§ 368

Malmin lentokentän alueen kaavarunko

HEL 2011-005466 T 10 03 02 00

Ksv 4844_1, karttaruudut 681501-03, 682501-03, 683501-03

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti panna asian viikoksi pöydälle.

Käsittely

Pöydällepanoehdotus:
Nuutti Hyttinen: Pyydän asian viikoksi pöydälle.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Tuomas Hakala, projektipäällikkö, puhelin: 310 37205

tuomas.hakala(a)hel.fi

Helena Färkkilä-Korjus, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37325

helena.farkkila-korjus(a)hel.fi

Valtteri Heinonen, arkkitehti, puhelin: 310 64795

valtteri.heinonen(a)hel.fi

Jouni Heinänen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37257

jouni.heinanen(a)hel.fi

Mikko Juvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37252

mikko.juvonen(a)hel.fi

Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37250

kaarina.laakso(a)hel.fi

Anna Pätynen, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37110

anna.patynen(a)hel.fi

Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248

peik.salonen(a)hel.fi

Crista Toivola, arkkitehti, puhelin: 310 37334

crista.toivola(a)hel.fi

Topi Vuorio, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37193

topi.vuorio(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää

        hyväksyä 1.12.2015 päivätyn Malmin lentokentän alueen kaavarungon jatkossa laadittavien asemakaavojen, asemakaavamuutosten ja poikkeamispäätösten pohjaksi

        että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää kaavarungosta tarvittavat lausunnot

        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja saatuihin kannanottoihin.

Tiivistelmä

Malmin lentokentän alueelle on laadittu kaavarunko, joka tulee toimimaan suunnitteluohjeena alueen asemakaavoille ja asemakaavan muutoksille. Kaavarungossa esitetään alueen jatkosuunnittelun keskeisimmät tavoitteet, alueen korttelirakenne ja rakentamismahdollisuudet, lähikeskustan sijoittuminen, liikenneverkko, palveluiden ja virkistysmahdollisuuksien sijoittuminen sekä alueen viherrakenne.

Alue suunnitellaan noin 25 000 asukkaalle, kerrosalatavoite on 1 200 000 k-m2, josta 1 100 000 k-m2 on asuinrakentamista ja 100 000 k-m2 on toimitilarakentamista sekä palveluita.

Esittelijän perustelut

Sijainti

Suunnittelualue sijaitsee Koillis-Helsingissä 10,5 km linnuntietä Helsingin keskustasta koilliseen ja Malmin keskustasta 2 km itään. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,0 km2 eli 300 ha.

Kaavarungon tarkoitus

Kaavarunko on asemakaavaa yleispiirteisempi ja yleiskaavaa yksityiskohtaisempi, ohjeellinen maankäyttösuunnitelma, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. Kaavarunko tulee toimimaan kaupunkisuunnitteluviraston suunnitteluohjeena Malmin lentokentän alueen asemakaavoille ja asemakaavojen muutoksille.

Helsingin uusi yleiskaava (kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2015) tulee oikeusvaikutteisena yleiskaavana voimaan tulon jälkeen ohjaamaan asemakaavamuutoksia. Ennen yleiskaavan lainvoimaisuutta Malmin alueen suunnittelua ohjaa oikeusvaikutteisena ylemmän asteisena kaavana maakuntakaava. Kaavarungon merkitys säilyy ohjeellisena yleiskaavaa tarkempana maankäyttösuunnitelmana.

Kaavarungossa esitetään yleispiirteissään alueen kortteli- ja viherrakenne, liikenneratkaisut sekä palveluiden ja virkistysmahdollisuuksien järjestäminen. Alueen asemakaavoitus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain siten, että alueen ensimmäisten osien rakentaminen voisi alkaa noin vuonna 2020. Koko alueen toteuttamisen arvioidaan kestävän noin 25–30 vuotta.

Kaavarungon sisältö

Malmin lentokentän alueesta suunnitellaan koko koillista Helsinkiä yhdistävä ja aluetta vahvistava kaupunkirakenteen nivel, jonka ensisijainen kaupunkirakenteellinen tavoite on liittää Malmin lentokentän alue tiiviisti ympäröiviin alueisiin - Malmin keskustaan, Jakomäkeen, Tattarisuohon, Kivikon ulkoilupuistoon ja edelleen Viikki-Kivikon vihersormeen, Kontulaan, Viikkiin, Pukinmäkeen, Tapanilaan ja Puistolaan.

Uusi kaupunkirakenne jaetaan 7-10 osa-alueeseen, joista jokainen suunnitellaan erikseen. Kullekin osa-alueelle luodaan sen suunnitteluajankohdalle ominainen kaupunkirakenteellinen teema.

Alue suunnitellaan noin 25 000 asukkaalle, kerrosalatavoite on 1 200 000 k-m2, josta 1 100 000 k-m2 on asuinrakentamista ja 100 000 k-m2 on toimitilarakentamista sekä palveluita.

Alueen kokonaisrakenne perustuu ekologisesti ja toiminnallisesti kytkeytyvään puistoverkkoon, joka luo voimakkaan identiteetin alueelle. Puistoverkon osien suunnittelussa huomioidaan alueen vahvuustekijöitä, kuten muistumia kiitoradoista, avoimet tilat ja pitkät näkymät. Puistoverkkoon kuuluu rakennettuja ja luonnonkaltaisessa tilassa olevia osia. Virkistysalueita suunnitellaan niin, että syntyy sekä laadukkaita virkistyspalveluja että uutta monimuotoista kaupunkiluontoa.

Puistoverkon osat yhdistyvät luonteviksi reiteiksi ja se mahdollistaa katuverkosta erotetun turvallisen jalankulku- ja pyöräilyreitistön rakentamisen alueelle. Alueelle suunnitellaan sujuvasti jatkuva ja kiertävä ulkoilureitti, jolla mahdollistetaan hiihtäminen. Malmin lentokentän alueen puistoverkosto yhdistetään Kivikon ulkoilupuistoon erillisellä sillalla Lahdenväylän yli. Puistoverkon välityksellä alue liittyy ympäröivään viheraluejärjestelmään ja osaksi ekologista verkostoa.

Lentoasemarakennus ja lentokonehalli sekä niiden välitön ympäristö suojellaan, lisäksi lähiympäristö suunnitellaan vanhaa kokonaisuutta kunnioittaen. Lentoaseman rakennuksiin liittyviä pitkiä näkymiä säilytetään osana uutta kaupunkirakennetta.

Malmin lentokentän alueesta suunnitellaan monimuotoinen ja korkeatasoinen asuinalue, joka kohottaa myös ympäröivien asuinalueiden statusta. Asuinalueet suunnitellaan väestörakenteeltaan ja asumisvaihtoehdoiltaan monipuolisiksi AM-ohjelman periaatteiden mukaisesti.

Malmin lentokentän alueella varaudutaan noin 2 000 työpaikan sijoittumiselle alueelle. Varaudutaan kahden uuden koulun ja tarvittavien päiväkotien rakentamiseen. Alueelle laaditaan erillinen palveluverkkoselvitys. Tattarisuon etelä- ja pohjoispuolelle suunnitellaan pienteollisuus/toimitilatontteja korvaamaan lentokentän alueelta ja uuden rakenteen tieltä poistuvia tontteja.

Joukkoliikenneratkaisu perustuu uuden yleiskaavan mukaisen liikennejärjestelmän mukaisesti raitioliikenteeseen – poikittaiseen Raide-Jokeri 2  yhteyteen ja kantakaupungista Viikin kautta lentokentän alueen läpi pohjoiseen kulkevaan pikaraitiotiehen. Joukkoliikenteellä on merkittävin rooli tavoitteessa yhdistää koillisen Helsingin kaupunkirakennetta.

Malmin lentokentän alueesta suunnitellaan uuden helsinkiläisen tiiviin ja kestävän kaupunkirakenteen mallialue. Alueella varaudutaan paikalliseen uusiutuvaan energiantuotantoon.

Alueella hyödynnetään uusimpia teknisiä ratkaisuja osana tulevaisuuden kaupunkiympäristön rakentamista mm. pysäköintikustannusten alentamiseksi, jätteiden kokonaismäärän vähentämiseksi ja paikallisen energiatuotannon mahdollistamiseksi.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Alueen toteuttamisesta on alustavasti arvioituvan kaupungille kustannuksia noin 450 - 520 miljoonaa euroa, mistä suuri osa kohdistuu alueelliseen esirakentamiseen. Laskelmassa ei ole huomioitu rakennettavia siltoja tai raitiotieyhteyksiä. Tonttituloja alueelta on arvioitu kertyvän kaupungille 540 - 590 miljoonaa euroa. Laskelmat täsmentyvät jatkosuunnittelun yhteydessä.

Muita kaavarungon vaikutuksia on käsitelty kaavarungon selostuksessa kohdassa 7 Kaavarungon toteuttamisen vaikutukset. Vaikutusten arviointi täsmentyy vuoden 2016 aikana.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Kaavarungon valmistelu on käynnistynyt Helsingin kaupungin aloitteesta. Suunnittelun käynnistymisestä tiedotettiin 12.8.2015.

Syksyn 2015 aikana järjestettiin neljä kaikille avointa tilaisuutta. Malmin infotilaisuudessa 20.8.2015 esiteltiin suunnittelun taustoja sekä päätöksenteko- ja sopimustilannetta. Malmin työhuone -suunnittelutyöpajoissa 1.9.2015 ja 3.9.2015 visioitiin Malmin lentokentän alueen tulevaisuutta. Työpajojen tulokset on koottu erilliseen Malmin työhuone -työpajaraporttiin.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavarunkoluonnos ja muu valmisteluaineisto oli nähtävillä 21.9.–12.10.2015. Kaavarungon esittely- ja keskustelutilaisuus pidettiin 30.9.2015.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä Helsingin kaupungin kaupunginkanslian, kaupunginkirjaston, kaupunginmuseon, kiinteistöviraston geoteknisen osaston, kiinteistöviraston tilakeskuksen, kiinteistöviraston tonttiosaston, liikuntaviraston, nuorisoasiainkeskuksen, opetusviraston, pelastuslaitoksen, rakennusvalvontaviraston, rakennusviraston, varhaiskasvatusviraston ja ympäristökeskuksen kanssa.

Viranomaisten kannanotot kohdistuivat mm. yritystoiminnan huomioimiseen, kirjastotoimintaan, suojeluarvoihin, maaperään, nykyiseen rakennuskantaan, palveluihin, viheralueisiin ja lumen vastaanottoon, ympäristön huomioimiseen, ympäristöhäiriöihin ja joukkoliikenteen järjestämiseen.

Viranomaisten esille tuomat asiat voidaan pääosin ottaa huomioon jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaupunginmuseon ja Museoviraston esittämää suojelutarvetta lentokentän alueella ei voida ottaa huomioon esitetyssä laajuudessaan, mutta suunnitelmaa pyritään muokkaamaan suojelun näkökulman paremmin huomioivaksi.

Viranomaisten kannanotot ovat liitteenä.

Malmin lentokentän alueen asemakaavoituksesta järjestettiin viranomaisneuvottelu 21.10.2015. Viranomaisneuvottelun muistio on kaavarungon selostuksen liitteenä.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 64 mielipidettä, jotka koskivat kaavarunkoluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Saapuneet mielipidekirjeet ovat liitteenä.

Saadut mielipiteet kohdistuivat kattavasti kaikille osa-alueille lentotoiminnan, yritystoiminnan, kulttuurihistorian, maaperän, viheralueiden ja luontokohteiden, kaavarungon sisällön, liikenneratkaisuiden, kaavarungon valmistelun, rakentamisen vaikutusten, vaihtoehtoisten suunnitelmien, asukasmielipiteen, Helsingin maankäytön ja päätöksentekoprosessin alueilla. 

Osa mielipiteistä on voitu ottaa kaavarungon valmistelussa huomioon ja osa voidaan ottaa huomioon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Mielipiteitä lentoliikenteen jatkamiseksi ei voida ottaa huomioon valitun lähtökohdan johdosta.

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet laajemmin. Vuorovaikutusraportin liitteenä on muistio keskustelutilaisuudesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää kaavarungosta asuntotuotantotoimikunnan/Att:n, Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen (HKL) johtokunnan / Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen (HKL), kaupunginmuseon johtokunnan / kaupunginmuseon, kiinteistölautakunnan/kiinteistöviraston, liikuntalautakunnan/liikuntaviraston, nuorisolautakunnan/nuorisoasiainkeskuksen, opetuslautakunnan/opetusviraston, pelastuslautakunnan, rakennuslautakunnan/rakennusvalvontaviraston, sosiaali- ja terveyslautakunnan / sosiaali- ja terveysviraston, yleisten töiden lautakunnan / rakennusviraston, ympäristölautakunnan/ympäristöviraston, varhaiskasvatuslautakunnan/varhaiskasvatusviraston lausunnot sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot.

Saadut lausunnot ja niiden johtopäätökset tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn syksyllä 2016.

Alueen asemakaavoitus aloitetaan vuoden 2016 aikana. Ensimmäisinä valmistellaan asemakaavan muutokset Fallkullan, lentokenttärakennusten ja Tattarisillan alueille.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Tuomas Hakala, projektipäällikkö, puhelin: 310 37205

tuomas.hakala(a)hel.fi

Helena Färkkilä-Korjus, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37325

helena.farkkila-korjus(a)hel.fi

Valtteri Heinonen, arkkitehti, puhelin: 310 64795

valtteri.heinonen(a)hel.fi

Jouni Heinänen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37257

jouni.heinanen(a)hel.fi

Mikko Juvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37252

mikko.juvonen(a)hel.fi

Kaarina Laakso, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37250

kaarina.laakso(a)hel.fi

Anna Pätynen, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37110

anna.patynen(a)hel.fi

Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248

peik.salonen(a)hel.fi

Crista Toivola, arkkitehti, puhelin: 310 37334

crista.toivola(a)hel.fi

Topi Vuorio, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37193

topi.vuorio(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätöshistoria

Opetusvirasto Opetustoimen johtaja 30.10.2015

HEL 2011-005466 T 10 03 02 00

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää opetustoimen kannanottoa Malmin lentokentän alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavarungosta.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan kaavarunkoa Malmin lentokentälle ja sitä ympäröiville lähialueille. Tavoitteena on, että alueesta tulee  kaupunkirakenteeltaan monipuolinen koillisen Helsingin kaupunginosa palveluineen ja työpaikkoineen. Kerrostalojen lisäksi alueelle suunnitellaan pien- ja rivitaloja sekä muita asumisratkaisuja. Malmin lentokentän alue on tarkoitus liittää tiiviisti ympäröiviin Suurmetsäntien ja Tattarinharjuntien pohjoispuolisiin alueisiin sekä Fallkullan alueeseen, Malmin keskustaan, Tapanilaan, Kontulaan, Viikkiin ja Pukinmäkeen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 310 ha.

Alueen joukkoliikenneratkaisu perustuu raitioliikenteen kahteen runkolinjaan. Näistä toinen on nopea raitiotieyhteys Helsingin keskustaan ja toinen nopea poikittainen yhteys Raide-Jokeri 2, joka yhdistää lentokenttäalueen aluksi vähintään Malmin asemalle ja Kontulaan/Vuosaareen. Alue suunnitellaan noin 25 000:lle asukkaalle. Rakentamisen arvioidaan kestävän noin 25 vuotta ja alkavan noin vuonna 2020. Alueelle laaditaan erillinen palveluverkkoselvitys.

Opetustoimi toteaa, että alueelle suunniteltu asukasmäärä tuottaa noin 2900 oppilaspaikkaa luokka-asteilla 1-9. Osa oppilaista tulee olemaan ruotsinkielisiä, mikä lisää lähialueen ruotsinkielisen ala-asteen koulukiinteistön laajennusmahdollisuuden tai uuden koulutontin tarvetta alueelle. Suomenkielisen perusopetuksen osalta koulutonttien määrään, sijoitukseen ja mitoitukseen vaikuttaa ympäröivän kouluverkon käytettävissä olevat oppilaspaikat ja Hietakummun ala-asteen ja muiden lähialueiden koulukiinteistöjen laajennusmahdollisuudet. Myös lukion osalta tulee selvittää Medialukion laajennusmahdollisuus ja opiskelijamäärän kasvun vaikutus kaupungin lukioiden tilatarpeisiin. Lisäksi peruskoulujen osalta on otettava huomioon toimintojen edellyttämä piha-alue ja lasten kouluun tuomisesta ja viemisestä aiheutuva päivittäinen saattoliikenne. Koulutilojen ilta- ja vapaa-ajankäyttö sekä tilojen yhteiskäyttö muiden hallintokuntien kanssa tarkoittaa, että koulutilat ja pihat ovat iltaisin ja viikonloppuisin asukkaiden käytössä. Lisäksi opetustoimi toivoo, että koulujen väestönsuojatilat sijoitettaisiin mahdollisiin alueellisiin yhteissuojiin.

Alueelle on esitetty kaksi julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta olevaa tonttia koulun mahdolliseksi sijoituspaikaksi ja kaksi tonttia alueellista päiväkotia varten. 

Kaavarunkoluonnoksen selostuksessa todetaan, että mikäli tulee tarve sijoittaa julkisia palveluita muualle, kuin niille osoitetuille alueille, se on kaavarungon puitteissa täysin mahdollista.

Kaavarunkoluonnoksen tavoitteet vastaavat opetusviraston tämänhetkisiä tarpeita edellä mainituin painotuksin. Koulujen mitoitusta ja rakentamisen ajoitusta tarkennetaan palveluverkkoselvityksessä ja alueen rakentumisen edetessä ottaen huomioon lähialueiden oppilasmäärän kehitys.

Lisätiedot

Mauno Kemppi, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 310 86860

mauno.kemppi(a)hel.fi

Asuntotuotantotoimisto 13.10.2015

HEL 2011-005466 T 10 03 02 00

Malmin lentokentälle ja sitä ympäröiville alueille suunniteltava noin 25 000 asukkaan uusi kaupunginosa täydentää merkittävällä tavalla tulevaisuudessa kaupungin tonttitarjontaa.

ATT pitää hyvänä, että alueelle suunnitellaan myös tehokasta kerrostalorakentamista, ja että kerrostaloalueilla lähtökohtaisena kerroslukuna on pidetty kuutta kerrosta.

Maaperän rakentamiskelpoisuus ja mahdolliset haitta-aineet tulisi tutkia jo kaavoitusvaiheessa erityisellä huolella, alueen historia huomioiden. Malmin alue voisi toimia pilottialueena pohjatutkimusten aikaistamisessa ja arvioida siitä saatavat hyödyt hankkeiden sujuvalle etenemiselle. Nykyisin tavanomainen kaavoituksen yhteydessä tehtävä pohjatutkimus on osoittautunut väliin riittämättömäksi ja pohjatutkimusten kattavuutta kaavoituksessa tulisi kehittää.

Alueelle suunnitellaan otettavaksi käyttöön taiteen prosenttiperiaatetta. ATT ehdottaa, että pohjatutkimuspilottihengessä prosenttiperiaatetta kehitetään Malmin alueella esimerkiksi niin, että kerrosneliömetriä kohden rakennuttajilta kerätään kymmenen euron (sis alv) maksu, josta puolet ohjattaisiin kaavavaiheen nykyistä käytäntöä huomattavasti kattavampiin pohjatutkimuksiin ja puolet aluetaiteeseen. Hankkeille ennakkoon määrätyissä kustannuksissa tulee huomioida, ettei kustannuksia saa tarpeettomasti korottaa, ettei etenkin ARA-hankkeiden toteuttaminen vaarantuisi.

Kaavavaiheen kattavammat pohjatutkimukset eivät poista rakennusvaiheessa tarvittavia lisäpohjatutkimuksia, mutta voisivat auttaa välttämään myöhempien vaiheiden viivytyksiä ja lisäkustannuksia aiheuttavia ”yllätyksiä” maaperässä. Malmin alueella pohjaolosuhteet tiedetään vaativiksi, pohjavesi on ylhäällä ja myös täyttöjä on tehty. Maaperäolosuhteiden kustannuksia kohottavat vaikutukset asuntorakentamiseen tulisi jo kaavavaiheessa minimoida.

Kaavarungossa mainitaan puurakentamisen edistäminen, mikä on positiivinen asia puurakentamisen kehittämiseksi, mutta sen ei tulisi pakottaa puun käyttöön esimerkiksi runkorakenteena. Sama asia koskee kattojen toteuttamista kategorisesti viherkattoina.

Tavoite pysäköintikustannusten alentamisesta eri keinoin on ATT:n mielestä kannatettava.

Lisätiedot

Seidi Kivisyrjä, hankesuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 32331

seidi.kivisyrja(a)att.hel.fi

Kaupunginkirjasto 12.10.2015

HEL 2011-005466 T 10 03 02 00

Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee Malmin lentokentän alueen kaavarunkoa yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Kaavarunko toimii alueen asemakaavoituksen lähtökohtana.

Kaupunginkirjastolla ei ole tilasuunnitelmia kaavoitetulle alueelle. Lähin aluetta palveleva kirjasto sijaitsee Malmitalossa. Nykyisellään Malmin kirjasto ei kykene palvelemaan asukasmäärältään kasvavaa aluetta. Asemakaavan toteutuessa kirjaston tiloja tulisi laajentaa Malmitalon sisäisin järjestelyin.

Lisätiedot

Saara Ihamäki, kirjastotoimen apulaisjohtaja, puhelin: 310 85503

saara.ihamaki(a)hel.fi

Rakennusvirasto 9.10.2015

HEL 2011-005466 T 10 03 02 00

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1219-00/15 sekä Malmin lentokentän alueen kaavarungosta 12.10.2015 mennessä.

Malmin lentokentälle ja sitä ympäröiville alueille suunnitellaan uutta kaupunginosaa noin 25 000 asukkaalle. Alueelle laaditaan kaavarunko, jossa määritellään hankkeen tavoitteet sekä merkittävimmät suunnittelun linjaukset, kuten kortteli- ja viherrakenne sekä liikennejärjestelyt. Kaavarunko toimii alueen asemakaavoituksen lähtökohtana.

Malmin lentokentän alueella on suuri vaikutus Longinojaan sekä rakentumisen aikana että alueen valmistuttua. Alueen suunnittelun ja rakentamisen aikana on panostettava siihen, että Longinojan vedenlaatu pysyy samana ja lopputilanteessa veden hydrologinen ja ekologinen laatu paranee nykyisestä.

Viherrakenteen suunnittelussa tärkeintä on riittävät tilavaraukset ja alueiden kytkeytyneisyys. Tällä pyritään turvaamaan viherverkoston toimivuus myös ekologisesta näkökulmasta sekä suunnittelualueen sisällä, että yhteyksissä suunnittelualueen ulkopuolelle. Longinojan ympäristöön pitäisi jättää vapaata, joka mahdollistaa Longinojan ympäristön kehittämisen myös tulevaisuudessa.

Alueen rakentuminen kestää pitkään, arvioiden mukaan noin 25 vuotta. Alueen toteutusjärjestystä suunniteltaessa tulee kiinnittää huomiota hulevesien johtamiseen ja ekologisten yhteyksien toimimiseen myös rakentamisen aikana.

Suunnittelualueen eteläpäädyssä sijaitsee Malmin lumen vastaanottopaikka, joka palvelee koko Koillisen-Helsingin aluetta. Korvaava lumen vastaanottopaikka tulee osoittaa tämän kaavarunkotyön yhteydessä ennen tarkempaa asemakaavasuunnittelua. Korvaavan lumen vastaanottopaikan tulee olla mitoitukseltaan riittävä vastaanottamaan nykytilanteen lisäksi myös suunnittelualueen lumet. Korvaava lumen vastaanottopaikka tulee olla käyttövalmis ennen nykyisen paikan poistumista käytöstä.

Rakennusvirasto esittää, että kaavarunkotyön yhteydessä tai sen jälkeen käynnistetään kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston yhteinen viheralueiden yleissuunnittelu ja katualueiden periaatesuunnittelu tarkemman asemakaavoitustyön pohjaksi.

Lisätiedonantajat ovat yhteyshenkilöt kaavarunkotyössä ja jatkosuunnittelussa. Rakennusviraston muitakin asiantuntijoita on mahdollista hyödyntää jatkosuunnittelutyössä.

Lisätiedot

Anni Tirri, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38335

anni.tirri(a)hel.fi

Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38955

petri.arponen(a)hel.fi

Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 8.10.2015

HEL 2011-005466 T 10 03 02 00

Geotekniikan osalta jatkosuunnittelussa tarkastellaan mm. eri pohjanvahvistusmenetelmiä, joilla mahdollistetaan alueen yleistasauksen nosto sekä arvioidaan nykyiselle liikennekoulutusalueelle sijoittuneen vanhan täyttöalueen rakennettavuutta. Lisäksi alueelle laaditaan alueellinen pohjaveden hallintasuunnitelma, jossa huomioidaan rakentamisen vaikutukset myös alueen lähiympäristöön, erityisesti Tattarisuon orsiveteen.

Lisätiedot

Markku Savolainen, projektipäällikkö, puhelin: 310 71368

markku.savolainen(a)hel.fi

Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 6.10.2015

HEL 2011-005466 T 10 03 02 00

Kaupunkisuunnitteluviraston lausuntopyyntö 12.8.2015

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Malmin lentokentän alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavarungosta. Kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.

Malmin lentokentälle ja sitä ympäröiville alueille suunnitellaan uutta kaupunginosaa noin 25 000 asukkaalle. Tavoitteena on vahvistaa koko koillista Helsinkiä liittämällä Malmin lentokentän alue tiiviisti ympäröiviin alueisiin - Malmin keskustaan, Jakomäkeen, Tattarisuohon, Kivikon ulkoilupuistoon ja edelleen Viikki-Kivikon vihersormeen, Kontulaan, Viikkiin, Pukinmäkeen ja Tapanilaan. Kaavarunko toimii alueen asemakaavoituksen lähtökohtana.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (YM 30.10.2014) Malmin lentoasema kiitoratoineen on merkitty valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä (RKY-2009). Fallkullan alue ja suunnittelualueen pohjoispuoliset Aurinkomäen maisemapellot on merkitty Yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi alueiksi.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, että Malmin alueen virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksien parantaminen ja monipuolistaminen ovat tärkeitä suunnittelun tavoitteita. Viherrakennetta suunnitellaan huomioiden nykyiset virkistysverkostot ja luontokohteet. Nykyistä, lentokenttää kiertävää ulkoilureittiä kehitetään yhtenäisenä kokonaisuutena. Uusia virkistysyhteyksiä on suunnitteilla esimerkiksi Fallkullan ja terminaalirakennuksen sekä lentokentän alueen ja Kivikon ulkoilupuiston välille.

Kaavarungon selostuksessa todetaan tavoitteena olevasta kaupunkikuvasta seuraavaa: ”Malmin lentokentän alueesta suunnitellaan kaupunkikuvaltaan monimuotoinen ja vaihteleva 2020-luvun uusi kaupunginosa. Kaupunkikuvaa sitoo yhtenäinen, korkeatasoisesti toteutettu puistoverkosto sekä lentoasemarakennuksen, lentokonehallin ja muiden alueen historiaa esille tuovien elementtien korostaminen.”

Lähtökohdista kulttuuriympäristön näkökulmasta kerrotaan mm., että suunnittelussa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen, sen kokonaisuus ja identiteetti, ja turvata tärkeimpien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen sovittaen niitä yhteen uuden maankäyttöratkaisun kanssa. Lentoaseman terminaalirakennus ja lentokonehalli suojellaan asemakaavalla ja Fallkullan tilan alue säilyy virkistys-ja opetuskäytössä.

Kaupunginmuseon lausunto:

Malmin lentokenttä:

Malmin lentokenttä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö (RKY 2009). Lentokenttä on myös listattu kansainvälisen World Monument Fundin uhanalaisten kulttuuriympäristöjen joukkoon. Lisäksi se on Europa Nostra Finlandin 2015 listaama Suomen uhanalaisin kulttuuriperintökohde.

Lentoasema valmistui toimintakuntoon joulukuussa 1936, avajaisia vietettiin 1938. Kentällä on merkittävä historia siviili-, sotilaskenttänä ja heti sodan jälkeen valvontakomission käyttöön ottamana kenttänä. Malmin merkitys kansainvälisenä lentoasemana väheni, kun yhä suurempien lentokoneiden edellyttämät kiitoradat valmistuivat Vantaalle Seutulaan olympiavuonna 1952.

Kohdetta kuvataan mm. seuraavasti RKY-2009 luettelossa: ”Malmin lentoasema on pääkaupunkiseudun ensimmäinen siviililentoliikenteen maalentoasema, joka on yhdistänyt maamme kansainväliseen lentoliikenteeseen. Malmin lentoasema on rakennushallituksen toteuttamaa dynaamista ja funktionaalista rakentamista – kuin symbolina lentämisen ennakkoluulottomuudelle. Terminaali on kansainvälisestikin arvioiden harvinaisen hyvin alkuperäisessä asussa ja käytössä säilynyt 1930-luvun lentoasemarakennus.

Malmin lentoasema on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.”

Helsingin kaupunginmuseo, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo korostaa, että ainoa tapa varmistaa Malmin lentokenttään liittyvien arvojen säilyminen, olisi lentoasemakäytön jatkuminen. RKY-2009 rajaus pitää sisällään koko lentokentän alueen. Paikalle esitetty laajamittainen rakentaminen on eittämättä ristiriidassa tämän rajauksen kanssa. Kaavaratkaisussa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristöalueen merkitys maamme kehitysvaiheiden ja historian kuvastajana tulisi säilyä. Aluetta tulee kehittää sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistavalla ja niihin sopeutuvalla tavalla.

Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseo korostaa, että Malmin lentokentän kaavarungossa tulee ottaa huomioon lentokenttärakennusten lisäksi kiitoteiden merkitys osana merkittävää kulttuuriympäristöä. Asemakaavan rakennussuojelumääräysten lisäksi tulee kiitotiet merkitä säilytettäviksi muistumina kentän käytöstä. Niiden linjaukset tulee säilyttää avoimina ja ne tulee jättää vapaaksi rakentamisesta. Paras ratkaisu olisi lentokenttäalueen rakennuksien ja kiitoratojen säilyttäminen ymmärrettävänä kokonaisuutena huomioiden RKY-2009 aluerajaus esimerkiksi virkistys- ja viheralueena, siten että asuntorakentaminen sijoitettaisiin alueen reunoille.

Muut aluekokonaisuudet:

Fallkullan tila ympäristöineen on maisemallisesti, näkymiltään ja historialliselta arvoltaan merkittävä. Fallkullan alueella on säilynyt viitteitä kartanopuistosta tai puutarhasta. Päärakennukselle johdattaa puukujanne. Fallkullan maisemakokonaisuuteen kuuluvat Fallkullan kartanon rakennusten ja sen eteläpuolisella mäellä olevan maatalousrakennusryhmän lisäksi näitä ympäröivä peltoaukea ja Longinojan puronvarsi. Rakennusryhmät sijaitsevat kahdella metsäsaarekkeella.

Fallkullan tilaa tulee tarkastella rakennussuojelun ja maiseman vaalimisen näkökulmasta. Paikallishistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävän Fallkullan tilan säilyminen rakennuksineen ja pelto- ym. alueineen on turvattava suojelumääräyksin. Alueen säilyminen houkuttelevana virkistysalueena edellyttää, että alue säilyy eikä sen luonne muutu.

Nallenmäki on iältään vaihteleva omakotialue, jossa on muutamia rivitaloja. Vanhimmat rakennukset ovat 1910-luvulta ja uusimmat 2000-luvun alusta. Nallenmäen rakennuksien suojelutavoitteita tulee arvioida yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.

Samoin Sunnuntaipalstojen omakotialueeseen mahdollisesti liittyviä suojelutavoitteita tulee arvioida yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt vielä luonnosasteella olevan selvityksen alueen rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Selvitystä tulee edistää siten, että sen perusteella voidaan laatia suojelutavoitteet. Myös rakenteet ja kiitoradat on otettava selvitykseen mukaan. Rakennuskannan arvotus tehdään yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon kanssa.

Linnoituslaitteet ja maantiet

Suunnittelualueen eteläosassa mäkialueilla on muinaismuistolain (295/1963) nojalla suojeltuja ensimmäisen maailmansodan linnoitusketjun tukikohta IX:n linnoituslaitteita. Linnoitteet ovat katkelmallisia, mutta oletettavasti rakenteita on säilynyt lisää täyttömaiden alla. Historiallinen maantie, Suuren Rantatien eteläinen haara, Helsingistä Viipuriin sijaitsee suunnittelualueen eteläosassa Tattarinharjunkujan linjalla. Jälkimmäisen itäosa on merkitty myös säilyneeksi ensimmäisen maailmansodan tykkitieksi. Suunnittelualueen pohjoisosan rajalla on vanhan maantien linja, Maamiehenpolku. Osa linnoitteista VP-alueilla ja osa AK-alueilla. Tiet ovat AK- ja A-alueilla.

AK-alueilla sijaitsevat linnoitteet ja tie tulevat todennäköisesti tuhoutumaan. Kiinteän muinaisjäännöksen kajoamismenettelyn mukaisesti kajoamisen salliminen ja ehdot on käsiteltävä kaavoitusneuvotteluissa Museoviraston kanssa.

Fallkullassa ja Nallenmäellä suunnittelualueen eteläpuolella on kivikautisia esinelöytöjä.

Lisätiedot

Sari Saresto, tutkija, puhelin: +358 9 310 36483

sari.saresto(a)hel.fi

Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) HKL-Infrapalvelut 21.9.2015

HEL 2011-005466 T 10 03 02 00

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt HKL:ltä kannanottoa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1219–00/15 sekä kaavarungosta. Malmin lentokentälle ja sitä ympäröiville alueille suunnitellaan uutta kaupunginosaa noin 25 000 asukkaalle. Alueelle laaditaan kaavarunko, jossa määritellään hankkeen tavoitteet sekä merkittävimmät suunnittelun linjaukset, kuten kortteli- ja viherrakenne sekä liikennejärjestelyt. Kaavarunko toimii alueen asemakaavoituksen lähtökohtana.

Alueelle suunnitellaan kerrostaloja, pientaloja, rivitaloja ja muita asumisratkaisuja. 25 000 asukkaan kaupunginosaan suunnitellaan myös lähikeskustaa palveluineen ja työpaikkoineen sekä viheralueita ja puistoja.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitaan, että joukkoliikenneratkaisuista tutkitaan muun muassa pikaraitiotieyhteyksiä Helsingin keskustan ja Jakomäen suuntiin sekä Malmin kautta kulkevaa poikittaisyhteyttä Myyrmäen ja Vuosaaren välillä. Merkittävä rakentaminen on suunnitteilla sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle.

HKL:n kantana on, että alueen yleiskaavoitus tehdään siten, että liikenneyhteydet pohjautuvat raideliikenteeseen: Malmin rautatieasemaan sekä poikittaiseen (Jokeri 2) että säteittäiseen pikaraitiotieyhteyteen. Kaavan toteuttamisen yhteydessä pitää tehdä tarvittava tilavaraus näiden hankkeiden toteuttamisen mahdollistamiseksi. Lisäksi hankkeiden toteutumista varten pitää valmistella ko. raitiotiejärjestelmien perustamista varten tarvittavat päätökset. Pitkällä aikavälillä pikaraitiotien linjausta voitaisiin hyödyntää mahdollisen metron jatkeen osana.

Lisätiedot

Jaakko Laurila, projekti-insinööri, puhelin: 310 22691

jaakko.laurila(a)hel.fi

Nimistötoimikunta 19.08.2015 § 8

HEL 2011-005466 T 10 03 02 00

Nimistötoimikunta keskusteli suunnittelualueen tai -alueiden nimeämisestä Malmin lentokentän osa-alueella ja lähialueilla suunnittelija Hanna Ikosen esittelyn pohjalta.

Malmin lentokentälle ja sitä ympäröiville alueille suunnitellaan asuinaluetta noin 25 000 asukkaalle. Suunnittelualueeseen kuuluu Malmin lentokentän lisäksi alueita, jotka liittyvät oleellisesti uuden alueen suunnitteluun. Koko suunnittelualueen pinta-ala on noin 310 hehtaaria.

Nimistötoimikunta päätti alustavasti, että suunnittelualueelle ei luoda uutta nimeä, vaan jatkossakin voidaan puhua Malmin lentokentän alueesta. Sen sijaan pienemmistä aluekokonaisuuksista voidaan käyttää esimerkiksi näitä käytössä olevia tai jo käytöstä poistuneita nimiä: Tattariharju, Nallenmäki, Sunnuntaipalstat, Fallkulla ja Ukonniitty.

Nimistötoimikunta jatkaa asian käsittelyä myöhemmin syksyllä.

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

johanna.lehtonen(a)hel.fi