1

Sörnäistentunnelin alustava liikennesuunnitelma (a-asia)

HEL 2013-007323 T 08 00 07

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että jatkosuunnittelun pohjaksi valittaisiin liikennesuunnitteluosaston piirustusten 6199-7, 6200-1 ja 6201-1 mukainen Sörnäistentunnelin alustava liikennesuunnitelma.

Tiivistelmä

Sörnäisten ja Hermannin rantatiet yhdistävä Sörnäistentunneli vähentää Kalasataman keskeisimpien alueiden läpiajoliikennettä merkittävästi. Joukkoliikenteen kehittämismahdollisuudet sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet paranevat erityisesti Kalasataman metroaseman ympäristössä ja Hermannin rantatiellä. Tunneliyhteydestä on hyötyä myös maankäytölle, kun keskeisimpien rakentamisalueiden ympäristön laatu paranee ja asuinrakentamista voidaan lisätä Kalasataman pohjoisosassa.

Sörnäistentunneli turvaa itäisen kantakaupungin pääkatuverkon toimivuuden sekä vahvistaa keskustan ja Lahdenväylän välistä pääkatuyhteyttä Kalasataman keskeisimmän osan rakentuessa.  Itäisen kantakaupungin pienempiluokkaisen katuverkon kuormitus vähenee, kun pitkämatkainen etelä-pohjoissuunnan liikenne siirtyy tunneliin. Liikenteen melu- ja päästöhaitat vähenevät ja liikenneturvallisuus paranee.

Esittelijä

Lähtökohdat

Kalasataman metroaseman lähiympäristöön suunnitellut liikenneratkaisut ovat perustuneet tunnelin rakentamiseen Kalasataman osayleiskaavavaiheesta lähtien. Helsingin yleiskaavassa on varaus tunneliyhteydelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 12.5.2011 esittää kaupunginhallitukselle, että Sörnäistentunnelin jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen pohjaksi valittaisiin liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 5992-2 mukainen Sörnäistentunnelin yleissuunnitelma.

Sörnäistentunnelin yleissuunnitelma käsiteltiin kaupunginhallituksessa 28.5.2012. Kaupunginvaltuusto päätti 6.6.2012 kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä Sörnäistentunnelin yleissuunnitelman. Kaupunginvaltuusto edellytti samalla, että jatkosuunnitellussa selvitetään läpiajoliikenteen vähentämistä tunnelin vaikutusalueella. Myös asemakaavan valmistelussa saaduissa lausunnoissa on esitetty tunnelin laajempien katuverkollisten vaikutusten selvittämistä. Sörnäistentunnelin yleissuunnitelmasta annetuissa lausunnoissa on lisäksi esitetty varautumista kaksikaistaisuuteen tunnelisuunnittain.

Sörnäistentunnelin asemakaavan muutosehdotusta (12162) käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa erikseen asemakaavaosaston asiana.

Tunnelista on laadittu erillisinä selvityksinä asemakaavaselostuksen oheismateriaaliksi Liikenteellinen riskianalyysi 27.4.2012, Liikenteellinen toimivuustarkastelu 14.2.2012 ja Liikenteen hallinnan periaateratkaisut 7.3.2012 sekä Sörnäistentunnelin ilmanlaatuvaikutukset 11.1.2013. Asemakaavaa varten laaditussa rakenneteknisessä yleissuunnitelmassa 15.6.2012 on selvitetty tunnelin rakennettavuutta ja toteutusta. Lisäksi on erikseen tarkasteltu tunnelin päältä avattavien osuuksien kohdalla vaadittavia mittavia johtosiirtoja sekä työnaikaisia liikennejärjestelyjä ja niiden kustannusvaikutuksia (Sörnäistentunnelin johtosiirrot ja työnaikaiset liikennejärjestelyt 13.3.2013).

Suunnitelma

Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu alustava liikennesuunnitelma Sörnäistentunnelille välille Käenkuja Haukilahdenkatu (piirustukset 6199-7, 6200-1 ja 6201-1).

Tunneliosuus

Sörnäisten ja Hermannin rantatiet yhdistävä liikennetunneli laskee Sörnäisten rantatiellä Käenkujan kohdalta katutason alle ennen Vilhonvuorenkatua ja nousee pintaan Hermannin rantatiellä Sörnäistenkadun pohjoispuolella ennen Haukilahdenkatua. Tunneli alittaa Pääskylänkadun pohjoispuolisen ja Sörnäistenkadun eteläpuolisen välisen osuuden eli Tynnyrintekijänkadun sekä tukkutorin ja Agroksenmäen alueet kalliossa.

Liikennetunnelin kokonaispituus on noin 1 500 metriä, josta 300 metriä on kaukalorakennetta, 450 metriä betonitunnelia ja 800 metriä kalliotunnelia. Tunneliosuus toteutetaan kaksoistunnelina eli kahtena erillisenä yksikaistaisena ja -suuntaisena tunnelina, jotka yhdistetään noin 100 metrin välein sijoitetuilla, poikkeustilanteessa poistumisteinä toimivilla yhdyskäytävillä toisiinsa.

Mitoitusnopeus tunnelissa on 50 kilometriä tunnissa. Tunnelin vapaa korkeus on koko tunnelin matkalla vähintään 4,8 metriä. Tunnelin pituuskaltevuus on pääasiassa enintään 5 %. Junatien kohdalla sallitaan noin 100 m matkalla kaltevuus 5,5 % kallioresurssien vuoksi. Tunnelin leveys on kahtena yksikaistaisena tunnelina 7,75 m + 7,75 m. Ajoradan leveys on 4,75 metriä, josta kaistaleveys on 3,5 metriä. Tunneleiden välisten yhdyskäytävien puoleisella reunalla on 1,50 metriä leveä korotettu alue, joka toimii tunnelin suuntaisena jalankulkuyhteytenä ja pelastusreittinä poikkeustilanteessa. Myös tunnelin ulkoreunalla korotetun alueen leveys on 1,50 metriä. Tunnelin poikkileikkaus on määritetty pelastuslaitoksen mitoitusvaatimusten perusteella. 

Asemakaavassa ja tunnelin linjauksessa on varauduttu myös tunnelin leventämiseen kaksikaistaiseksi tunnelisuunnittain. Liikennesuunnitelmassa on kuitenkin edelleen esitetty kahta erillistä yksikaistaista ja -suuntaista tunnelia. Liikennemääräennusteen perusteella tunnelin yksikaistaisten ajosuuntien kapasiteetti on riittävä myös tilanteessa, jossa on otettu huomioon yleiskaavan suurten väylähankkeiden kokonaisvaikutus.

Sörnäisten rantatiellä tunnelin eteläpään avoramppiosuus sijoittuu Käenkujan ja Vilhonvuorenkadun välille. Käenkuja ja Parrukatu jäävät suuntaisliittymiksi. Avorampin sijainnilla on pyritty liikenteellisesti pienimpään haittaan. Käenkujan itäisimmän katuosuuden liikennemäärä on Vilhonvuorenkadun ja sen sivukatujen tuottamaa liikennemäärää alhaisempi, joten liikenteelliset haitat jäävät lähistön maankäytölle kokonaisuutena vähäisemmiksi. Avorampin sijoituksesta on myös rakenneteknisesti hyötyä. Tunneli voidaan viedä Junatien ja metron risteyskohdassa sekä Tynnyrintekijänkadun alla jo niin syvälle kallioon, että kalliilta päältä avaamiselta vältytään ahtaassa ja vaativassa katutilassa.

Tunnelin pohjoispään avoramppiosuus on Hermannin rantatiellä Sörnäistenkadun ja Haukilahdenkadun välillä. Saarenkadun huoltoajoa ja pysäköintiliikennettä palveleva liittymä muuttuu suuntaisliittymäksi.

Katutason järjestelyt

Jalankululle ja pyöräilylle sekä joukkoliikenteelle on riittävät tilavaraukset.

Vilhonvuorenkadun kohdalle Parrulaiturin jatkeeksi on varauduttu uuteen katuyhteyteen Kalasataman eteläiselle alueelle. Käenkujan kohdalle on esitetty uusi jalankulun ja pyöräilyn siltayhteysvaraus Sörnäisten rantatien ylitse.

Käenkujalta Lintulahdenkujalle on alustavasti esitetty ajoyhteys, joka helpottaisi Käenkujan liikenteen järjestämistä. Ajoyhteys sijoittuisi osittain tontin puolelle, joten ratkaisu vaatii tontin omistajan hyväksynnän ja asemakaavamuutoksen. Käenkujan liikenneyhteydet on hoidettavissa ilman tontin ajoyhteyttäkin, mutta tämä edellyttää kujalta pohjoiseen suuntaavilta ja kujalle etelästä saapuvilta pidempää kiertoajoa.

Tunnelin eteläpuoliset liikennejärjestelyt voidaan sovittaa sekä voimassa olevan asemakaavan 10960 mukaiseen että nykyiseen Sörnäisten rantatien linjaukseen.

Junatien ja Sörnäisten rantatien risteysaluetta järjestellään uudelleen jo aiemmin päätettyjen periaatteiden mukaisesti.

Kalasataman keskuksesta Pasilaan suuntautuvalle raitiotielle on tilavaraus tunnelin suuaukosta pohjoiseen Hermannin rantatien länsireunalla. Raitiotien sijoittaminen Hermannin rantatielle edellyttää Hermannin rantatien ja Haukilahdenkadun liittymän pohjoispuolelle jo hyväksytyn asemakaavan muuttamista.

Liikenteelliset vaikutukset

Sörnäisten rantatie ja Hermannin rantatie sekä niiden liittymäalue Kalasataman metroaseman ja Junatien alla ovat osa keskustan ja Lahdenväylän välistä pääkatuyhteyttä. Kalasataman rakentuminen lisää näiden pääkatujen liikennettä merkittävästi. Myös pidempimatkaisen liikenteen osuus kasvaa alueen pääkatuverkolla kantakaupungin asukas- ja työpaikkamäärän kasvun myötä voimakkaasti.

Metroaseman ympärille rakentuvasta Kalasataman keskuksesta muodostuu tärkeä joukkoliikenteen solmukohta, jonka bussi- ja raitioliikenteen vaihtopysäkit sijoittuvat Hermannin rantatielle suoraan metroaseman alapuolelle. Pääkatujen liittymäalue muuttuu osaksi Kalasataman keskuksen ja muun paikallisen liikenteen lähikatuverkkoa.

Nykyinen katuverkko ei ole enää riittävä kaikkien liikennemuotojen tarpeisiin Kalasataman keskuksen läheisyydessä. Pääkatuliikenteen ohjaaminen Sörnäisten tunnelin sijasta keskuksen ja metroaseman sisäänkäyntien sekä vaihtopysäkkien editse heikentäisi alueen liikenneturvallisuutta. Läpikulkevan autoliikenteen risteämiset voimakkaasti vilkastuvan jalankulun, pyöräilyn ja muun paikallisliikenteen kanssa vähentäisivät niin joukkoliikenteen kuin muunkin liikenteen sujuvuutta. Ruuhkautuminen laajenisi myös itäisen kantakaupungin pienempiluokkaiselle katuverkolle, kun osa pääkatuliikenteestä hakeutuisi korvaaville reiteille. 

Kalasataman keskuksen lähiympäristön liikenneratkaisut perustuvat tunnelin rakentamiseen. Alueen jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteet paranevat, kun vilkas läpikulkuliikenne on tunnelissa. Kalasataman keskeisimpien kortteleiden saavutettavuus paranee, kun läpiajoliikenne vähenee. Liikenteellinen suunnistettavuus paranee ja ympäristön häiriöt vähenevät.

Nykyinen Hermannin rantatieltä Sörnäisten rantatielle johtava autoliikenteen ramppi muuttuu pyörätieksi. Panimokadun kohdalle suunniteltu Junatien alikulkukäytävä, Festarikuja, parantaa oleellisesti jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuuksia ja yhdistää tukkutorin ja Suvilahden alueet.

Tunneliyhteyden hyödyt maankäytölle ovat myös merkittävät. Asuinrakentamista voidaan lisätä erityisesti Kalasataman pohjoisosassa Hermannin rantatien varrella, kun alueen ohittava liikenne siirtyy tunneliin.

Helsingin yleiskaavassa on esitetty, kuinka suurten liikennemäärien pääkatuverkkoa tulisi kehittää koko kantakaupungin alueella. Sörnäistentunnelin vaikutusta onkin tarkasteltu sekä yksittäisenä hankkeena että muiden yleiskaavassa esitettyjen hankkeiden kanssa.

Etelä-pohjoissuuntaisen pääkatuliikenteen sujuvuus ja keskustan saavutettavuus voidaan varmistaa Sörnäisten ja Hermannin rantateiden välisellä liikennetunneliyhteydellä. Sörnäistentunneli vahvistaa keskustan ja Lahdenväylän välisen pääkatuyhteyden verkollista asemaa ja toimivuutta. Pitkämatkainen liikenne hakeutuu sujuvammalle ja turvallisemmalle reitille, jolloin pienempiluokkaisen katuverkon kuormitus vähenee. Sörnäistentunnelin on arvioitu vähentävän Hämeentieltä keskustan ja Lahdenväylän välistä liikennettä merkittävästi.

Laajamittainen vaikuttaminen kantakaupungin katuverkon kuormittumiseen edellyttää kuitenkin myös muiden yleiskaavan liikennehankkeiden toteutumista. Sörnäistentunnelin liikenteellinen merkitys yksittäisenä hankkeena kohdistuu ennen kaikkea Kalasatamaan ja sen lähialueeseen.    

Sörnäistentunneli on pelkästään liikenteellisten hyötyjen näkökulmasta jo yksittäisenä hankkeena kannattava, kun joukkoliikenteen hyödyt lasketaan mukaan. Kustannushyötytarkastelu on esityslistan liitteenä.

Sörnäistentunnelin arkivuorokauden liikennemääräksi vuonna 2035 on arvioitu liikenneverkon vaihtoehdosta riippuen noin 23 000 - 32 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (molemmat suunnat yhteensä). Liikennemäärän vaihteluvälissä näkyy yleiskaavan mukaisten väylähankkeiden vaikutus. Sörnäistentunnelin yleissuunnitelmasta annetuissa lausunnoissa onkin esitetty varautumista kaksikaistaisuuteen tunnelisuunnittain. Liikennesuunnitelmassa on kuitenkin edelleen esitetty kahta erillistä yksikaistaista ja -suuntaista tunnelia. Liikennemääräennusteen perusteella tunnelin yksikaistaisten ajosuuntien kapasiteetti on riittävä myös tilanteessa, jossa on otettu huomioon yleiskaavan suurten väylähankkeiden kokonaisvaikutus. Vaikka ennusteliikennemäärä onkin tuolloin jo suuri pinnassa kulkevalle kaksikaistaiselle kadulle, on kapasiteetti tunnelissa ilman liittymiä tai katuolosuhteiden muita häiriötekijöitä vielä riittävä. Nykyinen katuverkko tulevaisuuden tilavarauksineen ei myöskään ilman mittavia muutoksia riittäisi vastaanottamaan tunnelista useampia kaistoja. Jos yleiskaavan mukaiset suuret väylähankkeet toteutuvat, tulee tunnelin suuaukkojen lähistön katutason liittymäjärjestelyissä sen sijaan varautua muutoksiin liikenteen sujuvoittamiseksi. Tunnelin toimivuustarkasteluissa onkin otettu huomioon arviot muiden yleiskaavan mukaisten väylähankkeiden liikennemääristä.

Tunnelin rakentamistyöt vaikuttavat sen lähialueen liikenneverkkoon erityisesti tunnelin avoramppi- ja betonitunneliosuuksilla.

Kustannukset ja aikataulu

Tunneliosuuden rakennuskustannuksiksi on arvioitu 160 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa (MAKU-indeksin kustannustasossa 3/2013). Tunnelin kokonaisrakennusajaksi on arvioitu noin viidestä kuuteen vuotta. Liikenneinvestointiohjelmaehdotuksessa tunnelin rakentaminen on sijoitettu vuosille 2017 - 2021.

Vuorovaikutus ja jatkotoimenpiteet

Sörnäistentunneli on vuorovaikutettu ja viranomaisyhteistyötä tehty asemakaavan valmistelun aikana.

Käenkujan liikennejärjestelyt pyritään tarkentamaan mahdollisimman toimivaksi yhteistyössä Käenkujan asukkaiden ja toimijoiden kanssa asemakaavaehdotuksen lausuntokierroksen aikana.

Työnaikaisia liikennejärjestelyitä on alustavasti selvitetty ja niitä tarkennetaan jatkosuunnittelussa.

Liikenneratkaisuja tunnelin liittämiseksi muuhun katuverkkoon tarkennetaan Kalasataman alueen maankäytön suunnittelun edetessä. Myös pyöräilyjärjestelyiden yksityiskohtia erityisesti liittymäalueilla tarkennetaan.

Sörnäistentunneli lisää entisestään tarvetta Hermannin rantatien pohjoisosan sujuvuuden parantamiseksi. Pitkällä aikavälillä voidaan katuosuuden toimivuuteen vaikuttaa yleiskaavan mukaisten uusien tunneliyhteyksien eli Hakamäentien jatkeen ja Hermannin rantatien pohjoispäästä tälle Hakamäentien jatkeelle suunnitellun yhteyden avulla. Kalasataman alueen rakentuessa on kuitenkin jo aiemmin varauduttava toimenpiteisiin erityisesti joukkoliikenteen toimintaedellytyksien parantamiseksi Hermannin rantatien ja Hämeentien sekä Kustaa Vaasan tien liittymäjärjestelyiden osalta.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Johanna Iivonen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37137

johanna.iivonen(a)hel.fi

Tuukka Linnas, arkkitehti, puhelin: 310 37308

tuukka.linnas(a)hel.fi

Seija Narvi, insinööri, puhelin: 310 37255

seija.narvi(a)hel.fi

Liitteet

Tiedoksi

Yleisten töiden lautakunta

Pelastuslaitos