§ 409

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee selvityksen tekemisestä maa- ja kelluvista uimaloista

HEL 2012-011882 T 00 00 03

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Maauimalat ja kelluvat uimalat ovat houkuttelevia palveluita kaupunkilaisille ja niiden lisääminen olisi varmasti perusteltua Helsingin väkiluvunkin kasvaessa.

Tämä myös palauttaisi Helsingin mainetta vanhana kylpyläkaupunkina. Uuden maauimalan sijoittamista ei ole viime vuosina erityisesti selvitetty kaupunkisuunnitteluvirastossa. Asia on kuitenkin ollut esillä kaupunkisuunnitteluviraston ja liikuntaviraston yhteistyökokouksissa, ja uusille projektialueille on tehty tilavarauksia merivesiuimaloille ja kelluville uimaloille.

Pääkaupunkiseudulla ei tällä hetkellä ole Helsingin Uimastadionin ja Kumpulan lisäksi muita maauimaloita, mutta Pirkkolan liikuntapuiston alueella sijaitsee hiekkapohjainen, vedenkäsittelylaitteistolla ja vesiliukumäellä varustettu uima-allas, ns. plotti, joka on hyvin suosittu lasten ja nuorten keskuudessa. Espoon Leppävaaraan on valmistumassa uimahallin yhteyteen maauimala vuonna 2015 tai 2016, mikä parantaa palvelutarjontaa ainakin läntisen Helsingin osalta.

Uusi maauimala voisi toimia vahvana vetovoimaisuustekijänä alueella, jolla ei ole uimarantoja tai muuten kattavia virkistyspalveluita. Uuden maauimalan sijoittamisessa tulee myös huomioida sen hyvä saavutettavuus julkisella liikenteellä. Toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista olisi sijoittaa maauimalatoimintoja uimahallien yhteyteen.

Pirkkolan liikuntapuiston asemakaavoitus on parhaillaan käynnissä, ja se tehdään 1995 valmistuneen yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavaluonnoksessa esitetään varaukset uimahallin laajennuksen lisäksi maauimalan tyyppiselle ulkona sijaitsevalle uima-altaalle.

Helsingin merenranta-alueille on ideoitu ja kaavoitettu useita rannalle sijoittuvia, kiinteitä meriuimaloita tai kelluvia uimaloita. Kelluvan uimalan etuna on, että sitä voisi periaatteessa myös siirtää paikasta toiseen, sijoitusrannalla vaaditaan kuitenkin sähkö-, vesi ja viemäriliitännät. Varustetasosta riippuen kelluva uimala voi toimia myös talviuintipaikkana.

Hernesaaren osayleiskaava mahdollistaa merivesiuimalan ja siihen liittyvän saunakeskuksen rakentamisen. Kalasataman osalta ajatus on, että jossakin Kalasataman eteläisimmässä kärjessä, esimerkiksi Hanasaaressa olisi mahdollisuus toteuttaa vastaavanlainen merivesiuimala kuin Hernesaareen on kaavailtu. Arabianrantaan on suunniteltu kelluvaa uimalaa rantapuistoon. Myös Kruunuvuorenrannan Varisluodonlahdelle on varattu tilaa kelluvalle uimalalle. Östersundom voisi sopia uuden maauimalan sijoituspaikaksi, sillä sinne ei ole mahdollista saada kaikille alueille uimarantoja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että uuden maauimalan sijoittamisesta ei ole tarpeen käynnistää erillistä selvitystä. Tämä näkökulma pidetään mukana sopivissa kaavahankkeissa sekä yleiskaavan alueellisten liikunta- ja vapaa-ajan tarpeiden arvioinnin yhteydessä.

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Crista Toivola, arkkitehti, puhelin: +358931037334

crista.toivola(a)hel.fi

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Maauimalat ja kelluvat uimalat ovat houkuttelevia palveluita kaupunkilaisille ja niiden lisääminen olisi varmasti perusteltua Helsingin väkiluvunkin kasvaessa.

Tämä myös palauttaisi Helsingin mainetta vanhana kylpyläkaupunkina. Uuden maauimalan sijoittamista ei ole viime vuosina erityisesti selvitetty kaupunkisuunnitteluvirastossa. Asia on kuitenkin ollut esillä kaupunkisuunnitteluviraston ja liikuntaviraston yhteistyökokouksissa, ja uusille projektialueille on tehty tilavarauksia merivesiuimaloille ja kelluville uimaloille.

Pääkaupunkiseudulla ei tällä hetkellä ole Helsingin Uimastadionin ja Kumpulan lisäksi muita maauimaloita, mutta Pirkkolan liikuntapuiston alueella sijaitsee hiekkapohjainen, vedenkäsittelylaitteistolla ja vesiliukumäellä varustettu uima-allas, ns. plotti, joka on hyvin suosittu lasten ja nuorten keskuudessa. Espoon Leppävaaraan on valmistumassa uimahallin yhteyteen maauimala vuonna 2015 tai 2016, mikä parantaa palvelutarjontaa ainakin läntisen Helsingin osalta.

Uusi maauimala voisi toimia vahvana vetovoimaisuustekijänä alueella, jolla ei ole uimarantoja tai muuten kattavia virkistyspalveluita. Uuden maauimalan sijoittamisessa tulee myös huomioida sen hyvä saavutettavuus julkisella liikenteellä. Toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista olisi sijoittaa maauimalatoimintoja uimahallien yhteyteen.

Pirkkolan liikuntapuiston asemakaavoitus on parhaillaan käynnissä, ja se tehdään 1995 valmistuneen yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavaluonnoksessa esitetään varaukset uimahallin laajennuksen lisäksi maauimalan tyyppiselle ulkona sijaitsevalle uima-altaalle.

Helsingin merenranta-alueille on ideoitu ja kaavoitettu useita rannalle sijoittuvia, kiinteitä meriuimaloita tai kelluvia uimaloita. Kelluvan uimalan etuna on, että sitä voisi periaatteessa myös siirtää paikasta toiseen, sijoitusrannalla vaaditaan kuitenkin sähkö-, vesi ja viemäriliitännät. Varustetasosta riippuen kelluva uimala voi toimia myös talviuintipaikkana.

Hernesaaren osayleiskaava mahdollistaa merivesiuimalan ja siihen liittyvän saunakeskuksen rakentamisen. Kalasataman osalta ajatus on, että jossakin Kalasataman eteläisimmässä kärjessä, esimerkiksi Hanasaaressa olisi mahdollisuus toteuttaa vastaavanlainen merivesiuimala kuin Hernesaareen on kaavailtu. Arabianrantaan on suunniteltu kelluvaa uimalaa rantapuistoon. Myös Kruunuvuorenrannan Varisluodonlahdelle on varattu tilaa kelluvalle uimalalle. Östersundom voisi sopia uuden maauimalan sijoituspaikaksi, sillä sinne ei ole mahdollista saada kaikille alueille uimarantoja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että uuden maauimalan sijoittamisesta ei ole tarpeen käynnistää erillistä selvitystä. Tämä näkökulma pidetään mukana sopivissa kaavahankkeissa sekä yleiskaavan alueellisten liikunta- ja vapaa-ajan tarpeiden arvioinnin yhteydessä.

Esittelijä

Valtuustoaloite

Valtuutettu Mari Holopainen ja 27 muuta valtuutettua ovat tehneet 29.8.2012 seuraavan valtuustoaloitteen:

Tällä hetkellä helsinkiläisten käytössä on kaksi suosittua maauimalaa. Nykyiseen väkilukuun suhteutettuna Helsingissä on maauimaloita vain noin 0,33 per 100 000 asukasta. Esimerkiksi Lahdessa suhde on noin 1 per 100 000 asukasta ja Turussa maauimaloita on noin 1,12 per 100 000 asukasta. Maauimalat edistävät kaupunkilaisten liikunta- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja ne kuuluvat kaupungin vetovoimatekijöihin.

Helsingin ja pääkaupunkiseudun väkiluvun oletetaan kasvavan voimakkaasti, Helsingissä satamalta vapautuneiden alueiden, Östersundomin ja täydennysrakentamisen myötä. Uuden maauimalan sijainti tulee huomioida kaavoituksessa ja liikuntastrategiassa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samalla tulee selvittää ne merenrannalla sijaitsevat asuinalueet, joihin kelluvat uimalat soveltuisivat. Kelluva uimala ja puinen auringonottokansi on toteutettu mm. Kööpenhaminassa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että selvitetään uuden maauimalan rakentamismahdollisuudet ja sijaintipaikat Helsingissä. Samalla tulee selvittää kelluvien uimaloiden sijoittamispaikkoja

Lausuntopyyntö

Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 24.12.2012 mennessä.

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Crista Toivola, arkkitehti, puhelin: +358931037334

crista.toivola(a)hel.fi

Oheismateriaali

.