§ 403

Keski-Pasila, Veturitien eteläosan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12230)

HEL 2013-013241 T 10 03 03

Ksv 0870_6, karttaruutu G4

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää 26.11.2013 päivätyn 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila) katu- ja rautatiealueita koskevan asemakaavaehdotuksen ja 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila ja Länsi-Pasila) katu- ja rautatiealueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 12230 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Ville Purma, arkkitehti, puhelin: 310 37261

ville.purma(a)hel.fi

Timo Lepistö, projektipäällikkö, puhelin: 310 37232

timo.lepisto(a)hel.fi

Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37482

raila.hoivanen(a)hel.fi

Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fi

Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248

peik.salonen(a)hel.fi

Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458

niina.strengell(a)hel.fi

Harri Verkamo, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37127

harri.verkamo(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää 26.11.2013 päivätyn 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila) katu- ja rautatiealueita koskevan asemakaavaehdotuksen ja 17. kaupunginosan (Pasila, Keski-Pasila ja Länsi-Pasila) katu- ja rautatiealueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 12230 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Tiivistelmä

Asemakaava koskee Keski-Pasilan eteläosan katu- ja rautatiealueita. Kaava mahdollistaa Veturitien kääntämisen Toralinnan pohjoispuolella kohti Pasilan asemaa. Veturitie linjataan myöhemmin kaavoitettavan tornialueen halki. Niin ikään myöhemmin laadittavassa Keskustakorttelin asemakaavassa jatketaan Veturitien linjausta aseman länsipuolitse edelleen pohjoiseen. Teollisuuskatua jatketaan pääradan ali ja se liitetään kiertoliittymällä Veturitiehen Pasilansillan eteläpuolella. Veturitien alle, Teollisuuskadun ja Pasilankadun liittymien väliin, on varattu alue tunnelille läpiajavaa liikennettä varten. Asemakaava mahdollistaa tunnelin toteuttamisen vaiheittain.

Veturitien siirto ja Teollisuuskadun jatkaminen luovat edellytykset sille, että Keski-Pasilan asemakaava-alueiden rakentaminen voidaan aloittaa ja toteuttaa suunniteltujen aikataulujen ja rakennusoikeuksien mukaisesti.

Keskustakorttelista on käyty suunnittelu- ja toteutuskilpailu. Toteutussopimus on tarkoitus allekirjoittaa alkuvuonna 2014. Kilpailun voittaja ostaa alueen rakennusoikeudet ja rakentaa keskuksen omistukseensa. Sopimukseen kuuluu myös Pasilan aseman uudistaminen kokonaisuudessaan.

Esittelijä

Alueen sijainti

Alue sijaitsee Keski-Pasilassa Pasilansillan eteläpuolella Pasilankadun ja Ratapihantien välissä. Etelässä alue rajautuu veturitalleihin ja Toralinnaan.

Lähtökohdat

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 12.6.2012 Keski-Pasilan tornialueen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen laadittavan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi. Päätös syntyi kolmen äänestyksen jälkeen, kuten päätöshistoriasta tarkemmin ilmenee.

Keski-Pasilan tornialueen kaava-alue on jaettu kahteen osaan asemakaavaluonnoksen hyväksymisen jälkeen. Kaavan jakamisella mahdollistetaan Keski-Pasilan toteuttamisen kannalta kiireellisten katualueiden kaavoittaminen ja rakentaminen nopeammalla aikataululla. Veturitien eteläosan kaava-alueeseen kuuluvat tornialueen katualueet lukuun ottamatta Pasilankatua ja Tornikujaa.

Suomen valtion ja Helsingin kaupungin solmimassa aiesopimuksessa vuodelta 2002 on sovittu Keski-Pasilan maankäytön suunnitteluperiaatteiden ja yhteistyön lisäksi muun muassa alueelle tulevan uudis- ja lisärakennusoikeuden jakamisesta, alueluovutuksissa noudatettavista periaatteista ja kunnallistekniikan toteuttamis- ja kustannusvastuusta. Valtio omistaa sopimusalueesta noin 84 % ja kaupunki noin 16 %. Asemakaava-alueesta aiesopimukseen kuuluu länsiosa. Sopimusaluetta kehitetään kokonaisuutena omistusrajoista riippumatta.

Asemakaavan pohjana on Veturitien liikennesuunnitelma (Kslk 23.4.2013) ja Teollisuuskadun katusuunnitelma (päivätty 29.4.2013). Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 23.4.2013 esittää kaupunginhallitukselle, että Veturitien liikennesuunnitelma hyväksytään liikennesuunnitteluosaston piirustusten 6179-7 ja 6180-7 mukaisena seuraavalla lisäyksellä: Jatkosuunnittelussa selvitetään, onko tarkoituksenmukaista siirtää Veturitien keskellä oleva vihreä jalankulkualueen ja ajokaistojen väliin.

Kaavoitustilanne

Yleiskaava 2002:n mukaisessa pääkatuverkossa Veturitie on Keski-Pasilan pääkatu, joka yhdistää Tuusulanväylän jatkeen ja Hakamäentien etelään Nordenskiöldinkadulle ja Teollisuuskadun jatkeen kautta itään. Samalla Veturitie toimii koko Pasilan liikenteen yhteytenä ympäröivään katuverkkoon. Keski-Pasilan alueelle on tulevaisuudessa tulossa merkittävästi uutta rakentamista.

Keski-Pasilan osayleiskaavassa (vuodelta 2006) Veturitie on linjattu kääntymään Toralinnan pohjoispuolella kohti Pasilan asemaa ja edelleen aseman länsipuolitse pohjoiseen. Veturitien yläpuolelle saa Pasilansillan molemmin puolin sijoittaa keskustatoimintoja. Teollisuuskatu on linjattu jatkumaan radan ali ja liitetty Veturitiehen Pasilansillan eteläpuolella. Päärata-alue on osayleiskaavassa varattu rautatieliikenteen alueeksi, jonka yläpuolelle saa Pasilansillan molemmin puolin sijoittaa keskustatoimintoja.

Pääosa suunnittelualueesta on asemakaavoittamatonta. Suunnittelualueen länsireuna on voimassa olevan asemakaavan mukaan katualuetta. Suunnittelualueen itäpuolella voimassa olevan asemakaavan mukaan Ratapihantien alle Teollisuuskadun jatkeeksi saa rakentaa kadun.

Maanomistus

Alue on pääosin valtion omistuksessa. Kaupunki omistaa Toralinnan länsipuolisen katualueen.

Alueen yleiskuvaus

Kaava-alueella Pasilansillan eteläpuolella on päärata, käytöstä poistunut ratapiha ja Veturitie. Pasilansillan pohjoislaidalla sijaitsee Pasilan asema. Etelässä kaava-alue rajautuu rakennus- ja rautatiehistoriallisesti merkittäviin veturitalleihin ja Toralinnan asuinkerrostaloon. Alue sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009, Pasilan veturitallit).

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö

Asemakaava mahdollistaa Keski-Pasilan uuden pääkadun, Veturitien kääntämisen Toralinnan pohjoispuolella kohti Pasilan asemaa. Teollisuuskatua jatketaan pääradan ali ja se liitetään maanpäällisellä kiertoliittymällä Veturitiehen Pasilansillan eteläpuolella.

Asemakaavalla muodostetaan tilavaraus eteläosalle Veturitien tunnelia ja länsiosalle Teollisuuskadun tunnelia. Veturitien tunneli sijaitsee tällä kaava-alueella lukuun ottamatta pohjoista ajoluiskaa, joka ulottuu suunnitteilla olevan Keskustakorttelin kohdalle. Teollisuuskadun tunnelista kuuluu tähän kaava-alueeseen Ratapihantien länsipuolinen osa.

Rautatiealue (LR)

Pääradan kohdan pääkäyttötarkoitus asemakaava-alueella on rautatiealue. Rautatiealueen alapuolelle saa sijoittaa Teollisuuskadun jatkeen ja kevyenliikenteen raitin. Näillä kohdin on rautatiealueen rajauksessa otettu huomioon Pisara-radan ja lentoasemalle suoraan johtavan radan vaatima tila.

Katualueet

Veturitieltä on yhteys maantasossa Teollisuuskadun jatkeelle, Veturitallinkujalle, Pasilankadulle ja Toralinnan alueelle. Veturitien alle, Teollisuuskadun ja Pasilankadun kiertoliittymien väliin, on varattu alue tunnelille läpiajavaa liikennettä varten.

Veturitien liikennesuunnitelmassa (Kslk 23.4.2013) on esitetty asemakaavan pohjana oleva Veturitien tunneliratkaisu. Pitkä tunneli mahdollistaa veturitallien ja tulevan tornialueen välisen suoran jalankulkuyhteyden järjestämisen sekä ajoneuvoliittymien rakentamisen Veturitieltä kaava-alueen eteläpuoliselle alaratapihalle, jonka tulevaa käyttöä on tarkoitus suunnitella myöhemmässä vaiheessa.

Veturitien tunneli voidaan toteuttaa vaiheittain. Tällöin ensimmäisessä vaiheessa rakennettaisiin vain Teollisuuskadun kiertoliittymän alittava, lyhyt tunneli. Rakenteissa varauduttaisiin kuitenkin tunnelin jatkamiseen tulevaisuudessa.

Veturitielle on esitetty ohjeelliset ajorata- ja kevyenliikenteen järjestelyt sekä niiden väliset puurivit. Kadun keskelle sijoittuva puurivi on todennäköisesti helpoimmin toteutettavissa, kun taas ajoratojen ulkolaidoilla olevien puurivien toteutuksen saattaa estää niiden alle rakennettavat putkilinjat ym. rakenteet. Tunnelin vaiheittain rakentaminen myös vähentää puuriveille sopivien istutusalueiden määrää. Katusuunnitteluvaiheessa selvitetään, onko mahdollista ja tarkoituksenmukaista siirtää Veturitien keskellä oleva kasvillisuusalue jalankulkualueen ja ajokaistojen väliin.

Radan ali on osoitettu kevyenliikenteen reitti nykyisen veturitalleille johtavan kadun kohdalle. Tältä Veturitallinkujalta on yhteys Veturitien molemmin puolin sekä pääradan itäreunassa kulkeville kevyenliikenteen reiteille.

Suojelukohteet

Rakennus- ja rautatiehistoriallisesti merkittävät veturitallien ja Toralinnan alueet on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle. Tavoitteena on säilyttää ne nykyisessä käytössä ja niiden arvokas rakennuskanta suojella myöhemmin tehtävällä asemakaavalla.

Yhdyskuntatekninen huolto

Asemakaavan toteuttaminen edellyttää mittavaa teknisen huollon verkoston rakentamista huomioiden samalla koko Keski-Pasilan rakentaminen.

Ympäristöhäiriöt

Kaavamuutosalueen ja sen lähiympäristön merkittävimmät melulähteet ovat katuliikenne sekä pääradan junaliikenne. Vuoden 2012 syksyn arkivuorokauden arvioitu liikennemäärä Veturitiellä kaavamuutosalueella on Pasilankadun liittymän eteläpuolella noin 22 400 ajoneuvoa/vrk ja liittymän pohjoispuolella noin 16 700 ajoneuvoa/vrk. Pääkaupunkiseudun meluselvityksen 2012 perusteella on arvioitavissa, että mallinnukseen liittyvät epävarmuudet huomioon ottaen käytännössä koko Keski-Pasilan alueella ylittyy katu- ja/tai junaliikenteen johdosta melutason ohjearvotaso 55 dB ulkona päiväaikaan.

Liikenteen suorat ja epäsuorat päästöt vaikuttavat selvimmin typpidioksidin ja hiukkasten pitoisuuksiin katuympäristössä. Ohjearvotason ylitykset ovat nykytilanteessa mahdollisia myös Veturitien ympäristössä, mutta raja-arvotason ylitys ei ole todennäköistä.

Alueella tehdyissä maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa on alueella todettu olevan metalleilla, öljyhiilivedyillä ja PAH-yhdisteillä pilaantuneita maa-aineksia.

Asemakaavamuutoksen vaikutukset

Valtaosa alueen pohjois-etelä- ja pohjois-itäsuuntaisesta läpiajoliikenteestä siirtyy Veturitielle ja Teollisuuskadulle, mikä vähentää Pasilankadun, Pasilansillan, Ratapihantien ja Savonkadun sekä Mäkelänkadun liikennemääriä. 

Sekä ajoneuvo- että kevyen liikenteen yhteydet veturitalleille ja Toralinnan seisontaraiteiden paikalle mahdollisesti myöhemmin tulevalle maankäytölle paranevat, mikäli Veturitie tunneloidaan pitkän vaihtoehdon mukaisesti

Veturitien ja Pasilankadun rakentaminen aiheuttaa joukkoliikenteelle sekä pyöräily- ja kävelyreitteihin sekä autoliikenteelle työnaikaisia muutoksia.

Alueen teknisen huollon verkoston toteuttaminen palvelee tulevaisuudessa myös kaava-alueen pohjoispuolelle tulevaa maankäyttöä.

Rakentaminen muuttaa alueen vesitasapainoa, koska kaavanmukaisessa tilanteessa vettä läpäisevät pinnat rakennetaan vettä läpäisemättömiksi. Hulevesien käsittelyyn ja pohjaveden pinnan ja virtauksien säilymiseen kiinnitetään rakennettaessa erityistä huomiota ja ne suunnitellaan siten, että ympäröiville alueille ei koidu haittaa.

Rautatieläisten asuinkasarmina toiminut ns. Toralinna rajautuu asemakaava-alueeseen. Toralinnan pihatasoa korkeammalle sijoittuvan Veturitien liikenneratkaisu vaikuttaa rakennuksen näkyvyyteen ja sen lähiympäristöön. Veturitien levennyksen ja sen reunaan tarvittavan tukimuurin myötä Toralinnan kohdalla kahdessa rivissä kasvavista puuriveistä kadunpuoleinen poistuu. Kyseinen ulompi puistolehmusrivi on todettu osittain huonokuntoiseksi.

Liikennemäärien kasvaessa myös liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien pitoisuudet sekä liikennemelu lisääntyy katujen lähiympäristössä. Suunnitteilla olevan Keski-Pasilan alueen Ilmanlaadun kannalta jatkosuunnittelussa voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, ettei katuympäristö muodostu kuilumaiseksi tilaksi, jossa epäpuhtaudet eivät pääse riittävästi laimenemaan. Edellytykset jo rakennettuun ja säilyväksi tarkoitettuun ympäristöön kohdistuvien vaikutusten huomioon ottamiseksi ovat kaavassa varsin rajalliset.

Asemakaavassa on otettu huomioon edellytysten luominen palo- ja pelastusturvallisuuden määräysten mukaiselle jatkosuunnittelulle ja toteutukselle.

Alueen maaperä kunnostetaan rakentamisen yhteydessä, joten pilaantuneisuudesta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle.

Asemakaavan toteuttamisen alustavat kustannusarviot liikennesuunnitelmien toteuttamisesta ovat noin (alv 0 %):

Tässä esitetty kustannusarvio ei sisällä kaava-alueen ulkopuolisten tulevien alueiden maankäytön toteuttamista palvelevien runkoverkostojen ja katurakentamisen kustannuksia. Katualueiden kustannusarvio perustuu Veturitien toteuttamiseen välillä Nordenskiöldinkatu - Maistraatinportti pitkänä tunnelivaihtoehtona sekä Teollisuuskadun tunnelin osalta katusuunnitelmaan välillä Veturitie - Jämsänkatu.

Kustannusarvio ei sisällä maaperän kunnostamisesta ja esirakentamisesta aiheutuvia kustannuksia eikä joukkoliikenteelle mahdollisesti aiheutuvia työnaikaisia kustannuksia.

Kustannuksissa ei ole huomioitu valtion osuutta Veturitien tunnelin toteuttamisessa (15 Me).

Toteutus

Kaupunki sitoutuu toteuttamaan Veturitien Keski-Pasilan Keskuksen alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sen ratkaisun mukaisesti ja siinä aikataulussa, joihin Keski-Pasilan Keskuksen toteutussopimusehdotuksessa sovitaan. Tavoitteena on että asemakaava olisi lainvoimainen vuonna 2014, jolloin rakentaminen voisi alkaa vuonna 2015.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin ja valtion aloitteesta.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty selostuksen liitteenä olevan Keski-Pasilan tornialue ympäristöineen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Valmistelun aikana on järjestetty kaksi yleisötilaisuutta ja valmisteluaineisto on ollut nähtävänä myös Pasilan kirjastossa 2.4.–23.4.2012.

Viranomaisyhteistyö

Kaavan valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä asianosaisten hallintokuntien sekä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Liikenneviraston rautatieosaston kanssa.

Viranomaisten liikennealueita koskevat kannanotot kohdistuivat mm. Veturitien ympäristövaikutuksiin (melu ja ilmanlaatu varsinkin Toralinnan kohdalla), kaava-alueen rajaukseen ja alueen yhtenäisyyteen, Toralinnan ja veturitallien alueiden huomioimiseen, liikkumisreittien jatkuvuuteen ja esteettömyyteen sekä turvallisuuteen, tunneliratkaisujen teknisiin vaatimuksiin, katualueiden rajauksiin, huoltoon, hulevesien hallintaan ja talvikunnossapidon sekä joukkoliikenteen huomioimiseen. Hyviä ajo- ja kulkuyhteyksiä veturitalleille pidettiin tärkeinä ja Veturitien pitkää tunnelivaihtoehtoa pidettiin yleisesti kevyenliikenteen ja ympäristön kannalta parhaana vaihtoehtona.

Viranomaisten kannanotot on otettu huomioon kaavaehdotusta valmisteltaessa siten, että katualueiden rajauksia on tarkistettu, kaavaehdotuksessa on osoitettu tilavaraus Veturitien tunnelille ja sinne johtavalle ajoluiskalle, tunneli voidaan toteuttaa vaiheittain, Veturitieltä on merkitty liittymä Veturitallinkujalle sekä sen yhteyteen ohjeellinen suojatien kohta, kaavamääräyksellä on edellytetty jatkosuunnittelussa kiinnittämään erityistä huomiota tunnelien ilmanvaihtoratkaisuihin ilmansaasteiden aiheuttamien haittojen minimoimiseksi, kaavaehdotukseen on merkitty kaava-alueelle sijoittuva osa maanalaisesta jätevesitunnelista.

Esitetyt mielipiteet

Tornialueen kaavan valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 26 mielipidettä, joista 15 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 11 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Liikennealueita koskevat mielipiteet kohdistuivat mm. Veturitien suuriin liikennemääriin ja väylämäisyyteen, veturitallien saavutettavuuteen, ympäristön viihtyisyyteen, Toralinnan ja veturitallien alueiden huomioon ottamiseen, Länsi- ja Itä-Pasilan tornialueeseen yhdistämisen tarpeeseen sekä tornialueen eri osien yhdistämiseen. Veturitietä esitettiin katettavaksi ja kannen tai kevyenliikenteensillan rakentamista rata-alueen yli.

Mielipiteitä on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että viranomaisten kannanottojen johdosta lueteltujen tarkistusten lisäksi Pasilansillalle varattua aluetta on laajennettu katualueen yläpuolella.

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista  ja mielipiteistä sekä niiden vastineet laajemmin. Vuorovaikutusraportin liitteinä ovat muistiot keskustelutilaisuuksista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt mielipiteet ja kannanotot tornialueen kaavaluonnoksen yhteydessä ja antanut niihin vuorovaikutusraportissa esitetyt vastineet. Asemakaavaehdotuksen valmistelun aikana ei ole saapunut uusia mielipiteitä.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alue on pääosin merkitty valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Länsireunan katualueet kuuluvat Helsingin kaupungin ylläpitämään kiinteistörekisteriin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energia -liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon sekä seutu- ja ympäristötiedon, kiinteistölautakunnan/kiinteistöviraston, yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston, pelastuslautakunnan ja ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, Museoviraston, Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Helsingin poliisilaitoksen, asuntotuotantotoimiston, sosiaali- ja terveyslautakunnan/sosiaali- ja terveysviraston, Liikenneviraston ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Ville Purma, arkkitehti, puhelin: 310 37261

ville.purma(a)hel.fi

Timo Lepistö, projektipäällikkö, puhelin: 310 37232

timo.lepisto(a)hel.fi

Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37482

raila.hoivanen(a)hel.fi

Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fi

Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248

peik.salonen(a)hel.fi

Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458

niina.strengell(a)hel.fi

Harri Verkamo, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37127

harri.verkamo(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Hallintokeskus/Rämö

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2013 § 389

Pöydälle 26.11.2013

HEL 2013-013241 T 10 03 03

Ksv 0870_6, karttaruutu G4

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti panna asian viikoksi pöydälle.

Käsittely

26.11.2013 Pöydälle

Pöydällepanoehdotus:
Elina Moisio: Pöydälle viikoksi

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Ville Purma, arkkitehti, puhelin: 310 37261

ville.purma(a)hel.fi

Timo Lepistö, projektipäällikkö, puhelin: 310 37232

timo.lepisto(a)hel.fi

Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37482

raila.hoivanen(a)hel.fi

Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fi

Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248

peik.salonen(a)hel.fi

Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458

niina.strengell(a)hel.fi

Harri Verkamo, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37127

harri.verkamo(a)hel.fi