Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 28/2015 | 1 (1) |
Kaupunkisuunnittelulautakunta |
|
| |
|
| Akp/4 | |
| 24.11.2015 |
| |
|
|
| |
|
|
|
§ 355
Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys Vartiosaaren osayleiskaavaksi (nro 12373)
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Ksv 1001_2
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti panna asian viikoksi pöydälle.
Käsittely
Pöydällepanoehdotus:
Mikko Särelä: Pyydän pöydälle.
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Ritva Luoto, projektipäällikkö, puhelin: 310 37294
ritva.luoto(a)hel.fi
Maria Isotupa, arkkitehti, puhelin: 310 37303
maria.isotupa(a)hel.fi
Terhi Kuusisto, arkkitehti, puhelin: 310 37347
terhi.kuusisto(a)hel.fi
Niina Strengell, maisema-arkkitehti, maisemasuunnittelu, puhelin: 310 37458
niina.strengell(a)hel.fi
Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37218
riitta.salastie(a)hel.fi
Heikki Palomäki, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37312
heikki.palomaki(a)hel.fi
Sanna Ranki, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37146
sanna.ranki(a)hel.fi
Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37251
jouni.kilpinen(a)hel.fi
Tiina Antila-Lehtonen, vuorovaikutussuunnittelija, puhelin: 310 37436
tiina.antila-lehtonen(a)hel.fi
Mikko Uro, viestintäsuunnittelija, puhelin: 310 37394
mikko.uro(a)hel.fi
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano |
Esitysehdotus
Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle
- 24.11.2015 päivätyn 48. kaupunginosan (Vartiosaari) Vartiosaarta ja sitä ympäröivää vesialuetta koskevan osayleiskaavaehdotuksen nro 12373 hyväksymistä
- osayleiskaavaehdotuksen asettamista nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 §:n mukaisesti.
Samalla lautakunta päättää
- antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin
- että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
- valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä.
Tiivistelmä
Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Vartiosaaren uusi 5 000–7 000 asukkaan merellinen kaupunginosa tukeutuu keskustasta Laajasalon kautta kulkevaan raitiotieyhteyteen. Laajasalon ja Vuosaaren välissä sijaitsevan Vartiosaaren rakentaminen eheyttää kaupunkirakennetta ja avaa uusia joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiä sekä virkistysreittejä Itä-Helsinkiin.
Saaren rantoja kiertävä kulttuurihistoriallisesti arvokas huvilaympäristö, monipuolinen luonto ja meri ovat suunnittelun lähtökohtana ja tekevät asuinalueesta ainutlaatuisen. Uusi asuinalue sijoittuu saaren keskiosiin. Vihreällä rantavyöhykkeellä puutarhamaista huvila-aluetta täydennysrakennetaan maltillisesti ja uuden rantareitin varteen syntyy merellinen virkistysalue.
Osayleiskaava on ekologisten ja ilmastopoliittisten tavoitteiden mukainen. Suunnittelun tavoitteena on sekä energiatehokas kaupunkirakenne että ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä rakentaminen.
Osayleiskaava mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon. Vartiosaaren sijainti lähellä Helsingin keskustaa ja valmiin kaupunkirakenteen keskellä antaa asuinrakentamiselle edulliset kaupunkitaloudelliset lähtökohdat. Perustamisolosuhteiltaan ongelmaton, meluton ja saasteeton Vartiosaari on helposti ja nopeasti saatavissa rakentamiskelpoiseksi ja kaavoitettavissa asuinkäyttöön.
Esittelijän perustelut
Vartiosaaren osayleiskaavaehdotus on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista.
Osayleiskaava on tehty kaupungin aloitteesta.
Vartiosaari sijaitsee itäisessä Helsingissä, Laajasalon ja Vuosaaren välissä, noin 7 km linnuntietä Helsingin keskustasta. Laajasalon keskusta on noin kilometrin etäisyydellä ja sekä Herttoniemen että Rastilan metroasemille on linnuntietä noin 3 km.
Lähtökohdat
Osayleiskaavan lähtökohdat ja perustelut ilmenevät yksityiskohtaisemmin liitteenä olevasta selostuksesta.
Kaavoitustilanne
Voimassa olevissa Uudenmaan maakuntakaavassa ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa sekä valmisteilla olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Vartiosaari on valkoista aluetta. Alue on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. Vartiosaari on lisäksi maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY 2009). Maakuntakaavoissa ei Vartiosaaren alueelle ole osoitettu seudullista viheryhteystarvetta.
Kaupungin kannalta voidaan katsoa, että Vartiosaaren rakentamisessa on kyse maakuntakaavan tulkinnasta ja täsmentymisestä. Vartiosaaren rakentamisella ei ole seudullisia vaikutuksia eikä se heikennä alueen maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittäviä arvoja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet velvoittavat erityisesti Helsingin seudulla, että varsinkin raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta on edistettävä. Vartiosaaren rakentaminen vastaa näitä tavoitteita. Osayleiskaavan mukainen rakentaminen on Helsingin mittakaavassa paikallista rakentamista. Esitetty väestömäärä mahdollistaa Helsingin sisäisen raitiotieyhteyden laajentamisen, mutta on Helsingin ja pääkaupunkiseudun väestömäärärään nähden vähäistä.
Yleiskaava 2002:ssa Vartiosaari on merkitty selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 10.11.2015 esittää kaupunginhallitukselle Helsingin uuden yleiskaavaehdotuksen hyväksymistä. Lautakunta hyväksyi lisäksi vastaehdotuksen, jonka mukaan Vartiosaaren tulevat ratkaisut päätetään käsittelyssä olevan osayleiskaavan yhteydessä. Vartiosaaren osayleiskaavaehdotus on uuden yleiskaavaehdotuksen mukainen.
Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa.
Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto osayleiskaavan laatimiseksi.
Alueen yleiskuvaus ja maanomistus
Vartiosaari on kooltaan noin 82 ha ja se on pääosin virkistys- ja lomakäytössä. Saari on maastoltaan ja luonnonoloiltaan vaihteleva ja rikas. Rantoja kiertää kulttuurihistoriallisesti arvokas vanha huvila-alue.
Helsingin kaupunki omistaa noin 90 prosenttia saaren maa-alueesta ja noin puolet sen rakennuskannasta.
Kulttuuriympäristö ja luontokohteet
Museovirasto on luokitellut Vartiosaaren valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009) osana Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutusta. Osayleiskaavatyön aikana tehdyn Vartiosaaren kulttuuriympäristöselvityksen (Ksv 2013:2) mukaan Helsingin huvilakulttuurin kannalta merkittävät kohteet ja osa-alueet sijoittuvat pääosin saaren rantavyöhykkeelle. Vartiosaaren huvila- ja ranta-alueen kehittämissuunnitelmassa (Studio Puisto Arkkitehdit Oy, 2014) on tarkemmin tutkittu, miten alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot voidaan säilyttää ja aluetta kehittää nykyistä aktiivisempaan virkistys- ja asuinkäyttöön.
Vartiosaaren luonto on monipuolinen, mutta suojeltuja kohteita saaressa on vain Suomen ainoa rantaruttojuuren kasvusto. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmässä Vartiosaari on merkitty tärkeäksi lepakkoalueeksi, mutta kaavoituksen aikana tehdyssä lepakkoselvityksessä (FCG 2013) lepakoiden elinpaikat ovat tarkemmin rajautuneet. Selvitystyön perusteella on mahdollista välttää lepakkokannalle haitallisia vaikutuksia saaren maankäyttöä suunniteltaessa.
Osayleiskaavan sisältö ja perustelut
Vartiosaaren uusi tiivis asuinalue sijoittuu saaren keskiosiin pääkadun ja raitiotien varrelle. Asuinalue jakaantuu luontevasti saaren topografiaa seuraten kolmeen raitiotiepysäkin ympärille rakentuvaan kaupunkimaiseen kylään, joiden väleihin jäävät rannoille johtavat vihervyöhykkeet.
Saaren arvokas kulttuuriympäristö, monipuolinen luonto ja merellisyys ovat virkistysalueiden suunnittelun lähtökohtana Saaren virkistysalueiden rungon muodostavat saaren ympäri kulkeva luonto- ja huvilakulttuurikohteita hyödyntävä elämyksellinen rantareitti sekä saaren poikki kulkevat kolme viherakselia, jotka muodostavat toisaalta ekologisen yhteyden lepakkokannalle ja toisaalta tarjoavat vihreän reitin rantaan uudelta asuinalueelta. Vartiosaaren tulevaa virkistysympäristöä on tutkittu laajemmin Vartiosaaren virkistys ja maisema - yleissuunnitelmassa (Ksv, Ympäristötoimisto, 2015) ja alueelle on laadittu Hulevesien hallintasuunnitelma (Ramboll, Ksv 2015:4).
Osayleiskaavan liikennesuunnittelun periaatteena on autoriippumattomuutta ja kestävää liikkumista tukevat suunnitteluratkaisut, joista tärkeimmät ovat sujuva raitiotieyhteys, pyöräilyn uudet reitit ja saaren jalankulkuympäristö, jossa raitiotie ja meri ovat aina kävelymatkan päässä. Jatkosuunnittelun yhteydessä tutkitaan edelleen autoriippumattomuuden edistämistä erilaisten pysäköintiratkaisujen ja muiden keinojen avulla.
Osayleiskaava-alueelle sijoittuu kaikkiaan noin 300 000–350 000 k-m2. Asuinrakentamista on noin 270 000–320 000 k-m2 ja toimitiloja noin 30 000 k-m2. Alueelle tulee noin 5 000–7 000 asukasta ja noin 500 työpaikkaa. Huvila- ja ranta-alueella on nykyisin noin 10 000 k-m2, josta noin 2 500 k-m2 on talousrakennuksissa. Huvila- ja ranta-alueelle on osoitettu lisärakentamista noin 5 000 k-m2.
Osayleiskaavan toteuttamisen tärkeimmät vaikutukset
Osayleiskaava parantaa Vartiosaaren ja itäisen Helsingin joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteyksiä merkittävästi ja jatkaa saaristokaupunginosien ketjua. Vartiosaaren osoittaminen asuinkäyttöön tukee Laajasalon palveluiden säilymistä ja kehittymistä sekä Itä-Helsingin kulttuuripuiston toteutumista.
Osayleiskaava mahdollistaa ekologisten ja ilmastopoliittisten tavoitteiden mukaisen uuden kaupunginosan, jossa tavoitteena on mm. kestävän liikkumisen ja autoriippumattomuuden edistäminen, uusiutuvan energiatuotannon ja puurakentamisen lisääminen sekä yhteisöllisempi asumiskulttuuri.
Vartiosaaren rakentaminen asuin- ja virkistysalueeksi edistää saaren kulttuuriympäristöjen säilymistä ja avaa virkistyspalvelut laajalle käyttäjäjoukolle. Kaavaratkaisu lisää arvokkaiden huviloiden ja ympäristöjen käyttöä, mikä mahdollistaa niiden kehittämisen, korjaamisen ja ylläpidon edellyttämän taloudellisen yhtälön toteutumisen.
Osayleiskaava mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon sekä erilaiset asuntojen hallintamuodot ja turvaa siten monipuolisen väestörakenteen. Alueen kaavoitus asuinkäyttöön nostaa maan arvoa huomattavasti. Edulliset olosuhdetekijät ja kaavaratkaisu luovat edellytykset rakentamisen tavanomaista nopeammalle käynnistymiselle. Osayleiskaavan määräys, jonka mukaan rakentamista alueella ei saa aloittaa ennen kuin raitiovaunuyhteydestä saareen on tehty sitova päätös, tekee Vartiosaaren rakentamisen riippuvaiseksi Kruunusiltojen ja Laajasalon raitiotien toteuttamisesta.
Osayleiskaavan tarkemmat toteuttamisen vaikutusten arvioinnit ja kaavatalouslaskelmat on esitetty selostuksessa.
Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus
Osayleiskaavatyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 2011 kaavoituskatsauksessa. Vartiosaaren osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille 4.1.2012.
Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa 25.1.2012.
Lisäksi verkkosivuilla oli 13.1.–30.3.2012 kaksi keskustelupalstaa: "Vartiosaari virkistyssaarena" ja "Tulevaisuuden asuinalue Vartiosaaressa".
Maankäyttövaihtoehdot olivat nähtävänä 27.5.–19.6.2013. Asukastilaisuus pidettiin 4.6.2013.
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi 26.11.2013.
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 12.5.2015 Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksen osayleiskaavaehdotuksen laatimisen pohjaksi ja päätti asettaa osayleiskaavaluonnoksen nähtäville.
Viestintä ja vuorovaikutus
Koska Vartiosaaren suunnittelu on herättänyt runsaasti kriittisiä mielipiteitä, on vuorovaikutusta haluttu kehittää tuoreiden suunnitteluideoiden keräämiseksi ja erilaisten vastakkaisten kantojen yhteensovittamiseksi. Virallisten vuorovaikutusmahdollisuuksien lisäksi suunnittelun etenemisestä ja vuorovaikutusmahdollisuuksista on tiedotettu uutiskirjeillä. Lisäksi osayleiskaavan luonnosvaiheessa on järjestetty erilaisia keskustelutilaisuuksia ja työpajoja kaupunkilaisten, maanomistajien, eri asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa.
Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä 21.5.−17.6.2015. Osayleiskaavaluonnoksesta saatiin ennen nähtäville panoa 6 mielipidettä ja nähtävilläolon aikana 59 mielipidettä ja 19 viranomaiskannanottoa. Asukastilaisuus pidettiin Laiturilla 3.6.2015. Vartiosaaren suunnitelmia esiteltiin myös Laajasalopäivänä 23.5.2015 Laajasalon kirkossa.
Vuorovaikutusta ja sen tuloksia on esitelty tarkemmin liitteenä olevassa kaavaselostuksessa ja vuorovaikutusraportissa.
Viranomaisyhteistyö
Valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin kaupungin kaupunginkanslian, kaupunginmuseon, kiinteistöviraston, kulttuurikeskuksen, liikuntaviraston, nuorisoasiainkeskuksen, opetusviraston, pelastuslaitoksen, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, taidemuseon, työväenopiston, varhaiskasvatusviraston, ympäristökeskuksen, Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen (HKL), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) Helen Oy:n ja Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Uudenmaanliiton, Liikenneviraston ja Museoviraston kanssa.
Osayleiskaavan ensimmäinen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin 27.3.2013.
Osayleiskaavaluonnoksesta saatujen viranomaiskannanottojen sisältö koskee pääasiassa seikkoja, jotka tarkentuvat asemakaavatason suunnittelun myötä yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Kriittisimmät lausunnot koskevat koko Vartiosaaren valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY2009) arvojen säilymismahdollisuuksia sekä Vartiosaaren rakentamisen vaikutusten paikallisuutta.
Esitetyt mielipiteet
Mielipiteiden sisältö koski suurelta osin Vartiosaaren luonnon- ja virkistysympäristön muuttumista osayleiskaavan myötä rakennetuksi kaupunginosaksi sekä Vartiosaaren kulttuuriympäristön ja -arvojen säilymistä. Huolta kannettiin luonnon monimuotoisuuden katoamisesta ja lepakoiden, lintujen, metsien ja muiden luonnonarvojen säilymisestä. Vartiosaarta toivottiin kehitettävän ennen kaikkea virkistyssaarena, ja tonttimaan löytymistä muualta mm. tiivistämällä jo rakennettuja alueita. Maanomistajien mielipiteissä esille nousivat mm. kiinteistökohtaiset kaavamerkinnät sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu.
Osayleiskaavaehdotusta on kehitetty ja muutettu saatujen mielipiteiden ja viranomaiskannanottojen sekä tehtyjen selvitysten pohjalta. Osayleiskaavan selostusta ja vaikutusten arviointeja on täydennetty ja tarkistettu. Kaavakarttaan ja määräyksiin on tehty muutoksia, jotka koskevat kulttuurihistoriallisesti arvokasta huvila- ja ranta-aluetta ja sen läheisyydessä tapahtuvaa rakentamista. Mm. joitakin huvila-alueen lähellä olevia kerrostalovaltaisia asuntoalueita muutettu asuntoalueiksi, joka mahdollistaa matalamman rakentamisen, ja muutama loma-asuntoalue on muutettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Kaavamääräyksiä on tarkennettu energiatehokkuutta, hulevesiä, lepakoita sekä rannan läheisyyteen ja huvila-alueelle rakentamista koskien. Pyöräilyn pääraitti on siirretty virkistysalueiden keskeltä asuinalueen keskellä kulkevalle kokoojakadulle.
Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet laajemmin.
Osayleiskaavaehdotuksen liitteet
Osayleiskaavaehdotuksen liiteaineistoon kuuluu tämän esityksen liitteiden lisäksi kaikki kaavaselostuksessa mainitut osayleiskaavan aiemmissa käsittelyvaiheissa esitetyt liitteet, jotka ovat nähtävissä nettiosoitteessa http://bit.ly/1WOZIqc. Tämän esityksen liitteinä on esitetty ainoastaan kaavaehdotusvaiheessa laaditut liitteet.
Jatkotoimenpiteet
Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin kaupungin kaupunginkanslian, kaupunginmuseon, kiinteistöviraston, kulttuurikeskuksen, liikuntaviraston, nuorisoasiainkeskuksen, opetusviraston, pelastuslaitoksen, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, taidemuseon, työväenopiston, varhaiskasvatusviraston, ympäristökeskuksen, Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen (HKL), Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Helen Oy:n, Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Uudenmaan liiton, Liikenneviraston, Museoviraston sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot.
Osayleiskaavaehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Ritva Luoto, projektipäällikkö, puhelin: 310 37294
ritva.luoto(a)hel.fi
Maria Isotupa, arkkitehti, puhelin: 310 37303
maria.isotupa(a)hel.fi
Terhi Kuusisto, arkkitehti, puhelin: 310 37347
terhi.kuusisto(a)hel.fi
Niina Strengell, maisema-arkkitehti, maisemasuunnittelu, puhelin: 310 37458
niina.strengell(a)hel.fi
Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37218
riitta.salastie(a)hel.fi
Heikki Palomäki, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37312
heikki.palomaki(a)hel.fi
Sanna Ranki, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37146
sanna.ranki(a)hel.fi
Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37251
jouni.kilpinen(a)hel.fi
Tiina Antila-Lehtonen, vuorovaikutussuunnittelija, puhelin: 310 37436
tiina.antila-lehtonen(a)hel.fi
Mikko Uro, viestintäsuunnittelija, puhelin: 310 37394
mikko.uro(a)hel.fi
Liitteet
1 | Sijaintikartta |
2 | Vartiosaaren osayleiskaavaehdotuksen nro 12373 kartta, päivätty 24.11.2015 |
3 | Vartiosaaren osayleiskaavaehdotuksen nro 12373 selostus, päivätty 24.11.2015 |
4 | Havainnekuva 24.11.2015 |
5 | Vartiosaaren virkistys ja maisema -yleissuunnitelma, Ksv 24.11.2015 |
6 | Vartiosaari, Hulevesien hallintasuunnitelma (Ramboll, Ksv 2015:4) |
7 | Vartiosaaren liikennejärjestelmä, Ksv 24.11.2015 |
8 | Paikallista energiaa asuinalueella, Esimerkkinä Helsingin Vartiosaari (VTT 2015) |
9 | Vuorovaikutusraportti II 24.11.2015 |
10 | Mielipidekirjeen lähettäneet -luettelo |
11 | Mielipidekirjeet |
12 | Osa päätöshistoriaa |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa | Esitysteksti |
Tiedoksi
Kaupunginkanslia/Erroll, Hakola
Päätöshistoria
Kiinteistölautakunta 03.09.2015 § 370
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Lausunto
Kiinteistölautakunta antoi kaupunkisuunnittelulautakunnalle Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon:
Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksessa on onnistuneesti pystytty yhdistämään alueeseen liittyvät monet ristiriitaiset tavoitteet. Keskittämällä uusi tehokas kerrostalorakentaminen palveluineen saaren rakentamattomaan keskiosaan on pystytty tarjoamaan mahdollisuus asuntotavoitteen mukaiseen 5 000 - 7 000 uuden asukkaan merellisen asuinalueen muodostamiseen. Samalla on luotu hyvät edellytykset kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rantahuvilaympäristön ja rantaluonnon säilymiselle sekä rantavyöhykkeen avaamiselle virkistyskäyttöön. Saaren korkealla sijaitsevaa, rantaan voimakkaasti viettävää keskiosaa on kaavaluonnosratkaisussa hyödynnetty tavalla, joka mahdollistaa merinäkymiä suurelle osalle asunnoista.
Raitioliikenne- ja sen jatkoyhteysvaraus Vuosaareen mahdollistaa tavoitellun ns. saaristoratikkareitin ja siihen kuuluvan polkupyöräyhteyden (saaristobaana) toteuttamisen. Täydentämällä keskustaan vievää raitiovaunuyhteyttä toimivalla suoralla linja-autoyhteydellä Herttoniemen metroasemalle Vartiosaaren autonkäyttötarvetta voidaan minimoida ja autopaikoitustarvetta karsia.
Vanha harvahko rantahuvilamiljöö on osa Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutusta, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009). Se on onnistuneesti esitetty täydennettäväksi tavalla, joka mahdollistaa vanhojen huviloiden säilymisen kaupunkirakennetta ja -kuvaa rikastuttavana osana. Tonteille sijoittaminen ja käyttötarkoituksen joustava kaksoismerkintä AP/P mahdollistaa vanhojen huviloiden monipuolisen käyttämisen niin asumiseen kuin palvelu- ja hallintotoimintaan. Onnistuneella ratkaisulla edistetään huviloiden säilymistä tilanteessa, jossa tavanomainen, vain yhden käyttötarkoituksen ratkaisun mukainen kaavoitusvaiheessa ajateltu (erikois)toiminta päättyy ilman jatkajaa ja huvila jää tyhjilleen. Monipuolinen käyttömahdollisuus nopeuttaa huvilan uuden käyttäjän löytymistä ilman hidasta kaavamuutostarvetta. Vartiosaaren siltayhteys uusine katuyhteyksineen alentaa huomattavasti huviloiden ylläpito- ja kunnostuskustannuksia. Kaupunki omistaa noin puolet saaren huviloista.
Puistoalueille on jäänyt varsin vähän rakennuksia ja rakennusryhmiä. Niiden säilymisen edistämiseksi tulisi jatkosuunnittelussa pyrkiä muodostamaan rakennuksista ja niiden toimivista pihapiireistä AP/P-tontteja.
Kaupungin pääosin omistaman saaren ranta-alueet on hyvin suuressa määrin varattu kaupunkilaisten virkistykseen. Ohjeellinen ulkoilu- ja rantareitistö sekä niihin liittyvät palvelurakennemahdollisuudet on sijoitettu virkistyskäyttöä tukevalla ja rantaluonnon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rantahuvilaympäristön säilymistä edistävällä tavalla.
Lautakunta katsoo, että alueen jatkosuunnittelussa ei tule tinkiä asukastavoitteesta. Vain asukastavoitteen ylärajan asukasmäärä voi pitkälläkin tähtäimellä varmistaa alueelle hyvän, autonkäyttötarvetta minimoivan joukkoliikennetason sekä toimivat lähipalvelut. Tiiviin rakentamisen, rantaluonnon, rantavirkistystavoitteiden ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rantahuvilaympäristön vuoksi tulevaisuuden täydennysrakentamisella on hyvin vaikea torjua uusille asuinalueille ominaista ensimuuttoaallon jälkeistä asukasmäärän laskutrendiä.
Pysäköintijärjestelyihin on jatkosuunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota. Lautakunta pitää kaavaselostuksessa pohdittua keskitettyihin autopaikkojen pysäköintilaitoksiin perustuvaa pääratkaisua toimivana. Pysäköintilaitosten käyttöä tehostavia nimeämättömien autopaikkojen ratkaisuja voidaan suosia lievemmillä pysäköintinormeilla. Hyvällä suunnittelulla pysäköintilaitokset voidaan urbaanin, tiiviisti rakennettavan keskiosan topografiaa hyödyntäen toteuttaa kustannustehokkailla, pääosin maanpäällisillä pysäköintilaitoksilla, joihin voidaan sijoittaa myös muita toimintoja.
Käsittely
03.09.2015 Ehdotuksen mukaan
Lautakunta kuuli asiantuntijana asian osalta toimistopäällikkö Peter Haaparinnettä.
Palautusehdotus:
Kirsi Pihlaja: Palautusehdotus: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta annettavassa lausunnossa jatkosuunnittelun pohjana on virkistys- ja matkailukäyttö.
Kannattaja: Aaro Häkkinen
Vastaehdotus:
Hanna Sauli: Esitän seuraavan vastaehdotuksen:
Lausuntoehdotuksen seitsemänteen kappaleeseen lisätään uusi seuraavan sisältöinen neljäs virke: Lautakunta esittää, että kaavoitusvaiheessa pyritään etsimään ratkaisuja, jotka vähentävät autopaikkojen määrää.
Kannattaja: Aaro Häkkinen
1 äänestys
JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta annettavassa lausunnossa jatkosuunnittelun pohjana on virkistys- ja matkailukäyttö.
Jaa-äänet: 7
Jaana Aaltonen, Elina Das Bhowmik, Antti Hytti, Ari Järvinen, Olli Sademies, Hanna Sauli, Timo Tossavainen
Ei-äänet: 2
Aaro Häkkinen, Kirsi Pihlaja
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Lautakunta päätti jatkaa asian käsittelyä.
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lausuntoehdotuksen seitsemänteen kappaleeseen lisätään uusi seuraavan sisältöinen neljäs virke: Lautakunta esittää, että kaavoitusvaiheessa pyritään etsimään ratkaisuja, jotka vähentävät autopaikkojen määrää.
Jaa-äänet: 6
Jaana Aaltonen, Elina Das Bhowmik, Antti Hytti, Ari Järvinen, Olli Sademies, Timo Tossavainen
Ei-äänet: 3
Aaro Häkkinen, Kirsi Pihlaja, Hanna Sauli
Tyhjä: 0
Poissa: 0
20.08.2015 Pöydälle
Esittelijä
vs. osastopäällikkö
Esko Patrikainen
Lisätiedot
Peter Haaparinne, toimistopäällikkö, puhelin: 310 31864
peter.haaparinne(a)hel.fi
Yleisten töiden lautakunta 25.08.2015 § 357
HEL 2011-007765 T 10 03 02
Lausunto
Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:
Vartiosaari sijaitsee itäisessä Helsingissä, Laajasalon ja Vuosaaren välissä, noin seitsemän kilometriä linnuntietä Helsingin keskustasta. Laajasalon keskus on noin kilometrin päässä, Herttoniemen ja Rastilan metroasemille on linnuntietä noin kolme kilometriä. Vartiosaareen suunnitellaan uutta 5 000 - 7 000 asukkaan merellistä kaupunginosaa, joka tukeutuu raitiotieliikenteeseen.
Vartiosaari on kulttuurihistoriallisesti arvokas huvilasaari, joka tällä hetkellä on pääasiassa loma- ja virkistyskäytössä.
Liikenne ja yhdyskuntatekniikka
Laajasalon raitiotien ja Kruunusiltojen suunnittelu on käynnissä. Kruunusiltojen rakentaminen ja sen mahdollistama suora raitiotieyhteys keskustasta Laajasalon kautta Vartiosaareen on edellytys kestävän yhdyskuntarakenteen toteutumiselle Vartiosaaressa. Ilman Kruunusiltoja Vartiosaareen ei ole mahdollista järjestää vaihdotonta joukkoliikenneyhteyttä kantakaupunkiin.
Vartiosaaren katuverkko perustuu alueen keskellä kulkevaan kokoojakatuun sekä sitä täydentäviin tonttikatuihin. Jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon katualueilla riittävät tilavaraukset kaikkia liikennemuotoja ja yhdyskuntateknisiä toimintoja, myös katujen ylläpitoa, lumenkasausta, istutuksia ja imeytykseen perustuvia hulevesiratkaisuja, varten. Pysäköinti tulee ensisijaisesti järjestää tonteille, jolloin kadunvarsipysäköinti on vain täydentävä ratkaisu.
Pyöräilyn pääreitti eli baana tulee linjata mahdollisimman suoraksi, sujuvaksi ja laadukkaaksi väyläksi mielellään pääkadun varteen.
Kaava-alueelle rakennetaan normaalit yhdyskuntateknisen huollon palvelut, jotka liitetään noin kilometrin päässä sijaitseviin Laajasalon teknisen huollon runkoverkostoihin. Yhdyskuntatekninen yleissuunnittelu tulee käynnistää kaavan ehdotusvaiheessa.
Vartiosaareen on tehty perusteellinen hulevesien hallintasuunnitelma. Helsingin kaupunki on laatimassa lumenkäsittelystä linjausta. Vartiosaaren hulevesien hallintasuunnitelmaan on kirjattu tavoitteeksi, että Vartiosaaren lumet käsitellään Vartiosaaressa. Käsittelyn periaatteet ja menetelmät tulevat tarkentumaan, kun kaupungin linjaus valmistuu.
Viheralueet, maisema ja kulttuurihistoria
Osayleiskaavaluonnoksen tavoitteiksi on muiden muassa asetettu Vartiosaaren liittäminen osaksi Itä-Helsingin kulttuuripuistoa ja sen virkistys- ja matkailupalveluja. Vartiosaaressa halutaan korostaa monipuolista luontoa, ekologisuutta, kasvilajien monipuolisuutta, puutarhamaisuutta, kulttuurimaisemaa, huvilakulttuuria ja merellisyyttä. Saaresta tavoitellaan kaikille helsinkiläisille suunnattua vapaa-ajanviettopaikkaa.
Tavoitteiden toteutuminen on haasteellista ja vaatii paljon jatkosuunnittelulta. Maastonmuodot on otettava huomioon erityisellä tarkkuudella jo kaavoitusvaiheessa niin, että maastovauriot, louhinnat ja täytöt koko alueella ja erityisesti virkistysalueilla, puistoissa ja puutarhoissa jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Vartiosaaren laaksoalueella sijaitsevaa palstaviljelyaluetta luonnehditaan suunnitelmassa Vartiosaaren sydämeksi. Säilyäkseen tämä tunnelmaltaan ainutlaatuinen laaksopainanne kosteikkoaiheineen vaatii palstaviljelyalueen lisäksi ympärilleen rauhallisen vihervyöhykkeen, sillä viherkatot ja muut vastaavat ratkaisut eivät voi korvata tarpeeksi laajoja ja yhtenäisiä vihervyöhykkeitä.
Paljon tilaa vievä, leveä ja nopeatempoinen pyöräliikenteen väylä (baana) ei sovi rauhalliselle laaksoalueelle viljelyalueen reunaan, vaan paremmin saaren halki kulkevan pääväylän yhteyteen.
Laakson viheraluekokonaisuus jatkuu kaakon suuntaan muuttuen luonteeltaan toiminnallisemmaksi kaupunginosapuistoksi leikkipaikkoineen, pelikenttineen ja kaupunkiviljelykeskuksineen. Laakson eteläpuolella olevat pohjoisrinteeseen suunnitellut korttelit kaventavat koulun kohdalla laakson vihervyöhykettä huomattavasti. Korttelialueiden pienentäminen tai jopa niiden poistaminen kokonaan yhdistäisi kaupunkiviljelykeskuksen, kaupunginosapuiston ja laaksoalueen viljelyineen ja vesiaiheineen laajaksi yhtenäiseksi viheraluekokonaisuudeksi. Tämä mahdollistaisi osaltaan yhdessä huvila- ja rantavyöhykkeen sekä luontoalueiden kanssa upean ja vetovoimaisen vapaa-ajanviettopaikan toteuttamisen Vartiosaareen.
Asemakaavalla on suuri merkitys huvilakulttuurin säilymiselle Helsingissä. Vartiosaaren huvilat puutarhoineen on inventoitu. Seuraavaksi osayleiskaavan pohjalta laadittavassa asemakaavassa on määriteltävä säilytettävät ja kehitettävät huvilakokonaisuudet. Huviloiden ja huvilapuutarhojen kuntoon saattaminen ja säilyminen edellyttää jo asemakaavatyön yhteydessä käytäviä neuvotteluja eri hallintokuntien kanssa. On sovittava vastuista, rahoituksesta ja sitoutumisesta huvilakokonaisuuksien kunnostus-, ylläpito- ja hoitotöihin.
Vartiosaaren asukasluku olisi viherpalveluiden kehittämisen ja erityisesti kallioisten herkästi kuluvien metsä- ja luontoalueiden säilymisen kannalta syytä rajoittaa noin viiteen tuhanteen.
Rakentamisolosuhteet
Kookkaaksi alueeksi Vartiosaari on Helsingin mittakaavassa rakentamisteknisesti poikkeuksellisen hyvä. Muihin aluerakentamiskohteisiin verrattuna maaperäolosuhteet luovat edellytyksiä asuntotuotannon tavanomaista nopeammalle käynnistettävyydelle. Alueelliset esirakentamistoimenpiteet ja toimijakohtainen maaperän lujittaminen rajoittuvat hyvin suppealle alueelle. Vartiosaaren maaperä ei ole pilaantunutta. Vartiosaaren paikoin jyrkkä topografia on jatkosuunnittelun ja rakentamisen ympäristöllinen ja taloudellinen haaste. Tästä syystä on erityisen tärkeää tehdä riittävän varhaisessa suunnitteluvaiheessa kattavat massa- ja yhdyskuntataloudelliset laskelmat ja suunnitelmat.
Kustannukset
Osayleiskaavaluonnosvaiheessa kaavan toteuttamisen aiheuttamia kustannuksia on arvioitu likimääräisesti. Kaupungille tulevat kustannukset on arvioitu noin 180 - 190 miljoonan euron suuruisiksi. Nämä kustannukset sisältävät kadut, raitiotien, sillat, puistot ja muut viheralueet, satamat ja palvelurakennukset. Tonttitulojen suuruudeksi on arvioitu 190 - 230 miljoonaa euroa.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt runsaasti selvityksiä Vartiosaaren osayleiskaavaa varten. Jatko- eli asemakaavavaiheen suunnittelu tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä rakennusviraston kanssa.
Yleisten töiden lautakunta puoltaa osayleiskaavan hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin.
Käsittely
25.08.2015 Ehdotuksen mukaan äänestyksin
Vastaehdotus:
Antti Möller: Muutetaan kohta 6:
Pyöräilyn pääreitti eli baana tulee linjata mahdollisimman suoraksi, sujuvaksi ja laadukkaaksi väyläksi mielellään pääkadun varteen.
Muotoon:
Pyöräilyn pääreitti eli baana tulee linjata mahdollisimman suoraksi, sujuvaksi ja laadukkaaksi väyläksi.
Muutetaan kohta 12:
“Paljon tilaa vievä, leveä ja nopeatempoinen pyöräliikenteen väylä (baana) ei sovi rauhalliselle laaksoalueelle viljelyalueen reunaan, vaan paremmin saaren halki kulkevan pääväylän yhteyteen.”
Muotoon:
Pyöräliikenteen pääväylä eli baana on suunniteltu rauhalliselle laaksoalueelle viljelyaluetta sivuten. Baana tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että tämän viheralueen erityinen luonne otetaan huomioon ja säilyy.
Kannattaja: Pörrö Sahlberg
Vastaehdotus:
Aura Kostiainen: (3) loppuun lisäys: Lautakunta katsoo, että alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen muutosta luonto- ja virkistysaaresta rakennetuksi ympäristöksi ei tule tehdä. Vartiosaari on välttämätön osa Itä-Helsingin vihersormea. Rakentaminen saarelle tuhoaisi kaupungille arvokasta metsää ja vaikeuttaisi laaja-alaisesti luonnon monimuotoisuuden suojelua alueella. Mikäli kuitenkin päädytään rakennettuun ympäristöön, haluaa lautakunta tuoda esiin alla olevat seikat.
Poistetaan kpl 19
Kannattaja: Pörrö Sahlberg
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Muutetaan kohta 6: Pyöräilyn pääreitti eli baana tulee linjata mahdollisimman suoraksi, sujuvaksi ja laadukkaaksi väyläksi mielellään pääkadun varteen. Muotoon: Pyöräilyn pääreitti eli baana tulee linjata mahdollisimman suoraksi, sujuvaksi ja laadukkaaksi väyläksi. Muutetaan kohta 12: “Paljon tilaa vievä, leveä ja nopeatempoinen pyöräliikenteen väylä (baana) ei sovi rauhalliselle laaksoalueelle viljelyalueen reunaan, vaan paremmin saaren halki kulkevan pääväylän yhteyteen.” Muotoon: Pyöräliikenteen pääväylä eli baana on suunniteltu rauhalliselle laaksoalueelle viljelyaluetta sivuten. Baana tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että tämän viheralueen erityinen luonne otetaan huomioon ja säilyy.
Jaa-äänet: 5
Maria Landén, Jarmo Nieminen, Dennis Pasterstein, Mariam Rguibi, Maija Wirén
Ei-äänet: 4
Aura Kostiainen, Antti Möller, Pörrö Sahlberg, Wiking Vuori
Tyhjä: 0
Poissa: 0
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: (3) loppuun lisäys: Lautakunta katsoo, että alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen muutosta luonto- ja virkistysaaresta rakennetuksi ympäristöksi ei tule tehdä. Vartiosaari on välttämätön osa Itä-Helsingin vihersormea. Rakentaminen saarelle tuhoaisi kaupungille arvokasta metsää ja vaikeuttaisi laaja-alaisesti luonnon monimuotoisuuden suojelua alueella. Mikäli kuitenkin päädytään rakennettuun ympäristöön, haluaa lautakunta tuoda esiin alla olevat seikat. Poistetaan kpl 19
Jaa-äänet: 6
Maria Landén, Antti Möller, Dennis Pasterstein, Mariam Rguibi, Maija Wirén, Wiking Vuori
Ei-äänet: 3
Aura Kostiainen, Jarmo Nieminen, Pörrö Sahlberg
Tyhjä: 0
Poissa: 0
18.08.2015 Pöydälle
Esittelijä
kaupunginarkkitehti
Jukka Kauto
Lisätiedot
Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38640
birgitta.rossing(a)hel.fi
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
silja.hurskainen(a)hel.fi
Ympäristölautakunta 25.08.2015 § 278
Pöydälle 04.08.2015
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Lausunto
Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.
Vartiosaareen on tutkittu osayleiskaavan suunnitteluperiaatteiden laadintaa varten kolmea erilaista maankäyttövaihtoehtoa: yhtä virkistyskäyttövaihtoehtoa ja kahta asuinaluevaihtoehtoa, jotka eroavat asukasmäärän, rakentamisen tehokkuuden ja joukkoliikenneratkaisun puolesta. Osayleiskaavaluonnos on hyväksyttyjen suunnitteluperiaatteiden mukainen, Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolisesti ja tiiviisti rakennettu kaupunginosa.
Vartiosaaren kaavoitusprosessi on toteutettu hyvin ja prosessin aikana laaditut luontoarvojen ja rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset ja arvioinnit ovat laadukkaita. Luontotietojärjestelmän tietoja on täydennetty yksityiskohtaisella lepakkoselvityksellä. Myöhemmin valmistunut Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2015–2024 ja metsäverkostoselvitys -ehdotus ei muuta selvitysten ja arviointien antamaa yleiskuvaa, vaikka täsmentääkin metsänsuojelunäkökohtia. Päätöksentekijöillä on käytettävissään riittävä tieto kaavoitusratkaisujen arvioimiseksi.
Vartiosaarta on muiden viheralueiden tapaan tarkasteltu parhaillaan lausunnolla olevassa luonnonsuojeluohjelma ja metsäverkostoselvitys -ehdotuksessa. Luonnonarvoiltaan monipuolisessa Vartiosaaressa on yksi hyvin pieni luonnonsuojelualue, joka kattaa Suomen ainoan rantaruttojuuren kasvupaikan. Luonnonsuojeluohjelmaa varten suoritetussa luonnonarvotarkastelussa, jossa luontotietojärjestelmään karttunutta tietoa summattiin, mikään Vartiosaaren osa-alue ei noussut ehdolle luonnonsuojeluohjelmaan.
Saaren pinta-alasta valtaosa (64 ha) on metsäverkostoon kuuluvaa arvokasta metsää. Sen lisäksi saari on keskeinen solmukohta Laajasalon ja Ramsinniemen välissä. Metsäinen yhteys Meri-Rastilaan asti ylläpitää yhtä Helsingin vihersormista. Helsingin laajat, yhtenäiset yli 40 ha:n kokoiset metsäkokonaisuudet muodostavat monimuotoisia metsäisiä luonnon ”ydinalueita”, jotka ovat metsäverkoston kannalta keskeisiä.
Luonnonsuojelulain mukaiset minimiedellytykset luonnonsuojelualueille ovat niin väljät, että Vartiosaari kokonaisuutena tai sen kaikki metsäalueet täyttäisivät vaatimukset. Vastaava tilanne on myös monilla muilla varovaisesti ulkoilumetsinä hoidetuilla viheralueilla. Vartiosaaren suurin arvo on luonnonarvojen, kulttuuriarvojen ja maisema-arvojen muodostama kokonaisuus, mikä ei nouse esiin luonnonsuojeluohjelmassa käytetyllä summamenetelmällä.
Vartiosaari on kokoonsa ja laatuunsa nähden virkistysalueena alikäytössä. Virkistyskäyttöä rajoittaa saaren hankala saavutettavuus. Uuden yleiskaavaluonnoksen mitoituksen mukaan Laajasalon asukasluku kaksinkertaistuisi vuoteen 2050 mennessä. Myös muualla Itä-Helsingissä on odotettavissa huomattavia asukasmäärien lisäyksiä. Tämä kasvattaa Vartiosaaren virkistyskäyttöarvoa. Kaupunkiluonnon ihmisten terveyttä edistävästä vaikutuksesta saadaan jatkuvasti vahvempaa tutkimusnäyttöä. Kyseessä on ehkä merkittävin kaupunkiluonnon ekosysteemipalveluista.
Ympäristölautakuntakunnan mielestä Vartiosaari tulisi säilyttää pääosin rakentamattomana koillisen, Ramsinniemeen ja Meri-Rastilaan ulottuvan, vihersormen osana.
Mikäli osayleiskaavaluonnoksen mukaiseen asuinrakentamiseen päädytään, se tulee ympäristölautakunnan mielestä toteuttaa yleiskaavakauden loppupuolella raitiotieverkon toteutumisen aikataulussa. Saaren virkistyskäyttöä tulee kehittää jo sitä ennen. Tähän aiemmin tarkastelussa ollut virkistyskäyttövaihtoehto antaa hyvän pohjan. Erityisesti tulisi selvittää saaren saavutettavuuden parantamista joko vesiteitse tai kevyellä sillalla Laajasalon suunnasta.
Käsittely
25.08.2015 Ehdotuksen mukaan
Vastaehdotus:
Leo Stranius: Kohta (kappale 3): "Vartiosaaren kaavoitusprosessi on toteutettu hyvin ja prosessin aikana laaditut luontoarvojen ja rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset ja arvioinnit ovat laadukkaita. Luontotietojärjestelmän tietoja on täydennetty yksityiskohtaisella lepakkoselvityksellä."
Muotoon:
"Vartiosaaren kaavoitusprosessin aikana laaditut luontoarvojen ja rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset ja arvioinnit ovat laadukkaita. Luontotietojärjestelmän tietoja on täydennetty yksityiskohtaisella lepakkoselvityksellä. Esitetty lopputulos ei kuitenkaan ole sopusoinnussa selvitysten kanssa. Selvitykset eivät tue laajemman rakentamisen sijoittamista Vartiosaareen.
Kannattaja: Timo Pyhälahti
Vastaehdotus:
Leo Stranius: Lisäys kappaleen 4 jälkeen:
"Luontotietojärjestelmän tietojen valossa toisenlainen ratkaisu olisi voinut olla perusteltu."
Kannattaja: Timo Pyhälahti
Vastaehdotus:
Matti Niemi: Poistetaan kappale 8 "Ympäristölautakunnan mielestä..."
Kannattaja: Joona Haavisto
Vastaehdotus:
Leo Stranius: Kappale 9: Muotoon:
"Ympäristölautakuntakunnan mielestä Vartiosaari tulisi säilyttää pääosin rakentamattomana koillisen, Ramsinniemeen ja Meri-Rastilaan ulottuvan, vihersormen osana. Merkittävän rakentamisen sijoittaminen Vartiosaareen ei ole perusteltua. Saarta on hyvä kehittää luontaisena virkistysalueena siten, että myös erityiset kulttuuriarvot otetaan huomioon."
Kannattaja: Timo Pyhälahti
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Kohta (kappale 3): "Vartiosaaren kaavoitusprosessi on toteutettu hyvin ja prosessin aikana laaditut luontoarvojen ja rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset ja arvioinnit ovat laadukkaita. Luontotietojärjestelmän tietoja on täydennetty yksityiskohtaisella lepakkoselvityksellä." Muotoon:
"Vartiosaaren kaavoitusprosessin aikana laaditut luontoarvojen ja rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset ja arvioinnit ovat laadukkaita. Luontotietojärjestelmän tietoja on täydennetty yksityiskohtaisella lepakkoselvityksellä. Esitetty lopputulos ei kuitenkaan ole sopusoinnussa selvitysten kanssa. Selvitykset eivät tue laajemman rakentamisen sijoittamista Vartiosaareen.
Jaa-äänet: 6
Joona Haavisto, Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Matti Niemi, Sirpa Norvio, Anita Vihervaara
Ei-äänet: 3
Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius
Tyhjä: 0
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisäys kappaleen 4 jälkeen: "Luontotietojärjestelmän tietojen valossa toisenlainen ratkaisu olisi voinut olla perusteltu."
Jaa-äänet: 5
Joona Haavisto, Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Matti Niemi, Anita Vihervaara
Ei-äänet: 4
Sirpa Norvio, Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius
Tyhjä: 0
3 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Poistetaan kappale 8 "Ympäristölautakunnan mielestä..."
Jaa-äänet: 5
Sirpa Norvio, Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius, Anita Vihervaara
Ei-äänet: 3
Joona Haavisto, Hanna Lähteenmäki, Matti Niemi
Tyhjä: 1
Timo Latikka
4 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Kappale 9: Muotoon:
"Ympäristölautakuntakunnan mielestä Vartiosaari tulisi säilyttää pääosin rakentamattomana koillisen, Ramsinniemeen ja Meri-Rastilaan ulottuvan, vihersormen osana. Merkittävän rakentamisen sijoittaminen Vartiosaareen ei ole perusteltua. Saarta on hyvä kehittää luontaisena virkistysalueena siten, että myös erityiset kulttuuriarvot otetaan huomioon."
Jaa-äänet: 4
Joona Haavisto, Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Matti Niemi
Ei-äänet: 4
Tuula Palaste-Eerola, Timo Pyhälahti, Leo Stranius, Anita Vihervaara
Tyhjä: 1
Sirpa Norvio
04.08.2015 Pöydälle
Esittelijä
ympäristönsuojelupäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Juha Korhonen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32080
juha.korhonen(a)hel.fi
Raimo Pakarinen (luontovaikutukset), ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31534
raimo.pakarinen(a)hel.fi
Suomenkielinen työväenopisto 4.8.2015
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Kaupunkisuunnittelulautakunta on pyytänyt suomenkielisen työväenopiston lausuntoa Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta. Työväenopisto on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.
Vartiosaaren suunnitelmissa on ollut kolme vaihtoehtoa:
A saari säilyy virkistysalueena
B saareen rakennetaan noin 5 000-6000 asukkaan kaupunginosa
C saareen rakennetaan pientalovaltainen kaupunginosa
Vaihtoehdon B mukaan Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja.
Tulevaisuuden tutkimuskeskus järjesti yhdessä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa kaksi niin kutsuttua tulevaisuusklinikkaa, joissa tulevaisuustyöpajamuotoisesti suunniteltiin Vartiosaaren tulevaa asuinaluetta. Tulevaisuusklinikoiden osallistujat ideoivat pienryhmissä, millainen Vartiosaari voisi asuinalueena olla ja millaisen asuinalueen he siitä itse haluaisivat.
Tulevaisuusklinikoissa korostettiin, että Vartiosaarta suunniteltaessa pitäisi välttää turhaa sovinnaisuutta ja kokeilla aluetta kunnioittaen niin uudenlaista rakentamista kuin uusia sosiaalisia käytäntöjä. Esimerkiksi erilaiset yhteisomistuksen muodot ja itsehallintokokeilut saivat kannatusta. Jos Vartiosaareen muodostuu vahvoja paikallisyhteisöjä – joiden syntyä alueen suunnittelun pitäisi edistää – nämä yhteisöt voivat osallistua aktiivisesti alueen kehittämiseen, myös Työväenopiston yhteistyökumppaneina.
Vartiosaaren suunnittelussa voitaisiin hyödyntää myös Helsingin historiaa. Vartiosaari oli esimerkiksi 1900-luvun alussa Helsingin höyrylaivaliikenteen keskuksia.
Asuinalueena Vartiosaari voisi avata helsinkiläisille uuden portin merelle ja jopa auttaa elvyttämään hiipunutta vesiliikennekulttuuria.
Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että Vartiosaaren vahvaa identiteettiä ei hävitettäisi rakentamalla saareen anonyymia ja luonnonympäristöön huonosti sopivaa "bulkkiarkkitehtuuria". Vartiosaari ansaitsee kunnianhimoista, esteettistä, ekologista ja kestävää rakentamista. Asiantuntijatilaisuudessa ehdotettiin, että Vartiosaaresta voisi tulla puurakentamisen kansainvälinen esimerkkikohde.
Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti, että rakentamista alueella ei saa aloittaa ennen kuin raitiovaunuyhteydestä saareen on tehty sitova päätös ja että on erikseen selvitettävä, onko alueesta mahdollista tehdä vähäautoinen. Kaupunkisuunnitteluviraston osayleiskaavaluonnoksessa Vartiosaaren uusi
5 000–7 000 asukkaan kaupunginosa tukeutuu raitiotieyhteyteen.
Uusi asuinalue liittyy osaksi keskustasta Vuosaareen kulkevaa raitiotie- ja pyöräilyverkostoa. Sillat liittävät Vartiosaaren myös osaksi Itä-Helsingin kulttuuripuiston virkistysreittejä. Saaren rantoja kiertävä kulttuurihistoriallisesti arvokas huvilaympäristö, monipuolinen luonto ja meri tekevät asuinalueesta ainutlaatuisen.
Helsingin yleiskaavassa 2002 Vartiosaari on merkitty selvitysalueeksi. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa 9.1.2015 on tarkistettu voimassa olevia maakuntakaavoja. Vartiosaari on osoitettu siinä edellisen maakunta-kaavavaiheen pohjalta pääkäyttötarkoituksen osalta valkoiseksi alueeksi. Vartiosaaren valtakunnallinen kulttuuriympäristöstatus (RKY 2009) on otettu vaihemaakuntakaavassa huomioon ja saari on merkitty karttaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Osayleiskaavan tavoitteena mainitaan rakennetun kulttuuriympäristön säilyminen ja kehittyminen Vartiosaaren kesähuvila-asutuksen kannalta tärkeillä ranta-alueilla; sen sijaan osayleiskaava merkitsee suuria muutoksia saaren keskiosassa, joka osayleiskaavassa on osoitettu uudisrakentamiseen. Saaren keskiosan rakentumisen kautta osayleiskaavan toteutuminen muuttaa huvilasaaren kokonaismiljöön, luonteen ja ympäristön huvilasaaresta rakennetuksi saaristokaupunginosaksi. Se ei ole enää virkistysalue, vaan nykyaikainen asuinalue puistoineen ja lähipalveluineen.
Työväenopiston näkökulmasta tiivis rakentaminen on mielekästä, jos osakeskusten väliin ja sisään jää riittävästi luontoa ja muuta virkistysalueita. Opiston kannalta on toivottavaa, että alueelle ulottuu joukkoliikenne ja riittävän tiheät aikataulut myös iltaisin. Opisto voisi opetuksessaan hyödyntää Vartiosaaren ainutlaatuista luontoympäristöä.
Työväenopiston kurssitarjonnan tavoitteena on olla lähellä asukkaita eri puolilla Helsinkiä niin, että joukkoliikenne tarjoaa kulkemismahdollisuuden. Osa kaupunkilaisista tulee pitkänkin matkan päästä kursseille, osalle on tärkeää saada opetusta lähialueellaan, mm. ikäihmiset ja pienten lasten vanhemmat.
Opiston palveluverkkosuunnitelman päivitys on tekeillä. Palveluverkkosuunnitelman lähtökohtana on se, että uusille alueille opisto ei suunnittele uusia omia tiloja. Opisto toimii yhteistyössä eri hallintokuntien ja mahdollisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa niin, että opetustarjontaa on saatavilla uusilla asuntoalueilla kustannustehokkaasti yhteiskäytöllä mm. koulutiloissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Opiston tarpeet on syytä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.
Työväenopiston toiminen ja näkyminen esikaupungeissa pitää asukkaita ja alueita elinvoimaisina, turvallisina ja vireinä myös ilta-aikana. Opisto luo omalta osaltaan yhteisöllisyyttä ja antaa mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen koko kaupungin alueella.
Lisätiedot
Taina Hannele Saarinen, rehtori, puhelin: 310 88501
taina.h.saarinen(a)hel.fi
Hannele Koli-Siiteri, asiakaspalveluosaston osastopäällikkö, puhelin: 310 88521
hannele.koli-siiteri(a)hel.fi
Nuorisoasiainkeskus 17.6.2015
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 12.5.2015 pyytää muun muassa nuorisoasiainkeskuksen lausuntoa Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta 17.6. ja eri pyynnöllä 3.8. mennessä.
Nuorisoasiainkeskus toteaa Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta seuraavaa. Vartiosaaren suunnittelutilanne on kahden vuoden aikana muuttunut merkittävästi. Aikaisemmin ilman siltayhteyttä olleesta puhtaasti huvila-asutusta sisältäneestä saaresta suunnitellaan omaleimaista ja tiiviisti rakennettua saaristokaupunginosaa. Sinne tulee sijoittumaan niin asumista kuin kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan palveluja. Uusi Vartiosaaren 5000 -7000 asukkaan kaupunginosa syntyy saaren keskiosaan uuden raitiotiereitin varrelle. Samalla siltayhteydet viereisiin Laajasaloon ja Vuosaareen avaavat uusia joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiä ja virkistyksen reittejä Itä-Helsinkiin.
Nuorisoasiainkeskus pitää tärkeänä osayleiskaavan valmistelussa rakentamisen keskittämistä Vartiosaaren keskiosaan. Näin saaren kulttuurihistoriallisesti arvokas huvilaympäristö ja avoimet rannat ja niitä yhdistelevä rantareitistö voidaan jättää kaikkien kaupunkilaisten käyttöön.
Nuorisoasiainkeskus on jo pitkään tuottanut toimintaa nuorille kesäisin Vartiosaaressa. Toiminta on tukeutunut pääosin Laajasalon nuorisotaloon. Osayleiskaavaluonnoksessa hahmoteltu Vartiosaari tulee olemaan nuorten toiminnallisuuden kannalta aikaisempaa parempi ja monipuolisempi. Siltayhteydet mahdollistavat vaivattoman liikkumisen ja helpon toimintoja palvelevan huollon mantereelta saarelle ilman hankalaa veneyhteyttä. Toiseksi nuorisoasiainkeskus suunnittelee aloittavansa vuoden 2016 alusta Kaakkois-Helsingissä uuden merellisen yksikön toiminnan. Sen toiminta tukeutuu vahvasti Laajasalon toimintoihin ja jatkossa uuteen rakennettuun Vartiosaareen.
Lisäksi nuorisoasiainkeskus pitää pitkällä aikavälillä merkittävänä Vartiosaaren siltayhteyksiä niin Vuosaareen kuin Laajasaloonkin. Näin luodaan uusi yhteys nyt etäällä keskustasta olevasta itäisestä Helsingistä saarten kautta Helsingin kantakaupunkiin ja keskustaan. Ratkaisu on niin nuorille kuin muillekin kuntalaisille nopea, päästötön ja ympäristöystävällinen. Rantareitti lisää myös muualla asuvien kiinnostusta Vartiosaareen ja sen lähialueisiin.
Kaiken kaikkiaan nuorisoasiainkeskus pitää osayleiskaavaluonnoksen suunnitelmaa onnistuneena lähtökohtana Vartiosaaren merellisen kaupunginosan rakentamiselle. Tärkeää on huolehtia samanaikaisesti saaren omaleimaisesta luonnonympäristöstä ja historiasta sekä tuottaa mahdollisuuksia saaren ranta-alueiden luovaan virkistys- ja vapaa-ajan käyttöön niin nuorten kuin muidenkin kuntalaisten toiveiden mukaisesti.
17.6.2013 Lausunto annettu
10.2.2012 Lausunto annettu
Lisätiedot
Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: 310 89036
harri.taponen(a)hel.fi
Rakennusvirasto 10.6.2015
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa 17.6.2015 Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta.
Rakennusvirastolla ei ole tässä vaiheessa lausuttavaa. Yhteistyö kaupunkisuunnitteluviraston kanssa on ollut vilkasta ja rakentavaa.
Sekä rakennusvirastolta että yleisten töiden lautakunnalta pyydetään lausuntoa Vartiosaaren osayleiskaavasta kutakuinkin samanaikaisesti. Yleisten töiden lautakunta tulee lomien jälkeen elokuussa lausunnossaan esittämän mielipiteensä Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta.
Rakennusviraston yhteyshenkilöt kaavayhteistyössä ovat edelleen lisätietojen antajat.
19.6.2013 Lausunto annettu
Lisätiedot
Birgitta Rossing, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38640
birgitta.rossing(a)hel.fi
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38939
silja.hurskainen(a)hel.fi
Pelastuslautakunta 09.06.2015 § 84
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta:
Pelastuslautakunta puoltaa kaavoitusratkaisua, jossa Vartiosaaren tavoitettavuutta parannettaisiin kahdella eri sillalla: Laajasalo – Vartiosaari, sekä Ramsinniemi - Vartiosaari.
Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon pelastustöiden mahdollistaminen RakMK E1 kohdan 11.2.1 mukaisesti.
Vartiosaaren alueelle tulee kaavoittaa vesiasemat riittävän sammutusveden saannin varmistamiseksi pelastuslaitoksen antamien ohjeiden mukaan.
Esittelijä
vs. pelastuskomentaja
Jorma Lilja
Lisätiedot
Juha Rintala, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 310 31235
juha.rintala(a)hel.fi
Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) HKL-Infrapalvelut 5.6.2015
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt HKL:ltä lausuntoa Vartiosaaren osayleiskaavasta. Suunnittelualue sijaitsee itäisessä Helsingissä, Laajasalon ja Vuosaaren välissä, noin 7 km linnuntietä Helsingin keskustasta.
Vartiosaaren osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 26.11.2013. Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Vartiosaaren rakentaminen avaa uusia joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun yhteyksiä sekä virkistysreittejä Itä-Helsinkiin. Uusi asuinalue liittyy osaksi keskustasta Vuosaareen kulkevaa raitiotieverkostoa ja pyöräilyn laatukäytävää. Sillat liittävät Vartiosaaren myös osaksi Itä-Helsingin kulttuuripuiston virkistysreittejä.
Vartiosaaren kaavaillun 5000–7000 asukkaan kaupunginosa tukeutuu raitiotieyhteyteen. Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksessa on esitetty raitiotielle jatkoa Vartiosaaresta Ramsinniemen kautta Vuosaareen. Vartiosaaren kaavoituksessa varaudutaan yhteyden toteuttamiseen myöhemmin. Vartiosaareen on alustavasti suunniteltu kolme pysäkkiä, joista yksi on Vartiosaaren linjan päätepysäkki. Pysäkit mitoitetaan 60 metriä pitkiksi. Vartiosaaren päätepysäkki suunnitellaan ensisijaisesti liikennöitäväksi vaunuille, joissa on ohjaamot molemmissa päissä, jolloin vaikeisiin maasto-olosuhteisiin tarvittavaa kääntösilmukkaa ei tarvitse toteuttaa.
HKL:n kantana on, että raitiotie tulee sijoittaa omalle väylälleen ja sille tulee taata esteetön kulku. Mahdollisen ajoneuvoliikenteen kääntyminen vasemmalle tulee estää. Lisäksi jalankulkijoiden suojateitä tulee osoittaa harkiten raitiotieradan yli ja vain sellaisiin kohtiin, jossa se ei hidasta raitiovaunun kulkua.
HKL muistuttaa, että suunniteltaessa asuinrakentamista lähelle raitioteitä, tulee kiinteistöjen suunnittelussa kiinnittää huomiota raitiovaunuliikenteestä aiheutuvaan meluun ja tärinään. Raitiotieradan linjauksen kohdalla tulee huomioida raitiotieradan, ajojohtimien ja pylväiden sekä ripustusten vaatima tila sekä kiinnitysratkaisut. Raitiotieliikenteen kääntölenkittömyys edellyttää, että HKL ottaa käyttöönsä Laajasalon liikenteessä kaksisuuntaiset vaunut.
Raitiotiesuunnittelussa tulee jatkossa käyttää valmistumassa olevaa Ksv:n ja HKL:n yhteistä raitioteiden suunnitteluohjetta, jossa määritellään raitiotien ja pikaraitiotien katutilasta vaatima tilantarve, jonka toteutumisesta tulee kaavoituksessa huolehtia.
Lisätiedot
Jaakko Laurila, projekti-insinööri, puhelin: 310 22691
jaakko.laurila(a)hel.fi
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.05.2015 § 134
HEL 2011-007765 T 10 03 02 00
Ksv 1001_2, Vartiosaari
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti
- hyväksyä 28.4.2015 päivätyn Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksen osayleiskaavaehdotuksen laatimisen pohjaksi.
- asettaa osayleiskaavaluonnoksen nähtäville.
Käsittely
12.05.2015 Ehdotuksen mukaan
Palautusehdotus:
Eija Loukoila: Vartiosaaren osayleiskaavaluonnos palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että suunnitellusta rakentamisesta luovutaan ja saarta kehitetään viher- ja virkistysalueena sekä houkuttelevana matkailukohteena.
Kannattajat: Outi Silfverberg
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vartiosaaren osayleiskaavaluonnos palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että suunnitellusta rakentamisesta luovutaan ja saarta kehitetään viher- ja virkistysalueena sekä houkuttelevana matkailukohteena.
Jaa-äänet: 7
Hennariikka Andersson, Jape Lovén, Matti Niiranen, Tom Packalén, Risto Rautava, Osmo Soininvaara, Heta Välimäki
Ei-äänet: 2
Eija Loukoila, Outi Silfverberg
Tyhjä: 0
Poissa: 0
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti jäsen Loukoilan palautusehdotuksen äänin 7-2.
28.04.2015 Pöydälle
26.11.2013 Esittelijän ehdotuksesta poiketen
19.11.2013 Pöydälle
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Ritva Luoto, projektipäällikkö, puhelin: 310 37294
ritva.luoto(a)hel.fi
Maria Isotupa, arkkitehti, puhelin: 310 37303
maria.isotupa(a)hel.fi
Anne Kangasniemi-Kuikka, arkkitehti, puhelin: 310 37202
anne.kangasniemi(a)hel.fi
Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37251
jouni.kilpinen(a)hel.fi
Terhi Kuusisto, arkkitehti, puhelin: 310 37347
terhi.kuusisto(a)hel.fi
Heikki Palomäki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37312
heikki.palomaki(a)hel.fi
Sanna Ranki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37146
sanna.ranki(a)hel.fi
Riitta Salastie, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: 310 37218
riitta.salastie(a)hel.fi
Niina Strengell, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37458
niina.strengell(a)hel.fi
Tiina Antila-Lehtonen, vuorovaikutussuunnittelija, puhelin: 310 37436
tiina.antila-lehtonen(a)hel.fi
Mikko Uro, viestintäsuunnittelija, puhelin: 310 37394
mikko.uro(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 2100 | Kansakoulukatu 3 | +358 9 310 1673 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 10 | Faksi |
| Alv.nro |
kaupunkisuunnittelu@hel.fi | www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu | +358 9 310 37409 |
| FI02012566 |
|
|