1

Kivinokan osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet (a-asia)

HEL 2011-006292 T 10 03 02 00

Ksv 1002_1, Kivinokka, karttaruudut H4, J4

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää

-        hyväksyä Kivinokan osayleiskaavan jatkosuunnittelun pohjaksi 8.4.2014 päivätyt Kivinokan osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet (Liite 2) perustein, jotka ilmenevät Kivinokan osayleiskaavan suunnitteluohjelmasta (Liite 3) liitteineen. Suunnitteluperiaatteiden peruslähtökohta on, että Kivinokasta suunnitellaan monipuolinen ja tiiviisti rakennettu puukaupunginosa, jossa on asumista, arvokkaita luonto- ja kulttuuriympäristöjä sekä virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Kivinokan kaupunkirakenne suunnitellaan niin, että mahdollistuu sen liittäminen kiinteästi Herttoniemen keskukseen ja Kulosaareen.
 

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä suunnitteluperiaatteiden valmistelua varten laadituista maankäyttövaihtoehdoista esitettyihin mielipiteisiin.

Suunnitteluperiaatteet koskevat Yleiskaava 2002:ssa selvitysalueeksi osoitettua Kivinokan niemeä.

Tiivistelmä

Kivinokka osoitettiin vuoden 2002 yleiskaavassa selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Osayleiskaavatyö käynnistyi vuonna 2011. Kivinokkaan on tutkittu suunnitteluperiaatteiden laadintaa varten kolmea erilaista maankäyttövaihtoehtoa: yhtä virkistysvaihtoehtoa ja kahta asuinaluevaihtoehtoa, jotka eroavat asukasmäärän, rakentamisen tehokkuuden ja rakentamisalueen rajauksen puolesta.

Kaupunkirakenteellisten ja maankäytöllisten tavoitteiden ja vaihtoehtojen arvioinnin perusteella esitetään, että Kivinokasta suunnitellaan monipuolinen ja tiiviisti rakennettu, vähäautoinen puukaupunginosa, jossa on asumista, arvokkaita luonto- ja kulttuuriympäristöjä sekä virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Kivinokan kaupunkirakenne suunnitellaan niin, että mahdollistuu sen liittäminen kiinteästi Herttoniemen keskukseen ja Kulosaareen. Alueella säilytetään monipuolista kesänviettotoimintaa ja yleisessä virkistyskäytössä olevia puistoja ja metsiä. Alue liitetään osaksi Helsinkipuiston virkistysreittejä.

Tiiviisti rakennettu kaupunginosa tukee nykyiseen metrorataan perustuvaa joukkoliikenneratkaisua ja on ekologisten ja ilmastopoliittisten tavoitteiden mukainen. Kivinokan osayleiskaava-alueelle suunnitellaan asumista n. 6 000 asukkaalle. Lisäksi on arvioitu, että Itäväylän ympäristön tarkastelualueelle voidaan suunnitella täydennysrakentamista n. 4 000 asukkaalle. Tiivis rakentaminen raideliikenteen välittömässä vaikutuspiirissä mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon ja hyvät lähipalvelut. Tärkeimmät luontoarvot ja kulttuuriympäristöt sekä piirteitä kesänvieton historiasta voidaan säilyttää ja alueen virkistyskäyttöä kehittää.

Kivinokan sijainti lähellä Helsingin keskustaa, valmiin kaupunkirakenteen lomassa, antaa asuinrakentamiselle edulliset kaupunkitaloudelliset lähtökohdat. Perustamisolosuhteiltaan ongelmaton, vähämeluinen ja -saasteinen alue valmiin liikenne- ja kunnallisteknisen verkon varrella on moniin muihin aluerakentamiskohteisiin verrattuna helposti ja nopeasti rakennettavissa asuinkäyttöön.

Suunnittelu jatkuu suunnitteluperiaatteiden pohjalta osayleiskaavaluonnoksen laatimisena. Jatkosuunnittelussa selvitetään laajasti valitun maankäyttöratkaisun vaikutuksia ja suunnitelmia kehitetään selvitysten tulosten mukaan.

Esittelijän perustelut

Alueen sijainti

Kivinokka on Vanhankaupunginlahteen työntyvä niemi, joka sijaitsee Itäväylän pohjoispuolella Kulosaaren ja Herttoniemen kaupunginosien rajalla, linnuntietä noin viiden kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Sekä Herttoniemen että Kulosaaren metroasemat ovat linnuntietä noin kilometrin päässä alueen keskiosasta.

Lähtökohdat

Kaavoitustilanne ja maanomistus

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa Kivinokka on virkistysaluetta ja taajamatoimintojen aluetta. Uudenmaan maakuntavaltuuston 20.3.2013 hyväksymässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Kivinokan alue on muutettu taajamatoimintojen alueeksi, jonka rantoja pitkin kiertää viheryhteystarve. Lisäksi 2. vaihemaakuntakaavaan on merkitty alueella sijaitseva Herttoniemen siirtolapuutarha, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009).

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa Kivinokka on merkitty selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Niemen kärki kuuluu yleiskaavassa Helsinkipuistona kehitettävään alueeseen. Kivinokan itäpuolinen vesialue on Natura-aluetta ja luonnonsuojelualuetta. Herttoniemen siirtolapuutarha on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta.

Kivinokan eteläisimmässä osassa Herttoniemen siirtolapuutarha-alueella on voimassa suojeluasemakaava vuodelta 2007. Pääosa Kivinokan alueesta on asemakaavoittamatonta.

Helsingin kaupunki omistaa alueen.

Alueen yleiskuvaus

Kivinokka on ollut 1900-luvun alkuvuosista kesänviettoaluetta, erityisesti itäisen kantakaupungin työväestön virkistysympäristönä. Niemestä tuli kansanpuisto 1920-luvulla. Pieniä lautarakenteisia kesämajoja alettiin rakentaa alueelle 1940-luvulla.

Kivinokka on metsäinen niemi, joka on kooltaan noin 68 ha. Suuren osan alueesta kattaa ulkoilupuisto, jolla on eri yhdistysten hallintaan vuokratuilla alueilla yhteensä reilut 600 kesämajaa. Lisäksi alueella on yleinen uimaranta, pieniä venesatamia, viljelypalstoja ja pelikenttiä. Alueen eteläosassa sijaitsee Kulosaaren kartano talousrakennuksineen ja Herttoniemen siirtolapuutarha. Koillisosa on rakentamatonta metsä- ja kallioaluetta, jolla on luontopolku.

Kivinokka on nykyisellään kävellen ja pyöräillen hyvin sekä joukkoliikenteellä melko hyvin saavutettavissa olevaa virkistysympäristöä.

Maaperältään Kivinokan alue on pääosin kallioista kitkamaa-aluetta ja avokalliota. Alue on rakentamiseen hyvin soveltuvaa. Topografialtaan alue on kuitenkin paikoin jyrkkäpiirteistä kalliota, mikä aiheuttaa haasteita jatkosuunnittelulle. Lounaisrannalla on paikoin ohuehkoja savikerroksia, jotka oletettavasti edellyttävät massanvaihtoa.

Suuri osa Kivinokasta on ilmanlaadultaan ja meluolosuhteiltaan hyvää. Alueen eteläosa on Itäväylän ja metroradan välittömässä läheisyydessä, ja niiden vaikutusta rakentamiselle selvitetään suunnittelun edetessä.

Kulttuuriympäristö ja luontokohteet

Museovirasto on luokitellut Kivinokassa sijaitsevan Herttoniemen siirtolapuutarhan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009) ja se on suojeltu asemakaavalla. Siirtolapuutarhan läheisyydessä on Kulosaaren kartano, jonka päärakennus on 1800-luvun alusta. Kartanomiljöö sivurakennuksineen ja puutarhajäänteineen on arvokas kokonaisuus. Koko Kivinokka on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, perusteena erityisesti kaupungissa asuvan työväen vapaa-ajanvieton historia. Siirtolapuutarhan pohjoispuolella on Brändön kylänpaikka, pieni historiallisen ajan muinaisjäänne.

Huomattava osa luonnonympäristöiltään monipuolisesta Kivinokasta on arvioitu joko eläimistön tai kasvillisuuden kannalta arvokkaaksi. Merkittävimmät luonnonympäristön kohteet ovat niemen länsirannan tärkeä lepakkoalue sekä itärannan vanha metsä ja tervaleppälehto. Jälkimmäinen kuuluu Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa 2008–2017 rauhoitettavaksi esitettyihin alueisiin. Itäinen rantaviiva rajautuu suoraan Natura 2000-verkostoon kuuluvaan Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen.

Kaupunkirakenne ja liikenne

Kivinokka on osa Itä-Helsingin kaupunkirakennetta. Se sijoittuu tärkeimpien itä-länsisuuntaisten liikennesuonien välittömään läheisyyteen. Alueen länsipuolella on Kulosaaren kaupunginosa ja Kalasataman kaupunginosa, johon rakennetaan asumista noin 20 000 uudelle helsinkiläiselle. Kivinokka kytkeytyy toiminnallisesti luontevasti Herttoniemen keskeisimmän alueen täydennykseksi. Länsi-Herttoniemessä asuu n. 8 500 asukasta ja Herttoniemenrannassa n. 8 900. Kivinokan rakentaminen tarjoaisi Herttoniemelle uuden tärkeän kasvusuunnan ja luo osaltaan edellytyksiä Herttoniemen keskustan kehittymiselle metroaseman ympärille. Kivinokka voidaan erityisesti kävely- ja pyöräily-yhteyksillä liittää myös Kulosaaren suuntaan.

Kivinokan kärki on osa Helsinkipuistona kehitettävää aluetta. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 7.2.2012 Helsinkipuiston osa-alueittaiset kehittämisperiaatteet. Kivinokan osalta periaatteissa todettiin, että selvitysalueen maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon Helsinkipuiston kokonaisuus ja turvataan reittien jatkuminen alueella. Helsinkipuiston rajautuminen Kivinokan alueella ratkaistaan Kivinokan osayleiskaavassa. Kivinokan rakentaminen voi edistää Helsinkipuiston tavoitteiden saavuttamista parantamalla virkistysyhteyksiä ja tarjoamalla realistiset edellytykset ranta-alueiden virkistyspalvelujen kehittämiselle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 5.3.2013 hyväksyä pyöräilyn laatukäytävien eli baanojen verkkosuunnitelman soveltuvin osin jatkovalmistelun pohjaksi. Verkkosuunnitelmassa on esitetty yhteys Itäkeskuksesta ja Herttoniemestä Kivinokan sekä Kulosaaren kautta Sörnäisiin ja siitä edelleen kantakaupunkiin.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Osayleiskaavatyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu vuoden 2011 kaavoituskatsauksessa. Kivinokan osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin osallisille 1.11.2011.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä 14.11.–2.12.2011. Keskustelutilaisuus pidettiin 16.11.2011. Kivinokan verkkosivujen keskustelupalstalla oli marraskuusta 2011 elokuuhun 2013 mahdollisuus ehdottaa ja ideoida sitä, millaisia vaihtoehtoja Kivinokkaan tulisi tutkia.

Maankäyttövaihtoehdot

Alueelle on tutkittu suunnitteluperiaatteiden laadintaa varten kolmea erilaista maankäyttövaihtoehtoa: yhtä virkistysvaihtoehtoa ja kahta asuinaluevaihtoehtoa, jotka erosivat asukasmäärän ja rakentamisalueen rajauksen puolesta.

Maankäyttövaihtoehdot olivat nähtävänä 9.–30.9.2013. Keskustelutilaisuus pidettiin 16.9.2013. Palautetta kerättiin 9.–30.9.2013 verkkokeskustelupalstalla kolmella eri sivulla, jotka olivat: Virkistysalue, asuinalue noin 4 000 asukkaalle ja asuinalue noin 12 000 asukkaalle.

Yhteenveto verkkokeskusteluista ja keskustelutilaisuuksista on vuorovaikutusraportissa. Lisäksi keskustelutilaisuuksista on laadittu muistiot.

Vaihtoehtojen arviointi ja vertailu

Vaihtoehtoja on vertailtu toisiinsa ja arvioitu sen suhteen, miten ne toteuttavat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja Helsingin strategiaohjelmaa. Muita vaikutuksia on arvioitu vasta alustavasti. Vaihtoehtojen vertailu on liitteenä olevassa Kivinokan osayleiskaavan suunnitteluohjelmassa.

Suunnitteluperiaatteiden pohjana olevasta maankäytöstä on laadittu kaavatalouslaskelma, jossa on arvioitu rakentamiskustannuksia ja tonttituloja kaupungille. Laskelma on esitetty liitteenä olevassa Kivinokan osayleiskaavan suunnitteluohjelmassa.

Suunnitteluperiaateratkaisun jälkeen jatketaan vaikutusten arviointia laajasti valitun maankäyttöratkaisun pohjalta ja suunnitelmia muokataan selvitysten tulosten mukaan.

Suunnitteluperiaatteet

Kivinokan osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet on laadittu kaupunkirakenteellisten ja maankäytöllisten tavoitteiden, vaihtoehtojen arvioinnin ja saadun palautteen pohjalta niin, että mahdollistuu kestävän, tiiviin ja eheän joukkoliikenteeseen perustuvan kaupunkirakenteen laajentaminen. Esitetään, että Kivinokasta suunnitellaan monipuolinen ja tiiviisti rakennettu, vähäautoinen puukaupunginosa, jossa on asumista, arvokkaita luonto- ja kulttuuriympäristöjä sekä virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Kivinokan kaupunkirakenne suunnitellaan niin, että mahdollistuu sen liittäminen kiinteästi Herttoniemen keskukseen ja Kulosaareen. Alueella säilytetään monipuolista kesänviettotoimintaa ja yleisessä virkistyskäytössä olevia puistoja ja metsiä. Alue liitetään osaksi Helsinkipuiston virkistysreittejä.

Tiiviisti rakennettu kaupunginosa tukee nykyiseen metrorataan perustuvaa joukkoliikenneratkaisua ja on ekologisten ja ilmastopoliittisten tavoitteiden mukainen. Kivinokan osayleiskaava-alueelle suunnitellaan asumista n. 6 000 asukkaalle. Lisäksi on arvioitu, että Itäväylän ympäristön tarkastelualueelle voidaan suunnitella täydennysrakentamista n. 4 000 asukkaalle. Tiivis rakentaminen mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon ja hyvät lähipalvelut, ja toisaalta sen, että tärkeimmät luontoarvot ja kulttuuriympäristöt sekä piirteitä kesänvieton historiasta voidaan säilyttää ja alueen virkistyskäyttöä kehittää. Tehokas rakentaminen mahdollistaa myös alueen saavutettavuuden parantamisen.

Kesämajakäyttöä on tarkoitus jatkaa osana uutta kaupunginosaa: alueella on tulevaisuudessa vähintään 200 kesämajaa tiiviillä yleisessä virkistyskäytössä olevilla kesämaja-alueilla. Suunnittelun edetessä etsitään nykyisen suuruiselle kesämajamäärälle paikka Kivinokasta ja korvaavilta alueilta.

Kivinokan sijainti lähellä Helsingin keskustaa, valmiin kaupunkirakenteen lomassa antaa asuinrakentamiselle edulliset kaupunkitaloudelliset lähtökohdat. Asuntotuotannon määrällisiin ja laadullisiin tavoitteisiin voidaan vastata kestävästi, ja samalla tiivis rakentaminen mahdollistaa alueelle myös monipuoliset virkistysmahdollisuudet.

Alue on helposti liitettävissä nykyiseen yhdyskuntatekniseen verkostoon ja olemassa oleviin joukkoliikenteen, kevyen liikenteen ja henkilöautoliikenteen pääväyliin. Merkittävä täydennysrakentamisalue on toteutettavissa hyödyntäen pitkälti nykyistä infraverkostoa.

Kivinokan osayleiskaava-alue on sekä kaavataloudellisesti, että aikataulullisesti helposti asuinrakentamiselle käyttöön otettavissa ja kytkettävissä yhdyskuntarakenteeseen ja kunnallistekniikkaan. Kivinokan edulliset olosuhteet mahdollistavat rakentamiskustannuksiltaan suhteellisen edullisen rakennustuotannon.

Kivinokan kehittäminen asuinalueeksi on osittain ristiriidassa alueen nykyisten arvojen kanssa. On arvioitu, että rakentaminen voidaan sijoittaa niin, että Natura 2000 -alueen arvoille ei aiheuteta merkittävää haittaa. Jatkosuunnitteluvaiheessa selvitetään alueen lepakkoarvot tarkasti. On mahdollista, että rakentamisalueiden sijaintia joudutaan selvitysten perusteella muuttamaan suunnitteluperiaateratkaisusta.

Kivinokan liikennejärjestelmän suunnitteluperiaatteet (KSV/liikenne-suunnitteluosasto 8.4.2014) on osana suunnitteluohjelmaa. Kivinokan rakentumisen myötä Herttoniemen ja Kulosaaren metroasemien saavutettavuutta parannetaan. Uusi suunnitelma mahdollistaa Kivinokan joukkoliikenneyhteydeksi bussilinjan ainakin Kulosaaren ja Herttoniemen metroasemille. Jalankulku ja pyöräily tulevat olemaan tärkeässä asemassa Kivinokan liikennejärjestelmää suunniteltaessa. Kulosaaren ja Kivinokan välille on tarkoitus rakentaa mm. jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettu silta, jota pitkin pääsee nopeammin Kulosaaren metroaseman suuntaan. Lisäksi Kivinokan rantaa pitkin kulkisi rantareitti, jonka pääasiallinen tarkoitus olisi toimia virkistysreittinä.

Viranomaisyhteistyö

Valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä kiinteistöviraston, kaupunginmuseon, rakennusviraston, ympäristökeskuksen, opetusviraston, kulttuurikeskuksen, sosiaali- ja terveysviraston, nuorisoasiainkeskuksen, pelastuslaitoksen, rakennusvalvontaviraston, liikuntaviraston, Helsingin seudun liikenne ˗kuntayhtymän (HSL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut ˗kuntayhtymän (HSY), Helsingin Energian, Helsingin Sataman, Uudenmaan ELY-keskuksen, Uudenmaan liiton sekä Museoviraston kanssa. 

Viranomaisneuvottelu pidettiin 6.3.2013. Viranomaisneuvottelusta on laadittu muistio, joka on esityslistan liitteenä.

Kaupunginmuseo ja kulttuurikeskus korostivat alueen kulttuurihistoriallisia ja luontoarvoja. Kaupunginmuseo, ympäristökeskus ja kulttuurikeskus katsoivat, että alueen säilyttäminen virkistyskäytössä olisi kannatettavin vaihtoehto.

Helsingin seudun liikenne katsoi, että molemmat rakennetut vaihtoehdot tukevat kestävien kulkumuotojen kehittämistavoitteita, mutta tehokkaampi vaihtoehto mahdollistaa paremman joukkoliikenteen palvelutason alueelle.

Ympäristökeskus totesi, että tehokkaammin rakennettu vaihtoehto olisi merkittävä asuntotuotannon kannalta, mutta sen hyväksyttävyys Natura-arvioinnin ja lepakoiden tiukan suojelun kannalta hankala, jopa epätodennäköinen.

Rakennusvirasto katsoo, että alueen ja sen ympäristön virkistyspalveluja ja liikenneolosuhteita tulisi analysoida huolellisesti ja tehdä laaja ja avoin vaikutusten arviointi jo ennen maankäyttövaihtoehdon valitsemista. Mikäli aluetta kehitetään virkistysalueena, on siellä paljon tekemistä ja investointitarpeita.

Kiinteistöviraston mielestä Kivinokka tulisi ottaa tehokkaaseen asuinkäyttöön, koska se vastaa parhaiten asetettuihin määrällisiin ja laadullisiin tavoitteisiin ja tukee myös parhaiten kaupungin taloutta. Vaihtoehdoista voidaan kehittää ratkaisu, jossa luontoarvojen säilyttäminen ja virkistyksen kehittäminen yhdistyvät tiiviiseen ja tehokkaaseen asuinalueeseen. Lisäksi kiinteistövirasto totesi, että kaupungin tulee aktiivisesti etsiä korvaavia paikkoja kesämajatoiminnalle, ja että kiinteistövirasto on käynyt alustavia neuvotteluja korvaavasta paikasta.

Loput lausunnot koskivat seikkoja, joita jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon. Useissa viranomaisten kannanotoissa korostettiin sitä, että aluetta koskevan päätöksenteon ja jatkosuunnittelun pohjaksi on tehtävä riittävät selvitykset.

Esitetyt mielipiteet

Kaikkiaan mielipiteitä saatiin OAS- ja maankäyttövaihtoehto -vaiheissa yhteensä 64.

Suurimmassa osassa mielipiteistä toivottiin Kivinokan virkistyskäyttöä, joko alueen säilyttämistä nykyisellään, tehostamista virkistysvaihtoehdon mukaisesti tai jotain näiden väliltä. Rakentaminen asumiskäyttöön sai jonkin verran kannatusta, mutta selkeästi vähemmän. Kesämajakäytön jatkaminen sai selkeän enemmistön kannatuksen. Erityistä huolta kannettiin alueen luontoarvojen säilymisestä, vaikutuksista Natura 2000 -alueelle, alueellisen virkistysympäristön riittävyydestä sekä selvitysten riittävyydestä.

Kivinokka-ryhmä on laatinut yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa virkistysvaihtoehdon pohjalta oman esityksensä (Kivinokka kaikille) alueen kehittämiseksi.

Virkistysvaihtoehdon puolesta on kerätty adresseja, jossa on yhteensä noin 8 000 allekirjoitusta.

Saapuneet mielipidekirjeet (64), Kivinokka kaikille -esitys ja viranomaisten kannanotot (13) ovat liitteinä.

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään laajemmin tiivistelmät viranomaiskannanotoista ja aihepiireittäin mielipiteistä sekä niiden vastineet.

Jatkosuunnittelu

Vuonna 2014 laaditaan osayleiskaavaluonnos. Tavoitteena on, että kaavaluonnos esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2015 alussa. Osayleiskaavaluonnosta tarkennetaan osayleiskaavaehdotukseksi kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja vaikutusten arviointien pohjalta. Tämänhetkisen arvion mukaan osayleiskaavaehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä vuoden 2016 alussa ja kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston käsittelyssä vuoden 2016 aikana.

Osayleiskaava-alue ei koske valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvia alueita.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Tuomas Hakala, projektipäällikkö, puhelin: 310 37205

tuomas.hakala(a)hel.fi

Jouni Heinänen, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37257

jouni.heinanen(a)hel.fi

Raila Hoivanen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37482

raila.hoivanen(a)hel.fi

Mikko Juvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37252

mikko.juvonen(a)hel.fi

Eija Kivilaakso, toimistopäällikkö, teknistaloudellinen toimisto, puhelin: 310 37247

eija.kivilaakso(a)hel.fi

Tuukka Linnas, arkkitehti, puhelin: 310 37308

tuukka.linnas(a)hel.fi

Juha-Pekka Turunen, vuorovaikutussuunnittelija, puhelin: 310 37403

juha-pekka.turunen(a)hel.fi

Topi Vuorio, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37193

topi.vuorio(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

.