2

Ratikkaprojektin tilannekatsaus ja raitioliikenteen kehittämistavoitteet (a-asia)

HEL 2015-006499 T 08 00 02

Esitysehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää raitioliikenteen kehittämistavoitteet kaupunginhallitukselle hyväksyttäviksi.

Tiivistelmä

Poikkihallinnollinen ratikkaprojekti on valmistellut raitioliikenteelle kehittämistavoitteet. Tavoitteiden lähtökohtana ovat strategiaohjelman ja liikkumisen kehittämisohjelman linjaukset mm. kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamisesta, palveluiden ja työpaikka-alueiden saavutettavuuden parantamisesta, kaupunkirakenteen kehittämisestä joukkoliikenneverkkoon tukeutuen, kantakaupungin liikenteen toimivuuden turvaamisesta ja resurssien tehokkaasta käytöstä. Viimeisin liittyy niin tilan, rahan kuin luonnonvarojen käytön tehostamiseen.

Tavoitteiden saavuttaminen parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä, säästää matkustajien aikaa ja alentaa merkittävästi raitioliikenteen liikennöintikustannuksia. Toimenpiteillä on vaikutusta muun liikenneverkon kehittämiseen. Muuhun liikenteeseen kohdistuvat kokonaishaitat on arvioitu vähäisiksi. Kokonaisuutena liikennejärjestelmän kapasiteetti kasvaa ja taloudellisuus paranee erityisesti kantakaupungin alueella.

Raitioliikenteen kehittämistavoitteet ovat:

-        Nopeustavoite: raitioliikenteen keskinopeus nykyisellä raitioverkolla nostetaan 17 kilometriin tunnissa
 

-        Sujuvuustavoite: raitiovaunut pysähtyvät ainoastaan pysäkeillä
 

-        Luotettavuustavoite: raitiovaunut kulkevat aikataulun mukaisesti
 

-        Häiriöttömyystavoite: Väärin pysäköidyt autot ja liikenneonnettomuudet eivät aiheuta häiriöitä liikenteeseen

Ratikkaprojektissa selvitetään jatkossa tarkemmin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat kehittämistoimenpiteet sekä niiden vaikutukset ja taloudellisuus. Samalla kehittämistavoitteet tarkennetaan linjakohtaisesti, laaditaan toimenpiteille aikataulut ja toteuttamispolku.

Asetetut tavoitteet tukevat toisiaan ja kunkin tavoitteen saavuttaminen riippuu monelta osin muiden tavoitteiden saavuttamisesta. Raitioliikenteen taloudellisuus ja kustannustehokkuus paranee, kun huolehditaan sen nopeudesta, sujuvuudesta, luotettavuudesta ja häiriöttömyydestä. Kustannustehokkuuteen vaikuttaa myös kysynnän ja tarjonnan kohdentaminen mahdollisimman hyvin eli linjastosuunnittelu.

Esittelijän perustelut

Yleistä

Poikkihallinnollisen ratikkaprojektin perustaminen perustuu vuosille 2013–2016 hyväksyttyyn strategiaohjelmaan. Projektin valmistelu aloitettiin vuonna 2013. Projekti varsinaisesti käynnistyi keväällä 2014 ja sen on suunniteltu kestävän nykyisen valtuustokauden loppuun. Ratikkaprojektiin osallistuvat kaupunkisuunnitteluvirasto, HKL-liikelaitos, HSL ja rakennusvirasto. Lisäksi projektin ohjausryhmään kuuluu kanslian edustaja. Ratikkaprojektin tavoitteet ovat:

-        Parantaa raitioliikenteen luotettavuutta ja kustannustehokkuutta
 

-        Muodostaa näkemys raitioliikenteen tavoitelaajuudesta
 

-        Luoda edellytykset raitioliikenteen laajentamiselle ja kehittämiselle

Ratikkaprojektin puitteissa on kevääseen 2015 mennessä muun muassa:

-        Määritelty raitiotiehankkeiden suunnittelun ja päätöksenteon kulku ja kuvattu alustavasti yhteydet kaupungin talousarvioon ja 10-vuotisen investointiohjelman laadintaan
 

-        Perustettu kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston, HKL-liikelaitoksen ja HSL:n yhteinen raitiotiehankkeiden koordinointiryhmä ja laadittu hankekortit kaikista raitiotiehankkeista
 

-        Koottu raitioteiden tekniset suunnitteluohjeet yhdeksi asiakirjaksi ja päivitetty ne vastaamaan tuoreimpia suunnittelukäytäntöjä ja mitoitusarvoja
 

-        Ratikkaprojektin laajennettu ohjausryhmä on käynyt perehtymismatkalla Münchenissä ja Zürichissä huhtikuussa 2015
 

-        Selvitetty raitioliikenteen suorituskyvyn mittaamisen ja seurannan parhaita käytäntöjä ja laadittu ehdotus Helsinkiin sopivaksi ratkaisuksi ja kehittämispolku sen toteuttamiseksi HSL:n johdolla
 

-        Valmisteltu raitioliikenteen kehittämistavoitteet hyväksyttäviksi

Seuraavat ratikkaprojektin osatehtävät ovat parhaillaan käynnissä:

-        Pikaraitioteiden seudullisen suunnitteluohjeen laatiminen HSL:n vetämänä Raide-Jokerin hankesuunnitelman yhteydessä
 

-        Raitioliikennettä koskevan tieliikennelainsäädännön uudistaminen osana Liikenne- ja viestintäministeriön koko tieliikennelainsäädännön uudistamishanketta

Ratikkaprojektin työohjelmassa on suunniteltu tehtäviksi vielä seuraavat osatehtävät:

-        Nykyjärjestelmän ja kehittämisvaihtoehtojen auditointi: asiantuntijanäkemys raitioliikenteen kehittämismahdollisuuksista sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisimmasta roolista joukkoliikennejärjestelmässä
 

-        Raitioteiden roolin ja tavoitelaajuuden määrittäminen: minkälaista raitioliikenneverkkoa tulevaisuuteen tulisi suunnitella osana tehokasta joukkoliikennejärjestelmää
 

-        Nykyisen raitioliikennejärjestelmän kehittäminen: kehittämistoimenpiteiden vaikutusten tarkempi arviointi (liikenteellisten saavutettavuusnäkökulmien lisäksi myös mm. kaupunkitalous), kehittämistavoitteiden tarkentaminen ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan toimenpidevalikoiman määrittely
 

-        Suunnitteluohjeet kaavoituksen tueksi: miten raitioliikenne parhaiten tukee kaupunkirakenteen ja -ympäristön kehittämistä ja nostetaan samalla kilpailukykyiseksi kulkumuodoksi
 

-        Raitiotiehankkeiden tarkempi prosessikuvaus: määritellään suunnittelun ja päätöksenteon vastuut ja kulku, laaditaan tarvittavat malliasiakirjat sekä kytketään hankkeet talousarvioprosessiin ottamalla huomioon myös vaikutukset kaupungin toimintamenoihin ja investointiohjelmaan tarvittavine kannattavuuslaskelmineen
 

-        Jatkuvan kehittämisen mallin luominen, jotta raitiotiejärjestelmän järjestelmällisestä kehittämisestä tulee osa kaupungin normaalia toimintaa
 

Ratikkaprojektin aikataulua joudutaan pidentämään suunnitellusta. Työohjelmassa esitetyt tehtävät edellyttävät enemmän henkilöresursointia kuin ratikkaprojektille voitiin tarjota sen käynnistyessä. Tämänhetkisen arvion mukaan aikataulun venyminen koskee erityisesti nykyjärjestelmän kehittämisen tehtäväkokonaisuutta, joka siirtyy tehtäväksi pääosin vuoden 2016 jälkeen. Syväuraisten ristikoiden kehittämistyö etenee tästä huolimatta HKL:n toimesta ja raitioliikennettä nopeuttava kuljettajarahastuksesta luopuminen on toteutumassa HSL:n LIJ2014-hankkeen myötä arviolta vuonna 2017.  Ratikkaprojektin käytettävissä on tähän saakka ollut noin 1,1–1,4 henkilön työpanos jakautuneena neljälle henkilölle. Resursointi on toteutettu järjestelemällä kaupungilla työskentelevien henkilöiden tehtäviä uudelleen, jolloin on voitu vapauttaa henkilötyöaikaa ratikkaprojektin käyttöön.

Raitioliikenteen kehittämistavoitteet

Ratikkaprojekti on valmistellut raitioliikenteelle kehittämistavoitteet. Tavoitteiden lähtökohtana ovat strategiaohjelman ja liikkumisen kehittämisohjelman linjaukset mm. kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamisesta, palveluiden ja työpaikka-alueiden saavutettavuuden parantamisesta, kaupunkirakenteen kehittämisestä joukkoliikenneverkkoon tukeutuen, kantakaupungin liikenteen toimivuuden turvaamisesta ja resurssien tehokkaasta käytöstä. Viimeisin liittyy niin tilan, rahan kuin luonnonvarojen käytön tehostamiseen.

Tavoitteiden taloudellisina lähtökohtina ovat strategiaohjelmassa asetetut kaupungin tasapainoisen talouden tavoitteet. Lisäksi huomioidaan liikenneinvestointien ohjaamisen toimintamalli, jota valmistellaan paraikaa. Tähän valmisteluun liittyy myös ohjeistus miten liikenneinvestointien vaikutuksia kaupungin toimintamenoihin tulisi jatkossa arvioida.

Tavoitteiden saavuttaminen parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä, säästää matkustajien aikaa ja alentaa merkittävästi raitioliikenteen liikennöintikustannuksia. Toimenpiteillä on vaikutusta muun liikenneverkon kehittämiseen. Muuhun liikenteeseen kohdistuvat kokonaishaitat on arvioitu vähäisiksi. Kokonaisuutena liikennejärjestelmän kapasiteetti kasvaa ja taloudellisuus paranee erityisesti kantakaupungin alueella.

Raitioliikenteen kehittämistavoitteet ovat:

-        Nopeustavoite: raitioliikenteen keskinopeus nykyisellä raitioverkolla nostetaan 17 kilometriin tunnissa.
 

-        Sujuvuustavoite: raitiovaunut pysähtyvät ainoastaan pysäkeillä
 

-        Luotettavuustavoite: raitiovaunut kulkevat aikataulun mukaisesti
 

-        Häiriöttömyystavoite: Väärin pysäköidyt autot ja liikenneonnettomuudet eivät aiheuta häiriöitä liikenteeseen

Raitioliikenteen nopeuttamistavoite merkitsisi raitioliikenteen keskinopeuden nostamista 16% nykyisestä 14,6 kilometristä tunnissa 17 kilometriin tunnissa. Kun raitioliikenne on nopeampaa, voidaan samalla vaunu- ja henkilöstömäärällä ajaa enemmän liikennettä eli tarjota parempaa palvelua nostamatta kustannuksia. Tavoitteen mukainen nopeutus säästää nykylinjaston operoinnissa noin 5 miljoonaa euroa vuodessa eli yli 10 % nykyisistä liikennöinnin kustannuksista, mikä vastaa yhden uuden raitiolinjan perustamista. Nopeuttaminen myös lisää raitioliikenteen houkuttelevuutta, mikä lisää matkustajamääriä ja lipputuloja, sekä vaikuttaa positiivisesti joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuteen. Nopeampi liikenne säästää lisäksi matkustajien aikaa, mikä tuottaa merkittävää yhteiskuntataloudellista hyötyä.

Jatkossa raitioverkolle asetetaan nopeustavoitteet rataosuuksittain ja linjoittain. Esimerkiksi nykyverkon esikaupunkiraitioteitä tulevaisuudessa palvelevilla osuuksilla nopeustavoitteena tulisi liikennemallitarkastelujen perusteella olla 20 km/h, jotta raitioliikenne on kilpailukykyistä myös nykyistä pidemmillä matkoilla.

Raitioliikenteen sujuvuustavoite on "Raitiovaunut pysähtyvät ainoastaan pysäkeillä". Nykytilanteessa raitiovaunut joutuvat pysähtymään pysäkkien välillä varsin usein. Suurin osa pysähdyksistä johtuu liikennevaloista, mutta myös ruuhkautuneet sekakaistat ja liian kapeat omat kaistat aiheuttavat ylimääräisiä pysähdyksiä pysäkkien väleillä. Raitioliikenteen sujuvuus vaikuttaa suoraan sekä liikennöinnin nopeuteen että luotettavuuteen, kun ajoajat pysyvät samoina liikennetilanteesta riippumatta.

Luotettavuustavoite "Raitiovaunut kulkevat aikataulun mukaisesti" tarkoittaa käytännössä ajoajan vaihtelun (hajonnan) minimoimista. Ajoaikojen täytyy olla luotettavasti samoja liikennetilanteesta riippumatta, jotta aikataulut voidaan laatia realistisiksi, mutta silti tehokkaiksi. Nykytilanteessa osa vuoroista samalla linjalla voi kulkea etuajassa ja toiset myöhässä, koska muu liikenne vaikuttaa ajoajan hajontaan merkittävästi. Aikataulujen suunnittelussa joudutaan huomioimaan myös hitaat vuorot, jotta aikatauluja pystytään noudattamaan. Luotettavuuden parantuessa ajoaikojen vaihtelu pienentyy ja aikataulut voidaan laatia nopeammiksi.

Häiriöttömyystavoitteen lähtökohtana on ennakoitavissa olevien häiriöiden ehkäiseminen. Esimerkiksi liian lähellä kiskoja olevat pysäköintipaikat ja yllättäen vaunun eteen kääntymisen mahdollistavat liittymäjärjestelyt altistavat nykyisin raitioliikenteen monin paikoin häiriöille. Järjestelyjä korjaamalla häiriöiden määrää voidaan merkittävästi pienentää, jolloin raitioliikenteen luotettavuus ja kilpailukyky paranevat.

Asetetut tavoitteet tukevat toisiaan ja kunkin tavoitteen saavuttaminen riippuu monelta osin muiden tavoitteiden saavuttamisesta. Myös raitioliikenteelle kuten kaikille kaupungin liikenneinvestoinneille asetettu taloudellisuus täyttyy, kun huolehditaan sen nopeudesta, sujuvuudesta, luotettavuudesta ja häiriöttömyydestä sekä kysynnän ja tarjonnan kohdentamisesta oikein.

Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet

Raitioliikenteen nopeuttamistoimenpiteitä on kartoitettu aiemmin useissa eri selvityksissä, kuten HKL:n ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteisessä Kanjo-projektissa ja HKL:n raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksessä vuonna 2009. Näiden selvitysten ja nykytilanteeseen perustuvien asiantuntija-arvioiden perusteella on tunnistettu seuraavat keskeiset toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi.

Raitioteillä tulee olla riittävän leveät omat kaistat, jotta raitiovaunut pystyvät liikennöimään muun liikenteen ruuhkautumisesta huolimatta luotettavasti ja sujuvasti. Riittävä leveys varmistaa myös sen, että viereisen kaistan liikenne ja pysäköidyt esteet eivät häiritse liikennöintiä. Myös sekaliikenteen kaistoilla tulee varmistaa, että kadunvarsipysäköinti ja muut häiriötekijät ovat riittävän kaukana kiskoista. Nykyiset kaistat ovat monin paikoin liian kapeita.

Raitioliikenteellä tulee olla tehokkaat etuusjärjestelyt liittymissä. Tämä sisältää sekä liikennevaloetuudet että fyysiset järjestelyt. Tavoitteena on päästä liikennevaloissa nollaviive-etuuksiin, jolloin raitiovaunun ei tarvitse merkittävästi hidastaa kulkuaan valo-ohjauksen takia. Nykyisin raitio- ja bussiliikenteen yhteenlaskettu etuuksia pyytävä vuoromäärä on monissa kantakaupungin liittymissä niin suuri, että etuudet eivät käytännössä toimi. Myös lainsäädännön uudistamisella tavoitellaan lisää joustavuutta liittymien järjestelyihin ja valo-ohjaukseen mm. suojateiden sijoittelun osalta.

Ratainfrastruktuurin modernisointi mahdollistaa nopeamman liikennöinnin erityisesti liittymäalueilla. Syväuraiset raideristeykset ja lukittavat turvavaihteet mahdollistavat vaunujen ajonopeuden nostamisen nykyistä 10 km/h rajoitusta korkeammaksi. Tällöin raitiovaunujen läpiajoaika liittymissä pienenee ja liittymien kapasiteetti kasvaa kaikille kulkumuodoille.
HKL-liikelaitos on käynnistänyt tarvittavien infrastruktuurimuutosten valmistelun.

Raitioliikenteen pysäkkiverkko tulee tarkastella kokonaisuutena, eikä yksittäisten linjojen tasolla. Järjestelmän tavoitelaajuudesta riippuen tarkastelun painotus tulee olemaan niillä rataosuuksilla, jotka palvelevat nopeaa liikennöintiä esikaupunkeihin. Näillä osuuksilla on painetta korjata paikoin liian tiheää pysäkkiväliä esikaupunkeihin suuntautuvan liikennöinnin nopeuttamiseksi, kunhan palvelutaso kokonaisuutena ei heikkene. Tämä koskee erityisesti kaupungin sisääntuloreittejä Mannerheimintiellä, Hämeentiellä ja Mäkelänkadulla.

Kuljettajien lipunmyynnin lopettamisen raitiovaunuissa on aikaisemmissa selvityksissä todettu nopeuttavan pysäkkitoimintoja ja samalla vähentävän pysäkkitoimintoihin kuluvan ajan vaihtelua, millä on olennainen vaikutus liikennevaloetuuksien parantamismahdollisuuksiin. HSL:n uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän sekä pysäkeille ja raitiovaunuihin tulevien lippuautomaattien myötä kuljettajien lipunmyynti on tarkoitus lopettaa arviolta vuonna 2017.

Tavoitteiden vaikutus liikennejärjestelmään

Raitioliikenteen kehittämistavoitteiden arvioidaan vaikuttavan myönteisesti liikennejärjestelmään kokonaisuutena.

Joukkoliikenteen kilpailukyky paranee ja operointi tehostuu raitioliikenteen nopeutuessa. Samalla joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvavat ja matkustajien saama ja kokema palvelu paranevat. Joukkoliikenteen tehostuessa sekä matkustajamäärien ja kulkumuoto-osuuden kasvaessa myös liikennejärjestelmän kokonaiskapasiteetti kasvaa. Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily tukevat toisiaan liikennejärjestelmässä.

Raitioliikenteen tehostamisen vaikutus autoliikenteen toimivuuteen arvioidaan kokonaisuudessa vähäiseksi. Joukkoliikenteen valoetuudet heikentävät jonkin verran autoliikenteen maksimisujuvuutta. Liikennejärjestelmän kapasiteetin kasvattaminen kilpailukykyisellä joukkoliikenteellä parantaa kuitenkin koko järjestelmän toimintaa. Tämä on erityisen tärkeää kantakaupungin liikenteen toimivuuden kannalta.

Liikenneturvallisuuden arvioidaan paranevan kokonaisuutena, kun liikkumisen kasvua ohjataan autoliikennettä turvallisempana pidettyyn joukkoliikenteeseen.

Raitioliikenteen nopeutumisen arvioiduilla liikennöintikustannussäästöillä voitaisiin rahoittaa noin 90 miljoonan euron toimenpiteet. Merkittävä osa infrastruktuurimuutoksia vaativista kehittämistoimenpiteistä voidaan kuitenkin toteuttaa ratojen normaalien kunnostustöiden yhteydessä, jolloin lisäkustannukset jäävät maltillisiksi.

Raitioliikenteen kehittämistavoitteiden saavuttamisen vaikutuksia liikennejärjestelmään arvioidaan tarkemmin kehittämistoimenpiteiden jatkosuunnittelun ja tavoitteiden tarkentamisen yhteydessä. Toteutettaviksi valitaan sellaiset toimenpiteet, joka ovat laajasti arvioituina perusteltuja. Arvioinnissa huomioidaan sekä toiminnalliset että taloudelliset seikat, strategiset tavoitteet ja vaikutusten kohdistuminen eri kulkutapojen käyttäjiin.

Tavoitteiden vaikutus toimintaan

Raitioliikenteen kehittämistavoitteet otetaan lähtökohdaksi kaikessa raitioliikennesuunnittelussa ja tavoitteet sisällytetään suunnittelun ohjeistukseen. Uusien ratojen suunnittelu ja nykyisten ratojen uusimiset tehdään tavoitelähtöisesti. Tavoitteet toimivat lähtökohtana myös ratikkaprojektissa tehtävässä nykyisen raitioliikennejärjestelmän kehittämistoimien suunnittelussa.

Tavoitteet kytkeytyvät vahvasti raitioliikenteen roolin ja tavoitelaajuuden määrittelyyn ja päinvastoin. Nykyisen raitioliikennejärjestelmän kehittäminen tavoitteiden mukaiseksi on välttämätön edellytys raitioliikenteen roolin tai verkon laajuuden kasvattamiseksi merkittävästi esimerkiksi yleiskaavaehdotuksessa esitetyllä tavalla.

Tähänastiset hankkeet raitioliikenteen nopeuttamiseksi eivät pääosin ole saavuttaneet tavoitteitaan. Tavoitteiden hyväksymisellä tavoitellaan nykyistä johdonmukaisempaa toimintatapaa liikennejärjestelmän kehittämisessä ja hankkeiden käsittelyssä, jotta tavoitteet voidaan myös saavuttaa. Ratikkaprojektissa selvitetään jatkossa tarkemmin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat kehittämistoimenpiteet sekä niiden vaikutukset liikennejärjestelmään kokonaisuutena ja taloudellisuus (myös kaupunkitalous). Samalla tavoitteita tarkennetaan linjakohtaisesti ja laaditaan toimenpiteille aikataulu ja toteuttamispolku.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Reetta Putkonen

Lisätiedot

Lauri Kangas, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37455

lauri.kangas(a)hel.fi

Muutoksenhaku

.