasta täyttyy. Mikäli liikenne-ennusteen mukainen liikennemäärä toteutuu, on arvioitava piha-alueen rajoittamista uudelleen sellaisille alueille, joissa ennusteen mukainen ilmanlaadun taso voidaan saavuttaa. Alueen toteuttaminen on suunniteltu aloitettavaksi korttelista 26962 siten, että päiväkotia ja sen piha-alueita suojaavat rakennukset rakennetaan ensin, jotta meluohjearvot voidaan saavuttaa kaikissa kaava-alueen rakentamisvaiheissa. Koskelantien puoleinen päiväkodin piha-alue voidaan ottaa käyttöön vasta, kun suojaavat rakennukset tonteilla 26962/1 ja 3 on rakennettu tai muulla tavalla huolehdittu piha-alueen riittävästä melunsuojauksesta.

Vararaideyhteydellä ajoittain kulkeva raitiovaunuliikenne aiheuttaa melua ja tärinää Kunnalliskodintiellä. Raitiovaunuliikenteestä aiheutuvan melun haitallisuutta ei ole arvioitu erikseen, koska liikenteen on arvioitu olevan niin vähäistä ja satunnaista, että päivittäisen melun keskiäänitaso jää alhaiseksi. Kunnalliskodintien varrelle on annettu rakennusten julkisivuille ääneneristävyysvaatimus liikennemelua vastaan. Tärinän haitallisuutta ei ole arvioitu erikseen, koska vararaide ei sijoitu pehmeille maaperäalueille kaava-alueella. Vararaiteen aiheuttamasta runkomelusta huolehditaan radan rakentamisen yhteydessä tehtävillä rakenteellisilla ratkaisuilla.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä esittää että aluetta varten on rakennettava uutta vesihuoltoa, jonka rakentamiskustannukset ovat kaavaselostuksen mukaan noin 650 000 euroa (alv 0%) ja siirtokustannukset noin 1 miljoona euroa (alv 0 %).

Helsingin Asuntotuotantotoimiston lausunto koskee kaava-alueen tontteja 26967/1, 26968/1 ja 26979/10. Perustamisolosuhteiden, selkeiden rakennusalojen ja tonttikohtaisen rakennusoikeuden määrittelyä pidetään hyvinä lähtökohtina. Pihakannen alle ja osittain myös rakennusten alle sijoitettu pysäköinti koetaan vaativaksi ja hintavaksi ratkaisuksi. Ajoyhteydet pysäköintiin ja kannelle edellytetään sijoitettavaksi luontevimpiin sijainteihin, eikä hallien ajoaukkojen sijoittamista rakennuksiin pidetä hyvänä.

Pieniä huoneistokokoja rajoittavia määräyksiä toivottiin poistettavaksi. Pistetalojen ylimpiin kerroksiin edellytetyt sauna- tai vapaa-ajantilat eivät anna mahdollisuutta yhteistilojen tapauskohtaiseen tarkasteluun. Pelastaminen esitetään tarvittavaksi myös tonttien ulkoreunoilta. Pelastamisen kannalta haastavimmissa osissa parvekkeiden tulisi voida sijaita päällekkäin. Kaavassa tulisi sallia konehuoneet ullakkotilassa ja tasakattoisten rakennusten katoilla. Liiketilan määrittelynä tulisi olla alaraja. Yhteisen jätehuoneen sijaan tulisi sallia syväkeräysastioita sopiviin sijainteihin kujan varteen.

AKS-korttelialueella materiaalivalintoja tulisi voida tehdä hankelähtöisesti etenkin rungon osalta. Viherkattoa ei tulisi määritellä toteutettavaksi puurakenteisena. Nykyisen puuston säilyttäminen ei vaikuta mahdolliselta, kun ahdas tontti asettaa jo erityisiä vaatimuksia työmaajärjestelyille. AKS-tontille ei ole järjestettävissä pelastusauton reittejä, jolloin pelastautumisen tulee onnistua kohteen sisäisin järjestelyin.

Helsingin kaupunginmuseon johtokunta esittää, että kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta keskeistä on turvata Koskelan sairaala-alueen rakennusten ominaispiirteiden, niiden muodostamien kokonaisuuksien luonteen ja niihin sisältyvien kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen sekä uudisrakentamisen sopeuttaminen tähän kokonaisuuteen ja katsoo, että säilymisen turvaamiseksi lähtökohtana tulee olla reunaehtojen asettaminen tuleville muutoksille ja korjauksille. Asemakaavaehdotuksen mukaisilla suojelumääräyksillä ja uudisrakentamista ohjaavilla määräyksillä Koskelan sairaalan ja pesuloiden alueella on mahdollista turvata alueen rakennuksiin ja rakennusten, maiseman ja viheralueiden muodostamiin kokonaisuuksiin liittyvien kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen täydennysrakentamisen rinnalla. Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa asemakaavaehdotuksen hyväksymistä.

Kiinteistölautakunta esittää, että Helsingin kaupunki omistaa alueen ja alueella sijaitsevat 13 rakennusta. Asemakaavamuutos on valmisteltu tilakeskuksen kanssa kaupungin omistamien rakennusten osalta. Lautakunnan näkemyksen mukaisesti kaavaehdotus tukee kaupungin asettamia asuntotuotantotavoitteita.

Kaavaan merkitty perheasuntomääräys ei noudata nykyistä linjausta, koska koko asemakaava-alue on kaupungin omistamaa maata, jolloin perheasuntojen määrä ja koko tulee lähtökohtaisesti ottaa huomioon tontinluovutusehdoissa. Siten perheasuntoja koskeva määräys tulisi poistaa kaavasta. Kaupunki pyrkii edistämään uusiutuvien ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavien rakennusmateriaalien ja tuotantotapojen käyttöä erityisesti puurakentamista painottaen. Kaavamääräysten tulisi olla kuitenkin luonteeltaan sallivia eikä pakottavia. Tällöin sekä puurakentaminen että viherkatot voitaisiin kohdistaa tarkoituksenmukaisiin ja hanketalouden kannalta toteutuskelpoisiin kohteisiin.

Asemakaavamuutos tukee kaupungin asettamien asumisen ja maankäytön yleisten tavoitteiden toteutumista. Kaupunkikuvalliset ja ympäristölliset tekijät huomioon ottaen kaavamuutos mahdollistaa tehokkaasti yleisten asuntotuotantotavoitteiden edistämisen alueella. Lisäksi kaavaratkaisun avulla voidaan edistää kohtuuhintaista asumista. Kiinteistölautakunta puoltaa asemakaavamuutoksen hyväksymistä edellyttäen, että lausunnossa mainitut seikat otetaan huomioon.

Pelastuslautakunta esittää otettavaksi huomioon, että kaavaselostuksessa mainittu maanalaisen tunneliverkoston osittainen mahdollinen säilyminen edellyttää kaavan mahdollistavan esimerkiksi pelastusjärjestelyissä tarvittavat maanpäälliset rakennelmat.

Sosiaali- ja terveysviraston esittää, että asemakaavassa tulee huolehtia, että asukkaille on mahdollista järjestää aurinkoista piha-aluetta oleskelua ja ulkoilua varten, koska uuden monipuolisen palvelukeskuksen rakennusten korkeat massat varjostavat piha-aluetta. Sosiaali- ja terveysviraston mielestä autopaikkatarve on pienempi kuin kaavassa on esitetty, koska asukkaat ovat muistisairaita, eikä heillä ole autoja käytössä. Kaupungin päivitettävänä olevaan autopaikkojen mitoitusohjeeseen sosiaali- ja terveysvirasto on esittänyt autopaikkojen tarpeeksi 1 autopaikka/400 k-m². Autopaikat tulee voida sijoittaa myös kadunvarsille.

Yleisten töiden lautakunnan mielestä muutos mahdollistaa sairaala-alueen kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten suojelemisen ja muuttamisen asuinkäyttöön sekä alueen täydennysrakentamisen. Asemakaava mahdollistaa myös vanhusten monipuolisen palvelukeskuksen uudisrakennuksen, pysyvien päiväkotipalveluiden sekä päivittäistavarakaupan sijoittumisen alueelle. Kulkuyhteyksiä voi rakentaa ja kehittää alueella niin, että jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet ja houkuttelevuus paranee. Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupunkisuunnitteluviraston laskelmien mukaan rakennusvirastolle arviolta noin 5 miljoonan euron kustannukset, josta noin 2,5 miljoonaa kohdistuu katualueisiin ja 2,5 miljoonaa puistoalueisiin.

Ympäristölautakunta esittää, että kaavaehdotuksen mukainen kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen joukkoliikenneyhteyksien äärellä on kannatettavaa. Sairaala-alueen sisäosien yhtenäinen puistoalue säilyy melko laajana tiivistymisestä huolimatta. Myös alueen kävely- ja pyöräily-yhteydet paranevat nykyiseen verrattuna. Ekologisen kestävyyden teemoja on nostettu esiin mm. uusiutuvan energian tuotantoon, puurakentamiseen sekä hulevesien käsittelyyn sekä läpäisevien ja läpäisemättömien pintojen määrään liittyvillä määräyksillä. Kortteleiden sijoittaminen tiivisti katujen varsille suojaa pihoja ja puistoaluetta liikenteen haitoilta.

Julkisivuun kohdistuvan melutason ollessa yli 65 dB, asuntojen on tarpeen avautua myös suuntaan, jolla melutason ohjearvot alittuvat. Koskelantien varrella asunnot eivät kaavamääräyksen mukaan saa avautua vain Koskelantien suuntaan. Määräyksen muuttaminen muotoon: Koskelantien varrella on kaikkien asuntojen avauduttava julkisivun puolelle, jolla ei ole ääneneristävyysvaatimusta, on parempi vaihtoehto. Kunnalliskodintien varrella julkisivujen melutaso on niin voimakas, että parvekkeet tulee määrätä suunniteltaviksi siten, että saavutetaan melutason ohjearvot (ulkona). Käpyläntiellä olemassa olevien asuinkerrostalojen kadun puoleiset julkisivut voitaisiin osoittaa merkinnällä, joka ohjaisi suojeltujen rakennusten rakenteellisen meluntorjunnan parantamiseen rakennussuojelulliset näkökohdat huomioon ottaen.

Helsingin vanhusneuvosto puoltaa lausunnossaan esitettyä asemakaavaa ja asemakaavanmuutosta ja esittää, että kaavan mukaan on voitava suunnitella muistikylästä turvallinen asumiskokonaisuus, joka tarjoaa ympärivuorokautiset palvelut.

Koskelan puistomaisuus tulee säilyttää ja rakennusten kattojen tulee olla viherkattoja. Muistikylän tulisi olla luhtitalotyyppinen U-muotoinen kerrostalokokonaisuus, jonka keskellä tulisi olla viihtyisä vihreä sisäpiha monenlaisine aktiviteetteineen. Muistisairaiden tulee voida liikkua itsenäisesti. Muistikylässä tulee olla hyvät palvelut, joista osa voisi sijaita alueen ulkopuolella.

Vanhusneuvosto haluaa edelleen olla tiiviisti mukana Muistikylän suunnittelussa. On tärkeää saada kokonaiskuva siitä, miten suuri alue varataan varsinaista Muistikylää varten. Vanhusneuvosto haluaa erityisesti painottaa hyvien julkisten liikenneyhteyksien tärkeyttä. Muistikylä ei saa olla erillinen saareke, vaan osa Muistiystävällistä Helsinkiä. Muilta osin lausunnossa esitetyt asiat koskivat jatkosuunnittelussa tehtäviä ratkaisuja.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

        Seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa: Liikennevirasto, Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitos (HKL), opetusvirasto, rakennusvalvontavirasto, Nuorisoasiainkeskus, Helsingin kaupungin asunnot Oy, Helen Oy ja varhaiskasvatusvirasto.

        Opetusvirastolta saatiin lausunto nähtävilläoloajan jälkeen

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Muistutuksissa ja lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin. Kaavaehdotukseen on tehty muutoksia.

Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset ilmenevät yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisestä luvusta. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.

Liitteenä ovat muistutukset, lausunnot ja vuorovaikutusraportti sekä Tehdyt muutokset -liite.

Julkisen nähtävilläolon jälkeinen vuorovaikutus

Kaavaehdotukseen tehdyistä tarkistuksista on keskusteltu kiinteistöviraston tonttiosaston, ympäristökeskuksen ja asuntotuotantotoimiston ja kaupunginkanslian aluerakentamisyksikön kanssa.

Opetusvirastolta on saapunut 16.9.2016 lausunto, jossa kerrotaan, että oppilasmäärän kasvu Koskelan alueella asettaa paineita turvallisen koulumatkan päässä olevalle uuden koulurakennuksen rakentamiselle. Alueella on alkamassa palveluverkkotarkastelu ruotsinkielisen pohjoisen koulu- ja päiväkotiverkon osalta sekä suomenkielisen Käpylän alueen osalta. Tilakeskuksen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan on opetusvirasto esittänyt tarpeen noin 500-600 oppilaalle valmistumisvuodelle 2025.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti:

Esirakentamisen kustannusarvio pitää sisällään olemassa olevien ja kaupungin hallussa olevien rakennusten (N- ja D-rakennukset) purkukustannukset, olemassa olevan väestönsuojan kunnostustoimenpiteet, sekä Kunnalliskodintien kunnallistekniikan uudelleen rakentaminen vararaiteen toteuttamiseen varautumiseksi. Johtosiirtojen osuus kustannuksista on noin miljoona euroa.

Kaava-alueen katujen, sekä ympäröivien katujen muutostöistä on arvioitu aiheutuvan kustannuksia noin 2,5 miljoonaa, sekä alueen eteläosan pysäköintialueen laajennus- ja muutostöistä noin 500 000 euroa. Kustannusarvio ei sisällä raitiotien kustannuksia.

Puistoalueilla kunnostetaan puistoalueita säilyttäen nykyisiä puita ja istutuksia, sekä palautetaan alkuperäisen puistosuunnitelman osia. Puistoalueen eteläosassa on varauduttu hulevesien viivytysaltaan rakentamiseen. Puistoalueiden toteuttamisesta hulevesiaiheineen on arvioitu aiheutuvan kustannuksia noin 2,5 miljoonaa euroa. Puistoalueiden kustannukset tulevat täsmentymään laadittavan yleissuunnitelman pohjalta.

Sairaala-alueen F-rakennukseen on suunniteltu päiväkotia, johon sijoittuisi vähintään 250 lapsen hoitopaikat. Kunnostus- ja muutostyön arviointi edellyttää tarkempaa suunnittelua, mutta alustavasti työn suuruusluokaksi voidaan arvioida noin 10–15 miljoonaa euroa. Kustannus täsmentyy lopullisen tilanjaon ja suunnitelmien myötä.

Uutta kerrosalaa kohden kustannuksia aiheutuu noin 260 €/k-m².

Uudesta kaavoitettavasta kerrosalasta kaupungille on arvioitu kertyvän tonttien rakennusoikeuden myymisestä ja vuokraamisesta noin 55 miljoonaa euroa. Lisäksi tuloja kertyy käyttötarkoituksen muutoksista nykyisten sairaalarakennusten muuttuessa asuinkäyttöön, josta neuvotellaan tulevien käyttäjien tai rakennuttajien kanssa.

Jatkotoimenpiteet

Kaupunki on maanomistaja.

Seniorien asunnonhankinnan tuki ry on ilmoittanut haluavansa olla mukana kumppanina jo kaavoittamassa aluetta ja toteuttamassa sitä.

As Oy Voudintie 4 on pyytänyt tietoa kaavan edistymisestä ja siihen liittyvistä päätöksistä.

As Oy Helsingin Juhana Herttuan tie 17 on pyytänyt tietoa alueen asemakaavamuutoksista ja suunnittelusta.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Paula Kinnunen, arkkitehti, puhelin: 310 37141

paula.a.kinnunen(a)hel.fi

Antti Varkemaa, projektipäällikkö, puhelin: 310 37053

antti.varkemaa(a)hel.fi

Leena Silfverberg, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37091

leena.silfverberg(a)hel.fi

Suvi Hokkanen, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37255

suvi.hokkanen(a)hel.fi

Maija Lounamaa, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258

maija.lounamaa(a)hel.fi

Sakari Mentu, arkkitehti, puhelin: 310 37217

sakari.mentu(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Tiedoksi

Kaupunginkanslia/Hyttinen, Villeneuve, Hakola