§ 333

Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteet

HEL 2012-016144 T 10 03 02 01

Ksv 1086_3

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti

-        hyväksyä esityslistan liitteen 3 mukaiset 20.10.2015 päivätyt Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteet tulevien asemakaavamuutosten pohjaksi
 

-        antaa vuorovaikutusraporttien (liitteet 7 ja 8) mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin ja lausuntoihin.

Käsittely

Vastaehdotus:
Osmo Soininvaara: - hyväksyä esityslistan liitteen 3 mukaiset 20.10.2015 päivätyt Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteet tulevien asemakaavamuutosten pohjaksi siten muutettuina, että mikäli osoittautuu, ettei kysyntää suunnitellulle maankäytölle ole, varaudutaan lisäämään asumista alueella sekoitetun kaupunkirakenteen periaatteiden mukaisesti erityisesti lähellä metroasemia vaarantamatta olemassa olevan teollisuuden toimintaa.

Kannattaja: Outi Silfverberg

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan

EI-ehdotus: - hyväksyä esityslistan liitteen 3 mukaiset 20.10.2015 päivätyt Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteet tulevien asemakaavamuutosten pohjaksi siten muutettuina, että mikäli osoittautuu, ettei kysyntää suunnitellulle maankäytölle ole, varaudutaan lisäämään asumista alueella sekoitetun kaupunkirakenteen periaatteiden mukaisesti erityisesti lähellä metroasemia vaarantamatta olemassa olevan teollisuuden toimintaa.

Jaa-äänet: 6
Hennariikka Andersson, Eija Loukoila, Jape Lovén, Matti Niiranen, Tom Packalén, Heta Välimäki

Ei-äänet: 3
Risto Rautava, Outi Silfverberg, Osmo Soininvaara

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 6-3.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Mikko Näveri, arkkitehti, puhelin: 310 37331

mikko.naveri(a)hel.fi

Maija Rekola, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37424

maija.rekola(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tiivistelmä

Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteiden pääasiallisena tarkoituksena on määritellä alueet, jotka pidetään edelleen työpaikkakäytössä, ja alueet, joilla käyttötarkoitus voidaan muuttaa asumisen mahdollistavaksi.

Tavoitteena on tukea Herttoniemen yritysalueen säilymistä edelleen monipuolisena ja toimivana työpaikka-alueena. Alueen maankäyttöä kehitetään jatkosuunnittelussa siten, että alueen asema merkittävänä yrityskeskittymänä ja kantakaupungin laidalla sijaitsevana tärkeänä huoltoalueena voisi vahvistua. Niinpä valtaosa alueesta on osoitettu edelleen työpaikkakäyttöön.

Herttoniemen metroaseman, kattavien kaupallisten palveluiden ja olevien asuinalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa keskusta-aluetta kehitetään sekoitettujen toimintojen alueena, jossa myös asuntojen rakentaminen on mahdollista. Suunnitteluperiaatteissa linjataan osa-alueittain asuntokerrosalan likimääräinen määrä suhteessa muihin keskustatoimintoihin kuten liike-, toimisto- ja palvelutilojen määrään. Keskusta-alueella tavoitteena on toiminnoiltaan voimakkaasti sekoittunut kaupunkirakenne, jossa asunnot, liiketilat ja muut työpaikat limittyvät toisiinsa keskustamaisella ja kantakaupunkimaisella tavalla.

Käyttötarkoitusten lisäksi periaatteissa linjataan myös joitakin muita tulevan kaupunkisuunnittelun tavoitteita alueella.

Merkittävin tonttien ulkopuolinen kehityskohde alueella on Herttoniemen yritysalueen Designkatu, jonka yleissuunnitelma on suunnitteluperiaatteiden liitteenä (liite 4). Designkadun yleissuunnitelmassa esitetään toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen kokonaisratkaisu Laivalahdenkadusta ja Mekaanikonkadusta muodostuvan liikenneakselin katumiljöölle. Yritysalueen läpi kulkeva väylä viereisine puistoineen ja toimitilatontteineen on alueen tärkein julkinen ulkotila ja myös alueen merkittävin kauppakatu. Tavoitteena on ollut alueen ympäristön viihtyisyyden parantaminen ja tärkeän yritys- ja kaupan alueen identiteetin kohentaminen. Suunnittelun kohteena ovat olleet niin katutilan liikennejärjestelyt ja ulkoinen ilme kuin yritystoiminnan näkyvyys alueella. Yleissuunnitelma sijoittuu pääosin nykyiselle katualueelle ja on toteutettavissa joitakin yksittäisiä kohtia lukuun ottamatta ilman asemakaavan muutoksia, joita laaditaan tarvittaessa.

Designkadun suunnitelma pohjautuu vuonna 2012 ratkaistun ideakilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Hanketta on jatkettu kilpailun jälkeen voittaneen ehdotuksen tekijöiden Arkkitehtitoimisto Sopanen-Svärd Oy kanssa. Lähiöprojekti on osallistunut konsulttityön tilaamiseen ja työn ohjausryhmä on koostunut usean hallintokunnan asiantuntijoista. Nyt valmistunut yleissuunnitelma on laadittu yhteistyössä Herttoniemen yritysalueen kehitysyhdistys Hyryn kanssa.

Esittelijän perustelut

Toimitilojen tämänhetkisen heikon kysynnän vuoksi useat työpaikkatonttien omistajat Herttoniemen yritysalueella ovat viime vuosien aikana tiedustelleet mahdollisuuksia muuttaa tonttien käyttötarkoitusta asumiseen. Samanaikaisesti kun julkisuudessakin on kasvatettu paineita alueen muuttamiseksi enenevissä määrin asumista varten, alueella edelleen toimivien yritysten edustajilta on kuultu huolestuneita kysymyksiä yritystoiminnan edellytysten säilymisestä. Suunnitteluperiaatteet ovat vastaus näihin tiedusteluihin.

Suunnitteluperiaatteiden merkittävä perusta on joulukuussa 2014 kaupunkisuunnittelulautakunnan nähtäville asettama yleiskaavan luonnos, jossa kaupunkikehityksen ja sijaintinsa puolesta strategisesti merkittävät yritys- ja työpaikka-alueet on säilytetty toimitilakäytössä. Laajimmat ja vetovoimaisimmat näistä työpaikka-alueista ovat Visio 2050:n mukaisesti tuottavuuden huippualueita ja yhdeksi tärkeimmistä mainitaan Herttoniemi-Roihupellon yritysaluekokonaisuus. Uuden yleiskaavan luonnoksessa Herttoniemen yritysalue onkin osoitettu lähes nykyisellä laajuudellaan edelleen toimitila-alueeksi. Ainoastaan eteläosan liike- ja palvelukeskusta-aluetta, jossa myös asuminen on mahdollista, on luonnoksessa jonkin verran laajennettu voimassa olevaan yleiskaavaan nähden. Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteet perustuvat valmisteilla olevan yleiskaavan vision ja luonnoksen tavoitteisiin sekä yleiskaavakartan luonnoksen yleispiirteisiin aluerajauksiin. Suunnitteluperiaatteet ovat kaupunkisuunnittelulautakunnalle 6.10.2015 esitellyn yleiskaavaehdotuksen mukaiset.

Suunnitteluperiaatteet on jaettu kahteen osaan: pääasiassa erilaisin kaaviokuvin esiteltäviin lähtötietoihin (liite 2) sekä varsinaiseen suunnitelmaosioon (liite 3).

Designkatu

Herttoniemen yritysalueen Designkatu muodostuu yritysalueen halki kulkevista Laivalahdenkadusta ja Mekaanikonkadusta.

Kadun yleissuunnitelma pohjautuu ideakilpailun voittaneeseen ehdotukseen Park Avenue, jonka tekijät ovat Pia Sopanen ja Ilkka Svärd avustajana Tuuli Sopanen. Designkadusta järjestettiin vuonna 2010 ideakilpailu, osana World Design Capital Helsinki 2012 merkkivuoden tapahtumia. Kilpailun tavoitteena oli kohentaa alueen ympäristöä ja viihtyisyyttä sekä tuoda näkyvyyttä Helsingin suurimpiin kuuluvalle työpaikka-alueelle.

Kilpailun jälkeen hanketta on jatkettu voittaneen ehdotuksen tekijöiden kanssa. Yleissuunnitelma on tehty kahdessa vaiheessa. Vuonna 2013 nähtävillä olleeseen yleissuunnitelmaan päätettiin tehdä lukuisia tarkistuksia ja muutoksia erityisesti alueen yrittäjiltä saadun palautteen perusteella ja kiinnittää yrittäjiä mukaan suunnittelun ohjaukseen. Jatkotyön tuloksena päivitetty yleissuunnitelma valmistui vuonna 2014.

Suunnitelmassa on esitetty ideoita toimenpiteille, jotka korostavat katutilan estetiikkaa ja alueen identiteettiä sekä parantavat alueen viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Samalla on haettu hyötyä ja silmäniloa kaikille kaupunkilaisille ja sujuvuutta ohikulkeville pyöräilijöille. Designkatu on Herttoniemen yritysalueen käyntikortti, joka palvelee ensisijaisesti yrittäjiä, asiakkaita ja lähialueen asukkaita. Suunnitelmassa on elementtejä, jotka tuovat alueen liiketoiminnan aktiivisesti kiinni katuun ja myös kadun puolelle. Suunnitelman laajempi merkitys liittyy kaupunkikuvaan, yritysalueen imagoon sekä mielikuviin yritysalueesta. Yritysalueen nykyiset toiminnot ovat voimavara ja lähtökohta Designkadun suunnittelulle – samaan aikaan yritysalue kuitenkin elää ja kehittyy edelleen.

Yleissuunnitelman kustannusarvio kadunrakennuksen osalta on johtosiirtoineen noin 3 miljoonaa euroa. Kustannusarvioon ei ole laskettu valaistusta, kadun kalusteita ja muita ns. designelementtejä. Hankkeen alusta asti on ollut selvää, että suunnitelman toteutus edellyttää päätöksiä erillisrahoituksesta. Tämä todetaan myös rakennusviraston kannanotossa. Kuten kaupunginkanslian elinkeino-osasto toteaa omassa kannanotossaan, päävastuu toteutuksesta tulee olla kaupungilla, mutta tämän ohella voidaan jatkossa selvittää mahdollisuuksia osallistaa myös kadun varrella toimia yrityksiä toteutukseen. Suunnitelmassa on ehdotuksia katualueen käytöstä, josta kaupunki voisi periä vuokratuloja.

Kadun suunnittelun rinnalla on samaan aikaan edennyt konsulttityö Herttoniemen yritysalueen kehittämisestä ja yrittäjäyhteistyön kehittämisestä (Ramboll Oy, Kyösti Pätynen). Yksi työn tuloksista on Herttoniemen yritysalueen kehittämisyhdistys ry:n (Hyry) perustaminen.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Suunnitteluperiaatteiden vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (päivätty 18.12.2012). Kirjeen mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskeva keskustelutilaisuus pidettiin 10.1.2013.

Suunnitteluperiaatteiden luonnos on ollut nähtävänä 18.5.–5.6.2015 kaupungin ilmoitustaululla (Pohjoisesplanadi 11–13), kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Herttoniemen kirjastossa sekä viraston internetsivuilla.

Suunnitteluperiaatteita on käsitelty lisäksi kaupungin eri hallintokuntia edustavien virkamiesten ja Herttoniemen yritysalueen kehittämisyhdistyksen (Hyry) välisissä tapaamisissa.

Designkadun yleissuunnitelman luonnosta esiteltiin alueen yrittäjille ja kiinteistön haltijoille 23.8.2012 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

Designkadun yleissuunnitelman ensimmäinen versio (päivätty 14.12.2012) on ollut esillä 14.2.–7.3.2013 kaupunkisuunnitteluvirastossa ja viraston internetsivuilla.

Designkadun yleissuunnitelman päivitetty versio (päivätty 24.3.2014) on ollut esillä 18.5.–5.6.2015 kaupungin ilmoitustaululla (Pohjoisesplanadi 11–13), kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Herttoniemen kirjastossa sekä viraston internetsivuilla.

Designkadun suunnitelmia lisäksi esitelty lisäksi kaupungin eri hallintokuntia edustavien virkamiesten ja Herttoniemen yritysalueen kehittämisyhdistyksen (Hyry) välisissä tapaamisissa sekä Metrohelsingin yrittäjätapaamisissa. Hyry ry:n edustajat ovat osallistuneet yleissuunnitelman päivitetyn version suunnittelun ohjaamiseen.

Viranomaisyhteistyö

Suunnitteluperiaatteiden valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osaston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja tilakeskuksen, varhaiskasvatusviraston, rakennusviraston, kaupunginmuseon, ympäristökeskuksen, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY), Helsingin Energian, Helsingin liikennelaitos -liikelaitoksen (HKL) sekä Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa.

Designkadun suunnittelun ohjausryhmään on kuulunut asiantuntijoita kaupunkisuunnitteluviraston lisäksi lähiöprojektista, rakennusvirastosta, talous- ja suunnittelukeskuksesta, kiinteistövirastosta ja Helsingin Energiasta. Suunnittelun yhteydessä on lisäksi tehty  viranomaisyhteistyötä Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osaston, ympäristökeskuksen, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY), Helsingin liikennelaitos -liikelaitoksen (HKL) sekä Helsingin seudun liikenteen (HSL) kanssa.

Viranomaisten kannanotot ja lausunnot ovat liitteenä.

Liitteenä olevissa vuorovaikutusraporteissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista sekä niiden vastineet.

Esitetyt mielipiteet

Suunnitteluperiaatteiden valmisteluun liittyen asemakaavaosastolle saapui kirjeitse 14 mielipidettä. Mielipiteissä eniten huomioita on esitetty asuntojen sijoittamisesta alueelle. Mielipiteitä on esitetty sekä asuntokaavoituksen rajoittamisen kuin sen lisäämisen puolesta.

Designkadun yleissuunnitelman ensimmäiseen versioon (päivätty 14.12.2012) liittyen asemakaavaosastolle saapui kirjeitse 3 mielipidettä. Mielipiteet on huomioitu yleissuunnitelman päivitetyn version suunnittelussa.

Mielipidekirjeet ovat liitteenä.

Liitteenä olevissa vuorovaikutusraporteissa esitetään vastineet mielipiteisiin aihepiireittäin.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Mikko Näveri, arkkitehti, puhelin: 310 37331

mikko.naveri(a)hel.fi

Maija Rekola, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37424

maija.rekola(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 03.11.2015 § 323

HEL 2012-016144 T 10 03 02 01

Ksv 1086_3

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti panna asian viikoksi pöydälle.

Käsittely

03.11.2015 Pöydälle

Pöydällepanoehdotus:
Risto Rautava: Pyydän viikoksi pöydälle.

27.10.2015 Pöydälle

20.10.2015 Pöydälle

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Mikko Näveri, arkkitehti, puhelin: 310 37331

mikko.naveri(a)hel.fi

Maija Rekola, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37424

maija.rekola(a)hel.fi

Rakennusvirasto 27.5.2015

HEL 2012-016144 T 10 03 02 01

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteista 5.6.2015 mennessä.

Suunnitteluperiaatteiden pääasiallisena tarkoituksena on määritellä
alueet, jotka pidetään edelleen työpaikkakäytössä, ja alueet, joilla
käyttötarkoitus voidaan muuttaa asumisen mahdollistavaksi.
Suunnitteluperiaatteita on valmisteltu 18.12.2012 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan.

Rakennusvirastolla ei ole kommentoitavaa Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteisiin. Rakennusviraston yhteyshenkilöt kaavayhteistyössä ovat lisätietojen antajat.

21.1.2013 Lausunto annettu

Lisätiedot

Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38640

birgitta.rossing(a)hel.fi

Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939

silja.hurskainen(a)hel.fi

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 25.5.2015

HEL 2012-016144 T 10 03 02 01

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 30.4.2015

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteista. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan maankäytön suunnitteluperiaatteita Herttoniemen yritysalueelle. Suunnitteluperiaatteiden pääasiallisena tarkoituksena on määritellä alueet, jotka pidetään edelleen työpaikkakäytössä, ja alueet, joilla käyttötarkoitus voidaan muuttaa asumisen mahdollistavaksi. Tavoitteena on Herttoniemen yritysalueen säilyminen edelleen monipuolisena ja toimivana työpaikka-alueena. Eteläosaan sijoitetaan asumista, jonka suunnittelun tavoitteena on luoda kaupunkikuvallisesti yksilöllinen alue, jossa alueen teollinen historia on otettu huomioon. Uuden rakentamisen tulee sekä sopeutua alueen nykyiseen kirjavaan rakennuskantaan että rikastuttaa sitä.

Valtaosa alueesta on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. 1990- ja 2000-kaavoissa alueita on osoitettu myös liike- tai toimitilarakennusten korttelialueiksi. Alueen kaakkoiskulmassa Sahaajakadun ja Abraham Wetterin tien varrella oleva asuinkerrostalojen korttelialue on ensimmäisiä uusia asumiseen kaavoitettuja alueita.

Nykyisin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla sijaitsevissa kiinteistöissä on vaihtelevia toimintoja. Alueella on useita autoliikkeitä. Sahaajankadun varrella on monenlaista yritystoimintaa pienissä kiinteistöissä. Varsinaista teollisuutta harjoitetaan vielä osassa kiinteistöistä.

Alue on rakentunut 70 vuoden ajan ja sen vuoksi rakennuskanta on kerroksellista iältään, arkkitehtuuriltaan, kooltaan, materiaaleiltaan ja rakenteiltaan. Vaihteleva rakennuskanta on alueelle leimallista, toisaalta pienempiä yhdenmukaisia rakennusryhmien muodostamia kokonaisuuksia hahmottuu esimerkiksi Sahaajankadun pohjoisosassa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on selvittänyt rakennusten iät, ja sen perusteella on todettu, ettei yksikään aikakausi radikaalisti erotu toisistaan rakentamisen määrän osalta. Kaupunginmuseo pitää puutteena, ettei alueen rakennuskantaa ole inventoitu ja arvotettu. Raportissa nostetaan kuitenkin esille arkkitehtonisesti ja paikallishistoriallisesti merkittävimpiä rakennuksia, kuten SOK:n entinen juuresvarasto (1942), G.W. Sohlbergin tehtaan ensimmäinen rakennusosa (1947), Silkkikutomo (1951) sekä Marimekon tehdas ja konttori (1973–1982). Uudempaa arkkitehtonisesti kiinnostavaa rakennuskantaa edustaa mm. Angel Films (1997), Veho Herttoniemi (2000), Planmecan uusin tuotantorakennus (2014) ja Autotalo Laakkosen MINI-myymälä. Sahaajankadun pohjoisosan yhtenäinen kokonaisuus on sekä alueen historian kannalta että kaupunkikuvallisena kokonaisuutena erityisen kiinnostava. Kaupunginmuseo yhtyy tähän arvioon ja pitää tärkeänä, että asemakaavoja uudistettaessa rakennuskohtaiset säilymistavoitteet arvioidaan ja otetaan asemakaavassa huomioon.

Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteista.

16.1.2013 Lausunto annettu

Lisätiedot

Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 310 36483

sari.saresto(a)hel.fi

Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) HKL-Infrapalvelut 5.5.2015

HEL 2012-016144 T 10 03 02 01

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt HKL:ltä lausuntoa Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteista. Herttoniemen yritysalueelle valmistellaan suunnitteluperiaatteita ja asemakaavan muutoksia keskusta- ja työpaikka-alueen toimintoja varten. Kaavamuutoksia suunnitellaan ensivaiheessa Puusepänkadun ja Sorvaajankadun väliin sijoittuvien kortteleiden alueelle sekä Suunnittelijankatuun ja Insinöörinkatuun rajoittuvan, rakentamattoman korttelin alueelle. Suunnitteluperiaatteet laaditaan koko yritysaluetta varten lukuun ottamatta Linnanrakentajantien eteläpuolisia kortteleita.

HKLn kantana on, että suunnittelu tulee tehdä niin, että se täydentää metroaseman yhteyteen tehtävää täydennysrakentamista ja sovittuu yhteen metroaseman alueen rakentamisen kanssa. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet metroasemalle pitää toteuttaa laadukkaina.

Lisätiedot

Jaakko Laurila, projekti-insinööri, puhelin: 310 22691

jaakko.laurila(a)hel.fi

Kiinteistövirasto Tilakeskus 20.5.2013

HEL 2012-016144 T 10 03 02 01

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 3.1.2013

Tilakeskus lausuu Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteista ja asemakaavan muutoksista seuraavaa:

Osa-alue 2

Tontille 43061/6 ei tällä hetkellä suunnitella opetustilojen vakiinnuttamista vaan opetustilat on suunniteltu siirrettävän Roihupellon teollisuusalueelle.

Osa-alue 3

Rakennettaessa paljon asumista täytyy varautua lasten päiväkodin tarpeeseen tarvittavine piha-alueineen. Päiväkoteja suunniteltaessa tulee välttää pieniä kivijalassa sijaitsevia, epätaloudellisia päiväkoteja.

Lisätiedot

Marianna Olkinuora, projektinjohtaja, puhelin: 310 40356

marianna.olkinuora(a)hel.fi

Sosiaali- ja terveysvirasto 1.2.2013

HEL 2012-016144 T 10 03 02 01

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee Herttoniemen yritysalueen suunnitteluperiaatteita ja asemakaavan muutoksia keskusta- ja työpaikka-alueen toimintoja varten. Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on pyydetty toimittamaan viimeistään 21.1.2013. Kaavan valmistelijan kanssa on sovittu 30.1.2013, että lausunto voidaan toimittaa myöhässä.

Sosiaali- ja terveysvirasto pitää tärkeänä, että alueella noudatetaan kaupunginhallituksen (29.10.2012) hyväksymiä esteettömyyslinjauksia. Erityisesti alueen läpi kulkevien kevyen liikenteen reittien,  alueen keskellä olevien Asentajanpuiston ja Valurinpuiston sekä yhteyksien metroasemille tulisi olla helposti hahmotettavia, selkeästi muusta liikenteestä rajattuja, turvallisia ja esteettömiä. Kevyen liikenteen reiteillä tulisi erotella jalankulku ja pyöräily. Palvelujen saavutettavuuden vuoksi myös hyvät joukkoliikenneyhteydet alueen palveluihin ovat tärkeitä.

Lisätiedot

Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: 310 42256

pirjo.sipilainen(a)hel.fi