3

Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia)

Pöydälle 27.10.2015

HEL 2014-002250 T 08 00 00

Hankenro 0923_18

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää merkitä tiedoksi Länsisataman liikenneratkaisuvaihtoehtojen arviointi -selvityksen ja hyväksyä jatkosuunnittelun pohjaksi selvityksessä parhaaksi todetun kehittämisvaihtoehdon eli pienimuotoiset parantamistoimet.

Tiivistelmä

Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2013–2016 mukaisesti on selvitetty vaihtoehtoja Länsiterminaalin liikenneyhteyksien sujuvuuden parantamiseksi. Jätkäsaaren ja lähialueiden liikennejärjestelyistä on laadittu kolme kehittämisvaihtoehtoa autoliikenteen toimivuuden parantamiseksi, jotta kasvavan Jätkäsaaren lisääntyvä liikenne ja sataman liikenne saadaan toimimaan sujuvasti.

Kehittämisvaihtoehtoina ovat pienimuotoiset toimenpiteet ja joko silta tai tunneli Mechelininkadulta etelästä Porkkalankadulle. Kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin Satama Oy:n teettämässä "Länsisataman liikenneratkaisuvaihtoehtojen arviointi" -selvityksessä on arvioitu kyseisten vaihtoehtojen sekä liikenteellisiä että kaupunkitaloudellisia vaikutuksia. Selvityksen perusteella alueen liikenneverkkoa on liikenteellisistä syistä perusteltua lähteä kehittämään jo lähivuosina pienimuotoisillä toimenpiteillä (Ve 1. Pienimuotoiset parantamistoimenpiteet).

Esittelijän perustelut

Lähtökohdat

Länsisatama on Suomen vilkkain matkustajasatama, ja sen liikennemäärien odotetaan yhä kasvavan. Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2013–2016 mukaisesti sataman toimintaedellytysten turvaamiseksi Länsisatamaan varaudutaan rakentamaan toinen matkustajaterminaali vastaamaan Itämeren kasvavaan matkustajamäärään. Samalla vertaillaan vaihtoehtoisia ratkaisuja Länsiterminaalin liikenneyhteyksien sujuvuuden parantamiseksi.

Länsisataman liikenneratkaisuvaihtoehtojen arviointi -selvityksessä on arvioitu vaihtoehtoisten liikenneratkaisujen toimivuutta sekä hyötyjä ja kustannuksia. Sataman kehittämisen ja liikennejärjestelmän sujuvuuden parantamisen edellyttämillä investoinneilla ja toiminnalla on myös laajempia vaikutuksia Helsingin seudun aluetalouteen ja Helsingin kaupungin kunnallistalouteen. Taloudellisten vaikutusten arvioinnilla haetaan monipuolisesti eri näkökulmia investointien tarkoituksenmukaisuuden arviointiin. Pitkällä aikavälillä sataman toimivuudella ja siihen kytkeytyvällä laivaliikenteen palvelutasolla voi olla merkittävä vaikutus Helsinki-Tallinna-kaksoiskaupungin kehitykseen sekä maiden välisen integraation syvenemiseen.

Liikennejärjestelyvaihtoehdot

Alueen liikennejärjestelyistä on laadittu kolme kehittämisvaihtoehtoa sekä vertailuvaihtoehto:

-        Ve 0. Vertailuvaihtoehto
Liikennejärjestelyt tarkastelualueella säilyvät nykyisellään.
 

-        Ve 1. Pienimuotoiset parantamistoimet
Kaista- ja suojatiejärjestelyjä Mechelininkadulla, Porkkalankadulla, Hietalahdenrannassa, Jätkäsaarenlaiturilla, Länsisatamankadulla ja Salmisaarenkadulla. Investointien suuruusluokka-arvio on 5 milj. euroa.
 

-        Ve 2. Ruoholahden sillan purku ja 2-kaistainen silta Mechelininkadulta etelästä Porkkalankadulle
Ruoholahden silta puretaan ja Mechelininkadulta etelästä tehdään 2-kaistainen silta Porkkalankadulle. Myös vaihtoehdossa 1 kuvatut parantamistoimet sisältyvät vaihtoehtoon 2. Investointien suuruusluokka-arvio on 50 milj. euroa.
 

-        Ve 3. Ruoholahden sillan purku ja 2-kaistainen tunneli Mechelininkadulta etelästä Porkkalankadulle
Muutoin sama kuin vaihtoehto 2, mutta uusi siltayhteys korvataan vastaavalla tunneliyhteydellä. Toiminnallisesti vaihtoehto 3 ei eroa vaihtoehdosta 2. Investointien suuruusluokka-arvio on 100 milj. euroa.

Liikenteellisten vaikutusten arviointi

Vaihtoehdon 1 toimet ovat kustannustehokkaita ja parantavat liikenteen sujuvuutta monessa kohtaa verkkoa. Crusellinsillan yhteyden välityskyvyn ja toimivuuden varmistaminen satamasta aina Länsiväylälle saakka on erittäin tärkeää.

Parantamistoimista huolimatta liikenteen sujuvuus heikkenee tulevaisuudessa nykyisestä, mutta ei kuitenkaan romahda kohtuuttoman heikoksi. Näillä toimenpiteillä voidaan varmistaa liikenteen kohtuullinen sujuvuus varsin pitkällä aikajänteellä Länsisataman ja Jätkäsaaren muun liikenteen kasvusta huolimatta. Heikommaksi sujuvuus jää iltapäiväruuhkassa satamasta Länsiväylän suuntaan sekä Mechelininkadulta sataman suuntaan.

Jatkosuunnittelussa tulee huolehtia siitä, että toimenpiteet eivät heikennä jalankulun ja pyöräily olosuhteita nykyisestä. Crusellinsillan yhteyden hyödyntäminen satamaliikenteelle tulee yhteen sovittaa asuinalueelle asetettujen liikennesuunnittelukriteerien kanssa. Sataman raskaan liikenteen ajoa ei ole perusteltua sallia Crusellinsillan kautta.

Vaihtoehtojen 2 ja 3 tehokkuutta heikentää se, että investoinnit ovat erittäin suuret siltaa tai tunnelia käyttävään liikennemäärään ja sujuvuushyötyihin nähden.

Satamaliikenteen kannalta silta- tai tunneliyhteys palvelee melko pientä osaa satamaliikenteestä. Satamasta Länsiväylälle suuntautuvaa henkilöautoliikennettä kulkee ennusteen mukaan merkittävästi myös Crusellinsillan kautta. Tästä syystä silta- tai tunneliyhteyden liikenteestä vain 10 - 20 % on sataman liikennettä. Tosin silta- tai tunneliyhteys muuttaa ajoreittejä siten, että myös Crusellinsillan yhteys sujuvoituu selvästi.

Etelä-länsisuuntaisen liikenteen sujuvuus Mechelininkadulta Porkkalankadulle paranee selvästi myös muun kuin sataman liikenteen osalta, mutta samalla Porkkalankadun nykyisin sillalla kulkevan liikenteen sujuvuus heikkenee selvästi tasoliittymän vuoksi. Sataman kannalta heikommaksi sujuvuus jää iltapäiväruuhkassa Mechelininkadulta pohjoisesta satamaan tulevan liikenteen osalta. Liikenteen sujuvuus ei juuri parane vertailuvaihtoehtoon 0 nähden. Silta- ja tunnelivaihtoehdon hyödyt kohdistuvatkin pääosin muulle kuin satamaliikenteelle.

Silta- ja tunnelivaihtoehdoissa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet heikkenevät jonkin verran ilman korvaavia toimia. Vaihtoehdot synnyttävät todennäköisesti myös merkittäviä rakentamisen aikaisia haittoja liikenteelle ja ympäristölle.

Mikäli liikenne kasvaa selvästi voimakkaammin kuin ennusteissa, joissa autoliikenteen kasvua on rajoitettu, ylittänee myös siltavaihtoehto 2 kannattavuusrajan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että osassa liikenne-ennusteista sisältyvät autoliikenteen kasvua rajoittavat toimet jäävät toteutumatta. Tunnelivaihtoehto ei suurten investointikustannustensa vuoksi ylitä kannattavuusrajaa missään ennustetussa skenaariossa. Investointikustannusten lisäksi tunnelien ylläpito ja liikenteenhallinta ovat kustannuksiltaan korkeammat kuin katujärjestelyiden ylläpito.

Liikenneinvestointien yhteiskuntataloudelliset vaikutukset

Vaihtoehtoisten liikenneinvestointien ja järjestelmän käytön vaikutus tuotantoon, työllisyyteen tai verotuloihin Helsingissä on kalleimmassakin vaihtoehdossa kokonaisuudessaan melko pieni. Kyseisiä yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia ei voi pitää oleellisena tekijänä vaihtoehtojen välisessä vertailussa.

Länsisataman kehittymisen vaikutus matkustamiseen ja Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupunkikehitykseen

Jätkäsaareen suuntautuvan autoliikenteen kapasiteettirajoitteet saattavat vaikuttaa Helsingin ja Tallinnan väliseen matkustajakysyntään sekä matkustajien kulutukseen ja siitä aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin Helsingissä ja koko maassa. Länsisataman matkustajaliikenteen kehitykseen liittyy kuitenkin paljon epävarmoja tekijöiden, joiden luotettava ennustaminen on vaikeaa.

Pitkällä aikavälillä Helsingin ja Tallinnan väliset liikenneyhteydet ovat ratkaisevan tärkeässä roolissa seutujen väliselle integraatiolle ja kaksoiskaupunkikehitykselle. Länsisataman liikenneratkaisuilla on siten vaikutusta saavutettavuuden kehittymiseen ja edelleen rajan ylittäviin työmarkkinoihin ja yritysten toimintaan. Vastaavasti myös Tallinnan sataman ja sen vaikutusalueen liikennejärjestelmän kehitys vaikuttaa Helsinki-Tallinna-integraation tulevaisuuteen.

Liikenteelliset kehittämissuositukset

Alueen liikenneverkkoa on liikenteellisistä syistä perusteltua lähteä kehittämään vaihtoehdon 1 mukaisin toimin jo lähivuosina. Jatkosuunnittelussa tulee huolehtia siitä, että toimenpiteet eivät heikennä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita nykyisestä. Myös Crusellinsillan yhteyden liikenneturvallisuuden sekä välityskyvyn ja toimivuuden varmistaminen satamasta Länsiväylälle saakka on erittäin tärkeää. Satamaliikenteen toimivuuden kannalta on tärkeä varmistaa myös Tyynenmerenkadun välityskyky terminaalille saakka. Näillä toimenpiteillä voidaan varmistaa liikenteen kohtuullinen sujuvuus varsin pitkällä aikajänteellä sataman ja Jätkäsaaren liikenteen kasvusta huolimatta, mikäli seudullinen liikenne kehittyy HLJ2015 ennusteen mukaisesti.

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman 2015 mukaiset ajoneuvoliikenteen kasvua rajoittavat toimet vähentävät kaupunkiin suuntautuvaa autoliikennettä ja siten myös sujuvoittavat Jätkäsaareen suuntautuvaa ja sieltä poistuvaa autoliikennettä. Liikennejärjestelyiden suunnittelussa on kuitenkin syytä varautua myös siihen, että seudullinen liikenne kasvaa tätä ennustettua skenaariota voimakkaammin. Siten eritasoratkaisun rakentaminen saattaa pitkällä aikavälillä muuttua kannattavaksi. Tavoitteeksi tulisi asettaa myös Mechelininkadun pohjoissuunnan toimivuuden varmistaminen sekä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien sujuvuuden ja turvallisuuden varmistaminen, mikä voi edellyttää muutoksia näihin pitkän aikavälin suunnitelmiin. On perusteltua selvittää myös muita pienimuotoisia parantamistoimenpiteitä, joilla Jätkäsaaren liikenteen sujuvuutta voitaisiin parantaa.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Reetta Putkonen

Lisätiedot

Anna Nervola, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37135

anna.nervola(a)hel.fi

Anna Pätynen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37110

anna.patynen(a)hel.fi

Jari Rantsi, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37215

jari.rantsi(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Otteet

.