1

Länsi-Herttoniemi, Siilitien ja Kettutien alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus (nro 12220) (a-asia)

Pöydälle 08.10.2013

HEL 2011-006217 T 10 03 03

Ksv 2263_3, Kettukuja 4, Kettutie 8 ja 19, karttaruutu J5

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee

-        lähettää 8.10.2013 päivätyn 43. kaupunginosan (Herttoniemi, Länsi-Herttoniemi) korttelin 43124 osaa ja puistoaluetta koskevan asemakaavaehdotuksen ja kortteleiden 43122–43125 ja puisto-, urheilu- ja virkistyspalvelu-, suojaviher- ja katualueiden sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueen asemakaavan muutosehdotuksen nro 12220 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä

-        antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin.

Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:n mukaisesti.

Lisäksi lautakunta päättänee kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa perimään hakijalta Kustannukset-liitteen mukaiset asemakaavan laatimis- ja käsittelykustannukset asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen.

Tiivistelmä

Asemakaavan muutos mahdollistaa Länsi-Herttoniemen asuntoalueen täydennysrakentamisen Siilitien ja Kettutien risteyksen ympäristössä. Kettutien, Siilitien ja Siilikujan väliselle alueelle muodostetaan uusi asuinkerrostalojen korttelialue (AK). Korttelin reunoja rajaavien rakennusten keskelle sijoittuu asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH) leikki- ja oleskelualueineen. Siilitien varressa nykyisin sijaitseva entinen seurakuntatalo puretaan, ja sitä ympäröivä puistoalue liitetään korttelialueisiin.

Asemakaavan muutos mahdollistaa asuinrakentamisen myös nykyisen kirjaston paikalle, jos se puretaan ja toiminta siirretään Herttoniemen metroasemalle kaavailtuun palvelukeskukseen. Osa korttelin asuinrakennuksista voidaan toteuttaa, vaikka kirjasto jäisi paikoilleen. Asemakaavassa on vaiheittain toteuttamista koskevia määräyksiä. Kirjaston ja nuorisotalon rakennusta ei saa purkaa ennen kuin korvaavat tilat toiminnoille on toteutettu muualla Herttoniemessä.

Puretun huoltoaseman alue muutetaan erityisasumisen korttelialueeksi (AKS), jolle saa rakentaa vanhusten palvelutalon tai muuta erityisasumista. Julkisten rakennusten korttelialueiden (YO, YS) pinta-alat muuttuvat, mutta tehokkuusluvut pysyvät samoina.

Asukkaiden autopaikat sijoittuvat korttelialueille merkittyihin maanalaisiin tiloihin. LPA-korttelialuetta 43124 laajennetaan niin, että sairaalan, terveysaseman ja urheilupuiston tarvitsemat autopaikat mahtuvat alueelle. Kettutien ja Kettukujan ajoneuvoliikenne yhdistetään yhdeksi liittymäksi Siilitielle. Siilikujaa jatketaan katuna Kettutielle asti. Kettukuja on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. Katujen välissä oleva lehtomainen alue säilyy puistona (VP). Uutta asuinkerrosalaa tulee yhteensä 29 300 k-m², josta erityisasumisen osuus on 4 500 k-m².

Esittelijä

Lähtökohdat

Asemakaavan muutos perustuu Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:ltä tilattuun viitesuunnitelmaan. Kiinteistöviraston tilakeskus on selvittänyt mahdollisuutta sijoittaa julkisia tiloja ja palveluja Herttoniemen metroasemalle. Länsi-Herttoniemen lähiympäristön suunnitteluohjeessa (1994) on esitetty muutoksia Kettutien ja Siilitien liittymään ja asuinrakennusta huoltoaseman tontille. Metsikkö katujen välissä on ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmässä merkitty arvoluokkaan III, kohtalaisen arvokas. Kuivahtaneessa lehtokorvessa on saarnia, joka on Helsingissä harvinainen jalopuu.

Alueella sijaitsee sairaala, terveysasema ja kirjasto, jossa on myös nuorisotalo ja sosiaalipalveluja. Herttoniemen yhteiskoulussa toimii luokat 6–9 ja lukio. Seurakuntatalo tontteineen on myyty yksityiselle omistajalle. Puretun huoltoaseman paikalla toimii kylmäasema. Länsi-Herttoniemen asuinrakennukset on rakennettu pääosin lyhyen ajan kuluessa 1950-luvulla. Kaupunkikuva on arkkitehtuuriltaan ja rakennustavaltaan yhtenäistä ja ympäristö puistomaista. Katutilan ilmeelle on ominaista kaupunkikuvaa pehmentävä istutusvyöhyke rakennusten ja kadun välissä. Julkisivut ovat vaaleita värillisiä rappauspintoja. Länsi-Herttoniemen 1950-luvun asuinalueet on Yleiskaava 2002:ssa merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi alueiksi.

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sisältö

Tavoitteena on Länsi-Herttoniemen kaupunkikuvaan sopiva täydennysrakentaminen lähellä hyviä joukkoliikenneyhteyksiä. Kettutien ja Siilitien liittymän ympäristöstä muodostuu vehreä aukio. Entisen seurakuntatalon tontti ja kirjaston alue sekä niiden välinen puistoalue muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi (AH). Kirjasto voidaan purkaa ja tilalle rakentaa asuntoja, jos toiminta siirretään Herttoniemen metroasemalle kaavailtuun palvelukeskukseen. Osan korttelista voi toteuttaa, vaikka kirjasto jäisi paikoilleen. Asemakaavassa on vaiheittain toteuttamista koskevia määräyksiä.

AK-korttelialueen rakennusoikeus on 24 450 k-m² asumista ja 350 k-m² monikäyttötilaa. Kerrosluku vaihtelee viidestä kahdeksaan. Nykyisestä puistoalueesta muodostuu vehreä yhteispiha, joka rajautuu sivuiltaan erityyppisiin asuinrakennuksiin. Katualueen ja rakennusten väliin on jätetty vihreä, rakentamaton vyöhyke. AH-korttelialue on pääosin rakennettava ja istutettava yhteiseksi leikki- ja oleskelualueeksi. Puretun huoltoaseman tontti muutetaan erityisasumisen korttelialueeksi (AKS) vanhusten palveluasuntoja tai muuta erityisasumista varten. Rakennusoikeus on 4 500 k-m². Viisikerroksinen rakennusmassa taittuu katujen suuntaisesti. AK-korttelialueen autopaikat sijoitetaan kahteen maanalaiseen laitokseen. Ajoyhteydet tulevat Siilitieltä ja Kettutieltä. AKS-korttelin maanalaiseen pysäköintitilaan ajetaan Näätätieltä.

Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) laajenee Siilikujan rajaan. Tehokkuuslukuna säilyy 0,75. Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS) pienenee, koska Siilikuja erottaa sen muusta alueesta. Tehokkuuslukuna säilyy 1,0. Laajennettuun LPA-kortteliin 45124 saa sijoittaa korttelin 43125 ja urheilupuiston autopaikkoja. Alueella on ajoyhteys ja kevyen liikenteen raitti urheilupuistoon. Puistoksi (VP) merkitty lehtometsikkö katujen välissä säilyy pääosin lukuun ottamatta puistokolmion pohjoiskärkeä. Kettutien ja Kettukujan ajoneuvoliikenne yhdistetään yhdeksi liittymäksi Siilitielle. Nykyisen Kettutien itäpää varataan jalankulkuun ja pyöräilyyn. Siilikujaa jatketaan katuna Kettutielle.

Asemakaavamuutoksen vaikutukset

Kaava mahdollistaa olemassa olevan asuinalueen täydennysrakentamisen lähellä metroasemaa. Talojen massoittelu, sijoitus tontilla, suhde katutilaan ja julkisivumateriaali noudattelevat ympäristön rakennustapaa. Alueella oleva puisto muuttuu asuinkorttelin sisäpihaksi. Siilitien, Kettutien ja Siilikujan katutila muuttuu rakennetummaksi. Siilitien varren korkeammat pistetalot muodostavat kaupunkikuvallisen korosteen. Kaupunkikuvassa tärkein uusi elementti on uudisrakentamisen rajaama vehreä aukiotila Kettutien ja Siilitien liittymän vieressä. Vaikka kirjasto jäisi paikoilleen, voidaan näkyvimmät muutokset, Kettulehdon aukio ja Siilitien varren pistetalot, toteuttaa. Korttelin 43123 asuinrakennukset tuottavat noin 400 ajoneuvo-, joukkoliikenne- ja jalankulkumatkaa sekä noin 120 pyörämatkaa vuorokaudessa. Korttelissa 43122 liikennemäärä vähenee huoltoaseman 500 ajoneuvosta 100 ajoneuvoon vuorokaudessa. Nykytilanteeseen nähden liikennemäärä pysyy likimain samana. Suunnitellut liikennejärjestelyt rauhoittavat ajonopeuksia.

Uusia asukkaita tulee noin 700. Jos kirjastorakennus jää paikoilleen, on asukasluku noin 500. Asuinkerrostalojen korttelissa vähintään puolet asunnoista rakennetaan perheasuntoina. Alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet metrolla ja busseilla. Virkistysalueet, koulut, päiväkodit ja lähikaupat ovat lähellä. Terveysasema on vieressä. Melumallinnuksen perusteella kaava luo melun kannalta hyvät edellytykset viihtyisälle asuinympäristölle. Siilitie 7 ja Kettutie 15 asukkaiden näkymät muuttuvat, kun kadun toiselle puolelle nousee asuinkerrostaloja. Jos kirjasto, nuorisotalo ja sosiaaliasema siirtyvät Herttoniemen metroasemalle, rakennetaan niiden tilalle asuntoja. Asuinrakennusten monikäyttötilat voisivat mahdollistaa varhaisnuoriso- ja kirjastopalvelujen säilymisen alueella, vaikka nykyinen rakennus purettaisi.

Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa yhteensä 960 000 euroa.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Tontin 43123/1 omistaja on 9.6.2011 hakenut asemakaavan muuttamista siten, että seurakuntakäytössä ollut (YK) tontti muutetaan asuinkerrostalojen kortteliksi. Hakemuksessa esitettiin muutoksia myös puisto- ja katualueisiin. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 19.3.2012). Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä Herttoniemen kirjastossa. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 13.3.2013. Nuorten näkemyksiä ja toiveita asemakaavan muutoksen vaikutuksiin saatiin työpajoissa, jotka nuorisoasiankeskus järjesti Herttoniemen yhteiskoulun ja Porolahden peruskoulun yläasteen oppilaille.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä asianomaisten hallintokuntien ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kanssa. Kannanotoissa ja lausunnoissa nostettiin esiin asuntojen meluntorjuntatarve ja maaperän kunnostamistarve entisen huoltoaseman tontilla. Alueella todettiin olevan paikallisesti arvokas luontokohde. Huomiota kiinnitettiin sairaalan ja terveyskeskuksen autopaikkojen riittävyyteen, saattoliikenteen toimivuuteen ja Siilikujan esteettömyyteen. Korttelin 43123 kautta ehdotettiin läpikulkua. Kirjaston todettiin osoittautuneen nykyisessä paikassaan resursseihin nähden suhteellisen tehottomaksi. Metroaseman seutua pidettiin luontevana paikkana kirjastolle. Kirjaston tilat ja toiminta uudessa paikassa tuli turvata kaupungin rakentamisohjelmassa ennen asemakaavan hyväksymistä. Nuorisopalvelut tuli pystyä tuottamaan katkeamattomasti Länsi-Herttoniemen alueella ja varhaisnuorten palvelut varmistaa Siilitien vaikutusalueella. Liikuntavirasto ei suostu luopumaan LPA-alueella olevista 39 autopaikastaan ja rakentamaan uusia. Toisaalta esitettiin, että LPA-alue tuli varata ainoastaan sairaalan ja terveysaseman käyttöön ja että liikuntapuiston pysäköintipaikat siirretään sen toimintojen läheisyyteen.

Viranomaisten ilmoittamat asiat on otettu huomioon melumallinnuksen perusteella lisättyinä ääneneristävyysvaatimuksina ja parvekkeiden lasitusmääräyksellä. Arvokkaaksi luontokohteeksi merkitty metsikkö säilyy pääosin. Kaavassa on maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä ja kunnostusta koskeva määräys. Sairaalan sisäänkäynnin autopaikat ja saattoliikenne säilyvät ennallaan. Katusuunnitelmissa voidaan tutkia Siilikujan pituuskaltevuuksien muutoksia helpottamaan esteetöntä liikkumista. Korttelin 43123 läpi on merkitty yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Asemakaavassa on määräys, että kirjaston ja nuorisotalon rakennusta ei saa purkaa ennen kuin korvaavat tilat toiminnoille on toteutettu muualla Herttoniemessä. Monikäyttötiloihin voisi sijoittaa nuorisotoimen ja kirjaston tiloja. Laajennetulle LPA-alueelle mahtuvat sairaalan, terveysaseman ja urheilupuiston autopaikat. Viranomaisten kannanotot ja lausunnot ovat liitteenä.

Esitetyt mielipiteet

Asemakaavaosastolle on saapunut kirjeitse 29 mielipidettä ja Herttoniemen nuorisotalon ja kirjaston puolesta kerätty adressi (806 allekirjoittajaa). Mielipidekirjeet ovat liitteenä. Mielipiteissä vastustettiin kirjastorakennuksen purkamista ja palvelujen heikentämistä. Kirjaston irrottamista kaava-alueesta esitettiin, koska korvaavien tilojen rakentamisesta ei ole päätöksiä. Julkisten palvelujen siirtämistä Herttoniemen metroasemalle pidettiin huonona ratkaisuna. Metroasema koettiin levottomaksi ja turvattomaksi ympäristöksi lapsille ja nuorille. Vaiheittaisuutta vaadittiin helpommin toteuttavaksi. Uuteen asuinkortteliin esitettiin päiväkotia, liikunta- ja nuorisotiloja sekä mediakirjastoa. Monitoimitilojen rakentamiseksi esitettiin velvoittavia määräyksiä. Adressissa vaadittiin, että kirjasto ja nuorisotilan toiminta jumppamahdollisuuksineen tulee säilyttää. Omistus- tai asumisoikeusasuntojen ja perheasuntojen sijoittamista alueelle pidettiin tärkeänä. Päivittäistavarakauppaa pidettiin tervetulleena. Rakentamisessa toivottiin otettavan mallia Länsi-Herttoniemen rakennuskannasta ja rakentamistavasta. Luonnoksessa esitettyä rakentamista pidettiin liian massiivisena. Lehtokolmion säilyttämistä pidettiin tärkeänä.

Mielipiteet on otettu huomioon siten, että asemakaavaan on lisätty vaiheittain toteuttamista koskevia määräyksiä. Asuinrakennusten monikäyttötilat voisivat mahdollistaa toivottujen palvelujen säilymisen alueella, vaikka kirjasto purettaisi. Perheasuntojen tuottamisen varmistamiseksi asemakaavassa on asuntojen huoneistojakaumaa ja keskipinta-aloja ohjaava määräys. Päivittäistavarakaupasta on luovuttu. Suunnitteluratkaisu on moderni tulkinta länsiherttoniemeläisestä rakennustavasta. Rakennukset ovat kappalemaisia massoja puistomaisessa ympäristössä. Talojen ja kadun väliin jää Länsi-Herttoniemelle tyypillinen vehreä istutusalue. Kettulehdoksi nimetty puistikko on pääosin säilytetty arvokkaana luontokohteena ja kaupunkikuvallisena elementtinä. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet laajemmin.

Jatkotoimenpiteet

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energia -liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, kiinteistölautakunnan/kiinteistöviraston, yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston, pelastuslautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, sosiaali- ja terveyslautakunnan/sosiaali- ja terveysviraston, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, nuorisolautakunnan/nuorisoasiainkeskuksen, liikuntalautakunnan/liikuntaviraston sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot.

Kiinteistövirasto käynnistänee yksityisten maanomistajien kanssa kaupunginhallituksen edellyttämät maapoliittiset neuvottelut.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto.

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Timo Karhu, arkkitehti, puhelin: 310 37332

timo.karhu(a)hel.fi

Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, meluselvitys, puhelin: 310 37311

matti.neuvonen(a)hel.fi

Maija Rekola, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37132

maija.rekola(a)hel.fi

Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: 310 37248

peik.salonen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Hallintokeskus/Rämö

Kaupunkisuunnitteluvirasto/Koski