§ 367

Maaliikennekeskuksen alueen (Metsäläntie 2-4) asemakaavan muutosluonnos

HEL 2014-003386 T 10 03 03

Ksv 0874_4, Metsäläntie 2-4, karttaruudut 678495 ja 678496

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä 1.12.2015 päivätyn 17. kaupunginosan (Pasila, Pohjois-Pasila) postiliikenne- sekä moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaamoalueen, rautatiealueen ja katualueen, 28. kaupunginosan (Oulunkylä, Maunulanpuisto) maaliikennekeskusalueen, puisto- ja katualueiden sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muutosluonnoksen (muodostuvat uudet korttelit 17114–17131) asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi.

Samalla lautakunta päätti antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Timo Karhu, arkkitehti, puhelin: 310 37332

timo.karhu(a)hel.fi

Dan Mollgren, projektipäällikkö, puhelin: 310 37326

dan.mollgren(a)hel.fi

Suvi Hokkanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, häiriövaloselvitys, puhelin: 310 37255

suvi.hokkanen(a)hel.fi

Maija Lounamaa, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258

maija.lounamaa(a)hel.fi

Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, meluselvitys, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fi

Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, yhdyskuntatekninen huolto, puhelin: 310 37248

peik.salonen(a)hel.fi

Harri Verkamo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37127

harri.verkamo(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tiivistelmä

Asemakaavan muutosluonnos mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen noin 4 500 asukkaalle sekä työpaikkarakentamisen alueen eteläreunaan. Uuden kokoojakadun mitoituksessa varaudutaan raitiotien rakentamiseen sen keskelle. Alueen länsireunassa oleva Postintaival poistuu käytöstä ja sen paikalle rakennetaan uusi kaupunginosapuisto. 110 kV:n sähkölinjaa siirretään niin, että sen suoja-alueet eivät rajoita uutta rakentamista. Kaupunginosan rajaa siirretään niin, että uudet korttelialueet tulevat Pasilan puolelle.

Asemakaavan muutosluonnos sisältää kerrosalaa seuraavasti: asunnot 182 300 m², lähipalvelut 2 500 m², toimitilat 25 000 m² ja myymälätilaa 2 000 m². Asuntokortteleiden keskimääräinen tehokkuus alueella on 2,02.

Kiinteistövirasto valmistelee yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa tontinluovutusta ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelynä, joka tähtää kumppanuuskaavoituksen kautta alueen toteutukseen. Asemakaavaluonnos toimii tontinluovutuskilpailun lähtökohtana.

Esittelijän perustelut

Asemakaavan muutosluonnos on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan tavoitteiden mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista.

Alue sijaitsee Metsäläntien eteläpuolella ja Veturitien länsipuolella osoitteessa Metsäläntie 2-4. Lännessä asemakaavan muutosalue rajoittuu Keskuspuistoon. Etelässä muutosalue rajautuu Ilmalan ratapiha-alueeseen.

Lähtökohdat

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi alueen asemakaavan muuttamisen periaatteet 3.6.2014 asemakaavatyön pohjaksi.

Kaupunginhallitus päätti 25.8.2014 varata Maaliikennekeskuksen alueen luovutettavaksi kaupungin omistuksessa olevien alueiden osalta kumppanuuskaavoitukseen ja asuntohankkeiden suunnittelua ja toteuttamista varten. Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan järjestämään ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyt sekä kilpailut, päättämään niiden ehdoista sekä valitsemaan näiden perusteella tonteille varauksensaajat ja toteuttajat.

Helsingin uudessa yleiskaavaehdotuksessa (kaupunkisuunnittelulautakunta 10.11.2015) kaavamuutosalue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi A1, jolla korttelitehokkuus on pääasiassa yli 1,8.

Suunnittelualue kuuluu Hakamäentieltä Metsäläntielle ulottuvaan nauhamaiseen Postipuiston aluekokonaisuuteen Keskuspuiston ja ratapihan välissä. Samaan aluekokonaisuuteen kuuluu Ilmalan aseman pohjoispuolinen alue, jonne on suunnitteilla pääosin asumista, sekä postinlajittelukeskuksen alue, joka vapautunee 2020-luvulla postitoimintojen käytöstä asuinrakentamiseen.

Voimassa olevissa asemakaavoissa pääosa suunnittelualueesta on maaliikennekeskusaluetta (LTV). Lounaiskulmassa on postiliikenne- sekä moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaamoaluetta (LPM). Kaakkoiskulmassa on rautatiealuetta (LR). Metsäläntien varteen on merkitty voimansiirtoalue.

Kaupunki omistaa Maaliikennekeskuksen alueen sekä katu- ja puistoalueet. Postiliikenne- ja rautatiealueet omistaa Suomen valtio. Suunnittelualueella toimi aiemmin logistiikkayritys DB Schenker, joka on siirtänyt toimintansa Vantaalle. Maaliikennekeskuksen toimintaan liittyvät rakennukset puretaan lukuun ottamatta toimistorakennuksia.

Ilmalan ratapiha on valtaosan ajasta verrattain hiljainen, mutta ajoittain sieltä kantautuu lähiympäristöön tavanomaisesta liikennemelusta poikkeavaa ja selvästi erottuvaa melua, joka on peräisin mm. junista, hälyttymistä ja työkoneista. Varikkoalueen junaliikenne aiheuttaa ympäristön kallioiselle alueelle myös runkomeluhaittaa. Ratapihan valaistuksesta aiheutuu ympäristöön häiriövaloa.

Asemakaavan muutosluonnoksen sisältö ja perustelut

Asemakaavan muutosluonnos mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen noin 4 500 asukkaalle sekä työpaikkarakentamisen alueen eteläreunaan. Alueelle kaavoitetaan kohtuuhintaisia asuntotontteja ja toteutetaan AM-ohjelman asuntotuotantotavoitetta. Tavoitteena on tehokkaasti rakennettu ja toiminnoiltaan sekoittunut urbaani kerrostaloalue. Asuintalot tuodaan kiinni Metsäläntiehen niin, että kadulle muodostuu selkeä rakennettu reuna. 110 kV:n sähkölinjaa siirretään Metsäläntien keskelle. Postintaival poistuu käytöstä ja sen paikalle rakennetaan uusi kaupunginosapuisto, joka toimii linkkinä asuinalueen ja Keskuspuiston välissä.

Asemakaavan muutosluonnos sisältää kerrosalaa seuraavasti: asunnot 182 300 m², lähipalvelut 2 500 m², toimitilat 25 000 m² ja myymälätilaa 2 000 m². Asuntokortteleiden keskimääräinen tehokkuus alueella on 2,02.

Korttelit ovat katutilaa selkeästi rajaavia umpikortteleita, jotka muodostavat avoimia ja yhtenäisiä sisäpihoja. Monimuotoiset korttelit mahdollistavat erilaisia talotyyppejä, joita vahva kaupunkirakenteellinen kokonaisidea yhdistää. Kolmion muotoisen torin ympärille keskittyvät alueen liiketilat rakennusten ensimmäisiin kerroksiin. Kerrosluku on pääosin viisi tai kuusi.

Autopaikat on sijoitettu kolmessa korttelissa pihakansien alle. Muut autopaikat sijoittuvat kolmeen autopaikkojen korttelialueille sijoittuvaan pysäköintitaloon.

Liikenneratkaisu perustuu uuteen kokoojakatuun (Postiljooninkatu) välillä Hakamäentie - Metsäläntie. Kaarevasta kokoojakadusta lähtee kaksi tonttikatulenkkiä, joiden kautta ajetaan pysäköinteihin ja kortteleihin. Kokoojakadun mitoituksessa varaudutaan raitiotien rakentamiseen sen keskelle.

Palvelutiloja voi sijoittaa asuinrakennusten ensimmäisiin kerroksiin monikäyttötiloihin (mk) tai torin laidalla olevalle palvelurakennusten korttelialueelle. Päivittäistavarakauppa sijoittuu torin pohjoisreunalle kerrostalon ensimmäiseen kerrokseen. Alueella on varauduttu ala-asteen koulun ja päiväkodin rakentamiseen Keskuspuiston viereen.

Kaupunginosan rajaa siirretään Metsäläntien reunaan niin, että uudet korttelialueet siirtyvät Oulunkylästä Pasilan puolelle.

Alueesta teetettiin melu- ja häiriövaloselvitykset. Tavanomainen katuliikenne on hallitsevaa Metsäläntien varressa ja melutason ohjearvoihin verrannollisina keskiäänitasona tarkasteltuna myös Veturitien ja Postiljooninkadun varrella. Ilmalan varikkoalueen melulähteiden luonteesta johtuen melua on tarkasteltu ohjearvoja monipuolisemmin lyhytaikaisten melutapahtumien keskiäänitasojen ja enimmäisäänitasojen avulla. Varikkoalueen merkittävimmiksi melulähteiksi arvioitiin veturin vihellinopaste sekä alueen lumiaurauksessa käytettävät kuormaajat. Suosituksena pidettävä runkomelun enimmäistaso asuinrakennusten osalta ylittyy suurimmillaan noin 100 metrin etäisyydellä varikkoalueesta.

Häiriövaloselvityksessä mallinnettiin kaksi eri valaistustilannetta, Ilmalan ratapihan valaistus sekä ratapihan valaistus ja tavanomainen katuvalaistus Postiljooninkadulla ja Kuormakadulla. Pelkällä ratapihan valaistuksella ei ole vaikutusta alueen rakentamisjärjestykseen eikä valaistus aiheuta häiriövalon viitearvojen ylittymistä asuinrakennusten ikkunoissa. Ratapihan ja katuvalaistuksen yhteisvaikutuksen aiheuttama häiriövalo ylittää suositellut yön viitearvot kortteleiden AK 17120 ja 17122 asuinrakennuksien ikkunoissa.

Kaavassa on annettu määräykset arvioitujen ympäristöhäiriöiden huomioon ottamiseksi jatkosuunnittelussa.

Nimistötoimikunta käsitteli kokouksessaan 14.10.2015 alueen nimistöä. Asemakaavaluonnoksen nimet ovat nimistötoimikunnan esityksen mukaisia perustuen logistiikan ja postinjakelun sanastoon.

Asemakaavamuutoksen vaikutukset

Rekka-autojen hallitsema Maaliikennekeskus muuttuu tehokkaasti rakennetuksi kerrostalokaupungiksi. Metsäläntielle ja Veturitielle muodostuu selkeärajainen uuden kaupunginosan julkisivu. Katuun kiinni rakennettavat kerrostalot muodostavat mittakaavaltaan perinteistä umpikorttelien rajaamaa katutilaa.

Kaava mahdollistaa kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisen. Alueelle tulee kaikkia hallinta- ja rahoitusmuotoja Helsingin kaupungin asuntotuotantotavoitteiden mukaisesti. Kaavan toteuttamisen myötä Pohjois-Pasilan asukasmäärä kasvaa 4 500 asukkaalla. Kaava mahdollistaa monipuolisten kaupallisten palvelujen, mm. ison päivittäistavarakaupan ja pienempien kivijalkaliiketilojen rakentamisen. Alueelle tulee jonkin verran toimitilatontteja.

Rakentaminen lisää henkilöautoliikennettä Metsäläntiellä, mutta toisaalta alueelta poistuu Maaliikennekeskuksen raskas rekkaliikenne. 110 kV:n sähkölinjaa joudutaan siirtämään. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta Ilmalan ratapihan toimintaan.

Toteutus

Kiinteistövirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto järjestävät keväällä 2016 tontinluovutuskilpailun ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelynä, joka tähtää kumppanuuskaavoituksen kautta alueen toteutukseen. Asemakaavaluonnos toimii tontinluovutuskilpailun lähtökohtana. Hakijoiden alustavien viite- ja konseptisuunnitelmien perusteella valitaan kaksi-neljä toteuttajaa neuvotteluihin, joiden kuluessa laaditaan yhteistyössä projektisuunnitelmat osalle aluetta ja lopullinen kaavaehdotus. Postiljooninkadun itäpuoliset asuinalueet on varattu asuntotuotantotoimistolle, jonka kanssa kaavatyötä jatketaan kumppanuuskaavoituksena kaavaluonnoksen pohjalta.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 14.3.2014). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 25.3.2014. Avoin verkkokeskustelu Maaliikennekeskuksen alueen tulevaisuudesta oli auki 25.3.–15.4. osoitteessa www.ksv.hel.fi/keskustelut.

Osallisille lähetettiin asemakaavan muutosluonnoksen havainnekuva (kirje päivätty 28.9.2015).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä Pasilan kirjastossa, info- ja näyttelytila Laiturilla, kaupungintalon ilmoitustaululla ja osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat 12.–30.10.2015. Avoin verkkokeskustelu alueen suunnitelmista oli auki samaan aikaan osoitteessa www.ksv.hel.fi/keskustelut.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston ja elinkeino-osaston, kiinteistöviraston tonttiosaston, geoteknisen osaston ja tilakeskuksen, asuntotuotantotoimiston, rakennusviraston, opetusviraston nuorisoasiainkeskuksen, sosiaali- ja terveysviraston, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen, Helsingin Energia -liikelaitoksen (nykyisin Helen Oy), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Helsingin kaupungin Liikennelaitos -liikelaitoksen (HKL) ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kanssa.

Viranomaisten kannanotot kohdistuivat alueen maanalaisten tilojen huomioimiseen kellarirakentamisessa, julkisen liikenteen yhteyksiin, työpaikkarakentamisen saavutettavuuteen, melu- ja ilmanlaatuhaittoihin, valosaasteeseen, hulevesien hallintaan, vesihuollon suunnitteluun raitiotielinjavaraukseen, maaperän rakennettavuuteen, yhteistiloihin, PL-korttelin käyttötarkoitukseen ja pelastamiseen puiston puolelta.

Viranomaisten ilmoittamat asiat on otettu huomioon kaavaluonnosta valmisteltaessa ja ne tarkentuvat vielä kaavaehdotusvaiheessa.

Esitetyt mielipiteet

Asemakaavaosastolle saapui kirjeitse kaksi mielipidettä, jotka koskivat osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Asemakaavan muutosluonnoksesta saapui yksi mielipidekirje.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet kohdistuivat liikennemääriin, katusuunnitteluun, liikenteen aiheuttamaan meluun ja 110 kV:n ilmajohdon siirtoon.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa nettikeskusteluissa kaivattiin tiiviimpää asuinrakentamista, umpikortteleihin perustuvaa kaupunkiympäristöä, enemmän asuntoja, palveluja kivijalkaliikkeisiin, toimintojen sekoittumista, raitiovaunuliikennettä, pienten puistojen poistamista, toimitilojen vähentämistä ja katutilaan panostamista. Henkilöautoliikenteen kasvusta oltiin huolissaan.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että Metsäläntielle on tehty liikennesuunnitelma, jossa lisätään kaistoja. Sähköjohto siirretään kadun keskelle ilmajohtona. Kaavoitusta varten on laadittu meluselvitys. Kerrosalaa ja asukasmäärää on kasvatettu ja toimitilan osuutta vähennetty. Kaupunkirakenne perustuu umpikorttelin ideaan. Ensimmäisiin kerroksiin on määrätty liiketilaa keskeisillä paikoilla. Toimintoja on pyritty sekoittamaan. Kokoojakadulla varaudutaan raitiotiehen. Puistotaskuista on luovuttu ja suunniteltu yhtenäinen toiminnallinen puisto asumisen ja Keskuspuiston väliin. Henkilöautoilu on asukkaiden omaa liikennettä ilman läpiajoa, kun tilaa vaativan kaupan hankkeesta Postipuiston eteläkärjessä on luovuttu.

Asemakaavan muutosluonnoksesta saatu mielipide koski työpaikkarakentamisen määrää ja kadunvarsipysäköintiä.

Asemakaavan muutosluonnosta koskevassa nettikeskusteluissa esitettiin taloihin lisää korkeutta, tehokkaampaa rakentamista, torneja, korkeusvaihtelua, pienempiä kortteleita ja pihoja, umpinaisempia kortteleita, suorempia katuja, puistoa alueen keskelle, yhteyksien jatkumisen miettimistä alueen ulkopuolelle, koulua kaupunkimaiseen kortteliin, palvelurakennuksen poistamista ja poistuvan Postintaipaleen käyttämistä asuinrakentamiseen puiston sijasta.

Autopaikkoja toivottiin vähemmän, pysäköinnin ratkaisemista muuten, esim. kadunvarsilla parkkitalojen sijaan, autojen ja polkupyörien automatisoituja tiiviimpiä pysäköintivarastoja, ei pihakansia. Epäiltiin toimitilojen toteutumista, että alueella on ollut kaatopaikka ja että kaavan tavoitteena ei ole kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen, vaan autoilun lisääminen.

Puistoon toivottiin polkupyörätekniikkarataa ja kuntoilulaitteita. Alueelle toivottiin työpaikkoja ja teollisuutta. Esitettiin Metsäläntien madaltamista ja viherkantta Keskuspuiston kohdalle. Esitettiin, että ei rakenneta liian korkeita kerrostaloja. Toivottiin ekorakentamista, viljelypalstoja, liiketiloja pienyrityksille, luontoa, asukkaiden yhteistä tekemistä, energiaomavaraisuutta maa- ja ilmalämpöpumpuin ja aurinkokennoin, sähköautojen latauspisteitä, valvontakameroita ja liiketunnistimia.

Esitettiin hyvien pyöräily-yhteyksien varmistamista, koulua ja päiväkotia lähemmäs Metsälää ja joukkoliikenteeseen panostamista. Torista esitettiin alueen keskusta ja sydäntä, jolle tulisi palveluja, terasseja, istutuksia, vesiaihe, lava ja maamerkki. Puistotaskut voisi kalustaa leikkipaikoiksi ja oleskeluun. Toivottiin paljon pienehköjä asuntoja, monipuolista katettua talvitoria, jossa oleskella, syödä, tehdä etätöitä, kuntoilla, käydä näyttelyissä tms. ja kaupunkiviljelyä. Keskuspuiston kulumisesta ja ympäristön katujen ruuhkautumisesta oltiin huolissaan.

Asemakaavan muutosluonnoksesta saadut mielipiteet otetaan huomioon kaavan jatkosuunnittelussa.

Asemakaavan muutosluonnoksesta saadut viranomaisten kannanotot ovat liitteenä. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet laajemmin.

Jatkotoimenpiteet

Kevään 2016 aikana käydään ilmoittautumis- ja neuvottelumenettely. Tavoitteena on, että alueen asemakaavaehdotus esitellään lautakunnalle loppuvuodesta 2016.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Timo Karhu, arkkitehti, puhelin: 310 37332

timo.karhu(a)hel.fi

Dan Mollgren, projektipäällikkö, puhelin: 310 37326

dan.mollgren(a)hel.fi

Suvi Hokkanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, häiriövaloselvitys, puhelin: 310 37255

suvi.hokkanen(a)hel.fi

Maija Lounamaa, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258

maija.lounamaa(a)hel.fi

Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, meluselvitys, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fi

Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, yhdyskuntatekninen huolto, puhelin: 310 37248

peik.salonen(a)hel.fi

Harri Verkamo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37127

harri.verkamo(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

Päätöshistoria

Kiinteistövirasto Tonttiosasto 9.11.2015

HEL 2014-003386 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kiinteistövirastolta lausuntoa Maaliikennekeskuksen alueen asemakaavaluonnoksesta. Metsäläntien eteläpuolella sijaitsevalle Maaliikennekeskuksen alueelle suunnitellaan uutta asuin- ja työpaikka-aluetta. Asukkaita alueelle tulisi noin 4 500. Asemakaavaluonnoksessa alueelle esitetään tiivistä kerrostalorakentamista.

Kiinteistöviraston tonttiosasto toteaa, että kaavaluonnosalue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Kaava-alueen nykyiset maanvuokrasopimukset päättyvät pääosin 31.12.2015 loppuun mennessä. Kaava-alueella sijaitsevan toimisto-/teollisuusrakennuksen ja sitä palvelevan pysäköintialueen maanvuokrasopimukset päättyvät kuitenkin vasta 31.12.2025.

Kaupunginhallitus on 25.8.2014 (836 §) päättänyt varata Postipuiston / Maaliikennekeskuksen alueen luovutettavaksi erillisellä idea- ja konseptikilpailulla päätöksen mukaisin ehdoin kumppanuuskaavoitukseen. Varauksen jälkeen asuinrakennusoikeuden määrä on täsmentynyt ja em. idea- ja konseptikilpailu on tarkoitus toteuttaa ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelynä Maaliikennekeskuksen / Postipuiston pohjoisosan kaavaluonnokseen merkityissä kortteleissa 17114–17117 sekä 17120-17122. Kiinteistöviraston tonttiosasto valmistelee parhaillaan ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyn hakuohjetta ja tarkoitus on, että po. menettely käynnistyisi talvella 2016 edellyttäen, että kiinteistölautakunta päättää hyväksyä laadittavana olevan hakuohjeen.

Maaliikennekeskuksen alueen korttelit 17123 ja 17125-17129 on esitetty varattavaksi Att:lle (klk 29.10.2015) valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon ja välimuodon asuntotuotannon rakentamista varten. Lopullisesti varauksesta päättää kaupunginhallitus.

Tonttiosasto esittää kaavaluonnoksesta seuraavat huomiot:

-Alueen maaperässä on todettu öljyhiilivetyjä ja alueen tuleva käyttö edellyttää lisätutkimusten tekemistä. Tutkimukset on tarkoituksenmukaista toteuttaa rakennusten purkamisen jälkeen, jolloin riskikohdat päästään tutkimaan tarkemmin. Alueella on varauduttava pilaantuneen maaperän puhdistamiseen. Tarvittavien toimenpiteiden laajuus on arvioitavissa lisätutkimusten jälkeen.

Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta vastaa ensisijaisesti pilaantumisen aiheuttaja ja toissijaisesti alueen haltija. Kaava-alue on ollut suurelta osin vuokrattuna yksityisille toimijoille. Vuokrasopimusten päättyessä näiden alueiden maaperän puhdistusvastuut määräytyvät sopimusehtojen mukaisesti. Kaava-alueelle sijoittuu kuitenkin myös kaupungin hallinnassa olleita alueita. Kaavaselostuksessa esitetty toteamus, jonka mukaan pilaantuneisuuden kunnostuksesta johtuvat kustannukset tulevat vuokralaisten maksettavaksi, ei siten anna oikeaa kuvaa kustannusten määräytymisestä. Se voidaan tulkita myös virheellisesti, että tulevat vuokralaiset vastaisivat maaperän puhdistamiskustannuksista.

-Korttelin 17118 (PL) osalta ehdotetaan kaavamerkinnän PL korvaamista merkinnällä C, joka antaisi myöhemmin järjestettävää tonttien ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyä ajatellen paremmat mahdollisuudet suunnitella ja ideoida korttelin ja myös sitä ympäröivän aukion käyttöä osana hakumenettelyä.

-Puistoon rajautuvien kortteleiden osalta (korttelit 17114, 17116 ja mahd. myös kortteli 17120) tulee varmistua siitä, että mikäli parvekkeet sijoitetaan puiston puolelle, on pelastautuminen puiston puolelta mahdollista.

-KTY-korttelialueella saa rakentaa liike- ja toimistotilaa ja ympäristö-häiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia.

Lisätiedot

Tiina Aitta, kiinteistölakimies, puhelin: 310 73889

tiina.aitta(a)hel.fi

Pekka Saarinen, johtava tonttiasiamies, puhelin: 310 64182

pekka.t.saarinen(a)hel.fi

Asuntotuotantotoimisto 6.11.2015

HEL 2014-003386 T 10 03 03

Postipuiston pohjoisosaan on tulossa uusi asuinalue noin 4500 asukkaalle. Kiinteistölautakunta on 29.10.2015 varannut asuntotuotantotoimistolle alueen itäpuolelta tontteja noin 36 500 km2
toteutettavaksi välimuodon asuntotuotantoon. Kun lisäksi lasketaan asuntotuotantotoimistolle vuonna 2014 varattu noin 30 000 k-m2 rakennusoikeus Ara-vuokraan, voi todeta, että kyseessä on yksi
merkittävimmistä viime vuosien asuntotonttivarauksesta ATT:lle. Varaukset sisältävät yhteensä noin 800 asuntoa. Tämä lausunto koskee ainoastaan ATT:lle varattua osaa Postiljooninkadun itäpuolella.

Alueen tärkeä vetovoimatekijä on Keskuspuiston läheisyys. Ilahduttavasti täällä myös suurille korttelipihoille voidaan tuoda vehreyttä ja puita, kun pysäköinti on keskitetty kahteen erilliseen
pysäköintitaloon. Mikäli eteläosan pysäköintitalo palvelee myös toimitiloja, tulee vaiheistus miettiä. Pysäköintitaloratkaisu yhdistettynä suurehkoon korttelikokoon mahdollistaa urbaanit vihreät ja viihtyisät
pihat. Pitkäntähtäyksen kunnossapidon kannalta ratkaisu on myös perusteltu, kun pihakansirakenteiden kunnostustoimia ei tule tulevaisuudessa tehtäväksi. Vehreät isot pihat korostavat hienosti
alueen puistoteemaa, mitä jo nimi Postipuistokin lupaa.

Maaperää alueella pidetään helsinkiläisittäin arvioiden hyvänä, mutta haitta-aineita on havaittu. Lisäksi alueella on tunnelistoa, jonka mahdollisesta vaikutuksesta rakentamiseen tarvitaan lisätietoa.
Perushyvistä lähtökohdista huolimatta mahdollisimman kattavat maaperätutkimukset kaavavaiheessa ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta vältytään ns. yllätyksiltä myöhemmissä vaiheissa ja asuntotuotanto
pääsee etenemään sujuvasti ja suunnitellulla tavalla.

Etelänpuoleisen ratapiha-alueen vaikutukset ja mahdolliset erityisvaatimukset asuntorakentamiseen tulee selvittää kaavavaiheessa riittävän tarkasti, jotta niihin osataan jo heti suunnittelun alkuvaiheessa
varautua oikealla tavalla. Kaavan valmistelutyössä on ollut esillä jo melu, tärinä ja valo. Kaava-alueen eteläreuna on reunustettu nyt suojaavalla vyöhykkeellä toimitilaa sekä pysäköintitalolla; mutta onko
dB-vaatimukset asetettu ikään kuin ilman toimitilarakennuksia. Ilmansuunnallisesti ratapiha on etelänpuolella, joten asuntoja ja parvekkeita tulisi voida avata siihen suuntaan. Korkeimmilla dB-arvoilla
tavalliset lasitetut parvekkeet eivät ole mahdollisia, mikä nostaa rakentamisen kustannuksia.

Alueen pohjoisreunassa voimalinjan siirto on merkittävä aikatauluttava tekijä asuntorakentamiselle. Maisemallisesti voimalinja sijaitsee sopivasti rakennusten pohjoispuolella, eikä se aiheuta merkittävää
haittaa asuntojen näkymille.

Postiljooninkadun varrelle sijoittuvien rakennusten pohjakerroksiin on esitetty monikäyttötilaa vähintään 10 % rakennusalalle sijoittuvasta rakennusoikeudesta. Monikäyttötilaksi katsotaan liike-, toimisto-,
ravintola-, päiväkoti-, työ- tai vastaavat tilat ja ne sisältyvät kerrosalaan. Yksittäisen rakennuksen pohjakerroksen alasta liiketilaa 10 % rakennusoikeudesta on varsin paljon ja liiketila täyttäisi valtaosan
pohjakerroksen alasta. Asumiselle välttämättömät aputilat jo itsessään lähestulkoon täyttävät tavanomaisen kuusikerroksisen talon pohjakerroksen, karkeasti arvioiden. Tätä tavoitetta tulisi tutkia tarkemmin jatkossa esimerkiksi viitesuunnitelmin.

Monikäyttötilan olemusta voisi miettiä laajemminkin: voisiko rakennuksen yhteistiloja sopivasti suunnitellen toteuttaa monikäyttöisempinä. Esimerkiksi rakennuksen kerhotila voisi olla
vuokrattavissa myös ulos. Työtilallisia asuntoja on myös toteutettu kohteissa, niiden ongelmana on ollut asunnon kokonaispinta-alan kasvu asukkaan maksukyvyn ulottumattomiin. Kortteleiden
kerrosluvut ovat pääosin viisi ja kuusi, mikä on hyvä ratkaisu.

Tontit on tontinvarausehtojen mukaan varattu kumppanuuskaavoitusta ja asuntohankkeiden suunnittelua varten. Tähän saakka kaavahanke on edennyt kaupunkisuunnitteluviraston voimin. Kaavaluonnoksen
valmistuttua on yhteistyön tiivistäminen paikallaan aloittamalla tähän hankkeeseen soveltuva kumppanuuskaavoitusyhteistyö toteutuskelpoisuuden varmistamiseksi.

Lisätiedot

Seidi Kivisyrjä, hankesuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 32331

seidi.kivisyrja(a)att.hel.fi

Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) HKL-Infrapalvelut 15.10.2015

HEL 2014-003386 T 10 03 03

Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt Liikennelaitos -liikelaitokselta (HKL) lausuntoa Maaliikennekeskuksen asemakaavaluonnoksesta. Metsäläntien eteläpuolella sijaitsevalle Maaliikennekeskuksen alueelle suunnitellaan uutta asuin- ja työpaikka-aluetta. Asukkaita alueelle tulisi noin 4 500. Asemakaavaluonnoksessa alueelle esitetään tiivistä kerrostalorakentamista. Alueen palvelut ja liikkeet keskittyisivät alueen keskellä olevan toriaukion ympärille rakennusten ensimmäisiin kerroksiin. Työpaikkarakennukset sijoittuisivat alueen eteläreunaan.

Alueen pääkadulle varataan tila raitiotielle.

HKL lausuu kaavaluonnoksesta seuraavaa:

Raitiotien ulottaminen Hakamäentien yli sillalla tms. ratkaisulla Maaliikennekeskuksen suuntaan on teknisesti kallis ratkaisu, joka pitää huomioida raitiotien suunnittelussa ja kustannuksissa. Alueen osayleiskaavan yhteydessä pitäisi tehdä suunnitelma raitiotien toteuttamisesta ja tehdä periaatepäätös raitiotien toteuttamisesta.

Jos suunnittelualue liitetään raitiotieverkostoon ja raitiotielinja päättyy Maaliikennekeskuksen alueelle, tulee suunnittelualueelle sijoittaa raitiovaunun kääntöpaikka. HKL pitää tärkeänä, että kiinteistöjen suunnittelussa ja rakennusmääräyksissä huomioidaan mahdollisen raitiotieliikenteen aiheuttamat melu- ja tärinähaitat. HKL:n kantana on, että mahdollinen raitiotie tulee sijoittaa omalle ajoradalle.  Raitiotien suunnittelussa tulee huomioida raitiovaunuradan, ajojohtimien ja pylväiden sekä ripustusten vaatima tila.

Kaavoituksen raitiotiesuunnittelussa tulee jatkossa käyttää raitioteiden suunnitteluohjetta, jossa määritellään raitiotien katutilasta vaatima tilantarve, jonka toteutumisesta tulee kaavoituksessa huolehtia.

Lisätiedot

Jaakko Laurila, projekti-insinööri, puhelin: 310 22691

jaakko.laurila(a)hel.fi

Nimistötoimikunta 14.10.2015 § 33

HEL 2014-003386 T 10 03 03

Nimistötoimikunta keskusteli Pohjois-Pasilan ja osin Oulunkylän kaupunginosissa sijaitsevan maaliikennekeskuksen alueen nimistöstä arkkitehti Timo Karhun esittelyn pohjalta.

Nimistötoimikunta päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä, jotka liittyvät postin ja postinkulun sekä liikenteen ja logistiikan aihepiireihin:

Kirjekatu–Brevgatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); kirje = kirjallinen viesti, joka (kuoressa tai muuten suljettuna) tavallisesti lähetetään postitse;

Kollikallio–Kolliberget (puisto)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka), liitynnäinen, Kollikadun mukaan;

Kollikatu–Kolligatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka); kolli = rahti- tai matkatavarayksikkö;

Kollikuja–Kolligränden (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka), liitynnäinen, Kollikadun mukaan;

Kollipolku–Kollistigen (jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka), liitynnäinen, Kollikadun mukaan;

Kuormakatu–Lastgatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka); kuorma = jossakin kuljetusneuvossa yhdellä kertaa kuljetettava tavara- tai ainemäärä, lasti;

Kustinpolku–Gustensstigen (jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); perinteisesti postinkulkuun liittyvästä sanonnasta ja riimityksestä "Kusti polkee ja posti kulkee";

Lavakatu–Flakgatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka); lava = isohkoja tasapintaisia, tavallisesti koholla olevia puu- tai muita alustoja;

Lavakuja–Flakgränden (jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka), liitynnäinen, Lavakadun mukaan;

Leimasinkatu–Stämpelgatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); leimasin = leimaamiseen tarkoitettu väline;

Mustekuja–Bläckgränden (jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); muste = (nestemäinen) kirjoitus-, paino- tms. väri;

Pakettikatu–Paketgatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (postin ja postinkulku); paketti = tavara paperiin tai muuhun päällykseen käärittynä tai pakattuna, tavarakäärö, pakkaus; varsinkin tavaraa sisältävä postilähetys;

Postiljooninkatu–Postiljonsgatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); postiljooni = (rinnakkaismuoto: posteljooni) vanh. postinjakaja;

Postipuisto–Postparken (puisto)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); alueella toistaiseksi sijaitsevan postinlajittelukeskuksen mukaan;

Rullakkokatu–Rullpallsgatan (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka); rullakko = pyörällinen tavaralava, rullalava;

Rullakkokuja–Rullpallsgränden (katu)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka), liitynnäinen, Rullakkokadun mukaan;

ja

Rullakkotori–Rullpallstorget (katuaukio/tori)
Perustelu: Ryhmänimi (liikenne ja logistiikka), liitynnäinen, Rullakkokadun mukaan;

Nimistötoimikunta on esittänyt useimpia nyt käsiteltyjä nimiä alueelle jo 7.5.2014 ja/tai 8.12.2004.

Sanojen selitykset on poimittu Kielitoimiston sanakirjasta http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ .

Lisätiedot

Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386

johanna.lehtonen(a)hel.fi

Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 30.9.2015

HEL 2014-003386 T 10 03 03

Pohjois-Pasilan alue on pääosin kitkamaa-aluetta. Alueelle sijoittuvat uudet asuin- ja toimistorakennukset voidaan pääosin perustaa maanvaraisesti. Alue on helsinkiläisittäin pohjarakentamisen näkökulmasta helppo. Alueella sijaitsevan yhteiskäyttötunnelin suuaukon lähelle, tunnelin päälle sijoitettaviin rakennuksiin ei voi tehdä kellarikerrosta. Geotekninen osasto teettää alueelle tarkentavia pohjatutkimuksia Ksv:n teknistaloudellisen toimiston toimeksiannosta vuosina 2015 - 2016.

Lisätiedot

Harri Ruotsala, projektipäällikkö, puhelin: 310 37840

harri.ruotsala(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 03.06.2014 § 175

HEL 2014-003386 T 10 03 03

Ksv 0874_4, Metsäläntie 2 - 4

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä liitteessä 1 olevat 3.6.2014 päivätyt Metsäläntien eteläpuolella sijaitsevan maaliikennekeskuksen alueen suunnitteluperiaatteet laadittavan asemakaavatyön pohjaksi.

Samalla lautakunta päätti antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä esillä olleesta valmisteluaineistosta esitettyihin kannanottoihin ja mielipiteisiin.

Esittelijä

vs. asemakaavapäällikkö

Annukka Lindroos

Lisätiedot

Anna-Maija Sohn, arkkitehti, puhelin: 310 37448

anna-maija.sohn(a)hel.fi

Dan Mollgren, projektipäällikkö, puhelin: 310 37326

dan.mollgren(a)hel.fi

Harri Verkamo, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37127

harri.verkamo(a)hel.fi

Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248

peik.salonen(a)hel.fi

Maija Lounamaa, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37258

maija.lounamaa(a)hel.fi