Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2013 § 330

Pöydälle 15.10.2013

HEL 2012-005546 T 10 03 02 00

Ksv 0608_1, karttaruutu K4

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti panna asian pöydälle 5.11.2013 asti.

Käsittely

15.10.2013 Pöydälle

Pöydällepanoehdotus:
Matti Niiranen: Pyydän asian pöydälle.

Pöydällepanoehdotus:
Risto Rautava: Pyydän asian pöydälle 5.11.2013 asti.

Merkittiin, että kokouksessa jaettiin pöydälle kaksi asiaan liittyvää mielipidekirjettä.  

11.12.2012 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

27.11.2012 Pöydälle

08.05.2012 Ehdotuksen mukaan

24.04.2012 Pöydälle

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Antti Varkemaa, arkkitehti, puhelin: 310 37053

antti.varkemaa(a)hel.fi

Sosiaali- ja terveysvirasto 8.10.2013

HEL 2012-005546 T 10 03 02 00

Sosiaali- ja terveysvirastolla on tarve saada Vuosaaren alueelle tiloja palvelukeskukselle ja palveluasumiselle. Kaavan keskustatoimintojen alue mahdollistaa viraston tarpeet ja soveltuu sijainniltaan palveluille. Kaavan joustavuus on tärkeää, jotta voidaan vastata muuttuviin palvelutarpeisiin.

Lisätiedot

Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256

pirjo.sipilainen(a)hel.fi

Kiinteistölautakunta 18.04.2013 § 196

HEL 2012-005546 T 10 03 02 00

Päätös

Lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle Vuosaaren Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotuksesta nro 12155 seuraavan lausunnon:

Alueen yleiskuvaus sekä maanomistus ja -hallinta

Osayleiskaava-alue on pääosin asemakaavoittamatonta metsä- ja ranta-aluetta. Alueeseen kuuluvat myös ostoskeskuksen ympäristö ja sen pohjoispuolella sijaitsevan Rastilan metroaseman ympäristö.

Suunnittelualue liittyy itäpuolella 1990-luvun alussa rakennettuun Meri-Rastilan kerrostaloalueeseen. Alueen erityispiirteenä ovat vuokra-asuntojen ja maahanmuuttajien suhteellisen suuret osuudet. Valtion tukemia vuokra-asuntoja on Meri-Rastilan osa-alueella pientalot mukaan lukien noin 45 % asuntokannasta. Vuokra-asuntoja on yhteensä noin 56 % ja omistusasuntoja 27 %.

Osayleiskaava-alue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Viheralueet ovat rakennusviraston hallinnassa. Keskustatoimintojen alueella sijaitseva liikekeskuksen tontti on vuokrattu kiinteistöyhtiölle. 

Asunto- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden huomioiminen kaavoituksessa

Helsingin yksi keskeisin asuntopoliittinen ongelma on nykyisellään asuntojen kysyntään nähden alhaiset tuotantomäärät. Tämä on osaltaan nostanut asuntojen hintatasoa, joka on monilla alueilla muodostunut hyvin korkeaksi. Lisäksi kohtuuhintaiselle rakentamiselle on muun muassa maaperäolosuhteiden sekä korkeiden laatu- ja tehokkuustavoitteiden vuoksi Helsingissä nykyisellään vain vähän edellytyksiä.

Kaupunginvaltuuston vahvistaman Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelman (AM-ohjelma) mukaan asuntotuotannon määrällisenä tavoitteena on 5 000 asunnon vuotuinen asuntotuotanto, josta 3 600 asuntoa toteutetaan kaupungin luovuttamille tonteille. Paine asuntotuotantotavoitteiden nostamiselle kasvanee tulevaisuudessa entisestään, ja kaupunginhallitus onkin maaliskuussa 2013 osaltaan hyväksynyt tavoitteen nostaa asuntotuotantomäärä 5 500 asuntoon vuodessa. Tämä tarkoittaa muun ohella, että yleis- ja asemakaavoituksella tulee turvata riittävä lyhyen ja pitkän aikavälin tonttivaranto. Myös nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavoituksella turvataan riittävän asuntotuotannon edellytykset.

Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiaohjelmassa 29.4.2011 on linjattu, että ilmastonmuutokseen vastaamiseksi kaupunkirakennetta eheytetään raideliikenneverkon palvelualueeseen tukeutuen esimerkiksi aseman seutujen rakentamista tiivistämällä. Tavoitteena strategiaohjelmassa on, että kaupunkirakennetta tiivistämällä joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuen saavutettaisiin kasvihuonekaasupäästöjen ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentyminen.

Nyt käsiteltävä osayleiskaava vastaa vain osin edellä mainittuihin asuntotuotannon määrällisiin ja kaupungin asettamiin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin. Osayleiskaavassa esitetään yhdyskuntarakenteellisesti keskeiselle paikalle ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle sijoittuvalle alueelle uutta asuinrakennusoikeutta vain noin 75 000 - 90 000 k-m² eli noin 900 asunnolle (noin 2 000 asukasta). Tätä voitaneen pitää osayleiskaavatasoiselle maankäytön suunnittelulle hyvin alhaisena tasona. Kiinteistölautakunta pitää tärkeänä säilyttää alueella riittävät virkistysalueet alueen asukkaiden käyttöön, jotka lisäävät alueen asumisviihtyvyyttä ja lisäksi lisäävät kaikin puolin kaupunkilaisten virkistys- ja liikuntamahdollisuuksia.

Kaupunki on jo pitkään pyrkinyt tasapainoiseen kaupunkikehitykseen ohjaamalla asuntotuotannon rahoitus- ja hallintamuotojakaumaa sekä alueellisella että koko kaupungin tasolla. Meri-Rastilan länsiosan kaava-alue rajoittuu pääosin Meri-Rastilan rakennettuun osa-alueeseen, jossa valtion tukeman asuntotuotannon ja muun vuokra-asuntotuotannon osuus on poikkeuksellisen korkea. Voidaankin pitää perusteltuna, että nyt kaavoitettavan alueen asuntotuotanto painottuisi voimallisesti kohtuuhintaiseen omistusasuntotuotantoon ja muuhun välimuodon asuntotuotantoon. Lisäksi keskeisimmille paikoille vastaisuudessa kaavoitettavat tontit soveltunevat hyvin myös sääntelemättömään asuntotuotantoon. Osayleiskaavan ja tulevan asemakaavoituksen yhteydessä tuleekin huolehtia siitä, että kohtuuhintaiselle rakentamiselle luodaan hyvät edellytykset. Näin ollen kaavaratkaisujen sekä kaavamääräysten rakennuskustannusvaikutuksiin tulee tällä alueelle kiinnittää erityistä huomiota.

Muita huomiota

Meri-Rastilan alueen asuntotuotantoa voidaan ja tulee edistää sekä olemassa olevaa kaupunkirakennetta tiivistämällä että uusia asuinalueita toteuttamalla. Meri-Rastilan nykyisen asuinalueen täydennysrakentamiseen tulee todennäköisesti liittymään merkittäviä haasteita muun muassa alueen asuntojen alhaisen hintatason vuoksi. Tämä luo erityisiä vaikeuksia omistusasuntotuotannolle, jossa rakennuskustannukset helposti ylittävät alueen asuntojen realistisen markkinahinnan. Mainituista haasteista johtuen nykyisen rakennetun Meri-Rasitilan täydennysrakentaminen tulee todennäköisesti olemaan hyvin hidasta. Selvästi merkittävin lyhyen ja keskipitkän aikavälin asuntorakentamisen potentiaali liittyykin uudisrakennettaviin alueisiin.  Tästä syystä po. osayleiskaavaa voidaankin pitää alueen rakentamismahdollisuuksien lisäämisen kannalta erityisen tärkeänä. Mikäli yksityiset rakennuttajat eivät ole hankkeista kiinnostuneita, on syytä harkita, kannattaisiko hankkeet toteuttaa poikkeuksellisesti kaupungin oman rakennuttamisyksikön ATT:n rakennuttamana vapaarahoitteisena tuotantona.

Nykyinen osayleiskaavaehdotus turvaa runsaat luonto- ja virkistysalueet sekä viheryhteydet asutuksen ja virkistysalueiden välillä. Esitetyssä maankäytössä virkistysalueisiin ja viheryhteyksiin jää edelleen noin 90 % koko Meri-Rastilan Länsirannan alueesta. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus ja luonto- ja virkistysarvot sekä varmistaa viheryhteydet asutuksen ja virkistysalueiden välillä. Kaava-alueen laajentaminen ja rakentamismahdollisuuksien lisääminen voi vaarantaa edellä mainittuja arvoja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen yhteydessä todennut, että se pitää tärkeänä, että alueen jatkokaavoituksessa tutkitaan mahdollisuuksia ryhmä- ja omatoimiseen rakentamiseen. Tältä osin kiinteistölautakunta toteaa, että kaupunki on viime vuosina pyrkinyt edistämään omatoimista ja ryhmärakennuttamista varaamalla varsin runsaasti tontteja tällaisia hankkeita varten. Kiinteistötoimi pyrkii tontinluovutuksen keinoin edistämään omatoimista ja ryhmärakennuttamista myös po. alueella kaupungin asuntopoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Tämä edellyttää muun muassa, että alueelle (asema)kaavoitetaan tätä varten soveltuvia tontteja. Tällöin tonttien tulee rakennettavuudeltaan olla varsin helppoja, hankekokojen tulisi olla maltillisia ja muodostettavien tonttien tulisi olla rakennettavuudeltaan mahdollisimman itsenäisiä, jotta yhden hankkeen mahdollinen viivästyminen ei vaikuta muiden hankkeiden toteuttamiseen.

Lopuksi

Kiinteistölautakunta puoltaa osayleiskaavan hyväksymistä edellä mainituin huomautuksin.

Käsittely

18.04.2013 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Palautusehdotus:
Elina Das Bhowmik: Palautusehdotus: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että siitä käy selkeästi ilmi perusteluineen, että osayleiskaavaehdotuksen jatkokehittelyn lähtökohtana käytetään our city -kaavaluonnosta (vaihtoehtokaava). Kannanoton perusteluosioon voisi ottaa mallia esim. yleisten töiden lautakunnan kannanotosta.

Kannattajat: Kirsi Pihlaja

Vastaehdotus:
Mari Rantanen: Esitän seuraavan vastaehdotuksen:

Lausuntoehdotuksen seitsemännen kappaleen kolme viimeistä virkettä muutetaan kuulumaan seuraavasti: Kiinteistölautakunta pitää tärkeänä säilyttää alueella riittävät virkistysalueet alueen asukkaiden käyttöön, jotka lisäävät alueen asumisviihtyvyyttä ja lisäksi lisäävät kaikin puolin kaupunkilaisten virkistys- ja liikuntamahdollisuuksia.

Lausuntoehdotuksen 10. kappaleen viimeinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti: Kaava-alueen laajentaminen ja rakentamismahdollisuuksien lisääminen voi vaarantaa edellä mainittuja arvoja.

Kannattajat: Tuomas Rantanen

Vastaehdotus:
Tuomas Rantanen: Esitän seuraavan vastaehdotuksen:

Lausuntoehdotuksen yhdeksänteen kappaleeseen lisätään uusi seuraavan sisältöinen viimeinen virke: Mikäli yksityiset rakennuttajat eivät ole hankkeista kiinnostuneita, on syytä harkita, kannattaisiko hankkeet toteuttaa poikkeuksellisesti kaupungin oman rakennuttamisyksikön ATT:n rakennuttamana vapaarahoitteisena tuotantona.

Kannattajat: Kirsi Pihlaja

1 äänestys

JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että siitä käy selkeästi ilmi perusteluineen, että osayleiskaavaehdotuksen jatkokehittelyn lähtökohtana käytetään our city -kaavaluonnosta (vaihtoehtokaava). Kannanoton perusteluosioon voisi ottaa mallia esim. yleisten töiden lautakunnan kannanotosta.

Jaa-äänet: 5
Antti Hytti, Tapio Klemetti, Pia Pakarinen, Mari Rantanen, Olli Sademies

Ei-äänet: 4
Elina Das Bhowmik, Jasmin Hamid, Kirsi Pihlaja, Tuomas Rantanen

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Lautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus:

Lausuntoehdotuksen seitsemännen kappaleen kolme viimeistä virkettä muutetaan kuulumaan seuraavasti: Kiinteistölautakunta pitää tärkeänä säilyttää alueella riittävät virkistysalueet alueen asukkaiden käyttöön, jotka lisäävät alueen asumisviihtyvyyttä ja lisäksi lisäävät kaikin puolin kaupunkilaisten virkistys- ja liikuntamahdollisuuksia.

Lausuntoehdotuksen 10. kappaleen viimeinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti: Kaava-alueen laajentaminen ja rakentamismahdollisuuksien lisääminen voi vaarantaa edellä mainittuja arvoja.

Jaa-äänet: 3
Tapio Klemetti, Pia Pakarinen, Olli Sademies

Ei-äänet: 6
Elina Das Bhowmik, Jasmin Hamid, Antti Hytti, Kirsi Pihlaja, Mari Rantanen, Tuomas Rantanen

Tyhjä: 0

Poissa: 0

3 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lausuntoehdotuksen yhdeksänteen kappaleeseen lisätään uusi seuraavan sisältöinen viimeinen virke: Mikäli yksityiset rakennuttajat eivät ole hankkeista kiinnostuneita, on syytä harkita, kannattaisiko hankkeet toteuttaa poikkeuksellisesti kaupungin oman rakennuttamisyksikön ATT:n rakennuttamana vapaarahoitteisena tuotantona.

Jaa-äänet: 1
Tapio Klemetti

Ei-äänet: 8
Elina Das Bhowmik, Jasmin Hamid, Antti Hytti, Pia Pakarinen, Kirsi Pihlaja, Mari Rantanen, Tuomas Rantanen, Olli Sademies

Tyhjä: 0

Poissa: 0

04.04.2013 Pöydälle

Esittelijä

osastopäällikkö

Juhani Tuuttila

Lisätiedot

Pekka Saarinen, tonttiasiamies, puhelin: 310 64182

pekka.t.saarinen(a)hel.fi

Sami Haapanen, toimistopäällikkö, puhelin: 310 36437

sami.haapanen(a)hel.fi

Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) 18.4.2013

HEL 2012-005546 T 10 03 02 00

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt HKL:ltä lausuntoa koskien Vuosaaren Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavan ehdotusta.

Suunnitelman mukaan metroradan ja -aseman alueen käyttö ei muutu eikä niiden välittömään läheisyyteen tule rakentamista, joka aiheuttaisi muutospaineita metrorataan tai -asemaan.

HKL:llä ei ole huomauttamista osayleiskaavan ehdotukseen.

Lisätiedot

Artturi Lähdetie, projektipäällikkö, puhelin: 310 35245

artturi.lahdetie(a)hel.fi

Yleisten töiden lautakunta 05.03.2013 § 88

HEL 2012-005546 T 10 03 02 00

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:

Virkistysalueet

Meri-Rastilan rantametsäalue on voimassa olevassa maakuntakaavassa osa yhtenäistä virkistysaluetta ja yleiskaavassa osa Helsingin itäistä vihersormea (Itä-Helsingin kulttuuripuisto). Alueelta on todettu monipuolisesti arvokkaita luontokohteita.

Yleisten töiden lautakunta katsoo, että osayleiskaavaehdotusta on syytä kehittää siten, että alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas metsäalue säilyy yhtenäisempänä ja leveämpänä viheralueena ja Meri-Rastilan asutusta lisätään ensisijaisesti olemassa olevaa rakennettua aluetta täydentämällä ja tiivistämällä.

Ehdotetut jalankulkuyhteydet ovat toimivia ja ottavat huomioon virkistyskäyttöön kaavoitettavat reunametsät. AK- alueelle on merkitty kaksi jalankulkuliikenteen yhteystarvetta. Näiden tarpeiden synnyttämät virkistysreitit tulee myös esittää osayleiskaavassa.

Esteettömyys

Helsingin kaupungin virastot noudattavat esteettömyysarvoja kaikessa toiminnassaan ja suunnittelussaan. Kaava-alueen maasto on jyrkähköä metsäistä rinnettä. Kaavaselostuksesta ilmenee, että alueen omaleimaisuutta pyritään vaalimaan erilaisten rinneratkaisujen avulla. Yleisten töiden lautakunta haluaa kuitenkin muistuttaa, että suunnitteluratkaisujen tulee olla mahdollisimman esteettömiä ja käyttäjäystävällisiä. Tämä ei ole helposti toteutettavissa jyrkissä rinteissä, jotka eivät ainoastaan ole esteettömiä, mutta myös vaarallisia. Jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä erityishuomiota korkeuserojen tuottamiin haasteisiin, jotta esteettömyys toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Kadut

Katutilan riittävä mitoitus luo edellytykset alueen ympärivuotiselle toimivuudelle, mahdollistaen sujuvan, tarkoituksenmukaisen ja kustannustehokkaan yleisten alueiden palveluiden käytön sekä kunnossa- ja ylläpidon. Katualueet tulee jo tässä vaiheessa mitoittaa riittävän leveiksi, jotta tarvittava yhdyskuntatekniikka, mukaan lukien valaisimet, katuistutukset ja lumitilavaraukset, mahtuu sujuvasti katutilaan. Näin ollen myös eri töiden vaatimat järjestelyt on mahdollista toteuttaa turvallisesti. 

Pysäköinti

Osayleiskaavaan merkityille keskustatoimintojen alueille voidaan joustavasti sijoittaa liike- ja toimitilaa sekä asumista. Kyseisten alueiden pysäköinti on jatkosuunnittelussa haasteellista, sillä Rastilan metroaseman 45 liityntäpysäköintipaikkaa eivät tule riittämään suunnittelun tehostetun maankäytön tarpeisiin.

Meri-Rastilan länsirannan asuinalue nojautuu hyviin joukkoliikenneyhteyksiin. Alue sijaitsee Rastilan metroaseman läheisyydessä, ja korttelialueiden etäisyys asemasta on 200–750 metriä. Pysäköinti on osayleiskaavan selostuksen mukaan ratkaistu kortteleissa sijaitsevissa pysäköintilaitoksissa, mikä on kannatettavaa. Kadunvarsipysäköintiä tulee jatkosuunnittelussa osoittaa ainoastaan täydentäväksi ratkaisuksi. Hyvistä julkisista liikenneyhteyksistä huolimatta tulee jatkosuunnittelussa varmistaa pysäköintipaikkojen riittävyys.

Kustannukset

Osayleiskaavaehdotuksen aineistossa todetaan alueen rakentamisen olevan yleisesti ottaen edullista. Yleisille alueille aiheutuu hyvin alustavien kustannusarvioiden mukaan noin 5 miljoonan euron kustannukset kaavojen toteuttamisesta. Yleisten töiden lautakunta huomauttaa, että jatkosuunnittelun edetessä tehdään tarkempia kustannusarvioita. Todennäköisesti yleisten alueiden toteutuskustannukset kasvavat nyt ilmoitetusta summasta.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa osayleiskaavaehdotusta edellä mainituin huomautuksin.

Käsittely

05.03.2013 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Jussi Heinämies: Esittelijän päätösehdotuksen ensimmäinen kappale sekä otsikon "Virkistysalueet" alla oleva ensimmäinen kappale korvataan seuraavalla tekstillä:

"Meri-Rastilan rantametsäalue on voimassa olevassa maakuntakaavassa osa yhtenäistä virkistysaluetta ja yleiskaavassa osa Helsingin itäistä vihersormea (Itä-Helsingin kulttuuripuisto). Alueelta on todettu monipuolisesti arvokkaita luontokohteita."

"Yleisten töiden lautakunta katsoo, että osayleiskaavaehdotusta on syytä kehittää siten, että alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas metsäalue säilyy yhtenäisempänä ja leveämpänä viheralueena ja Meri-Rastilan asutusta lisätään ensisijaisesti olemassa olevaa rakennettua aluetta täydentämällä ja tiivistämällä."

Lisäksi poistetaan otsikon "Virkistysalueet" alla oleva viimeinen kappale sekä otsikko "Luontoarvot ja metsäluonto" ja sen alla oleva kappale kokonaisuudessaan.

Kannattajat: Tuula Hänninen

Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä Jussi Heinämiehen vastaehdotuksen.

Esittelijä

kaupunginarkkitehti

Jukka Kauto

Lisätiedot

Nina Mouhu, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39838

nina.mouhu(a)hel.fi

Jenna Ikonen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939

jenna.i.ikonen(a)hel.fi

Ympäristölautakunta 05.03.2013 § 66

HEL 2012-005546 T 10 03 02 00

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Meri-Rastilan länsirannan suunnittelu on ollut monivaiheista, ja maankäyttösuunnitelmaa on onnistuttu kehittämään hyvin. Osayleiskaavaehdotus säästää maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta arvokkaan rantametsän sekä säilyttää seudullisen virkistysyhteyden ja muinaisrantamuodostuman.

Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on arvokkaita kääpäesiintymiä ja pitkään muussa kuin talousmetsäkäytössä kehittynyttä metsää. METSO-selvityksen mukaan kaava-alue on Helsingin mittakaavassa huomattavan laaja ja luonnonsuojelubiologisesti arvokkaista kangas-, kallio-, lehto- ja korpimetsistä koostuva kokonaisuus. Alue on kokonaisuutena arvokas, mikä johtuu suurelta osin sen laajuudesta. Kääpäselvityksessä alueelta havaittiin yhden vuoden aikana peräti 90 kääpälajia, joista 12 on luokiteltu alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Vaateliaiden lajien esiintymisen perusteella alue kuuluu Helsingin arvokkaimpiin kääpäalueisiin.

Alueella sijaitsevaan muinaisrantaan kohdistuisi läheisen uuden asutuksen kautta todennäköisesti merkittävää kulumista.

Vuotien reunaan on suunniteltu asuntokortteli, jonka tavoitteena on myös suojata eteläpuolista aluetta liikennemelulta. Ympäristölautakunta huomauttaa, että asemakaavavaiheessa on huolehdittava riittävästä suojaetäisyydestä liikenteen päästöjen takia eivätkä Vuotien reunaan suunniteltavan asuinrakennuksen asunnot saa suuntautua yksinomaan Vuotielle päin.

Meri-Rastilan länsirannan asemakaavoituksessa, kuten muillakin uusilla alueilla, on otettava huomioon 0-energiatavoite, jota EU edellyttää vuoden 2020 alusta.

Alue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä ja metroaseman lähellä. Tämä on myös vahvin perustelu alueen rakentamiselle. Asemakaavavaiheessa tulee löytää uusia pysäköintipoliittisia ratkaisuja: tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä, toteuttaa autopaikattomia tai vähäpaikkaisia asuinrakennuksia ja erottaa autopaikan ja pysäköinnin kustannukset toisistaan.

Käsittely

05.03.2013 Ehdotuksen mukaan äänestyksin

Vastaehdotus 1:
Leo Stranius: Korvataan lausunnon ensimmäinen kappale seuraavalla:

”Tiivis rakentaminen metroaseman läheisyyteen on perusteltua. Meri-Rastilassa tämä voidaan toteuttaa arvokasta luontoaluetta uhraamatta täydennysrakentamisella, mikä voidaan tehdä OurCityn vaihtoehtokaavan pohjalta, sekä rakentamalla metroradan ja Vuotien muodostaman kuilun päälle yleiskaavasta poiketen.”

Kannattajat: Timo Pyhälahti

Vastaehdotus 2:
Leo Stranius: Lisätään pohjaesityksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin uudeksi kappaleeksi:

”Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on arvokkaita kääpäesiintymiä ja pitkään muussa kuin talousmetsäkäytössä kehittynyttä metsää. METSO-selvityksen mukaan kaava-alue on Helsingin mittakaavassa huomattavan laaja ja luonnonsuojelubiologisesti arvokkaista kangas-, kallio-, lehto- ja korpimetsistä koostuva kokonaisuus. Alue on kokonaisuutena arvokas, mikä johtuu suurelta osin sen laajuudesta. Kääpäselvityksessä alueelta havaittiin yhden vuoden aikana peräti 90 kääpälajia, joista 12 on luokiteltu alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Vaateliaiden lajien esiintymisen perusteella alue kuuluu Helsingin arvokkaimpiin kääpäalueisiin.

Kannattajat: Timo Pyhälahti

Todettiin, että ympäristölautakunta päätti yksimielisesi hyväksyä lisäyksen.

Vastaehdotus 6:
Leo Stranius: Lisätään pohjaesityksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin uudeksi kappaleeksi:

”Lisärakentaminen metsäalueen sisään ja siitä johtuva maaston kulumisen kasvu ei tue tätä kaupunkiasutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan metsäluonnon runsaan monimuotoisuuden säilymistä.”

Kannattajat: Timo Pyhälahti

Vastaehdotus 3:
Leo Stranius: Lisätään pohjaesityksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin jälkimmäiseksi uudeksi kappaleeksi:

”Alueella on sekä tunnistettu lepakoiden esiintymisalue että laajemmalta alueelta havaintoja myös muista lepakkolajeista kuin pohjanlepakosta. Alueen valaistusolosuhteiden merkittävät muutokset voivat häiritä näiden vahvasti suojeltujen lajien elinolosuhteisiin, eikä merkittäviä haittavaikutuksia voida muidenkaan muutosten takia sulkea pois nykytiedon valossa.”

Kannattajat: Timo Pyhälahti

Vastaehdotus 4:
Leo Stranius: Lisätään pohjaesityksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin jälkimmäiseksi uudeksi kappaleeksi:

”Alueella sijaitsevaan muinaisrantaan kohdistuisi läheisen uuden asutuksen kautta todennäköisesti merkittävää kulumista.”

Kannattajat: Timo Pyhälahti

Vastaehdotus 5:
Leo Stranius: Mikäli ensimmäinen kappale jää paikalleen pohjaehdotuksen mukaisena, ehdotetaan tarpeettomana poistettavaksi sen viimeinen virke:

”Ympäristökeskuksen biologian ja geologian asiantuntijat ovat osallistuneet luontoalueiden ja muinaisrannan rajaamiseen.”

Todettiin, että esittelijä otti muutoksen esittelyynsä.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Korvataan lausunnon ensimmäinen kappale seuraavalla: ”Tiivis rakentaminen metroaseman läheisyyteen on perusteltua. Meri-Rastilassa tämä voidaan toteuttaa arvokasta luontoaluetta uhraamatta täydennysrakentamisella, mikä voidaan tehdä OurCityn vaihtoehtokaavan pohjalta, sekä rakentamalla metroradan ja Vuotien muodostaman kuilun päälle yleiskaavasta poiketen.”

Jaa-äänet: 5
Matti Niemi, Joona Haavisto, Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Sirpa Norvio

Ei-äänet: 3
Alviina Alametsä, Timo Pyhälahti, Leo Stranius

Tyhjä: 0
 

Poissa: 1
Anita Vihervaara

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisätään pohjaesityksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin uudeksi kappaleeksi: ”Lisärakentaminen metsäalueen sisään ja siitä johtuva maaston kulumisen kasvu ei tue tätä kaupunkiasutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan metsäluonnon runsaan monimuotoisuuden säilymistä.”

Jaa-äänet: 4
Matti Niemi, Joona Haavisto, Hanna Lähteenmäki, Sirpa Norvio

Ei-äänet: 4
Alviina Alametsä, Timo Latikka, Timo Pyhälahti, Leo Stranius

Tyhjä: 0
 

Poissa: 1
Anita Vihervaara

Todettiin, että puheenjohtajan ääni ratkaisi eli tulos oli esityksen mukaan.

3 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisätään pohjaesityksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin jälkimmäiseksi uudeksi kappaleeksi: ”Alueella on sekä tunnistettu lepakoiden esiintymisalue että laajemmalta alueelta havaintoja myös muista lepakkolajeista kuin pohjanlepakosta. Alueen valaistusolosuhteiden merkittävät muutokset voivat häiritä näiden vahvasti suojeltujen lajien elinolosuhteisiin, eikä merkittäviä haittavaikutuksia voida muidenkaan muutosten takia sulkea pois nykytiedon valossa.”

Jaa-äänet: 5
Matti Niemi, Joona Haavisto, Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Sirpa Norvio

Ei-äänet: 3
Alviina Alametsä, Timo Pyhälahti, Leo Stranius

Tyhjä: 0
 

Poissa: 1
Anita Vihervaara

4 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisätään pohjaesityksen ensimmäisen ja toisen kappaleen väliin jälkimmäiseksi uudeksi kappaleeksi: ”Alueella sijaitsevaan muinaisrantaan kohdistuisi läheisen uuden asutuksen kautta todennäköisesti merkittävää kulumista.”

Jaa-äänet: 2
Matti Niemi, Timo Latikka

Ei-äänet: 6
Alviina Alametsä, Joona Haavisto, Hanna Lähteenmäki, Sirpa Norvio, Timo Pyhälahti, Leo Stranius

Tyhjä: 0
 

Poissa: 1
Anita Vihervaara

Todettiin, että Leo Stranius, Timo Pyhälahti ja Alviina Alametsä halusivat jättää eriävän mielipiteen:

Tiivis rakentaminen metroaseman läheisyyteen on perusteltua. Meri-Rastilassa tämä voidaan toteuttaa arvokasta luontoaluetta uhraamatta täydennysrakentamisella, mikä voidaan tehdä OurCityn vaihtoehtokaavan pohjalta, sekä rakentamalla metroradan ja Vuotien muodostaman kuilun päälle.

Alueella on sekä tunnistettu lepakoiden esiintymisalue että laajemmalta alueelta havaintoja myös muista lepakkolajeista kuin pohjanlepakosta.

Alueen valaistusolosuhteiden merkittävät muutokset voivat häiritä näiden vahvasti suojeltujen lajien elinolosuhteisiin, eikä merkittäviä haittavaikutuksia voida muidenkaan muutosten takia sulkea pois nykytiedon valossa.

Lisärakentaminen metsäalueen sisään ja siitä johtuva maaston kulumisen kasvu ei tue tätä kaupunkiasutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan metsäluonnon runsaan monimuotoisuuden säilymistä.

Tämän johdosta emme voi yhtyä ympäristölautakunnan enemmistön kantaan. Alle olemme listanneet keskeiset perustelut Meri-Rastilan osayleiskaavaa koskien.

Perustelut:

1. Osayleiskaava supistaa maakunnallisesti arvokasta luontoaluetta ja heikentää alueen luontoarvoja.
2. Metso- ja kääpäselvitykset tulee huomioida.
3. Alueen virkistysarvot heikkenevät.
4. Asuntotavoite on saavutettavissa uhraamatta luontoaluetta.

1. Kaava supistaa maakunnallisesti arvokasta luontoaluetta ja heikentää alueen luontoarvoja.

Meri-Rastilan metsä kuuluu lajistoltaan ja luontoarvoiltaan Helsingin parhaaseen 10 prosenttiin ja sen suojelua on edistetty monelta eri taholta. Kaavaehdotuksessa viidennes metsäalueesta rakennetaan tai joutuu rakentamisalueiden lähivyöhykkeeseen. Tämä uhkaa vakavasti alueen luontoarvoja. Muun muassa vanhan metsän lajisto (käävät) on arvokkaampaa kuin iso osa hemiboreaalisen vyöhykkeen vanhojen metsien suojeluohjelman kohteista.

2. Metso- ja kääpäselvitykset tulee huomioida.

METSO-selvityksen mukaan kaava-alue on Helsingin mittakaavassa huomattavan laaja ja luonnonsuojelubiologisesti arvokkaista kangas-, kallio-, lehto- ja korpimetsistä koostuva kokonaisuus. Alue on kokonaisuutena arvokas, mikä johtuu suurelta osin sen laajuudesta.

Kääpäselvityksessä alueelta havaittiin yhden vuoden aikana peräti 90 kääpälajia, joista 12 on luokiteltu alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi. Vaateliaiden lajien esiintymisen perusteella alue kuuluu Helsingin arvokkaimpiin kääpäalueisiin.

3. Alueen virkistysarvot heikkenevät.

Meri-Rastilan kaava-alueen metsä on tärkeä virkistysalue tuhansille asukkaille Vuosaaren alueella. Kun tutkimustieto luonnon vaikutuksista asukkaiden hyvinvointiin on lisääntynyt ja ympäristöhaasteet korostuvat jatkossa, viheralueiden merkitys kasvaa. Ehdotettu ratkaisu säästäisi laajaa muinaisrantakokonaisuutta.

4. Asuntotavoite on saavutettavissa uhraamatta luontoaluetta.

OURCityn vaihtoehtosuunnitelman mukaisessa rakentamisessa 30 prosentilla uusista asukkaista olisi alle viiden minuutin kävelymatka metroasemalle, kun taas osayleiskaavaehdotuksessa näin olisi vain 13 prosentilla.

Sitra on selvittänyt osayleiskaavaehdotuksen ja OURCityn suunnitelman taloudellisia ja ympäristövaikutuksia. Sitran mukaan:
"Halusimme tutkia OURCityn tuottamaa selvitystä asukaslähtöisenä yhteiskehittelynä erityisesti tulosten laadun näkökulmasta. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n laatima tarkastelu osoittaa, että vaihtoehtona esitetty asukaslähtöinen suunnitteluratkaisu voi olla kokonaistaloudellisesti jopa edullisempi, kun otetaan huomioon kunnallistekniikan ja katujen investointi- ja ylläpitokustannukset, asukkaisiin kohdistuvat vaikutukset ja suorat ympäristövaikutukset."
http://www.sitra.fi/artikkelit/2013/suomesta-maailman-paras-rakennettu-ymparisto

19.02.2013 Pöydälle

Esittelijä

ympäristöpäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Pirkko Pulkkinen, johtava ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31518

pirkko.pulkkinen(a)hel.fi

Opetusvirasto Opetustoimen johtaja 1.3.2013

HEL 2012-005546 T 10 03 02 00

Meri-Rastilan osayleiskaava mahdollistaa asuntojen kaavoittamisen noin 2 000 uudelle asukkaalle ja keskustatoimintojen kehittämisen metroaseman ympäristössä.

Suunnittelualueen vieressä on 1990-luvun alussa rakennettu Meri-Rastilan kerrostaloalue, jota laajennetaan nykyisen asuntoalueen ja Vartiokylänlahden väliselle metsäalueelle, joka sijaitsee kävelyetäisyydellä Rastilan metroasemasta. Rantavyöhyke säilyy virkistyskäytössä osana seudullista virkistysreittiä. Uuden asuntoalueen ympäröimänä mäen laella sijaitseva geologinen muodostuma suojellaan ja merkitään virkistysalueeksi. Metroaseman ja ostoskeskuksen ympäristöt, jossa alueen palvelut pääosin sijaitsevat, merkitään keskustatoimintojen alueeksi.

Hankkeen konkreettisena tavoitteena on laajentaa asuntoaluetta ja tiivistää kaupunkirakennetta Rastilan metroaseman lähialueella. Uudet asunnot pyritään sijoittamaan kävelyetäisyydelle metroasemasta ja hyvien virkistysmahdollisuuksien äärelle liikenteen hiilipäästöjen minimoimiseksi.

Alueen merellinen ja luonnonläheinen sijainti hyvien liikenneyhteyksien äärellä luo edellytyksiä omistusasuntopainotteiselle asuntotuotannolle.

Tavoitteena on ehkäistä alueellista eriarvoistumista ja katkaista kehitys, jossa Meri-Rastila on muuttumassa leimallisesti maahanmuuttajien ja huono-osaisten alueeksi. Myönteinen kehitys on tarkoitus saada alkuun tasapainottamalla ja monipuolistamalla Meri-Rastilan vuokra-asuntovaltaista ja keskimääräistä pienemmistä asunnoista koostuvaa asuntokantaa. Uusilla asukkailla pyritään myös vahvistamaan alueen väestöpohjaa palvelutason turvaamiseksi.

Tavoitteena on samalla vahvistaa mielikuvaa koko Meri-Rastilasta merenrantakaupunginosana.

Osayleiskaavan viitesuunnitelmaan sisältyy korttelitalo päiväkotiryhmiä ja alkuopetuksen luokkia varten muinaisrantapuiston reunalla.

Opetusvirasto puoltaa Meri-Rastilan osayleiskaavan hyväksymistä yhdellä poikkeuksella: Uudelle kaava-alueelle ei rakenneta koulutiloja, vaan Meri-Rastilan kaava-alueen oppilaille rakennetaan koulutilat nykyisen Meri-Rastilan koulun yhteyteen - joko nykyisen koulurakennuksen laajennuksena ja/tai toimintoja siirtämällä tai erillisen sivukouluna vanha Meri-Rastilan puolelle joko olemassa olevaan rakennuskantaan tai uudishankkeena. Samalla Meri-Rastilan ostoskeskuksen vuokratiloissa olevat oppilaat pääsisivät asianmukaisiin koulutiloihin. Tämän asian selvittäminen tulisi käynnistää välittömästi. Tällainen ratkaisu tukee parhaiten sekä opetustoiminnan kehittämistä että tavoitetta ehkäistä alueellinen eriarvoistuminen. Uudelle kaava-alueella mahdollisesti rakennettava erillinen alkuopetuskoulu pikemminkin erottaisi kuin yhdistäisi vanhaa ja uutta Meri-Rastilaa.

Lisätiedot

Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: 310 86291

kaisa.nuikkinen(a)hel.fi

Helsingin Energia -liikelaitos 28.2.2013

HEL 2012-005546 T 10 03 02 00

Helsingin Energian lausunto liitteenä.

Lisätiedot

Jouni Kivirinne, Kehityspäällikkö, puhelin: +358 9 617 2936

jouni.kivirinne(a)helen.fi

Nuorisoasiainkeskus 28.2.2013

HEL 2012-005546 T 10 03 02 00

Nuorisoasiainkeskus pitää Meri-Rastilan länsirannan suunnittelua laadukkaana ja asukkaiden toiveita huomioonottavana. Osayleiskaavaehdotus säästää maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta arvokkaan rantametsän sekä säilyttää seudullisen virkistysyhteyden ja pitää ranta-alueen asukkaiden käytössä.

Lisätiedot

Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 89036

harri.taponen(a)hel.fi

Kaupunginmuseon johtokunta 26.02.2013 § 16

HEL 2012-005546 T 10 03 02 00

Päätös

Kaupunginmuseon johtokunta päätti antaa Vuosaaren Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavaehdotuksesta seuraavan lausunnon:

Meri-Rastilan asuntoaluetta halutaan laajentaa nykyisen asuntoalueen ja Vartiokylänlahden väliselle metsäalueelle. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta ja virkistysaluetta. Valmisteilla olevassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa alue on taajamatoimintojen aluetta, jolle on merkitty viheryhteystarve. Yleiskaava 2002:ssa suunnittelualue on osin kerrostalovaltaisen asuin- ja toimitilarakentamisen aluetta ja osin virkistysaluetta.

Suunnittelualue sijaitsee keskellä yhtenäistä virkistyskäytössä olevaa rantavyöhykettä, mistä on virkistysyhteydet Kallahteen ja Uutelaan asti. Helsingin sisälahtia tarkasteltaessa alue erottuu poikkeuksellisen pitkästä lähes luonnonmukaisesta rannastaan.

Suunnittelualueen kohdalla rannalla on luontoarvoja ja alueen korkeimmalla kohdalla sijaitsee Litorina-meren aikainen muinaisranta. Tehdyssä geologisessa kartoituksessa todetaan, että Meri-Rastilan muodostuma on Helsingin laajin muinaisrantakivikko, ja se on nykyään noin 17–31 metriä meren pinnan yläpuolella. Kallioselänteen lounaispäässä Kortlahden rannalla kivikko jatkuu kuitenkin alemmaksi lähes nykyiseen rantaan asti.

Osayleiskaavaehdotuksessa uuden asuntoalueen ympäröimä mäen laella sijaitseva geologinen muodostuma suojellaan ja merkitään virkistysalueeksi, slge -suojeltava geologinen muodostuma. Suunnittelualueen virkistysalueella on merkintä luo, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue.

Rantapuistosta ja Muinaisrantapuistosta on tehty ideasuunnitelma, jossa muinaisranta rajataan omaksi kokonaisuudekseen selkeäreunaisella raitilla.

Esitetty asuinrakentaminen sijoittuu muuta ympäristöä korkeammalle jyrkkään kalliomaastoon. Rakennukset nousevat metsänrajan yläpuolelle näkyvästi esille. Näkymä Vartiokylänlahdelta katsottuna muuttuu huomattavasti, kun metsäiseen rinteeseen rakennetaan ketjumainen rakennusrivistö.

Kaupunginmuseon johtokunnan näkemyksen mukaan on valitettavaa, pinta-alaltaan laaja virkistyskäyttöön vakiintunut ja luontoarvoiltaan arvokas metsäalue muuttuu rakennetuksi alueeksi. Alueelle ominainen rantavyöhyke tervaleppineen säilyy kuitenkin edelleen puistoalueena. Lisäksi Muinaisrantapuiston hienovarainen toteuttaminen voi parantaa arvokkaan geologisen kohteen saavutettavuutta ja näin lisätä asukkaiden tietämystä alueen muinaishistoriasta. Kaupunginmuseon johtokunta pitää uutta, metsärinnettä halkovaa rakennusten muuria maiseman vaalimisen kannalta ongelmallisena. Kaupunginmuseon johtokunta esittää, että rakennuksien korkeuksia madalletaan siten, etteivät ne liiaksi hallitsisi maisemaa. 

Kaupunginmuseon johtokunta puoltaa osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä edellä mainituin huomautuksin.

Esittelijä

yksikön päällikkö

Anne Mäkinen

Lisätiedot

Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 310 36483

sari.saresto(a)hel.fi

Pelastuslautakunta 29.01.2013 § 18

HEL 2012-005546 T 10 03 02 00

Päätös

Pelastuslautakunta päätti todeta, ettei sillä ole huomautettavaa 54.kaupunginosan (Vuosaari) osayleiskaavaehdotukseen nro 12155.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §.

Esittelijä

pelastuskomentaja

Simo Wecksten

Lisätiedot

Pulmu Waitinen, palotarkastaja, puhelin

pulmu.waitinen(a)hel.fi