Päätöshistoria

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 17.10.2013

HEL 2013-011673 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 19.9.2013

Kaupunginmuseo lausuu asemakaavan muutosluonnoksesta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Suunnittelualueeseen kuuluu osa asuinkerrostalo- ja rivitalotonteista Etelä-Haagan nk. Kultareunan alueella Hellemäenpolun, Vanhan viertotien, Ansaritien, Vihdintien, Kangaspellontien, Lapinmäentien, Ruusutarhantien ja Korppaantien varrella. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on suojella Kultareuna-alueen kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas ja yhtenäinen kokonaisuus.

Kultareuna-alue sai alkunsa kun vakuutusyhtiö Pohjola osti entisen Wardin kauppapuutarhan maa-alueen vuokra-asuntoaluetta varten vuonna 1958. Lisäksi yhtiö hankki yksityisiltä ja kaupungilta muutamia tontteja rakentamiselle. Alueen asemakaavan laati arkkitehti Synnöve Schmidt. Kultareunan alue valmistui 1960-luvun puoliväliin mennessä. Pohjolan omistaman alueen rakennukset suunnitteli arkkitehti Eino Tuompo (1917–2012). Alueelle rakennettiin parikymmentä erikokoista lamelli-, piste- ja rivitaloa. Kerrostaloihin rakennettiin pääasiassa 1-3 huoneen asuntoja ja rivitalot varattiin suurille perheasunnoille. Alue esiteltiin heti valmistumisensa jälkeen Arkkitehti-lehdessä 10–11/1964. Artikkelin mukaan rakennusmateriaalit olivat mahdollisimman huoltovapaita, koska rakennukset olivat vuokrataloja. Rakennukset ovat tiilirunkoisia, niissä on puhtaaksimuuratut julkisivut ja kuparipellitetyt katot. Myös puuikkunat karmeineen ovat kuparipellillä päällystetyt.

Koska alue rakennettiin kokonaisuutena, voitiin myös piha-alueet suunnitella yhtenäisiksi. Piha-alueet suunnitteli pääsääntöisesti arkkitehti Tuompo, mutta suunnitelman toteuttamiseen saatiin apua Wardin entiseltä ylipuutarhurilta A. Smoskyltä. Vanhan Viertotie 12–14 pihan suunnittelusta vastasi puutarha-arkkitehti Jussi Jännes.

Kultareunan alueella rakennukset ovat perusolemukseltaan hyvin samankaltaisia ja niiden arkkitehtuuri on selkeää. Aluetta on pidetty yhtenä ajankohtansa parhaimmista ja Tuompon päätyönä. 50 vuotta alueen valmistumisen jälkeen arvioiden rakennukset ovat säilyttäneet hyvin ominaispiirteensä ja alue on arvostettu. Asemakaavaluonnoksessa Kultareuna-alueen asuinkerrostalot on suojeltu sr-2-merkinnällä. Alueella on annettu suojelumerkintä myös muutamalle muulle asuinkerrostalolle, jotka eivät ole Tuompon suunnittelemia, mutta joiden katsotaan kuitenkin kuuluvan aluekokonaisuuteen. Lisäksi yhdelle rakennukselle on annettu sr-2a-suojelumerkintä, koska vuonna 1940 valmistunut rakennus on peräisin Haagan kauppalan aikaiselta ajalta ja sillä katsotaan olevan erityisesti paikallishistoriallista arvoa.

Asemakaavalla suojellaan myös arvokkaat piha-alueet. Kaavaluonnoksessa on annettu alueellinen suojelumääräys AK/s useimmille tonteille, mutta erikseen vielä suojelumerkintä s-1 Vanha Viertotie 12–14:n pihalle, koska sillä on erityisiä puutarhataiteellisia arvoja. Kaupunginmuseo katsoo, että suojelumerkinnät ja niiden määräysosat ovat asianmukaiset.

Kaupunginmuseo on ollut mukana kaavatyössä, eikä museolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta.

Lisätiedot

Johanna Björkman, tutkija, puhelin: +358 9 310 36473

johanna.bjorkman(a)hel.fi

Rakennusvirasto 15.10.2013

HEL 2013-011673 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Haagan Kultareuna-alueen asemakaavan muutosluonnoksesta 18.10.2013 mennessä.

Suunnittelualueeseen kuuluu osa asuinkerrostalo- ja rivitalotonteista Hellemäenpolun, Vanhan viertotien, Ansaritien, Vihdintien, Kangaspellontien, Lapinmäentien, Ruusutarhantien ja Korppaantien varrella.

Kultareuna-alue käsittää 1950–70-luvuilla rakennetut asuinkorttelit, joista pääosa on rakennettu vuonna 1959 arkkitehti Eino Tuompon suunnittelemina alun perin vakuutusyhtiö Pohjolan henkilökunnan asunnoiksi. Kultareuna-alueen arvokkaat rakennukset ja ympäristöt suojellaan. Alueelle ei ole tarkoitus osoittaa lisärakentamista.

Asemakaavan muutosluonnoksessa leikkipuistoksi varattavaksi puiston osaksi (vk) merkityillä alueilla on nykyisin leikkipaikka. Luontevampi merkintä leikkipaikoille on leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa (le), sillä alueella ei ole leikkipuistotoimintaa.

Rakennusvirastolla ei ole edellä esitetyn lisäksi muuta huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta.

Lisätiedot

Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857

jere.saarikko(a)hel.fi

Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237

marko.jylhanlehto(a)hel.fi