3

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muutokseksi (nro 12257) (a-asia)

HEL 2013-001497 T 10 03 03

Ksv 3901_1, Haartmaninkatu 4, karttaruutu G4/P1-2 ja R1-2

Esitysehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle

-        29.4.2014 päivätyn 15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin 15526 tontteja 5, 7 ja 8, katu- ja puistoaluetta sekä 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) katualuetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 12257 hyväksymistä
 

-        asemakaavan muutosehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Samalla lautakunta päättää

-        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
 

-        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.

Tiivistelmä

Meilahden sairaalakampukselle on suunnitteilla laajaa lisärakentamista. Lisärakentamisen taustalla on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) tavoite keskittää erikoissairaanhoitoa Meilahden kampukselle.

Asemakaavan muutos jatkaa voimassa olevan kaavan tavoitetta järjestelmälliseen ja tiiviiseen rakennemalliin, jossa uudet sairaalarakennukset muodostavat yhteen kytketyn kokonaisuuden. Suurimmat uudishankkeet ovat Uusi Lastensairaala sekä Trauma- ja syöpäsairaala. Uuden Lastensairaalan on tarkoitus valmistua vuoden 2017 loppupuolella. Trauma- ja syöpäsairaalan arvioitu valmistumisajankohta on vuonna 2020.

Asemakaavan muutoksen kerrosala on yhteensä 379 500 k-m². Tontin 5 rakennusoikeus on 39 500 k-m². Kaavamuutoksen yhteydessä tontit 7 ja 8 yhdistetään yhdeksi tontiksi (tontti 9), jonka kerrosala on 340 000 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy voimassa olevaan kaavaan nähden 89 000 k-m². Uutta rakentamista kerrosalasta on kuitenkin n. 124 000 k-m², koska purettavien rakennusten paikalle rakennetaan uusia.

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa katualueiden muutoksista arviolta 500 000 euroa. Laskelma ei sisällä mahdollisia työnaikaisia liikennejärjestelyjä.

Esittelijän perustelut

Asemakaavan muutos turvaa Meilahden sairaala-alueen erikoissairaanhoidon tarjonnan jatkumisen ja kehittämisen keskeisellä paikalla kaupunkirakenteessa.

Alueen sijainti

Meilahden sairaala-alue sijaitsee Paciuksenkadun, Tukholmankadun, Stenbäckinkadun ja Haartmaninkadun rajaamalla alueella.

Lähtökohdat

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 8.10.2013 Meilahden sairaala-alueen sitovat suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet laadittavan asemakaavan muutoksen jatkosuunnittelun pohjaksi.

Kaavoitustilanne

Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty hallinnon ja julkisen palvelun alueeksi. Pääosa korttelista 15526 on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Yleiskaavassa on esitetty rakennettavaksi tunneli Paciuksenkadulta Nordenskiöldinkadulle. Tunneli tulisi Tukholmankadun alle asemakaavanmuutosalueen pohjoisreunaan.

Sairaala-alueella on voimassa vuonna 2006 vahvistettu asemakaava. Silloista traumasairaalasuunnitelmaa lukuun ottamatta voimassa olevan asemakaavan hankkeet ovat toteutuneet tai toteutumassa. Uudet maanalaiset tilat valmistuvat vuoden 2014 lopulla ja Naistenklinikan laajennus vuoden 2015 loppupuolella.

Asemakaavassa tontit 7 ja 8 on merkitty sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueiksi (YS). Korttelialueelle saa sijoittaa myös asuntola- ja potilaskotitiloja. Tonteilla on kaavassa rakennusoikeutta yhteensä 251 000 k-m², josta käyttämätöntä on noin 30 000 k-m².

Biomedicum Helsinki 1:n tontilla 5 on voimassa v.1999 vahvistettu asemakaava, missä tontti on merkitty tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YTU) ja sen rakennusoikeus on 39 500 k-m².

Tontit 3 ja 6 on varattu opetus- ja tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO) ja (YTU) ja niiden rakennusoikeus on yhteensä 34 000 k-m². Nämä tontit eivät kuulu asemakaavan muutosalueeseen.

Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaat rakennukset (11 kpl) on suojeltu merkinnöillä sr-1 ja sr-2.

Korttelialueen tontit 7 ja 8 ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistuksessa. Tontin 5 omistaa Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki.

Alueen yleiskuvaus

Asemakaavan muutosalue on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistorialliselta sisällöltään rikas ja vaihteleva. Alueelle on laadittu useita asemakaavoja sen historian aikana. Asemakaavan muutosalueelle sijoittuu nykyisin (v. 2014) kuusi Hyks-alueen kuudestatoista sairaalasta: Meilahden tornisairaala, Kolmiosairaala, Naisten- ja Lastenklinikka, Silmä-korvasairaala ja Syöpätautien klinikka. Myös Helsingin kaupungin päivystävä sairaala, Haartmanin sairaala, sijaitsee asemakaava-alueella.

Samassa korttelissa sijaitsevat myös Biomedicum Helsinki 1 ja 2, jotka ovat lääketieteen alan tutkimuslaitoksia ja joissa toimivat myös Folkhälsanin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Sotilaslääketieteen Keskuksen tutkimusosastoja. Viereisessä korttelissa Haartmaninkadun varrella sijaitsee lääketieteen oppilaitos sekä Työterveyslaitoksen tiloja sekä rakenteilla oleva laboratoriorakennus HUSLAB, joka valmistuu vuoden 2015 lopussa.

Meilahden sairaala-alue sijaitsee kallioisella selänteellä, joka on aikoinaan kasvanut kalliomännikköä.  Sairaala-alue on tiiviisti rakennettu, joten luonnonympäristöä on vähän, lähinnä avokalliota sekä paikoitellen säilyneitä komeita mäntyjä. Sairaala-alueelta avautuu hienoja näkymiä lounaaseen merelle Humallahden suuntaan. Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita.

Meilahden sairaala-alue sekä sen viereiset alueet on sisällytetty Museoviraston inventoinnissa valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009, Meilahden sairaala-alue, Taka-Töölön kerrostaloalue sekä Meilahden huvila-alue).

Asemakaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Haartmaninkadun alla kulkee Salmisaari - Ruskeasuo yhteiskäyttötunneli tasovälillä -21 lattia ja -17 katto, Paciuksenkadun alla on viemäritunneli, jonka haaratunneli kulkee sairaala-alueella tasovälillä noin +2 lattia ja +5 katto.

Asemakaavan muutoksen sisältö

Tavoitteet

-        turvata sairaalatoiminnan jatkuminen ja kehittäminen keskeisellä paikalla siten, että uusi rakentaminen sovitetaan olemassa olevaan ympäristöön sen toimintoja ja rakennetta tukien,

-        parantaa alueen kulkuyhteyksiä ja hahmotettavuutta sekä tuottaa viihtyisää ja toimivaa työympäristöä sairaalahenkilökunnalle sekä parantumista edesauttavat olosuhteet potilaille,

-        parantaa orientoitavuutta sekä rakennusten ulko- että sisäpuolella,

-        suunnitella alue kaupunginosamaiseksi ja viihtyisäksi ja ottaa huomioon kulkuyhteydet ja pihatilat sekä niiden viihtyisyys

-        ottaa huomioon kokonaissuunnitelman muuntojoustavuus, tulevaisuuden muutostarpeet ja kohtuulliset laajennusvarat,

-        rytmittää rakentamista korkeusvaihteluin siten, että sairaalatornin dominanttiasema säilyy,

-        säilyttää olemassa olevaa puustoa ja kasvillisuutta mahdollisuuksien mukaan,

-        hyödyntää rakennuksissa luonnonvaloa ja näköaloja,

-        suosia ratkaisuja, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta ja varautua sen aiheuttamiin ilmiöihin/olosuhteisiin.

Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS)

Alueelle on osoitettu lisärakentamismahdollisuuksia uusia sairaalayksiköitä varten. Suurimmat uudishankkeet ovat Uusi Lastensairaala Stenbäckinkadun varrelle Naistenklinikan ja Lastenklinikan väliin nykyisen Materiaalikeskuksen paikalle sekä Trauma- ja syöpäsairaala Paciuksenkadun varrelle nykyisen laboratoriosiiven kohdalle.

Sairaala-alueen nykyiset tontit 7 ja 8 yhdistetään yhdeksi tontiksi (nro 9). Tontille osoitetaan rakennusoikeutta 340 000 k-m². Rakennusoikeus kasvaa voimassa olevaan kaavaan nähden 89 000 k-m². Purettavien rakennusten, Materiaalikeskuksen ja laboratoriosiiven, jälkeen tontin 9 käytetty rakennusoikeus on yhteensä 216 279 k-m². Uutta rakentamista tulee alueelle siten 124 000 k-m².

Uuden Lastensairaalan tilat ovat 45 000 k-m² ja trauma- ja syöpäsairaalan tilat 62 000 k-m². Tontin käyttäjiä palvelevaa liiketilaa varten on varattu 1 600 k-m². Loput kerrosalasta on varattu maanalaisiin tiloihin sijoitettaville työ-, opetus- ja potilashoitoon liittyville tiloille, sairaala-apteekille, leikkaussalin laajennukselle ja sädehoidon tiloille sekä valvomon 2. kerroksen rakentamiselle. Uutta rakentamista tulee alueelle 124 000 k-m², kun otetaan huomioon uusien rakennusten tieltä purettavat rakennukset.

Tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YTU)

Tontilla 5 sijaitsee Biomedicum Helsinki 1:n lääketieteellinen tutkimus- ja opetuskeskus. Tontin rakennusoikeus säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena 39 500 k-m².

Kaavaehdotuksessa tontin luoteiskulmaan sijoittuu uusi katulinjaus Biomedicum Helsinki 1:n ja Trauma- ja syöpäsairaalan rakennusalan väliin.

Liikenne

Asemakaavassa on määrätty autopaikkojen vähimmäis- ja enimmäismäärät:

-        Tontilla 9 vähintään 1 ap/250 k-m² ja enintään 1 ap/160 k-m².

-        Tontilla 5 vähintään 1 ap/500 k-m² ja enintään 1 ap/350 k-m².

Lastensairaalan pysäköintikellariin tulee sijoittaa vähintään 100 autopaikkaa. Tonttien autopaikoista vähintään 2/3 tulee sijoittaa maanalaisiin pysäköintitiloihin. Tontin 9 autopaikkoja saa sijoittaa tontin 5 pysäköintikellariin. Tonttien 5 ja 9 pyöräpaikkojen vähimmäismäärä on yhteensä 1 000 pyöräpaikkaa. Näistä vähintään 75 % tulee sijoittaa katoksiin tai sisätiloihin. Tontin 9 huoltoliikenne tulee hoitaa pääosin maanalaisen huoltotunnelin kautta. Mikäli huolto hoidetaan pihatiloista käsin, huoltoliikenne on järjestettävä siten, että se ei häiritse sairaalatoimintoja.

Meilahden katuverkosta on tehty hakijan toimesta liikenteen toimivuustarkastelu (Sito). Sairaala-alueen matkatuotos on nykytilanteessa noin 15 000 käyntiä/arkivrk. Vuonna 2020 tuotoksen arvioidaan olevan noin 20 000 käyntiä/arkivrk. Alueen tuottama ajoneuvoliikennemäärä on nykyisin noin 10 300 ajon/arkivrk. Vuoden 2020 tilanteessa sen arvioidaan olevan noin 12 500 ajon/arkivrk.

Parantamalla sairaala-alueen yhteyksiä katuverkkoon turvataan Haartmaninkadulla sijaitsevan sairaala-alueen pääliittymän toimivuus myös tulevaisuudessa liikennemäärien kasvaessa.

Asemakaavamuutokseen sisältyy uusi valo-ohjattu katuliittymä sairaala-alueelle Paciuksenkadulta. Liittymään rakennetaan sairaala-alueelle vasemmalle kääntyville oma kaista. Paciuksenkadun ja Stenbäckinkadun risteykseen rakennetaan Stenbäckinkadulle vasemmalle kääntyville oma kaista. Stenbäckinkadulla Uuden Lastensairaalan saatto- ja ambulanssi- ja pysäköintiliikenne erotellaan toisistaan. Uuden Lastensairaalan huoltoliikenne johdetaan huoltopihalle nykyisen P2-pysäköintilaitokseen johtavan liittymän ja ajorampin kautta.

Sairaala-alueen jalankulkuyhteyksiä sekä orientoitavuutta parannetaan palvelemaan alueella liikkuvia työntekijöitä ja asiakkaita. Alueen ulkopuolista pyöräliikennettä ei ohjata kulkemaan sairaala-alueen läpi. Sairaala-alueella pyöräily tapahtuu ajoneuvoliikenteen väylillä. Bussiliikenteen pysäkeille varataan tilaa pääsisääntulon kallioalueen vierestä.

Luonnonympäristö

Lastenklinikan ja Naistenklinikan puistot ja niiden lähiympäristö on merkitty suojeltaviksi alueiksi, jotka ovat kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä.

Sairaala-alueen pääsisääntuloalueen luonnonmukaisina säilyneet avokalliot ja Lastenklinikan pohjoispuolella oleva luonnonmukainen kallioalue puustoineen sekä entisen sairaanhoitajien asuntolan ympäristö (Tukholmankatu 8 F) on merkitään säilytettäviksi alueiksi.

Suojelukohteet

Asemakaavalla suojellaan samat rakennukset kuin voimassa olevassa kaavassa. Sr-1-merkinnällä suojeltuja kohteita ovat Palvelukeskus, entinen lämpökeskus sekä Lastenklinikka ja sr-2-merkinnällä suojeltuja kohteita Naistenklinikka, Silmä-korvasairaala, entinen sairaanhoitajien asuntola korttelin luoteiskulmassa sekä Meilahden pääsairaala. Suojelumääräyksiä on hakijan toivomuksesta arvioitu uudelleen ottaen huomioon sairaalatoiminnan erityistarpeet ja kehitysmahdollisuudet.

Maanalaiset varaukset

Asemakaavan muutoksessa on varauduttu jalankulkuyhteyteen metron toisen linjan Meilahden asemalta. Yhteys sijoittuu Naistenklinikan itäpuolelle Haartmaninkadun viereen. Helsingin yleiskaava 2002:ssa on liikennetunnelivaraus Tukholmankadun alla. Kaava-alueen pohjoisreunassa on varattu tila liikennetunnelin vaatimalle 10 metrin suoja-alueelle. Paciuksenkadun itäpuolella Seurasaarentien kohdalla on tilavaraus rakennusviraston kunnallistekniikan tukikohdalle, jonka suoja-alue ulottuu asemakaava-alueelle. Asemakaavaan on merkitty ma-merkinnällä syöpäsairaalan maanalaisen Linarcin tilat ja sädehoidon tilat.

Yhdyskuntatekninen huolto

Asemakaava-alue liitetään olemassa oleviin kunnallisteknisiin verkostoihin. Sähköverkon osalta kaavamuutosalueen täydennysrakentaminen liitetään Meilahden sairaala-alueen omaan sähköverkkoon. Paciuksenkadun suuntainen kaukolämpöputki, joka sijaitsee pieneltä osin tontin puolella, siirretään tarvittaessa katualueelle.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Meilahden sairaala-alueen keskellä, korkeimmillaan noin tasolla +26, on avokalliota. Muualla korttelialueella on ohut kitkamaakerros kallion päällä. Kallion laatu on hyvää, eikä asemakaava-alueella ole havaittu heikkousvyöhykkeitä. Kallioperän pääkivilaji on kiillegneissi ja graniitti.

Kellaritilojen sijoituksessa on otettava huomioon olemassa olevat maanalaiset tilat, joita on kaava-alueella paljon. Asemakaava-alueella on useita olemassa olevia kalliotiloja ja rakenteita, joita joudutaan ottamaan huomioon tai muuttamaan rakentamisen aikana.

Ympäristöhäiriöt

Sairaala-alue rajautuu vilkkaisiin katuihin, joiden liikenteestä aiheutuu ympäristöön melua sekä ilman epäpuhtauksia.

Melutason ohjearvot ylittyvät katujen lähiympäristössä, mutta sairaala-alueen sisäosissa on laajoja alueita, joissa katuliikenteen melu alittaa ohjearvotason ulkona. Vilkkaiden katujen varsilla ilman epäpuhtauksien pitoisuudet erityisesti typpidioksidin ja hiukkasten osalta voivat ajoittain epäedullisissa sääolosuhteissa olla korkeita ja ohjearvotasot saattavat ylittyä.

Meluselvityksen pohjalta on kaavassa tarvittavin kohdin rakennusalojen rajoille merkitty julkisivuun kohdistuva liikenteen päiväaikainen melutaso, jonka mukaan rakennuksen ääneneristävyys voidaan mitoittaa. Kaavamääräyksellä on kiinnitetty huomiota liikennepäästöjen haittojen torjumiseen rakennusten ilmanvaihdon suunnittelussa, koska kaavassa osoitetaan rakentamista mm. Paciuksenkadun välittömään läheisyyteen.

Asemakaavamuutoksen vaikutukset

Kaupunkirakenne alueella tiivistyy. Vapaan rakennusmaan vähentyessä ja toiminnallisten tarpeiden vaatimuksesta sairaala-alueella siirrytään erillisten rakennusten järjestelmästä tiiviiseen rakennemalliin, jossa rakennukset ovat kytköksissä toisiinsa tai sijaitsevat lähekkäin. Tällä vastataan tiivistyvän kaupunkirakenteen ja keskitettävien sairaalatoimintojen haasteisiin.

Uudet rakennukset ovat mittasuhteiltaan suurempia kuin alueella jo olevat rakennukset ja vaikuttavat alueen yleisilmeen muuttumiseen. Huolellisella suunnittelulla ja paneutumalla nykyisen rakennuskannan yleisilmeeseen voidaan luoda olemassa olevan ympäristön ominaispiirteisiin sopivia uusia rakennuksia.

Stenbäckinkadun varrelta häviää suuri osa nykyisin puistomaisena osana olevaa aluetta. Stenbäckin puistokatumainen luonne säilyy, sillä sen varteen tulee istuttaa puita ja vanhat muurimaiset kiviaidat tulee säilyttää. Uusi Lastensairaala rajaa katutilaa nykyistä kaupunkimaisemmaksi. Nykyisin tonttiliittymän kohdalla olevan avoimen, laajan ajoliittymän järjestelyt ja sen kaupunkikuvallinen ilme selkiytyvät. Myös Paciuksenkadun varsi muuttuu kaupunkimaisemmaksi, kun Trauma- ja syöpäsairaalan uusi julkisivu rajaa katua. Uusien rakennusten ja istutusten rytmittäminen sekä uuden ajoliittymän rakentaminen parantavat Paciuksenkadun kaupunkikuvallista ilmettä, katukuva siistiytyy ja Paciuksenkadun puoleinen takapihamainen olemus muuttuu arvokkaaksi kaupunkiympäristöksi.

Paciuksenkadun uusi liittymä sekä Paciuksenkadun ja Stenbäckinkadun risteyksen uudet liittymäjärjestelyt vähentävät Haartmaninkadun pääliittymän kuormitusta. Pysäköinnin ja huoltoliikenteen keskittäminen pääasiassa maanalaisiin tiloihin parantaa korttelialueiden olosuhteita, kun maan pinnalta poistuu liikennettä ja pakokaasupäästöjä. Näin mahdollistetaan myös viihtyisien kävely-yhteyksien kehittäminen. Pääsisääntuloalueen bussipysäkkijärjestelyillä mahdollistetaan tulevien bussilinjojen päättäminen sairaala-alueelle.

Asemakaavan toteuttaminen parantaa laadukkaan erikoissairaanhoidon saatavuuden edellytyksiä pääkaupunkiseudulla ja myös valtakunnallisella tasolla. Suojeltujen rakennusten käyttötarkoituksenmukaisen korjaamisen, kunnostaminen ja lisärakentamisen salliminen edesauttaa nykyaikaisten toimivien sairaanhoitotilojen rakentamista myös vanhoihin rakennuksiin ja siten mahdollistaa suojeltujen rakennusten käytön edelleen sairaalakäytössä. Asemakaava luo edellytykset melun ja ilmanlaadun kannalta terveellisen ja viihtyisän sairaalaympäristön aikaansaamiseksi. Kaavamuutosalueen melu- tai ilmanlaatutilanteen ei arvioida muuttuvan merkittävästi nykytilanteesta. Uusiin rakennuksiin rakennettavat valoisat aula- ja käytävätilat sekä valokatteiset sisäpihat toimivat sekä esteettömästi saavutettavina että melulta ja liikennepäästöiltä suojattuina oleskelualueina potilaille ja työntekijöille. Rakennusten, jalankulkureittien, saattoalueiden, ajoliittymien ympäristöjen selkiyttäminen sekä ulkoalueiden tasokas valaistus lisää alueella liikkuvien viihtyisyyttä ja turvallisuutta.

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa katualueiden muutoksista arviolta 500 000 euroa. Laskelma ei sisällä mahdollisia työnaikaisia liikennejärjestelyjä.

Toteutus

Uuden Lastensairaalan rakentaminen aloitetaan mahdollisimman pian kaavan lainvoimaisuuden jälkeen. Tavoitteena on, että rakennus valmistuu vuonna 2017. Trauma- ja syöpäsairaalan suunnittelu aloitettaneen vuoden 2014 lopulla.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) hakemuksen johdosta (saapunut 31.1.2013). Hakemuksessa esitetään, että sairaala-alueen tarpeet ovat kasvaneet ja pyydetään voimassa olevan asemakaavan tilavarauksia päivittämistä ajanmukaisiksi. Myös suojelumääräyksien sitovuutta toivotaan uudelleen tarkasteltaviksi.

Kokonaisvaltaisen yleissuunnitelman laatimiseksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) ja kaupunkisuunnitteluvirasto ohjasivat ja arvioivat kolmea rinnakkaista luonnossuunnitelmaa vuoden 2012 lopulla. Töistä saatujen tulosten perusteella laadittiin suunnitteluperiaatteiden luonnos.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 23.4.2013).

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2013 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä asemakaavan suunnitteluperiaatteiden luonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa Biomedicum Helsinki 1:ssä 20.5.2013. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 8.10.2013 alueen asemakaavan muutoksen suunnitteluperiaatteet kaavoituksen pohjaksi.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävänä 17.12. 2013–20.1.2014 Töölön kirjastossa, Topeliuksenkatu 6, Meilahti, HUS:in Hallintokeskuksen ala-aulassa, Stenbäckinkatu 9, 1. krs, esittelytila Laiturilla, Narinkka 2, kaupungin ilmoitustaululla, Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13 sekä www.hel.fi/ksv (kohdassa Nähtävänä nyt).

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoshankkeesta on järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain 66§:n mukainen viranomaisneuvottelu 20.3.2013.

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusvalvontaviraston, kaupunginmuseon, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän, Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko Oy:n kanssa.

Suunnitteluperiaatteiden luonnoksesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin kannanotot rakennusvirastolta, kaupunginmuseolta (yhdessä Museoviraston kanssa), Helsingin Energialta sekä sosiaali- ja terveysvirastolta.

Kaavaluonnoksesta saatiin kannanotot rakennusvirastolta, kaupunginmuseolta (yhdessä Museoviraston kanssa), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymältä HSL, Helsingin Energialta, kiinteistövirastolta ja HUS-kuntayhtymältä.

Rakennusvirastolla ei ollut kannanotoissaan huomautettavaa. Kaupunginmuseo yhdessä Museoviraston kanssa painottaa lausunnoissaan, että alue on valtakunnallisesti tärkeää ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää aluetta ja esittävät useita alueen rakennetun ympäristön suojeluun, historiallisiin ja kaupunkikuvallisiin arvoihin sekä suojelumerkintöihin liittyviä kannanottoja. Sosiaali- ja terveysvirasto korostaa tärkeinä huomioitavina asioina sairaala-alueen kehittämistä, keskittämistä, uudistamista sekä liikennejärjestelyjen sujuvuutta. HSL pitää tärkeänä kehittää sairaala-alueen bussiliikenteen järjestelyjä, mm. bussien päätepysäkkien sijoittamista tontille. Kiinteistövirasto toivoo, että kaavasuunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon myös Haartmanin sairaalan sujuva, turvallinen ja esteetön saavutettavuus. Helsingin Energia esittää, että jatkosuunnittelussa huomioidaan toimitusvarman energiahuollon merkitys ja toivoo että Helsingin Energialla on mahdollisuus osallistua suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. HUS-kuntayhtymä katsoo, että kaavaluonnoksessa esitetyt rakennusalat ovat riittävät ja toimivat, mutta suojelumääräykset eivät ole sairaalan vaativien somaattisten erikoissairaanhoidon kehittämisen kannalta realistiset ja niitä sekä hoitajien asuntolarakennuksen suojelumerkinnän purkamista tulisi kaavan jatkotyössä vielä miettiä siten, että sairaalan toiminta olisi suojeltavissa rakennuksissa myös tulevaisuudessa mahdollista.

Esitetyt kannanotot on otettu ehdotuksen valmistelussa huomioon niiltä osin kuin ne ovat kaavan päätavoitteen kanssa yhdenmukaisia.

Viranomaisten kannanotot ovat liitteenä.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen asemakaavaosastolle ei ole saapunut mielipiteitä. Suullinen kysymys on esitetty keskustelutilaisuudessa, jossa esiteltiin suunnitteluperiaatteita ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Kysymys kohdistui alueen pyöräreitteihin.

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista sekä niiden vastineet laajemmin. Vuorovaikutusraportin liitteenä on muistio keskustelutilaisuudesta.

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energia  liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, kiinteistölautakunnan/kiinteistöviraston, yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston, pelastuslautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon, rakennuslautakunta/rakennusvalvontaviraston, sosiaali- ja terveysviraston, Liikennelaitos-liikelaitoksen (HKL), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Museoviraston lausunnot.

Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Sanna Lahti, arkkitehti, puhelin: 310 64424

sanna.lahti(a)hel.fi

Mika Kaalikoski, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37433

mika.kaalikoski(a)hel.fi

Anu Kuutti, projektipäällikkö, puhelin: 310 37154

anu.kuutti(a)hel.fi

Leena Makkonen, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37262

leena.makkonen(a)hel.fi

Seija Narvi, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37255

seija.narvi(a)hel.fi

Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fi

Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suiunnittelu, puhelin: 310 37248

peik.salonen(a)hel.fi

Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458

niina.strengell(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Kaupunginkanslia/Suvi Rämö

Kaupunginkanslia/Kirsi Hakola