§ 63

Pyöräliikenteen laatukäytävien (baanojen) verkkosuunnitelma

HEL 2013-001997 T 08 00 00

Hankenro 0911_10

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksessa nro 6168-7 esitetyn pyöräliikenteen laatukäytävien eli baanojen verkkosuunnitelman soveltuvin osin jatkovalmistelun pohjaksi.

Baanaverkon tarkoituksena on lisätä pyöräilyn osuutta pidempien matkojen liikenneratkaisuna, joten koko verkon priorisoinnin kohteina tulee olla ensisijaisesti Helsingin esikaupungista toiseen ja niistä kantakaupunkiin suuntautuvat osuudet.

Käsittely

Päätös syntyi äänestysten jälkeen.

Vastaehdotus:
Sampo Villanen: Lisätään päätösehdotuksen loppuun: Samalla lautakunta kiinnittää huomiota pyörätieverkon laajentamisen alueelliseen tasapainoisuuteen ja kiirehtii Itä-Helsingin pyörätieyhteyksien rakentamista.

Kannattajat: Elina Moisio

Vastaehdotus:
Jape Lovén: Muutetaan päätösehdotus kuulumaan seuraavasti: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksessa nro 6168-7 esitetyn pyöräliikenteen laatukäytävien eli baanojen verkkosuunnitelman soveltuvin osin jatkovalmistelun pohjaksi.

Baanaverkon tarkoituksena on lisätä pyöräilyn osuutta pidempien matkojen liikenneratkaisuna, joten koko verkon priorisoinnin kohteina tulee olla ensisijaisesti Helsingin esikaupungista toiseen ja niistä kantakaupunkiin suuntautuvat osuudet.

Kannattajat: Matti Niiranen

1 äänestys

JAA-ehdotus: Muutetaan päätösehdotus kuulumaan seuraavasti: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksessa nro 6168-7 esitetyn pyöräliikenteen laatukäytävien eli baanojen verkkosuunnitelman soveltuvin osin jatkovalmistelun pohjaksi.
Baanaverkon tarkoituksena on lisätä pyöräilyn osuutta pidempien matkojen liikenneratkaisuna, joten koko verkon priorisoinnin kohteina tulee olla ensisijaisesti Helsingin esikaupungista toiseen ja niistä kantakaupunkiin suuntautuvat osuudet.

EI-ehdotus: Lisätään päätösehdotuksen loppuun: Samalla lautakunta kiinnittää huomiota pyörätieverkon laajentamisen alueelliseen tasapainoisuuteen ja kiirehtii Itä-Helsingin pyörätieyhteyksien rakentamista.

Jaa-äänet: 6
Hennariikka Andersson, Jape Lovén, Matti Niiranen, Maija Nikunlassi, Risto Rautava, Heta Välimäki

Ei-äänet: 2
Elina Moisio, Sampo Villanen

Tyhjä: 1
Osmo Soininvaara

Ensimmäisessä äänestyksessä jäsen Lovénin vastaehdotus voitti äänin 6-2, 1 tyhjä.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Muutetaan päätösehdotus kuulumaan seuraavasti: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksessa nro 6168-7 esitetyn pyöräliikenteen laatukäytävien eli baanojen verkkosuunnitelman soveltuvin osin jatkovalmistelun pohjaksi.
Baanaverkon tarkoituksena on lisätä pyöräilyn osuutta pidempien matkojen liikenneratkaisuna, joten koko verkon priorisoinnin kohteina tulee olla ensisijaisesti Helsingin esikaupungista toiseen ja niistä kantakaupunkiin suuntautuvat osuudet.

Jaa-äänet: 4
Hennariikka Andersson, Elina Moisio, Osmo Soininvaara, Sampo Villanen

Ei-äänet: 5
Jape Lovén, Matti Niiranen, Maija Nikunlassi, Risto Rautava, Heta Välimäki

Toisessa äänestyksessä jäsen Lovénin vastaehdotus voitti äänin 5-4.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Niko Palo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37220

niko.palo(a)hel.fi

Liitteet

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksessa nro 6168-7 esitetyn pyöräliikenteen laatukäytävien eli baanojen verkkosuunnitelman jatkovalmistelun pohjaksi.

Tiivistelmä

Pyöräliikenteen baanojen verkkosuunnitelma osaltaan vastaa kaupunginvaltuuston asettamiin pyöräliikenteen lisäämistavoitteisiin. Baanat muodostavat koko kaupungin kattavat pyöräliikenteen runkoväylät. Baanaverkko koostuu sekä uusista osuuksista että parannettavista nykyisistä pyöräteistä. Verkkosuunnitelma toimii perustana tilavarauksille ja baanojen yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle.

Esittelijä

Taustaa

Helsinki on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet pyöräilyn lisäämiseksi osana kaupunkiliikenteen kokonaisvaltaista kehittämistä. Ensimmäinen pyöräilyn kaksinkertaistamistavoite asetettiin kaupunginhallituksen toimesta vuonna 1995, minkä jälkeen pyöräily on lisääntynyt nousujohteisesti. Tällä hetkellä pyöräilyn kulkutapaosuuden arvioidaan Helsingissä olevan 11 % lämpiminä vuodenaikoina laskettaessa. Kaupungin allekirjoittaman Brysselin julistuksen mukaisesti tavoite on saavuttaa 15 %:n kulkumuoto-osuus vuoteen 2020 mennessä.

Helsinki on monessa mielessä edennyt jo hyvän matkaa pyöräilykaupunkina. Rakennettua pyöräilyinfrastruktuuria on määrällisesti paljon, mutta väylien standardi on epäyhtenäistä ja laadullisesti kirjavaa. Jatkokehittämisen painopiste kohdistuu pyöräilyn saavutettavuuden parantamiseen, pyöräliikennejärjestelyjen yhdenmukaistamiseen sekä laatutason yleiseen nostamiseen.

Pyöräliikenteen baanojen verkkosuunnitelma

Baanojen verkkosuunnitelma vastaa erityisesti pitkämatkaisen pyöräliikenteen kasvavaan kysyntään. Baanat ovat pyöräliikenteen runkoväyliä, jotka yhdistävät seudun suurimmat asuinalueet suuriin työpaikkakeskittymiin ja mahdollistavat nopean, suoran ja tasavauhtisen pyöräliikenteen kaupungissa. Tavoitteena on tehdä pyöräliikenteestä houkuttelevampi vaihtoehto myös entistä pidemmillä matkoilla, jotta kaupungin asettamat tavoitteen pyöräliikenteen lisääntymisestä voivat täyttyä.

Laadukkaille runkoväylille on monta nimitystä Suomessa ja ulkomailla. Niitä kutsutaan pyöräilyn laatukäytäviksi, superpyöräteiksi, pyöräilyn moottoriteiksi tai pikapyöräteiksi. Baana on Helsingille sopiva nimitys, sillä Länsilinkiltä Töölönlahdelle ulottuva vuonna 2012 käyttöön otettu kutsumanimeltään Baanana tunnettu pyöräilyn runkoväylä on jo muodostunut käsitteeksi, joka assosioituu korkeatasoiseen pyöräily-yhteyteen. Nimitys vaihtelee maittain, mutta tavoite näillä kaikilla on sama; tarjotaan käyttäjille standardiltaan selkeästi muuta pyörätieverkkoa laadukkaampia brändättyjä väyliä kaupungin keskustan ja aluekeskusten välille. Baanojen laatu koostuu muun muassa seuraavista tekijöistä:

-        suoruudesta ja tasaisuudesta

-        leveydestä

-        tunnistettavuudesta ja yhteneväisestä standardista

-        sujuvuudesta ja ajallisista laatutekijöistä

-        verkoston jatkuvuudesta ja saavutettavuudesta

-        opastuksesta ja brändistä

-        pintamateriaaleista ja valaistuksesta

-        talvihoidon luotettavuudesta

Vuonna 2012 HSL julkaisi "Helsingin seudun pääpyöräilyverkon ja laatukäytävien määrittely" -julkaisun, jota on käytetty verkkosuunnittelun tukena. Baanat ovat seudullisia yhteyksiä ja HSL:n koordinoima seudullinen verkkosuunnitelma on otettu huomioon Baanaverkon suunnittelussa.

Selvitys pyöräilyn hyödyistä ja kustannuksista (merkitty tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa 29.1.2013) osoittaa, että kattavalla baanaverkolla voidaan saavuttaa merkittäviä aikasäästöjä ja sitä kautta kustannushyötyjä.

Pyöräliikenteen baanojen verkkosuunnitelman tehtävä on linjata pyöräliikenteen edellyttämät tarpeet ja sitä kautta antaa tarvittavaa pohjaa tietoisten valintojen tekemiselle. Verkkosuunnitelma on voitu tässä vaiheessa suunnitella vain yleispiirteisellä tasolla ja väylien toteutettavuuteen saattaa joiltain osin liittyä epävarmuustekijöitä. Yksityiskohtaisessa suunnitteluvaiheessa baanaverkkoon tehdään tarkennuksia edellä mainitut laatutavoitteet kuitenkin huomioon ottaen. Ali- ja ylikulkujen toteutettavuus ja hyödyt arvioidaan erikseen jatkosuunnittelun yhteydessä.

Baanojen yleistetyt suunnitteluperiaatteet ja laatukriteerit

Baanat ovat lähtökohtaisesti kaksisuuntaisia pyöräteitä, jotka on eroteltu selkeästi muusta ajoneuvoliikenteestä. Poikkeuksen voi tehdä lyhyt osuus rauhallisella kadulla sekaliikenteessä, pyöräkaistalla tai yksisuuntaisilla pyöräteillä. Baanoilla erotellaan jalankulku aina omalle väylänosalleen rakenteellisesti.

Baanojen verkkosuunnitelmalla pyritään tuottamaan edellytykset baanojen jatkosuunnittelulle. Tilavaraukset voidaan verkkosuunnitelman perusteella huomioida kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa. Baanat pyritään suunnittelemaan suoriksi ja mahdollisimman tasaisiksi. Tyypillisesti suoria, liikenteestä erillään olevia yhteyksiä voidaan suunnitella rata-, moottoritie- tai puistokäytäviin.

Baanat mahdollistavat sujuvan etenemisen pyörällä. Baanojen tavoitepoikkileikkaus on 4,0 m. Mitta ei sisällä jalankulun tilaa, erotuskaistaa tai muuta turvaetäisyyttä esimerkiksi kiinteään esteeseen. Poikkeustapauksena poikkileikkaus voi olla 3,0 m. Riittävällä mitoituksella taataan myös se, että pyöräilijöiden keskinäiset nopeuserot eivät muodostu epämiellyttäviksi. Etenkin kantakaupungissa baanat tuottavat myös satunnaisesti pyöräileville miellyttävän ympäristön.

Baanat erottuvat muusta pyörätiestöstä rakenteellisten laatutekijöiden, kuten väyläleveyden avulla. Käyttäjän on helppo tunnistaa baanat ja pysyä reitillä pyörätiestön keskinäisen hierarkian turvin. Yhtenevä standardi muodostaa selkeän tunnistettavuuden baanaverkolle.

Väylät suunnitellaan sujuviksi. Sujuvuutta voidaan edistää suorilla yhteyksillä, pysähdysten ja mäkisyyden minimoimisella, laadukkailla eritasoliittymillä muun liikenteen kanssa sekä, väistämissääntöjen tarkistamisilla ja älykkäillä liikennejärjestelyillä risteysalueilla.

Baanojen opastus muodostaa koko kaupungin pyöräliikenteen opastuksen rungon. Baanojen tunnistettavuutta ja seurattavuutta voidaan vahvistaa täydentämällä väylien opastusta esimerkiksi värein tai numeroin. Baanat pinnoitetaan aina sidotuilla pintamateriaaleilla. Pintamateriaali on yleensä asfalttia. Puistoalueilla voidaan tapauskohtaisesti harkita muidenkin sidottujen pintamateriaalien käyttöä. Reitit muodostavat myös talvella pyöräilyn runkoverkoston, jossa talvihoidon laatu voidaan asettaa muuta pyörätiestöä korkeammalle tasolle.

Baanaverkko ja kustannukset

Pyöräliikenteen baanojen verkkosuunnitelma on esitetty liikennesuunnitteluosaston kuvassa 6168-7. Baanat yhdistävät kaupungin keskeiset pisteet toisiinsa mahdollisimman suorilla yhteyksillä.

Baanaverkon kokonaispituus on noin 160 km. Baanaverkko koostuu uusista osuuksista ja parannettavista nykyisistä pyöräteistä. Baanaverkon rakentamisen arvioidaan maksavan noin 150 - 200 miljoonaa euroa. Mikäli kaupungin pyöräilyn edistämiseen käyttämä rahoitus nostetaan noin 20 milj. euron vuositasolle, saadaan baanaverkko toteutettua arviolta vuoteen 2025 mennessä. 10 milj. euron vuotuisella pyöräilyn edistämisen rahoitustasolla baanaverkon rakentamiseen jää suhteessa selvästi vähemmän mahdollisuuksia ja verkon valmistuminen vie aikaa noin kolminkertaisen ajan.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Niko Palo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37220

niko.palo(a)hel.fi

Liitteet

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.02.2013 § 38

Pöydälle 19.02.2013

HEL 2013-001997 T 08 00 00

Hankenro 0911_10

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.

Käsittely

19.02.2013 Pöydälle

Pöydällepanoehdotus:
Matti Niiranen: Ehdotan, että Lsp/2 (Pyöräliikenteen laatukäytävien, baanojen, verkkosuunnitelma) jää kahdeksi viikoksi pöydälle.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Niko Palo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37220

niko.palo(a)hel.fi