Käsiteltävä tässä kokouksessa

1

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle länsimetron liityntäliikennesuunnitelmasta 2014 (a-asia)

HEL 2014-006116 T 08 02 00

Lausuntoehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon. 

Lausunto

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on laatinut luonnoksen länsimetron liityntäliikennesuunnitelmaksi yhteistyössä Helsingin ja Espoon kaupunkien edustajien kanssa. Asukasvuorovaikutusta on tehty koko työn ajan suunnittelun eri vaiheissa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä suunnitelma muodostaa hyvän lähtökohdan seuraavan vaiheen tarkemmalle suunnittelulle. Linjasto on tehty siten, että se hoitaa metron liityntäyhteyksien lisäksi myös muita liikkumistarpeita. Metron kanssa päällekkäistä bussiliikenne on karsittu tehokkaasti.

Lauttasaaren linjastoa tulisi kuitenkin vielä tutkia ja yrittää kehittää linjastoratkaisua suunnitelmaluonnoksessa esitetystä.

Vattuniemen suunnasta linjan 21 on suunniteltu ajavan Lauttasaaren sillan yli. Puolet linjan lähdöistä ajettaisiin Erottajalle ja puolet lähdöistä (B-tunnus) päättyisi Ruoholahteen. Ratkaisu ei ole liikenteen säännöllisyyden kannalta onnistunut. Lauttasaaren suuntaan ajettaessa Erottajalta tulevien lähtöjen sovittaminen täsmällisesti Ruoholahden lähtöihin tulee olemaan vaikeaa, mikä johtaa linjan vuorojen epätasaiseen kuormittumiseen ja heikohkoon aikataulussa pysymiseen.

Järjestely on myös hieman sekava. Ruoholahdessa ei ole mahdollista järjestää kääntöpaikkaa linjalle 21B. Linja 21B joutuisi ajamaan kaupunkiin päin kulkiessaan Porkkalankadun kautta Itämerenkadulle päästäkseen takaisin Lauttasaaren suuntaan. Tästä seuraa, että linjojen 21 ja 21B reitit ovat erilaiset Ruoholahdessa, kun linja 21 kulkee molempiin ajosuuntiinsa Itämerenkatua. Lisäksi herää kysymys, onko bussimatkoille Ruoholahteen kysyntää niin paljon, että linjaa 21B todella tarvitaan? Tulisikin tutkia, riittäisikö, että Vattuniemestä tulisi linjan 21 lisäksi toinen linja, joka päättyisi Lauttasaaren metroasemalle.

Kaikki Vattuniemeä palveleva bussiliikenne on suunnitelmassa keskitetty Melkonkadulle. Ratkaisun tarkoituksenmukaisuutta kokonaisuuden näkökulmasta tulee vielä arvioida seuraavat näkökulmat huomioon ottaen:

-        Liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta bussiliikenteelle sopivampi katu olisi Itälahdenkatu. Se on leveämpi ja sen varrella on vähemmän tasa-arvoisia risteyksiä.
 

-        Nykytilanteessa nousijamäärät Vattuniemenkadulla ovat suuremmat kuin Melkonkadulla. Vattuniemen itäreuna on kehittyvää aluetta, jossa asuminen tulee lisääntymään. Jos kaikki linjat kulkevat suunnitelman mukaisesti Melkonkadulla, jää Vattuniemenkatu ilman bussiliikennettä. Kävelyetäisyydet Vattuniemenkadun itäpuolelle kasvaisivat selvästi.
 

-        Heikkilänaukion kehittämiseksi on suunniteltu Shared Space -tyyppistä ratkaisua, jossa kaikki liikennemuodot käyttävät samaa yhteistä tilaa. Tällainen tila saadaan aikaan alentamalla ajoneuvojen nopeuksia. Tilan itsensä tulee antaa signaalit oikeaan liikennekäyttäytymiseen. Shared Space -metodin mukaan suunnitelluilla alueilla liikenneturvallisuus on yleensä parantunut ja alueet ovat muuttuneet viihtyisämmiksi. Tavoitteena on tehdä Heikkilänaukiosta Vattuniemen keskeinen oleskelu- ja kohtaamispaikka. Heikkilänaukiolle tehdyssä suunnitelmaluonnoksessa ajorata aukion kohdalla korotetaan jalkakäytävien tasoon. Pysäkit on suunniteltu Itälahdenkadulle aukion reunaan. Nykyiselle Melkonkadun bussipysäkille on suunniteltu taksiasemaa. Aukion rauhoittamisen vuoksi olisi tärkeää, että bussit eivät ajaisi aukion läpi. Bussireitin tulisi kulkea Itälahdenkadun ja Wavulinintien kautta Heikkilänaukion vieritse.

Suunnitelmaluonnoksen mukaan bussiliikennettä keskitetään Gyldenintielle, jossa on metroaseman sisäänkäynti. Kaikki Lauttasaaren liityntälinjat eli yhteensä 28 lähtöä ruuhkatuntina ajetaan Gyldenintien kautta. Gyldenintie on kuitenkin suhteellisen ahdas ja sen varressa on paljon kivijalkakauppojen ja kaupallisen toiminnan aiheuttamaa asiointiliikennettä henkilöautoilla. Mikäli Gyldenintien bussiliikenteessä ilmenee merkittäviä ongelmia, tulee linjaston olla muokattavissa niin, että osa bussiliikenteestä käyttäisi Särkiniementietä.

Raporttiluonnoksessa ei esitetä suorite- ja kustannusvaikutuksia linja- tai aluekohtaisesti, joten suunnitelman taloudellisuuden arviointi on vaikeaa. Silmiin pistävästi kallista muutosta on kuitenkin ehdotettu Maunulan suunnalle, jossa linjalle 51 lisätään kuudella bussilla ajettava sunnuntailiikenne ja ilmeisesti myös jatketaan liikennöintiaikaa muinakin päivinä. Vaikka poikittaisliikennettä on tärkeää parantaa, ei linjan 51 kaltaisella linjalla liene taloudellisesti järkevää liikennöidä kaikkina päivinä aamusta yöhön asti. Metsäpurontien, Männikkötien ja Asesepäntien hiljaisen ajan yhteydet lienee edelleen tarkoituksenmukaisinta hoitaa nykyisen tapaisella järjestelyllä linjan 66 reittiversiolla. Linjan 51 muutosten osalta ratkaisu edellyttää perusteellisempaa vaikutustarkastelua ja saavutettavien hyötyjen osoittamista suhteessa kustannuksiin.

Bussiliikenteen runkolinjaston kehittäminen on erittäin kannatettavaa. Linjan 560 (Jokeri 2) reitin jatkamista Myyrmäestä Matinkylään tuleekin harkita. Ratkaisun tekeminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia, sillä linjan reitistä tulisi erittäin pitkä, mistä seuraisi haasteita täsmällisyyden suhteen. Aikataulussa pysyminen edellyttäisi useita ajantasauspysäkkejä reitin varrelle. Tämä taas osaltaan vähentäisi yhteyden vaihdottomuuden tuomia hyötyjä. Pitkän linjan tapauksessa pitäisi vielä arvioida tarkemmin matkustajamääriä reitin eri osilla. Linjan kysynnän tulisi koko linjan reitillä ole suhteellisen tasainen, jotta linjan liikennöinti olisi taloudellisesti tehokasta.

Esittelijän perustelut

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle 29.8.2014 mennessä. (Kaupunginkanslian kanssa on sovittu, että lautakunnan 26.8. peruutetun kokouksen vuoksi lausunto annetaan kokouksessa 2.9.) Lausuntoa on pyydetty myös HKL-liikelaitoksen johtokunnalta.

Suunnitelmat

Länsimetro on nykyisen Ruoholahteen päättyvän metron läntinen jatke, joka ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan Espoon Matinkylään. Uudella rataosalla on kahdeksan asemaa, joista Helsingin puolella on kaksi, Lauttasaari ja Koivusaari. Espoon uudet asemat ovat Keilaniemi, Aalto-yliopisto (Otaniemi), Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä.

Länsimetron liikennöinti Matinkylään alkaa vuonna 2016, jolloin metroa liikennöidään kahdella linjalla: Tapiola-Mellunmäki ja Matinkylä-Vuosaari. Suunnittelun lähtökohtana on automaattimetron mahdollistama vuoroväli. Molempien linjojen vuoroväli on arjen ruuhkassa 5 minuuttia, jolloin yhteisellä osuudessa Tapiolasta Itäkeskukseen vuoroväliksi tulee 2,5 minuuttia. Arjen ja lauantain päiväliikenteen vuoroväli on molemmilla linjoilla 7,5 minuuttia sekä iltaisin ja sunnuntaisin 10 minuuttia.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) on valmistellut liityntälinjastosuunnitelman, jossa bussiliikennettä sopeutetaan tilanteeseen, jossa yhä useampi Espoon sisäinen sekä Espoon ja Helsingin välinen matka tehdään raiteilla. Länsimetron myötä lakkautetaan seutulinjat, jotka tällä hetkellä liikennöivät Länsiväylää pitkin Kamppiin. Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussiliikenteestä tulee liityntäpainotteista. Keskeisimmät liityntäterminaalit rakennetaan Tapiolaan ja Matinkylään. Linjastouudistus vaikuttaa voimakkaimmin Etelä-Espoon bussilinjastoon.

Työssä on suunniteltu myös metron liikennöintiaikojen ulkopuolinen bussilinjasto, joka palvelee yön, aamuyön ja varhaisen aamun liikkumista Etelä-Espoon, Lauttasaaren ja Helsingin välillä.

Lisäksi HSL on lähettänyt tiedoksi kunnille erillisenä kysymyksenä runkolinjan 560 jatkamista Myyrmäestä Matinkylään koskevan selvityksen mahdollista kannanottoa varten.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Markku Granholm, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37121

markku.granholm(a)hel.fi

Liitteet

.