§ 337

Ida Aalbergin puiston länsiosan (Ida Aalbergin tie 6) asemakaavaehdotus (nro 12423) ja sen asettaminen nähtäville

HEL 2015-013800 T 10 03 03

Ksv 0740_43, karttaruutu 679494

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti

        asettaa 18.10.2016 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12423 julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti. Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan (Haaga, Pohjois-Haaga) korttelin 29134 tonttia 3, korttelin 29138 tonttia 15 sekä puisto- ja katualueita (muodostuu uusi kortteli 29142)

        antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko

www.hel.fi/ksv

        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot

        valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.

Samalla lautakunta esitti kaupunginhallitukselle

        asemakaavan muutosehdotuksen nro 12423 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458

niina.strengell(a)hel.fi

Pirjo Koivunen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37128

pirjo.koivunen(a)hel.fi

Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37094

jarkko.nyman(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tiivistelmä

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Ida Aalbergin puiston länsiosaa, joka sijaitsee Pohjois-Haagassa Ida Aalbergin tien varrella. Kaavaratkaisu mahdollistaa kaksikerroksisen 1 650 k-m² kokoisen päiväkotirakennuksen rakentamisen Ida Aalbergin puiston länsiosaan julkisten lähipalveluiden korttelialueelle. Nykyinen leikkipuisto kunnostetaan ja sen tarvitsemat sisätilat sijoitetaan samaan rakennukseen päiväkodin kanssa. Uusi päiväkoti tarvitaan korvaamaan päiväkoti Ella (Näyttelijäntie 17), joka on myöhemmin tarkoitus purkaa rakennuksen huonokuntoisuuden vuoksi.

Kaavaratkaisun toteuttaminen mahdollistaa uuden päiväkodin rakentamisen, jonka saavutettavuus ostoskeskuksen lähellä ja eri liikennemuotojen reittien varrella on erinomainen ja täydentää Pohjois-Haagan palveluita.

Kaavaratkaisu mahdollistaa myös kiertoliittymän rakentamisen Näyttelijäntien, Ida Aalbergin tien ja Adolf Lindforsin tien risteykseen, mikä parantaa alueen liikenneturvallisuutta. Polkupyöräilyn olosuhteita parannetaan.

Ida Aalbergin puiston länsiosa on osa Pohjois-Haagan kaupunginosapuistoa. Lisäksi se toimii ekologisena yhteytenä Keskuspuiston ja Länsipuiston välillä. Kaavaratkaisu säilyttää puiston virkistystoiminnat ja metsäpuiston luonteen. Puiston ulkoilureitit muuttuvat hieman, mutta virkistysyhteydet säilyvät sujuvina.

Tontti 29138/15 on yksityisomistuksessa. Muu suunnittelualue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta.

Esittelijän perustelut

Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on tarkistetun yleiskaavaehdotuksen tavoitteiden mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Kaava-alue on osa Pohjois-Haagan kaupunginosaa. Alueelle ominaisia ovat 1950-luvulla rakennetut asuinkerrostalot, jotka edustavat tyypillistä rakentamistapaa harjakattoineen ja rapattuine julkisivuineen.

Kaava-alue on pääosin puistoa. Puistoalue on luonteeltaan tyypillinen 50-luvun metsäinen viheraluevyöhyke ja hoidettu melko luonnonmukaisena. Ida Aalbergin puisto ja Runar Schildtin puisto muodostavat Pohjois-Haagan kaupunginosapuiston. Puistot muodostavat myös tärkeän itä-länsisuuntaisen viher- ja virkistysyhteyden Keskuspuiston ja läntisen vihersormen välillä. Itä-länsisuuntainen ulkoilutie johtaa alikäytävän kautta Keskuspuistoon Hämeenlinnan väylän itäpuolelle. Tämä Pohjois-Haagan läpäisevä puistoakseli on merkitty Uudenmaan maakuntakaavassa viheryhteystarpeeksi eli virkistykselliseksi ja ekologiseksi yhteydeksi. Myös Helsingin uudessa yleiskaavassa yhteys on pääulkoilureitti.

Puistoalueella toimii suosittu Pohjois-Haagan leikkipuisto, joka perustettiin vuonna 1958. Leikkipuistossa on yksikerroksinen leikkipuistorakennus, varasto, leikkialueita, kahluualtaat ja pallokenttä sekä useita ulkoiluteitä.

Kaava-alueeseen kuuluu myös ruotsinkielinen päiväkoti Lasse-Maja, joka on rakennettu vuonna 1988.

Ida Aalbergin tien pohjoispuolella sijaitsee Pohjois-Haagan ostoskeskus, joka on valmistunut vuosina 1959–60.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1952–2008. Niissä alue on merkitty puistoksi, katualueeksi, autopaikkojen korttelialueeksi (tontti 29138/15) ja yleisen rakennuksen tontiksi (tontti 29134/3).

Yleiskaava 2002:ssa alue on pääosin merkitty virkistysalueeksi. Osa virkistysalueesta on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Muu suunnittelualue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi.

Helsingin uudessa yleiskaavaehdotuksessa (2015) alue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi (A2 ja A3), jonka läpi on merkitty itä-länsisuuntainen viheryhteys.

Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, jonka läpi on merkitty viheryhteystarve. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on tiivistettävää aluetta.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä seuraavien viranomaistahojen kanssa:

        Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

        Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto

        kaupunginmuseo

        kiinteistöviraston tilakeskus

        kiinteistöviraston tonttiosasto

        opetusvirasto

        rakennusvalvontavirasto

        rakennusvirasto

        varhaiskasvatusvirasto

        ympäristökeskus

HSY:n kannanotto kohdistui alueen nykyisiin vesihuoltolinjoihin, jotka tulee huomioida asemakaavoituksessa. Lisäksi tulee selvittää uuden vesihuollon ja johtosiirtojen tarve ja kustannukset. Mahdolliset johtokuja aluevaraukset tulee merkitä asemakaavaan. Alustava vesihuollon yleissuunnitelma tulee esittää kaavaselostuksen osana.

Kaupunginmuseon kannanotto kohdistui siihen, että leikkipuisto tulee kunnostaa sen alkuperäiset ominaispiirteet huomioiden. Puiston syntyhistoria, suunnitelmat ja toteutuneisuus, kasvillisuus ja myöhemmät muutokset tulee tutkia. Uusi päiväkotirakennus ei saa tuhota puiston alkuperäisiä rakenteita, säilyneitä pintamateriaaleja tai olennaista kasvillisuutta. Betoniliukumäki oli alkuperäinen elementti. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tulee selvittää, onko puistolla sellaisia kulttuurihistoriallisia ja puistohistoriallisia arvoja, joiden vuoksi se tulisi suojella.

HSL toteaa kannanotossaan, että uuden päiväkodin rakentaminen hyvien kevyenliikenteen ja julkisen liikenteen yhteyksien varrelle on hyvä ratkaisu. Lisäksi kannanotto kohdistui bussipysäkkiparin säilyttämiseen paikallaan ja toivottiin sen pidentämistä kahden bussin mittaiseksi kiertoliittymän toteuttamisen jälkeenkin.

Ympäristökeskuksen kannanotto kohdistui viheryhteyden kehittämiseen ja sen metsäisen luonteen säilyttämiseen. Ympäristökeskus toteaa myös, että leikkipuiston ilmanlaatu on ollut tyydyttävä vuonna 2009 tehdyssä selvityksessä, mutta siitä huolimatta päiväkodin pihatoiminnot tulisi pyrkiä sijoittamaan mahdollisimman etäälle kadusta. Lisäksi ympäristökeskus toteaa, että erillistä liikennemeluselvitystä ei tarvita, mikäli Näyttelijäntien liikennemäärän ei arvioida voimakkaasti kasvavan.

Kiinteistöviraston tonttiosaston kannanotto kohdistui siihen, että katualue tulisi rajata siten, että kaikki jalkakäytävät mahtuvat katualueelle, jotta ei tarvitse mennä rasitesopimusmenettelyyn. Lisäksi toivottiin päiväkotirakennuksen sijoittamista siten, ettei tarvitse siirtää viemäri- tai vesijohtolinjaa.

Muilla viranomaisilla ei ollut huomautettavaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä valmisteluaineistoa koskevissa viranomaisten kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon mm. suojelumerkinnöillä ja tilavarauksilla. Pohjois-Haagan leikkipuistosta on laadittu ympäristöhistoriallinen kooste. Vesihuollon tarpeet ja tilavaraukset on otettu huomioon. Viheryhteyden säilymistä on edesautettu sijoittamalla uudet toiminnot pääosin jo nykyisin käytössä oleville alueille.

Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kannanotot ja vuorovaikutusraportti ovat liitteenä.

Mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä valmisteluaineistoa koskevia mielipidekirjeitä saapui 6 kpl. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty asukastilaisuudessa. OAS-vaiheessa ei tullut sellaisia mielipiteitä, joissa vastustettaisiin päiväkodin rakentamista esitetylle kohdalle Ida Aalbergin puiston länsiosaan. Mielipiteet kohdistuivat pääosin liikenteellisiin asioihin, mm. alueen ajonopeuksien hidastamista toivottiin. Liikenneympyrä nähtiin vastakkain sekä ajonopeuksia hillitsevänä, että kiihdyttävänä elementtinä. Osa mielipiteistä koski yleisemmin alueen ajonopeuksia mm. Ohjaajantiellä, eikä kuulunut kaava-alueella ratkaistaviin kysymyksiin. Yhdessä mielipiteessä käsiteltiin päiväkodin ja leikkipuiston piha- ja paikoitusjärjestelyjä ja esitettiin vaihtoehtoinen suunnitelma, jossa oli mm. L-mallinen päiväkotirakennus ja kapeampi, pitkänomainen päiväkodinpiha. Yksi mielipide vastusti ostoskeskuksen parkkipaikan liittämistä asemakaava-alueeseen.

Mielipiteet on otettu huomioon kaavatyössä siten, että OAS-tilaisuudessa esitelty päiväkodin ja leikkipuiston viitesuunnitelma oli luonnosasteella ja työstämistä jatkettiin kaavaprosessin aikana. Monet asukastilaisuudessa esiin nousseet asiat otettiin huomioon jo viitesuunnittelussa.

Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipidekirjeet sekä vuorovaikutusraportti ovat liitteenä.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa seuraavasti: Näyttelijäntien, Ida Aalbergin tien ja Adolf Lindforsin tien alustavan liikennesuunnitelman mukainen katurakentaminen kaavamuutos-alueella 700 000 euroa ja Ida Aalbergin tien runkohulevesiviemärin sekä tonttivesijohdon siirto noin 130 000 euroa.

Lisäksi liikennesuunnitelman mukaiset katujärjestelyt aiheuttavat johtosiirtoja, joiden kustannuksia ei ole kaavoituksen yhteydessä arvioitu.

Leikkipuiston piha-alueen peruskorjaus aiheuttaa kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa n. 500 000 euroa.

Asemakaavan toteuttajalle aiheutuu kustannuksia olemassa olevien rakennuksien purkamisesta ja uusien rakennuksien toteuttamisesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:

        Helen Sähköverkko Oy

        Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

        Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)

        kaupunginmuseo

        kiinteistölautakunta/kiinteistövirasto

        opetuslautakunta/opetusvirasto

        pelastuslautakunta

        rakennuslautakunta/rakennusvalvontavirasto

        sosiaali- ja terveyslautakunta/sosiaali- ja terveysvirasto

        varhaiskasvatuslautakunta/varhaiskasvatusvirasto

        yleisten töiden lautakunta/rakennusvirasto

        ympäristölautakunta/ympäristökeskus

        sekä muut mahdolliset tahot.

Kaavaehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaavaratkaisun hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458

niina.strengell(a)hel.fi

Pirjo Koivunen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37128

pirjo.koivunen(a)hel.fi

Jarkko Nyman, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37094

jarkko.nyman(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Tiedoksi

Kaupunginkanslia/Hyttinen, Villeneuve, Hakola

Päätöshistoria

Rakennusvirasto 25.2.2016

HEL 2015-013800 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1230-00/16 Haaga, Pohjois-Haaga (29. kaupunginosa), asemakaavan muutos, Itä-Helsingin puiston länsiosa, 26.2.2016 mennessä.

Asemakaavan muutos koskee Ida Aalbergin puiston länsiosaa, jossa nykytilanteessa sijaitsee leikkipuisto Pohjois-Haaga (osoitteessa Ida Aalbergin tie 8). Tavoitteena on sijoittaa alueelle uusi päiväkotirakennus, jolle kaavoitetaan oma tontti nykyiselle viheralueelle. Samaan uudisrakennukseen sijoittuisi myös leikkipuiston tarvitsemat sisätilat. Nykyisen leikkipuiston ulkoalueen ja pelikentän sijainti muuttuvat.

Rakennusvirastolla ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Rakennusviraston yhteyshenkilöinä toimivat lisätiedonantajat.

Lisätiedot

Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: 310 39857

jere.saarikko(a)hel.fi

Olli Haanperä, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38237

olli.haanpera(a)hel.fi

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 19.2.2016

HEL 2015-013800 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 26.1.2016

Asemakaavan muutos koskee Ida Aalbergin puiston länsiosaa, jossa nykytilanteessa sijaitsee leikkipuisto. Tavoitteena on leikkipuiston kunnostaminen ja muuttaminen siten, että alueelle voidaan myös sijoittaa uusi päiväkotirakennus. Samaan uudisrakennukseen sijoittuisi leikkipuiston tarvitsemat sisätilat. Uusi päiväkoti tarvitaan korvaamaan päiväkoti Ella (Näyttelijäntie 17), joka on myöhemmin tarkoitus purkaa. Leikkipuiston ulkoalueen ja nykyisen pelikentän sijainti muuttuu. Tavoitteena on parantaa alueen jalankulku- ja pyöräilyreittien laatua. Suunnittelussa huomioidaan, että Ida Aalbergin puiston läpi kulkee itä-länsisuuntainen viheryhteys ja virkistysreitti. Tavoitteena on myös parantaa Näyttelijäntien ja Ida Aalbergin tien risteyksen turvallisuutta mahdollistamalla tulevaisuudessa kiertoliittymän rakentaminen. Katualuetta laajennetaan kiertoliittymän tilantarpeen ja nykyisin puistoalueella sijaitsevien jalkakäytävien takia.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1952–2008. Niissä alue on merkitty puistoksi, katualueeksi, autopaikkojen korttelialueeksi (tontti 29138/15) ja yleisen rakennuksen tontiksi (tontti 29134/3). Yleiskaava 2002:ssa alue on pääosin merkitty virkistysalueeksi. Osa virkistysalueesta on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Muu suunnittelualue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Helsingin uudessa yleiskaavaehdotuksessa (2015) alue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi (A2 ja A3), jonka läpi on merkitty itä-länsisuuntainen viheryhteys.

Ida Aalbergin puisto oli mukana selvityksessä ”Pohjois-Haagan rakennettu kulttuuriympäristö – Arvot ja ominaispiirteet” (Ksv, 2012). Selvityksessä puistoa kuvataan mm. seuraavasti:

”Ida Aalbergin tien leikkipuisto pyöreine kahluualtaineen, liuskekiviverhoiltuine pintoineen sekä monipuolisine leikkialueineen suunniteltiin korkealuokkaiseksi ja kansainvälisiä esikuvia seuraten. Siitä on sittemmin muodostunut modernin maisemakulttuurin eräänlainen ikoni.”

Vielä 1940-luvulla Helsingin rakennetut leikkikentät olivat yleisesti pääosin avoimia hiekkakentistä koostuvia alueita. Modernismin hengessä Helsingin leikkikenttiä suunnittelemaan perustettiin komitea vuonna 1949. Ideoita leikkikenttien järjestelyihin saatiin muista pohjoismaista. Ruotsalaisille leikkikentille tyypillisiä olivat useimmiten aidatut alueet, leikkivälineiden runsaus sekä kahluulammikot. Helsingissä leikkipuistoihin sijoitettiin 1950-luvulla mm. Ruotsin mallin mukaisesti myös lapsille tarkoitettuja kahluualtaita. Ida Aalbergin tien leikkipuistoon sijoitettiin kolme kahluuallasta, joiden ympäristö oli reunustettu liuskekivellä. Kallioille rakennettiin betonista valaen liukumäki. Ida Aalbergin tien leikkipuiston yleissuunnitelma on laadittu kaupungin rakennusviraston puisto-osastolla vuonna 1960. Puistoon on rakennettu leikkipuistorakennus vuonna 1963. Puistoon on myöhemmin rakennettu myös leikkikentän maja ja varasto.

Puiston koko on melko suuri, ja se sijoittuu lähelle ostoskeskusta Ida Aalbergin tien ja Näyttelijäntien kulmaan Runar Schildtin puiston jatkeeksi. Puisto muodostaa tilallisesti oman kokonaisuutensa, jota kalliomäet rajaavat. Valmistumisensa jälkeen leikkipuisto oli avoin ja vesialtaat korostuivat nykyistä selkeämmin. Puuston kasvaessa puisto on jäänyt ikään kuin piiloon, ja näkymät ovat sulkeutuneet. Puistoon on rakennettu rajaavia aitoja ja perinteisiä aitoja on vaihdettu moderneiksi, mikä muuttaa puiston luonnetta ja rikkoo kokonaisuutta.

Museon kanta:

Ida Aalbergin tien leikkipuiston rakentaminen liittyy sotien jälkeen korostuneeseen hyvien sosiaalisten olojen kehittämiseen asukkaille myös maisema- ja puutarhasuunnittelun keinoin. Uusien asuinalueiden suunnittelussa kiinnitettiin huomiota puistojen suunnitteluun ja asukkaiden tarpeiden huomiointiin, niin Pohjois-Haagassakin, jossa rakennetuilla puistoilla ja luonnonmukaisilla viheralueilla oli alueen kokonaisuudelle suuri merkitys.

Kaupunginmuseo katsoo, että leikkipuisto tulee kunnostaa sen alkuperäiset ominaispiirteet huomioiden. Puiston kunnostussuunnitelman yhteydessä tulee myös tutkia tarkemmin puiston syntyhistoria, suunnitelmat ja toteutuneisuus, kasvillisuus ja myöhemmät muutokset.

Uusi päiväkotirakennus tulee suunnitella laadukkaana ja paikkaan sovitettuna. Uusi päiväkotirakennus ei saa tuhota puiston alkuperäisiä rakenteita, säilyneitä pintamateriaaleja tai olennaista kasvillisuutta. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tulee selvittää, onko puistolla sellaisia kulttuurihistoriallisia ja puistohistoriallisia arvoja, joiden vuoksi se tulisi suojella.

Lisätiedot

Johanna Björkman, tutkija, puhelin: +358 9 310 36473

johanna.bjorkman(a)hel.fi