2

Liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodeksi 2014 sekä investointiohjelmaehdotus v. 2015 - 2018 (a-asia)

HEL 2013-004932 T 02 02 00

Hankenro 1221_1

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee hyväksyä liikenneinvestointien talousarvio- ja investointiohjelmaehdotukset lähetettäviksi kaupunginhallitukselle vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015 - 2018 investointiohjelman laatimisen pohjaksi.

Tiivistelmä

Liikennesuunnitteluosasto on laatinut ehdotuksen määrärahojen osoittamiseksi liikennejärjestelyihin, jalankulku- ja pyöräilyjärjestelyihin, liikenneväyliin sekä meluesteisiin Helsingin vuoden 2014 talousarviossa ja vuosien 2015 - 2018 investointiohjelmassa. Vuonna 2014 katuihin, liikenneväyliin ja ratoihin on käytettävissä yhteensä 97,0 miljoonaa euroa.

Tulevien vuosien aiempaa matalampi investointiraami edellyttää voimakasta priorisointia. Kaupungin strategiaohjelman 2013 - 2016 mukaisesti etusijalle on nostettu joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta nostavia liikennehankkeita. Etenkin suuria yksittäisiä liikennehankkeita joudutaan karsimaan tai lykkäämään sekä etsimään niille uusia rahoitustapoja mm. projektialueiden toteutusedellytysten turvaamiseksi.

Esittelijä

Talousarvion laatiminen

Kaupunkisuunnittelulautakunta tekee vuosittain kaupunginhallitukselle oman ehdotuksensa liikenneinvestoinneiksi seuraavan vuoden talousarvioon sekä useampivuotisen liikenneinvestointien ohjelmaehdotuksen.

Entistä epävarmemmaksi muuttuneiden talousnäkymien vuoksi vuosille 2013 - 2016 sitovaksi investointien kokonaisraamiksi on asetettu 435 miljoonaa euroa vuodessa.  Katu-, liikenneväylä- ja ratainvestointien osuus siitä on 97,0 miljoonaa euroa.  Kaupunginvaltuuston 28.11.2012 hyväksymässä taloussuunnitelmassa vuoden 2014 raami oli vielä 126,5 miljoonaa. Huomattavasti tiukentunut raami aiheuttaa merkittäviä haasteita kaupungin liikenneympäristön kehittämiselle.

Tässä esitetty liikenneinvestointien talousarvioehdotus/investointiohjelmaehdotus ei kokonaisuudessaan kata 97,0 miljoonan euron raamia. Suuri osa raamista käytetään sellaiseen katurakentamiseen, jota tässä ei esitetä. Tällaista katurakentamista ovat mm. suuri osa projektialueiden kaduista, jotka rakennusvirasto sisällyttää omiin investointiohjelmiinsa. Liikennejärjestelmänäkökulmasta ongelmallista on, että kaupunkisuunnittelulautakunnan tehdessään osaltaan päätöstä talousarvioehdotuksesta ja investointiohjelmaehdotuksesta, ei muita investointeja käsitellä samassa kokonaisuudessa. Selvää nimittäin on, että nyt käsittelyssä olevat liikenneinvestoinnit ja rakennusviraston investointiohjelmien muut investoinnit kokonaisuutena ylittävät selvästi 97 milj. euron raamin tulevilla vuosilla. Olisi tarkoituksenmukaista, että kaupunkisuunnittelulautakunta voisi paremmin vaikuttaa kokonaisinvestointiohjelman priorisointiin. Nyt tämä priorisointi tapahtuu yleisten töiden lautakunnassa ja myöhemmin kaupunginhallituksessa. Menettelyä tulee jatkossa kehittää.

Kaupunginhallitus hyväksyi 11.3.2013 taloussuunnitelmaehdotuksen 2014 - 2016 laatimisohjeen, jonka mukaisesti liikenneinvestointiehdotus ulottuu alustavana vuoteen 2023 asti. Rakennusviraston toteutusvastuun lisäksi ehdotus sisältää yhteisrahoitushankkeita, joissa joukkoliikenteen osalta rahoituksesta vastaa myös HKL ja liikenneväylien sekä meluesteiden osalta valtio (Uudenmaan ELY).

Niiltä osin kuin kyse on toisen lautakunnan käyttöön osoitettavista määrärahoista, laatimisohjeen mukainen määräaika investointiehdotuksille on 19.4.2013. Talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa on sovittu lisäajasta, jotta kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston valmisteluprosesseja on voitu sovittaa yhteen. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen määräpäivä yleisten töiden lautakunnassa on 24.5.2013.

Kaupungin strategiaohjelma 2013 - 2016

Investointiohjelman laatimisessa suuri haaste on investointimäärärahojen riittävyys suhteessa esitettyihin erilaisiin suunnitelmiin ja tarpeisiin. Kaupungin investointikaton noudattaminen edellyttää voimakasta priorisointia. Priorisointia tehtäessä tulee tukeutua strategiaohjelmassa annettuihin linjauksiin.

Liikenteen osalta priorisointia ohjaavia strategiaohjelman linjauksia ovat ainakin seuraavat:

-        Edistetään kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteestä. Tavoitteena lisäys prosenttiyksiköllä vuosittain, 4 prosenttiyksikköä valtuustokauden aikana.
 

-        Priorisoidaan joukkoliikenteen, kävelyn tai pyöräilyn osuutta nostavia liikennehankkeita.
 

-        Joukkoliikennettä kehitetään mm. HSL:n runkolinjastosuunnitelman ja poikittaisen
joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman mukaisesti.
 

-        Toteutetaan Pyöräilynedistämisohjelman suosituksia.
 

-        Raideliikenteen suunnittelu etenee samanaikaisesti maankäytön suunnittelun kanssa Jätkäsaaressa,
Kalasatamassa, Pasilassa ja Kruunuvuorenrannassa.
 

-        Helsingin kaupungin alueella tarvittavat joukkoliikenteen etuusjärjestelyt (mm. joukkoliikennekaistat ja liikennevaloetuudet) toteutetaan.
 

-        Joukkoliikenteen liityntäpysäköintiä ja terminaalien toimivuutta parannetaan.
 

-        Jalankulku- ja pyöräilyverkostojen jatkuvuutta ja turvallisuutta parannetaan.
 

-        Pyritään aikaistamaan Raide-Jokerin toteutusta.

Perusteluja ehdotettaville katu- ja liikenneinvestoinneille

Supistunut investointiraami velvoittaa karsimaan investointeja ja kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota investointien kustannustehokkuuteen. Strategiaohjelman mukaan priorisoidaan joukkoliikenteen, kävelyn tai pyöräilyn osuutta nostavia liikennehankkeita.

Liikenneturvallisuuden osalta Helsingin tavoitteena on, että liikenneonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä vähenee vähintään kahden prosentin vuosivauhtia.

Pienet liikennejärjestelyt jo rakennetussa ympäristössä ovat kustannustehokkaita, mm. kiertoliittymien rakentamiskustannukset kompensoituvat vähenevillä onnettomuuskustannuksilla keskimäärin 2 - 3 vuodessa. Lisäksi kiertoliittymät vähentävät liikkujien viiveitä. Verrattuna suuriin investointikohteisiin nämä toimet ovat kustannuksiltaan marginaalisia, joten niitä karsimalla tai myöhentämällä ei voida juurikaan edistää suurten hankkeiden etenemistä.

Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä -selvityksen mukaan pyöräliikennejärjestelyjen hyöty-kustannussuhde on 7,8 eli ne ovat taloudellisesti erittäin kannattavia. Investointiehdotus sisältää pyöräilyn edistämisohjelman (kaupunkisuunnittelulautakunta 5.3.2013) toimenpiteitä. Niiden suunnitteluvalmiutta pyritään parantamaan niin, että edistämisohjelman toteutus voi infrastruktuuri-investointien osalta käynnistyä mahdollisimman pian. On kuitenkin selvää, että päätöksentekomenettelyssä valmisteluun palautuneet kantakaupungin tavoiteverkon suunnitelmat viivästyttävät edistämisohjelman toteutuslaajuutta ainakin vuonna 2014.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen toteuttamalla projektialueille osoitettu maankäyttö edellyttää tunneleiden ja eritasoliittymien rakentamista pääkatuverkolle liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Keski-Pasilan toteuttaminen käynnistää Veturitien tunnelin ja Kalasataman keskuksen toteuttaminen Sörnäisten tunnelin rakentamistarpeen. Koivusaaren rakentaminen edellyttää Länsiväylän eritasoliittymän toteuttamista. Kruunuvuorenrannan rakentaminen luo tarpeet Linnanrakentajantien tunnelin, Kuninkaantammen rakentaminen Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän sekä Östersundomin rakentaminen Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän toteuttamiselle. Jätkäsaaren ja Hernesaaren rakentaminen lisää liikennettä Mechelininkadulla, minkä vuoksi selvitetään tunneliyhteyksien toteuttamista Länsiväylän suuntaan.

Joukkoliikennehankkeet poikkeuksetta edistävät Helsingin strategiaohjelman toteuttamista. KUHA-hankekokonaisuus on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) kärkihanke. KUHA-hankkeet ovat pieniä, mutta vaikutuksiltaan nopeita, tehokkaita ja laaja-alaisia infrastruktuuria parantavia toimenpiteitä. KUHA-hankkeisiin osoitetaan sekä kuntien että valtion (Liikenneviraston ja ELY-keskuksen) rahoitusta. Paciuksenkadun alikulku ja Kaarelan meluesteet ovat esimerkkejä KUHA-hankkeista.

Joukkoliikenne

Keskeisiä joukkoliikennehankkeita ovat metro Ruoholahdesta länteen sekä Jokeri 2 -bussilinjan edellyttämät investoinnit kuten Paloheinän tunneli ja Kuusmiehentien joukkoliikennekatu. Jokeri 0 -runkolinjan infrastruktuuri-investoinneille osoitetaan rahoitusta vuosille 2014 - 2016 ja muiden HSL:n runkobussilinjaston mukaisten linjojen infrastruktuurin kehittämiseen vuosille 2016 - 2020. Raitioliikenteen hankkeista ensimmäisinä ovat Topeliuksenkadun raitiotie sekä raitiolinja 9:n jatkaminen Ilmalaan. Raide-Jokerin toteutusta on aikaistettu strategiaohjelman mukaisesti.

Keskeisiä joukkoliikenteen KUHA-hankkeita ovat Vihdintien joukkoliikennejärjestelyt välillä Haaga - Konala sekä Hämeenlinnanväylän bussikaistat. Lisäksi monet liityntäpysäköintijärjestelyt ovat joukkoliikennettä tukevia KUHA-hankkeita.

Liikennejärjestelyt

Liikenneympäristön kehittämistoimia on suunniteltu vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Liikennejärjestelyihin vuosittain varattu määräraha on ollut riittämätön, minkä vuoksi mm. alueellisten liikenneturvallisuussuunnitelmien toteutusta Haagassa, Malminkartanossa ja Käpylässä on jouduttu lykkäämään vuosi toisensa jälkeen. Näiden suunnitelmien toteutus ei mahdu myöskään lähivuosien ohjelmaan, ellei määrärahaan saada korotusta.

Vuonna 2015 liikennejärjestelyihin varattavaa määrärahaa esitetään korotettavaksi nykyisestä 2,3 miljoonasta 4,0 miljoonaan euroon ja sen jälkeen asteittain 6,4 miljoonaan vuoteen 2023 mennessä.

Investointiohjelmaa ei ole liikennejärjestelytarpeiden osalta hankkeistettu taloussuunnittelukauden loppuvuosiin asti, koska mm. syksyllä 2013 käynnistyvä liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma tulee antamaan pohjaa hankkeiden priorisoinnille. Lisäksi jos esimerkiksi valtuuston päätöksen mukainen Vaasankadun kesäaikainen kävelykatukokeilu osoittautuu toimivaksi, on aihetta varautua pysyviin katuympäristön muutoksiin mahdollisesti myös muissa vastaavissa kohteissa.

Pyöräilyn tavoiteverkko kantakaupungissa ja baanaverkko

Pyörätiehankkeisiin on osoitettu vuoden 2013 talousarviossa 4,54 miljoonaa euroa sekä kävelyn ja pyöräilyn eritasoihin 1,98 miljoonaa euroa. Pyöräilyn edistämisohjelman mukaisesti investointitasoa on ollut tarkoitus nostaa lähivuosina. Päätökset suunnitelluista rakennuskohteista (Mechelininkatu, Runeberginkatu, Helsinginkatu) ovat kuitenkin lykkäytyneet, mistä syystä määrärahan tarve on vuonna 2014 aiottua pienempi mutta kasvaa vuodesta 2015 lähtien.

Investointiohjelman otsikoita on muutettu vastaamaan pyöräilyn edistämisohjelman päätoimia: kantakaupungin tavoiteverkon 2025 ja baanaverkon toteutusaikataulut ovat omissa taulukoissaan, joista jälkimmäinen sisältää baanaverkon ohella myös muut esikaupunkien pyöräliikennehankkeet.   

Liikenneväylät

Vuoden 2014 osalta varaudutaan Kivikontien eritasoliittymän rakentamiseen 6 milj. € kustannusosuudella. Valtion rahoitustilanteesta johtuen investointiohjelmaehdotukseen merkittyjen Kehä I:n väylähankkeiden toteutumismahdollisuudet ovat epävarmat.

Projektialueet

Hietalahdenrannan, Telakkakadun ja Eiranrannan liikennejärjestelyt on tarkoitus toteuttaa vuosina 2015 - 2016. Keskustaprojektiin liittyen ehdotukseen sisältyy Erottajanaukion saneeraus vuonna 2016 sekä kaupungintalokorttelin ympäristön saneeraus vuosina 2017 - 2018.

Sörnäisten tunnelin toteuttaminen on ajoitettu alkamaan vuonna 2017. Kruunuvuorenranta-projektiin liittyvän Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän uusien eritasojärjestelyjen toteuttaminen on myöhentynyt vuodella alkamaan vuonna 2017 rakentamalla Suunnittelijankadun eritasoliittymä Itäväylälle. Linnanrakentajantien tunnelin rakentaminen on ajoitettu 2020-luvun alkupuolelle.

Keski-Pasilassa Teollisuuskadun jatkeen rakentaminen ajoittuu vuosille 2014 - 2017. Veturitien, Asepäällikönkadun sillan leventämisen sekä Rautatieläisenkadun jatkeen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2015. Pasilan hankkeiden kustannukset ovat lähivuosien liikenneinvestoinneista länsimetron rinnalla ylivoimaisesti suurimmat.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Leena Silfverberg, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37091

leena.silfverberg(a)hel.fi

Katariina Baarman, apulaisosastopäällikkö, puhelin: 310 37125

katariina.baarman(a)hel.fi

Matti Kivelä, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37145

matti.kivela(a)hel.fi

Liitteet

Tiedoksi

Yleisten töiden lautakunta

Talous- ja suunnittelukeskus