1

Helsingin pysäköintipolitiikka (a-asia)

HEL 2013-004099 T 08 00 00

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi raporttiluonnoksen "Helsingin pysäköintipolitiikka".

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee osaltaan hyväksyä esitetyn Helsingin pysäköintipolitiikan luonnoksen alkuvuonna 2013 tapahtuvan viimeistelyn pohjaksi.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää Helsingin pysäköintipolitiikan luonnoksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Tiivistelmä

Helsingin pysäköintipolitiikkaa on valmisteltu kaupunkisuunnitteluviraston johdolla eri hallinnonalojen kanssa yhteistyössä alkuvuodesta 2012 lähtien. Laaditun pysäköintipolitiikan päätavoitteina ovat asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn edistäminen. Vaikka Helsingin liikennepolitiikkaan kuuluu vahva painotus kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämiseksi, kuuluu henkilöauto nyt ja tulevaisuudessakin merkittävän osan kaupunkilaisista elämään.

Helsingin pysäköintipolitiikalle on määritetty seitsemän strategista linjausta. Näiden avulla helpotetaan lisä- ja täydennysrakentamista, otetaan huomioon alueiden erityispiirteet pysäköinnin suunnittelussa, tuetaan kohtuuhintaista asumista, edistetään läpinäkyvää hinnoittelua ja käyttäjä maksaa -näkökulman toteutumista sekä huomioidaan pysäköinnin suunnittelussa käyttäjien erilaiset tarpeet.

Esitetty Helsingin pysäköintipolitiikka sisältää 12 kärkitoimenpidettä. Näitä toimenpiteitä ovat mm:

-        Asuin- ja työpaikkatonttien autopaikkamäärien laskentaohjeiden tarkistaminen.
 

-        Asukaspysäköintijärjestelmän maantieteellinen laajentaminen. Asukaspysäköinnin hinnan korottaminen 680 euroon vuodessa vaiheittain vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2014 hintatasoksi esitetään 170 euroa. Asukaspysäköinnin erillinen talvi- ja kesähinnoittelu siten, että talvikuukaudet ovat kesäkuukausia kalliimpia.
 

-        Yrityspysäköinnin kehittäminen uudella tuotteella, joka mahdollistaa pysäköinnin koko kaikilla vyöhykkeillä.
 

-        Yhteistyö pysäköintioperaattoreiden kanssa siten, että asukkaille tarjotaan nykyistä houkuttelevampia mahdollisuuksia korkealaatuiseen laitospysäköintiin.
 

-        Asunnon ja pysäköintipaikan hintojen erottaminen. Niin sanotun huutokauppamallin pilotointi asuntotuotantoon liittyvissä pysäköintipaikoissa.
 

-        Alueellisesti keskitettyjen pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen. Edistettäessä alueellisten pysäköintiyhtiöiden perustamista kaupungilla tulee olla valmius lähteä yhtiöiden osakkaaksi ainakin toiminnan alkuvaiheessa.
 

-        Pysäköintivirhemaksuja koskevan lakialoitteen tekeminen valtiolle siten, että pysäköintivirhemaksu nostetaan joukkoliikenteen tarkastusmaksun tasolle. Samalla raitioliikennettä estävästä väärinpysäköinnistä tai invapaikalle pysäköinnistä esitetään 500 euron maksu ja liian lähelle suojatietietä, jalkakäytävälle tai yhteiskäyttöauton paikalle pysäköinnistä 250 euron maksu.
 

-        Pysäköintiin liittyvien mobiilipalveluiden kehittäminen. Muun muassa pysäköinnin maksamisessa on pitkällä aikajänteellä tavoitteena luopua pysäköintiautomaateista ja siirtyä mobiilimaksamiseen.
 

-        Pysäköinnin progressiivinen hinnoittelu kivijalkaliikkeiden edustoilla. Progressiivisessa hinnoittelussa lyhytaikainen pysäköinti on edullista ja pitempiaikainen pysäköinti suhteessa selvästi kalliimpaa. Progressiivisella hinnoittelulla parannetaan asiakkaiden asiointimahdollisuuksia kivijalkaliikkeissä.

Esittelijä

Helsingin pysäköintipolitiikka

Johdanto

Pysäköintipolitiikka on keskeinen osa liikennepolitiikkaa. Pysäköintipolitiikka on jo useita vuosikymmeniä toiminut onnistuneesti esimerkiksi kantakaupungin henkilöautoliikenteen säätelijänä ja sujuvuuden varmistajana.

Helsingin pysäköintipolitiikka on vuosikymmenten saatossa muodostunut palanen kerrallaan. Nyt tehdyn työn tarkoituksena on ollut arvioida ainakin pysäköintipolitiikan keskeisimmät osat yhtenä kokonaisuutena.

Pysäköintipolitiikan toteuttamisen merkittävimpiä keinoja ovat olleet asuintonttien ja toimitilojen autopaikkamäärien laskentaohjeet sekä erilaiset maksu-, asukas- ja yrityspysäköintijärjestelmät. Asukkaille on haluttu varmistaa asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeilla riittävä määrä pysäköintipaikkoja. Toimitilojen pysäköintipaikkamääriä on haluttu rajoittaa kantakaupungissa ja kantakaupunkia ympäröivällä vyöhykkeellä liikenteen ruuhkautumisen estämiseksi. Maksullisen pysäköinnin tavoitteena on saada paikkojen käyttöön kiertoa ja paikat näin tehokkaampaan käyttöön.

Tulevaisuudessa liikenne Helsingissä on muuttumassa johtuen niin koko Helsingin seudun kasvusta kuin Helsingin kantakaupungin kasvusta satamilta vapautuvien alueiden rakentuessa. Liikennepolitiikkaan kohdistuu paineita muun muassa kestävän liikkumisen edistämiseksi ja ajoneuvoliikenteen palvelutason varmistamiseksi. Pysäköintipolitiikkaa on syytä arvioida uudelleen muun muassa näiden haasteiden valossa.

Vaikka Helsingin liikennepolitiikkaan kuuluu vahva painotus kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämiseksi, kuuluu henkilöauto nyt ja tulevaisuudessakin suuren osan kaupunkilaisista elämään. Pysäköintiin liittyvillä ratkaisuilla on suuri vaikutus arjen elämän laatuun.

Työn tavoite

Työn tavoitteena on esittää Helsingin pysäköintipolitiikan tärkeimmät strategiset linjaukset ja valitut kärkitoimenpiteet yhdessä julkaisussa hyvin perusteltuna. Pysäköintipolitiikan tulee ohjata kaupungin kehitystä oikeaan suuntaan kaupunkilaisten elämän laadun parantamiseksi ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työssä esitetään etenemispolku ja vastuutahot kärkitoimenpiteiden toteuttamiseksi ja eteenpäin viemiseksi. Aikaisemmin Helsingin pysäköintipolitiikkaa ei ole esitetty kootusti yhdessä julkaisussa. Tämä on vaikeuttanut tärkeän asian hahmottamista.

Pysäköintipolitiikan ratkaisuilla on tavoitteena tarjota pysäköijälle mahdollisimman korkealaatuista palvelua siten, että autoilun rooli on yhteiskunnan ja kaupungin elinvoiman kannalta mahdollisimman järkevä. Pysäköintipolitiikan tulee tarkoituksenmukaisella tavalla ohjata toisaalta kestävien liikkumismuotojen käyttöön ja toisaalta asukkaiden ja yritysten todellisten pysäköintitarpeiden tyydyttämiseen.

Muita tavoitteita, joita työssä esitettävät toimenpiteet pyrkivät tukemaan, ovat muun muassa pysäköintiin liittyvien ratkaisujen ja niiden kustannusten ja muiden vaikutusten läpinäkyvyyden lisääminen, käyttäjä maksaa -periaatteen toteutuminen ja pyrkimys taloudellisesti tehokkaisiin ratkaisuihin. Pysäköintiratkaisuilla pyritään myös tukemaan kohtuuhintaista asumista. Kantakaupungissa asukaspysäköintipaikkojen pulaan etsitään ratkaisuja ja toisaalta tarjotaan mahdollisuuksia entistä korkealaatuisempaan pysäköintiympäristöön. Kivijalkaliikkeiden elinvoimaisuutta edistetään parantamalla mahdollisuuksia lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin.

Kaupunkielämän muuttuminen

Helsingin asukas- ja työpaikkamäärien sekä asukkaiden varallisuuden ennustetaan kasvavan. Samalla tavoitteena on rakentaa ja ylläpitää mahdollisimman kestävää ja viihtyisää kaupunkia. Kestävien liikkumismuotojen eli joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn arvostus ja merkitys kasvaa. Henkilöautoilulla on tiiveimmin rakennetuilla kaupunkialueilla erilainen rooli kuin muualla. Autoa tarvitaan harvemmin, joten pysäköinnin ei välttämättä tarvitse tapahtua asunnon välittömässä läheisyydessä.

Helsingin tavoite on muuttaa kaupunkia verkostomaisemmaksi. Aluekeskuksia ja niiden välisiä yhteyksiä vahvistetaan. Tällöin asuminen, työpaikat ja palvelut lomittuvat ja löytyvät nykytilanteeseen verrattuna enemmän samoilta alueilta. Tämä vähentää liikkumistarvetta sekä tekee matkat lyhyemmiksi.

Kaupungin näkeminen ja kokeminen palveluna korostuu. Vaatimukset viihtyisälle ja toimivalle kaupungille kasvavat. Kaupunkielämän kehittyminen ja ajattelutapojen muuttuminen huomioidaan myös pysäköintipolitiikassa.

Helsingin pysäköinnin nykytilanne

Helsingin tulot maksullisesta kadunvarsipysäköinnistä ovat noin 11 miljoonaa euroa (alv. 0 %) vuodessa. Pysäköinnin hinta kadunvarressa on 1 - 4 euroa tunnissa vyöhykkeen mukaan. Yksityisessä pysäköintilaitoksessa pysäköinti maksaa kantakaupungin alueella 5,40 - 6,40 euroa tunnissa. Maksullisia kadunvarsipaikkoja on Helsingissä noin 24 000 kappaletta.

Asukaspysäköintijärjestelmä otettiin käyttöön Helsingin niemen alueella vuosina 1982 - 1983. Järjestelmä on voimassa erikseen määrätyllä alueella kantakaupungissa ja sen pohjoisosassa. Osa-alueita on 12 kappaletta. Asukaspysäköintitunnuksen voi lunastaa alueella asuva henkilö tietyt ehdot täyttävää ajoneuvoa varten. Tunnus on voimassa yhdellä osa-alueella. Sen hinta on 120 euroa vuodessa.

Yrityspysäköintijärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1992. Tunnuksen aluejako on sama kuin asukaspysäköintitunnuksella. Yrityksen yhtä toimipaikkaa kohti myönnetään enintään kolme tunnusta. Tunnuksen hinta on 370 euroa vuodessa.

Asukas- ja yrityspysäköintitunnuksia on myönnetty yhteensä noin 28 000 kappaletta. Asukas- ja yrityspysäköintitunnuksella sallittuja pysäköintipaikkoja on noin 20 400 kappaletta. Samoja paikkoja voivat käyttää kaikki maksullisina paikkoina.

Helsingin pysäköinnin kehittämistarpeet

Työssä on tunnistettu Helsingin pysäköinnin 10 kehittämistarvetta, jotka ovat olleet lähtökohtana pysäköintipolitiikan laatimisessa.

1.     Täydennysrakentaminen esikaupunkialueilla edellyttää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja. Tavoitteena on ratkaista täydennysrakentamisen pysäköintiongelma pysäköinnin hinnan ja paikkojen sijoittamisen osalta.
 

2.     Pysäköintiratkaisujen kustannusvaikutukset on määriteltävä ja laskettava päätöksenteon pohjaksi. Vaikutukset tulee esittää läpinäkyvästi, jotta päätökset tehdään oikeiden tietojen pohjalta.
 

3.     Pysäköintipaikkojen ja asuntorakentamisen kustannukset tulee eriyttää. Pysäköinnin kustannukset tulee kohdistaa käyttäjille, pyrkiä taloudellisesti tehokkaisiin ratkaisuihin ja tukea kohtuuhintaista asumista.
 

4.     Pysäköinti ei saa heikentää Helsingin kilpailuasemaa asukkaista ja yrityksistä. Pysäköintipolitiikkaa tulee tehdä seudullisesti. Pysäköintipolitiikan ratkaisuilla tulee tukea elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
 

5.     Pysäköinnin hinnoittelua tulee kehittää. Pysäköijän tulee lähtökohtaisesti maksaa pysäköinnistä aiheutuvat kustannukset. Liikennepolitiikan näkökulmasta pysäköintiä ei tule tukea yhteiskunnan varoin. Pysäköinnin hinnoittelumallein voidaan kuitenkin esimerkiksi parantaa kivijalkaliikkeiden toimintaedellytyksiä kantakaupungissa.
 

6.     Auton erilaiset käyttötarpeet edellyttävät erilaisia ratkaisuja autojen pysäköintiin ja pitkäaikaiseen säilytykseen. Pysäköintiin tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, jotka hyvin ja monipuolisesti palvelevat erilaisia auton käyttö- ja säilytystarpeita.
 

7.     Katujen sujuva talvikunnossapito edellyttää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja. Monessa kaupunginosassa ei ole talvikuukausina onnistuttu ylläpitämään hyväksyttävää laatutasoa. Autojen pitkäaikaissäilytys ja väärinpysäköinti vaikeuttavat eniten talvikunnossapitoa.
 

8.     Pysäköinnin tilantarvetta tulee vähentää etsimällä uudenlaisia toimintamalleja. Kaupunkitilalle on paljon tarvitsijoita. Samanlaiset pysäköintiratkaisut eivät ole hyvinvoinnin kannalta tarkoituksenmukaisia vuosikymmenestä toiseen.
 

9.     Pysäköinninvalvonnan vaikuttavuutta tulee parantaa. Pysäköintivirhemaksu ei nykyään toimi riittävänä pelotteena, vaan autoja pysäköidään toistuvasti ja tietoisesti väärin myös yhteiskunnallisesti erityisen tärkeitä toimintoja haitaten.
 

10. Tiedot pysäköintipaikkamääristä ja niiden sijainnista tulee koota yhteen. Puutteet tiedoissa vaikeuttavat hyvää suunnittelua.

Pysäköintipolitiikan strategiset linjaukset

Kaupunkikehityksen haasteiden, tunnistettujen kehittämiskohteiden, Helsingin pysäköinnin nykytilanteen sekä työn aikana koottujen kansainvälisten kokemusten pohjalta Helsingin pysäköintipolitiikalle on määritetty seitsemän strategista linjausta.

Strateginen linjaus 1. Pysäköinti tukee ekologisesti kestävää ja viihtyisää kaupunkirakennetta ja liikkumista

Uudet asunnot ja toimitilat tulee sijoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutusalueelle. Kaupunkirakenne tulee suunnitella sekoittuneeksi, jolloin eri toiminnot esimerkiksi asuminen, työpaikat, palvelut ja liityntäpysäköinti sijaitsevat samoilla alueilla. Kaavoituksella tulee tukea edellytyksiä vuorottaispysäköinnille ja siten pysäköintipaikkojen tehokkaammalle käytölle.

Uusilla alueilla ja täydennysrakentamiskohteissa tulee voida poiketa pysäköinnin laskentaohjeista nykyistä joustavammin. Nykyinen asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohje mahdollistaa pysäköintipaikkamäärän toteuttamisen normia pienempänä tiettyjen edellytysten täyttyessä. Soveltaminen vaatii jatkokehittämistä, selkeitä toimintamalleja ja ohjeistusta. Vastaavasti toimitilatonttien autopaikkamäärien laskentaohjeen tulkintaan ja normista tehtäviin joustoihin tarvitaan ohjeistusta.

Asuinalueiden ja pysäköinnin suunnitteluperiaatteilla tuetaan kestävän liikkumisen valintoja. Kaavoituksessa tulee tavoitteellisesti lähteä siitä, että asunnoista paras saavutettavuus on kestävillä liikkumismuodoilla. Asukkaan tai työntekijän lähtiessä rakennuksesta hän kohtaa ensimmäisenä liikkumismuotonaan hyvät jalankulkuyhteydet, tämän jälkeen polkupyörän, sitten joukkoliikennevälineen tai vähintään opastuksen tai laadukkaan kulkuyhteyden pysäkille. Kolmantena kohdataan pysäköinti, jota priorisoidaan siten, että erikoispysäköinti ja lyhytaikainen pysäköinti sijaitsevat lähempänä kohdetta kuin pitkäaikainen pysäköinti.

Strateginen linjaus 2. Pysäköinnissä otetaan huomioon kaupungin eri osien erityispiirteet

Helsingissä kaupungin eri osilla on omat erityispiirteensä ja tarpeensa, jotka tulee huomioida pysäköintipolitiikassa. Pysäköintipolitiikkaa muodostettaessa Helsinki on jaettu kolmeen aluetyyppiin, jotka ovat ratikka-, raide- ja bussikaupunki.

Ratikkakaupungissa on luontevaa liikkua ilman autoa. Tavoitteena on vapauttaa katutilaa pitkäaikaiselta pysäköinniltä ja autojen säilytykseltä tehokkaampaan käyttöön, esimerkiksi asiointipysäköinnille ja aktiiviselle asukaspysäköinnille, joukkoliikenteelle, pyöräilylle ja jalankululle. Tavoitteena on, että katutila olisi paremmin kaikkien kaupunkilaisten käytössä. Autojen pitkäaikaista säilytystä siirretään väljemmin rakennetuille alueille esimerkiksi autohotelleihin.

Raidekaupunki sijaitsee raideliikenteen asemien sekä joukkoliikenteen runkobussiyhteyksien varsilla. Liityntäpysäköinti ja matkaketjut korostuvat. Pysäköintipaikkojen vuorottaiskäytöllä mahdollistetaan täydennysrakentaminen ja maankäytön tiivistyminen. Raidekaupungin alueella tulee aiempaa vahvemmin tavoitella kantakaupunkimaisia pysäköintinormeja, jotta alueet rakentuvat tehokkaasti ja tukeutuvat aidosti joukkoliikenteeseen.

Bussikaupungissa henkilöauto täydentää muita aluetyyppejä vähäisempää joukkoliikennetarjontaa. Pysäköintipaikkojen käyttöä tehostamalla luodaan paremmat edellytykset täydennysrakentamiselle. Tavoitteena ovat keskitetyt pysäköintiratkaisut tonttikohtaisen pysäköinnin sijasta.

Strateginen linjaus 3. Pysäköinti palvelee Helsingin ja koko metropolialueen visiota

Helsingin seudun kunnat ovat tehneet pysäköintipolitiikkaa liikaa yksin. Kuntien välistä yhteistyötä on lisättävä sekä asumisen että toimitilojen pysäköinnin osalta. Vuonna 2012 HSL:n johdolla valmistellun Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategian ja toimenpideohjelman edistäminen ja täytäntöönpano on tärkeää.

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) sisältää seuraavia pysäköinnin kehittämislinjauksia ja toimenpidekokonaisuuksia: liityntäpysäköinnillä

vähennetään ruuhkia ja kevennetään tie- ja katuverkon kuormitusta, pysäköintipolitiikalla tuetaan kulkutapojen valintaa ja autoistumisen kasvun hillintää, pysäköintipolitiikka kytketään kiinteämmin maankäytön suunnitteluun, sovitaan yhteiset seudulliset pysäköintipolitiikan periaatteet sekä pysäköintipaikkojen tarjonnalla ja hinnoittelulla ohjataan liikennejärjestelmän käyttöä. Esitettyjen asioiden toteutumista tulee edistää.

Strateginen linjaus 4. Pysäköinti tukee asumiskustannusten kohtuullistamista

Asumiseen liittyvien pysäköintikustannusten oikeudenmukaista kohdentumista ja kohtuuhintaista asumista tulee edistää. Pysäköintipaikkojen rakentamis- ja ylläpitokustannukset on voitava kohdistaa autopaikan käyttäjille. Myös autopaikattomilla tai vähäautopaikkaisilla asuinrakennuksilla haetaan asumiskustannuksiltaan edullisia vaihtoehtoja. Autottomien ruokakuntien osuus kantakaupungissa on nykyisin noin 60 %. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia suunnittelussa ja toteutuksessa tulee vahvistaa. Asukkaiden mielipiteitä ja haluja tulee selvittää ennakkoluulottomasti.

Strateginen linjaus 5. Pysäköinnin hinnoittelussa vahvistetaan läpinäkyvyyttä ja käyttäjä maksaa -näkökulmaa

Pysäköinti tulee hinnoitella todellisiin kustannuksiin perustuen läpinäkyvästi. Esimerkkejä tästä ovat talviajan pysäköinnin korkeampi kustannus, jolloin talvesta aiheutuvat lisäkustannukset on kohdennettu pysäköinnin hintaan sekä asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottaminen toisistaan.

Läpinäkyvällä hinnoittelulla voidaan ohjata pysäköintiä nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Kansantalouden näkökulmasta ei esimerkiksi ole tarkoituksenmukaista, että Helsingin kantakaupungissa kalliit pysäköintilaitokset ovat vajaakäytössä, koska voimakkaasti subventoidulla hinnoittelulla asukaspysäköintiä ohjataan kadun varteen.

Toimitilahankkeiden pysäköintipaikkojen määrää määritettäessä tulee avoimesti nostaa esille liikennejärjestelmälle kohdistuvat haitat ja muodostuvat investointipaineet, mikäli pysäköintinormeista poiketaan väljempään suuntaan. Vastaavasti tulisi harkita kannustimia, joilla liikennejärjestelmän kannalta tehokkaita niukasti pysäköintiä edellyttäviä toimitilahankkeita houkuteltaisiin kantakaupunkiin.

Strateginen linjaus 6. Pysäköinnissä otetaan huomioon asukkaiden, yritysten ja muiden käyttäjien erilaiset tarpeet

Pysäköintiratkaisujen tulee olla yhä joustavampia ja niiden tulee perustua asukkailta ja yrityksiltä selvitettyyn tietoon heidän tarpeistaan. Auton käyttö ja pysäköinnin kesto määrittävät ratkaisuja. Lyhytkestoisen asiointi-, vieras- ja asukaspysäköinnin tulee sijaita lähellä kohdetta. Valvonnalla tulee varmistaa, että lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja paikkoja ei käytetä väärin. Pitkäaikainen pysäköinti ja auton säilytys on ohjattava pois katujen varsilta varsinkin ratikkakaupungissa. Autojen talvisäilytykselle tulee kehittää omat alueet ja palvelumallit.

Strateginen linjaus 7. Pysäköinti liitetään osaksi tavoitetta "Helsinki - pohjoisen pallonpuoliskon paras talvikaupunki"

Pysäköintiratkaisujen on mahdollistettava katujen kustannustehokas ja laadukas talviajan kunnossapito. Talvi on otettava pysäköintiratkaisujen ja suunnittelun lähtökohdaksi, koska kaupungin hyvä toimivuus talviolosuhteissa parantaa toimintavarmuutta myös muina vuodenaikoina. Laadukkaan talvikunnossapidon edellytyksiä heikentävää kadunvarsipysäköintiä tulee vähentää tai luoda alueille säännöllisesti toistuvia kunnossapitokäytäntöjä, esimerkiksi vuoropysäköintijärjestelyillä, viikkosiivouksilla päivä- tai yöaikaan sekä erilaisilla pysäköintikielloilla.

Talviaika otetaan huomioon pysäköinnin hinnoittelussa, koska talvella pysäköinnistä aiheutuu kunnossapidolle enemmän kustannuksia kuin muina vuodenaikoina. Yhdessä pysäköintioperaattoreiden kanssa kehitetään toimintamalleja, joissa autot voidaan siirtää tehostetusti talvikunnossapitoon liittyvien järjestelyjen ajaksi erityisille väliaikaispysäköintialueille tai pysäköintilaitoksiin.

Talviajan pysäköintipalveluita kehitetään yhteistyössä asukkaiden kanssa. Rakennusvirastolla on käytössä katukohtainen aurausaikataulupalvelu internetissä ja tekstiviestinä. Palvelua tulee kehittää saatujen kokemusten perusteella.

Pysäköintipolitiikan kärkitoimenpiteet

Edellä mainittuihin strategisiin linjauksiin pohjautuen on muodostettu 12 kärkitoimenpidettä, joiden aikajänne vaihtelee. Osa toimenpiteistä on toteutettavissa nopeasti. Joidenkin osalta valmistelevat toimenpiteet on käynnistettävä nyt, jos niiden halutaan vaikuttavan täysitehoisesti kymmenen vuoden kuluttua. Pysäköintipolitiikan kärkitoimenpiteet ovat:

1.     Pysäköintipaikkojen monikäyttöisyys

2.     Nykyisten laskentaohjeiden tarkistaminen

3.     Asukaspysäköintijärjestelmän hinnoittelu ja laajentaminen

4.     Yrityspysäköintijärjestelmän kehittäminen

5.     Asukas- ja yrityspysäköinnin yhteistyö pysäköintioperaattoreiden kanssa

6.     Asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottaminen

7.     Tonttikohtaisesta pysäköinnistä alueelliseen toimijaan

8.     Pysäköinninvalvonnan vaikuttavuus

9.     Autojen talvipysäköintiratkaisut

10. Mobiili- ja internetpalvelut

11. Progressiivinen hinnoittelu

12. Liityntäpysäköinti

Pysäköintipaikkojen monikäyttöisyys

Raidekaupungin alueella mahdollisuudet hyödyntää pysäköintipaikkojen vuorottaiskäyttöä pysäköinnin tehokkaaksi järjestämiseksi ovat parhaat. Kaavoituksessa aiempaa voimakkaammin mahdollistetaan maankäytön riittävä sekoittuminen. Vuorottaiskäyttöratkaisuja haetaan erityisen aktiivisesti täydennysrakentumiskohteissa. Pysäköintipaikkojen monikäyttöisyyteen liittyen tehdään selvitys pysäköintipaikkojen vuorottaiskäytön esteiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi. Esteitä ovat ainakin alueellisen toimijan puute, keskitetyn pysäköinnin vähäisyys, asuntojen ja työpaikkojen pysäköinnin tapahtuminen erillään sekä voimassa olevat arvonlisäverokäytännöt.

Nykyisten laskentaohjeiden tarkistaminen

Luodaan pelisäännöt autottomien ja vähäautoisten kohteiden toteuttamista koskien. Asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohje tarkistetaan lisäksi ainakin siten, että raidekaupungin alueella edellytykset keskusten vahvistamiseen paranevat ja pysäköintivaatimukset nykyistä paremmin edistävät täydennys- ja lisärakentamisen toteutumista.

Työpaikka-alueiden autopaikkamäärien laskentaohjeet tulee päivittää seudullisesti yhteistyössä Espoon, Vantaan ja HSL:n kanssa. Erityisesti raidekaupungissa määritellään toimistoille ja liiketiloille autopaikkanormin sallittu vaihteluväli. Normin päivittämisessä otetaan huomioon tilankäytön tehostuminen ja yritysten kilpailukykyvaatimukset.

Toimitilojen pysäköintipaikkamäärien enimmäisnormin ylittäminen johtaa huomattavaan yhteiskuntataloudelliseen kustannukseen. Kantakaupungissa yhden pysäköintipaikan lisäys toimitilalle aiheuttaa elinkaaren aikana noin 27 000 euron paineen toteutuspaineen liikenneinvestoinneille, jotka kantakaupungissa tilan vähäisyyden vuoksi usein ovat tunneleita. Tämä vaikutus tulee ottaa huomioon aiempaa selvemmin jatkossa, mikäli mahdollisia poikkeamisia pysäköintinormeista tehdään. Tulee harkita joustavaa menettelyä kaavoitus- tai tontinluovutusprosessin yhteyteen, jossa mahdollistettaisiin oikeus toteuttaa normia suurempi autopaikkamäärä, mikäli aiheutettu haitta korvataan kaupungille. Jos esimerkiksi ylimääräiset pysäköintipaikat osoitetaan vuorottaispysäköinnin tarpeisiin, voitaisiin tällä kattaa osa haitoista. Kaupungin tulee myös harkita kannustimia, joilla kantakaupunkiin houkuteltaisiin keskimääräistä vähemmän pysäköintipaikkoja edellyttäviä työpaikkoja.

Pysäköintinormeihin lisätään pyöräpysäköintipaikkojen laskentanormi ja suunnitteluohjeistus.

Asukaspysäköintijärjestelmän hinnoittelu ja laajentaminen

Asukaspysäköintijärjestelmää laajennetaan kriteerit täyttäville alueille. Kriteereitä ovat esimerkiksi alueelta saatu aloite, riittämätön pysäköintipaikkatarjonta sekä tarve siirtää auton pitkäaikaista säilytystä kadunvarresta tarkoituksenmukaisempiin paikkoihin. Ensimmäisiä laajennuskohteita ovat Munkkiniemi, Käpylä, Lauttasaari ja Munkkivuori.

Asukaspysäköintitunnuksen hinta muutetaan kuukausiperusteiseksi. Otetaan käyttöön talvikuukausien erillishinnoittelu, jolloin marras-maaliskuussa kuukausihinta on kesäkuukausiin verrattuna kaksinkertainen. Talvihinnoittelu perustuu huomattavasti suurempiin kunnossapitokustannuksiin (lumenpoisto) talviaikana. Kadunvarsipysäköinti aiheuttaa talvella myös selvästi kesää enemmän häiriöitä muulle liikenteelle ja on tarkoituksenmukaista hinnoittelulla ohjata talviajan pysäköintiä enemmän esimerkiksi pysäköintilaitoksiin.

Asukaspysäköinnin hintaa korotetaan niin, että vuonna 2014 hinta on 170 euroa (nykyisin 120 euroa). Hintaa korotetaan vuosittain vaiheittain niin, että vuonna 2020 hinta on 680 euroa. Nykyisin asukaspysäköinti vastaa vain murto-osasta siitä aiheutuvista kustannuksista. Liikennejärjestelmän näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista, että kaupunki subventoi ruuhkaisessa ytimessä asukkaiden pysäköintikustannuksia, mutta esikaupunkialueilla asuinkiinteistöt pääsääntöisesti kattavat pysäköinnistä aiheutuvat kustannukset. Vertailukohtana Tukholmassa asukaspysäköinnin hinta on nykyisin yli 1100 euroa vuodessa ja Göteborgissa noin 800 euroa vuodessa.

Autohotelli (talvisäilytys) tms. järjestelyjä kehitetään niin kaupungin omana kuin yksityisenä toimintana. Kaupunki tarjoaa autohotellipalveluja nykyisin talvisin Tattarisuolla ja Kalasatamassa. Tavoitteena on, että autojen pitkäaikaissäilytys kantakaupungissa kadun varressa vähenee ja pitkäaikaissäilytys tapahtuu kaupunkitilankäytön kannalta tarkoituksenmukaisemmissa paikoissa, kuten autohotelleissa.

Muutosten tavoitteena on helpottaa asiakas- ja asukaspysäköintiä, tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä sekä vähentää autojen pitkäaikaissäilytystä kadulla.

Yrityspysäköintijärjestelmän kehittäminen

Yrityspysäköinti on nykyisin (370 euroa/vuosi) asukaspysäköintiä (120 euroa/vuosi) selvästi kalliimpaa. Yrityspysäköinnin hinnoittelua kehitetään vaiheittain niin, että vuodesta 2017 lähtien yritys- ja asukaspysäköinnin hinnat vastaavat toisiaan.

Yrityspysäköinnissä otetaan nykyisen yhden alueen kattavan pysäköintioikeuden rinnalla käyttöön uusi tuote, joka mahdollistaa pysäköinnin kaikilla vyöhykkeillä.

Asukas- ja yrityspysäköinnin yhteistyö pysäköintioperaattoreiden kanssa

Asukas- ja yrityspysäköinnin yhteistyöstä neuvotellaan yksityisten pysäköintioperaattoreiden kanssa. Tavoitteena on sopia pysäköintilaitoksista asukkaille tarjottavista pysäköintituotteistaja niiden pitkäjänteisistä hinnoittelun periaatteista. Pysäköintilaitoksissa on erityisesti yöaikaan paljon vapaata kapasiteettia, jota voisi hyödyntää aktiivisimmin autoa käyttävien tai laadukkaimpia pysäköintimahdollisuuksia tarvitsevien tarpeisiin. Pysäköintilaitosten paikat voisivat myös korvata katuverkosta esimerkiksi uusien raitiotielinjojen ja pyöräkaistojen vuoksi poistuvia pysäköintipaikkoja. Pysäköintilaitosten paikkoja voitaisiin mahdollisesti talvisin hyödyntää myös siten, että jonkin katualueen pysäköinti tietyksi yöksi siirrettäisiin kokonaan pysäköintilaitokseen, jolloin kyseisen katualueen lumenpoisto voitaisiin hoitaa korkeatasoisesti ja tehokkaasti.

Tutkitaan myös mahdollisuutta olla myöntämättä asukaspysäköintitunnusta sellaisen kiinteistön asukkaille, jolla velvoitepysäköintipaikat on osoitettu pysäköintilaitoksesta.

Selvitetään hallinnon ja juridiikan näkökulmasta kaupungin mahdollisuudet osallistua asukkaan laitospysäköinnin kustannuksiin, jos hän luopuu asukaspysäköintitunnuksesta. Tämä vapauttaisi kaduilta pysäköintikapasiteettia esimerkiksi asiointipysäköinnille.

Asunnon ja pysäköintipaikan hinnan erottaminen

Käyttäjä maksaa -periaatteen soveltamiseksi ja tarkemmin kysyntää vastaavan pysäköintipaikkamäärän toteuttamiseksi kokeillaan uusia ratkaisuja asuintonttien pysäköintipaikkojen toteutuksessa. Pilotoidaan ns. huutokauppamallia. Tällä mahdollistetaan kustannustehokas rakentaminen siten, että kaavaan asuinkiinteistölle merkittyjä autopaikkoja ei ole ensi vaiheessa pakko täydessä mitassa toteuttaa. Osa paikoista voidaan jättää toteuttamatta, kun luodaan sitova menettely, jolla paikat toteutetaan, mikäli maksuhalukkuus nousee todellista kustannustasoa vastaavaksi. Pilotointi voidaan tehdä sekä Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimiston että yksityisten rakennuttajien kanssa. Pilotista saatavien kokemusten perusteella etsitään pysyvä toteutusmalli.

Kokeiluissa kaavaan mahdollistetaan pysäköintinormin edellyttämä pysäköintipaikkamäärä, mutta siitä edellytetään ensivaiheessa toteuttavan vain osa, esimerkiksi 50 %. Oikeudet pysäköintipaikkojen käyttämiseksi myydään tai vuokrataan määräajoin, esimerkiksi vuosittain. Jos todellista kustannusvastaavaa maksuhalukkuutta löytyy enemmän kuin paikkoja on tarjolla, niitä on rakennettava asteittain lisää pysäköintinormin mukaiseen määrään asti. Paikat myydään tai vuokrataan joko markkina- tai tuotantokustannushintaan. Markkinahinta tarkoittaa paikkojen huutokauppaamista. Tuotantokustannusperiaatteessa yhtiöjärjestykseen tulee kirjata lauseke, että autopaikasta perittävien kustannusten tulee vastata paikkojen rakentamisesta ja ylläpidosta syntyviä kuluja. Järjestely edellyttää, että lähialueella ei ole maksutonta tai subventoitua pysäköintiä. Oletus on, että todellista maksuhalukkuutta ei löydy pysäköintinormin edellyttämään paikkamäärään asti, jolloin rakentamiskustannuksissa säästetään rakentamatta jäävien pysäköintipaikkojen verran.

Tonttikohtaisesta pysäköinnistä alueelliseen toimijaan

Uusilla asuntoalueilla ja täydennysrakentamiskohteissa pysäköinnin tulee jatkossa perustua kustannus- ja ympäristösyistä ensisijaisesti keskitettyyn pysäköintiin. Keskitettyyn pysäköintiin kehitetään alueellinen toimijamalli. Ratkaistavia asioita ovat eri toimijoiden roolit, rahoitusvastuut ja tehtävät.

Keskitetyn pysäköinnin tavoitteena on pysäköintipaikkojen tehokkaampi hyödyntäminen verrattuna ratkaisuun, jossa kunkin tontin pysäköinti huolehditaan kyseisen tontin alueella. Pysäköintipaikkoja voidaan toteuttaa vähemmän keskitetyn ratkaisun mahdollistaman korkeamman käyttöasteen, paikkojen nimeämättömyyden ja tehokkaamman vuorottaiskäytön ansiosta. Lisäksi keskitetysti toteutettuna rakennuskustannukset paikkaa kohden ovat pääsääntöisesti alhaisemmat. Keskitetyssä ratkaisussa pysäköintipaikkojen vaiheittain toteuttaminen eli paikkojen lisääminen jälkikäteen on myös paremmin mahdollista kuin hajautetussa ratkaisussa. Pysäköintipaikkoja voidaan alkuvaiheessa toteuttaa vähemmän ja myöhemmin esimerkiksi rakentaa pysäköintitaloon lisäkerros. Kokonaisuutena keskitetyllä pysäköinnin järjestämisellä voidaan saavuttaa merkittävä kustannussäästö ja yhteiskunnallisia hyötyjä.

Keskitetyn pysäköinnin järjestämisen ongelma on alueen kiinteistöjen rakentuminen eritahtisesti. Osa kiinteistöistä rakentuu usein vuosia ensimmäisten kiinteistöjen jälkeen ja viimeisille kiinteistölle joudutaan mahdollisesti rakentamaan pysäköintipaikat huomattavasti ennen kuin pysäköintipaikkojen tarve realisoituu. Tämä sitoo pääomaa ja on riski pysäköintilaitoksen toteuttajalle.

Kaupunki on taho, jolla on usein parhaat edellytykset vaikuttaa edellä mainittuun riskiin. Onkin tarkoituksenmukaista, että kaupunki ottaa roolin keskitetyn pysäköintijärjestelyn toteuttajana niissä tapauksissa, joissa yksityinen toimija ei syystä tai toisesta voi kantaa riskiä keskitetyn pysäköintiratkaisun toteuttamisesta. Kaupungin rooli on syytä arvioida jo kaavoitusvaiheessa. Keskitetty malli pysäköintiyhtiöstä voidaan kirjata kaavaan, tontinluovutusehtoihin ja tonttien vuokra- ja myyntisopimuksiin. Mikäli kaupunki osallistuu pysäköintiyhtiöön alkuvaiheessa, voi se luopua omistuksesta vaiheittain kiinteistöjen rakentuessa alueelle. Esimerkiksi KOy Hgin toimitilat voisi rakennuttaa kaupungin lainatakuulla keskitetyn pysäköintilaitoksen. Asuntotonttien varauksen yhteydessä varauksen saajat velvoitetaan merkitsemään paikkoja sovitun määrän laitoksesta ja maksupostit voidaan niin haluttaessa sopia etupainotteisiksi.

Esitetty toimintatapa edellyttää kaupungin taloudellista panostusta alueiden toteuttamisen alkuvaiheessa. Järjestelyllä voidaan kuitenkin saavuttaa merkittäviä kokonaiskustannussäästöjä elinkaaren aikana ottaen huomioon myös rahoituskustannukset. Kaupunki voi myös varautua riskiin hinnoittelemalla paikkojen myyntihinnan riskivarauksen sisältäväksi.

Pysäköinninvalvonnan vaikuttavuus

Pysäköinninvalvontaa lisätään ja tehostetaan muun muassa lisäämällä tarkastajien määrää sekä hyödyntämällä teknologiaa.

Kaupunki tekee lakimuutosesityksen valtiolle pysäköintivirhemaksun määräytymisperusteita koskien. Pysäköintivirhemaksun suuruus esitetään nostettavaksi vähintään samaksi kuin joukkoliikenteen tarkastusmaksu sekä porrastettavaksi haitan mukaan. Pysäköinti joukkoliikennettä haitaten (esim. liian lähelle raitiotiekiskoa) tai invapaikalla ilman asianmukaista lupaa aiheuttaisi 500 euron sekä pysäköinti suojatien eteen, yhteiskäyttöauton paikalle tai jalkakäytävälle 250 euron virhemaksun.

Rengaslukon käyttöperiaatteet määritellään. Irrotusmaksun suuruudeksi esitetään 500 euroa.

Autojen talvipysäköintiratkaisut

Autojen talvisäilytysmahdollisuuksia (nykyisin Tattarisuo ja Kalasatama) laajennetaan ja palvelukokonaisuutta kehitetään, jotta varsinkin pitkään käyttämättä olevia autoja ei varastoitaisi esimerkiksi kantakaupungissa kadunvarsipaikoilla.

Talvella 2012 Helsingin kaupunki järjesti vuoropysäköintikokeilun Munkkivuoressa. Kokeilusta saatujen tuloksien perusteella HKR ja kaupunkisuunnitteluvirasto päättivät laajentaa talviaikaisia liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä uusille alueille. Kuluneena talvena on kokeiltu lukuisia uusia talviaikaisia pysäköintijärjestelyjä. Kokeilut arvioidaan niin viranomaisilta kuin asukkailta saatujen kokemusten perusteella. Eri pysäköintijärjestelyjen soveltuvuus eri kaupunginosissa arvioidaan ja päätetään tämän pohjalta jatkotoimintamalleista.

Mobiili- ja internetpalvelut

Kehitetään pysäköintipörssi-palvelu siten, että se otetaan käyttöön vuonna 2014.

Pysäköintioperaattoreiden kanssa yhteistyössä kehitetään tiedon saantia pysäköintilaitosten vapaana olevista paikoista niin, että pysäköinnin reittiopas ja muita pysäköintiin liittyviä mobiilipalveluja voidaan ottaa käyttöön.

Tavoitteena on siirtyä enenevässä määrin pysäköinnin maksamiseen mobiilipalveluilla. Helsingin rakennusvirasto ja Palmia ovat tehneet aiesopimuksen järjestelmästä, jossa pysäköintimaksu voidaan maksaa matkapuhelimella kertaluonteisesti ilman rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi. Järjestelmän on tavoitteena olla käytössä vuoden 2013 loppuun mennessä. Mobiilimaksamiseen siirtymistä on tavoitteena kokeilla Jätkäsaaressa, jossa uudelle rakentuvalle alueelle ei tule pysäköintiautomaatteja kuin alueen rajoille sisääntuloväylien varsille. Muu maksaminen tapahtuu mobiililaitteilla.

Progressiivinen hinnoittelu

Progressiivisessa hinnoittelussa pysäköinnin suhteellinen hinta kasvaa pysäköinnin pitkittyessä. Esimerkinomaisesti ensimmäinen 20 minuuttia voi maksaa 50 senttiä, seuraava 20 minuuttia euron ja sitä seuraava 20 minuuttia 2 euroa. Progressiivista hinnoittelua on tarkoitus käyttää kivijalkaliikkeiden edustoilla asiointipysäköintiin soveltuvilla paikoilla. Tavoitteena on suosia lyhytaikaista asiointipysäköintiä pitkäaikaisen auton säilyttämisen kustannuksella. Tämä parantaa kantakaupungin kivijalkayritysten toimintaedellytyksiä. Progressiivista hinnoittelua pilotoidaan vuonna 2014.

Liityntäpysäköinti

Liityntäpysäköinnin osalta edetään HSL:n johdolla valmistellun liityntäpysäköintistrategian sekä Helsingin liityntäpysäköinnin kehittämisselvityksen esitysten mukaisesti.

Toimenpiteiden vaikutuksia

Pysäköintipolitiikassa esitetyillä toimenpiteillä tavoiteltavia vaikutuksia ovat muun muassa:

-        tarkoituksenmukaisten pysäköintiolosuhteiden ja -palveluiden tarjoaminen eri pysäköintitarpeisiin
 

-        kaupunkiympäristön viihtyisyyden parantaminen ja kaupunkitilan tarkoituksenmukaisempi käyttö
 

-        elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä huolehtiminen
 

-        liikenneverkon ruuhkautumisen väheneminen
 

-        pysäköinnistä aiheutuvien kustannusten väheneminen asunto- ja toimitilatuotannossa sekä kustannusten kohdentuminen nykyistä paremmin paikkojen käyttäjille
 

-        uusia pysäköintipalveluja kehittäminen asukkaille, asioijille ja yrityksille.

Vuorovaikutus

Helsingin pysäköintipolitiikka on tehty kaupungin eri hallintokuntien yhteistyönä. Mukana työssä ovat olleet kaupunkisuunnitteluvirasto, talous- ja suunnittelukeskus, kiinteistövirasto, rakennusvirasto, asuntotuotantotoimisto sekä kaupungin ulkopuolelta Helsingin seudun liikenne. Työn aikana on järjestetty keskustelu- tai esittelytilaisuuksia Helsingin seudun kauppakamarin, Helsingin Yrittäjien, muutaman yksityisen rakennusliikkeen, Suomen Kiinteistöliiton, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliiton, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n sekä suurimpien yksityisten pysäköintioperaattoreiden kanssa. Tapaamisissa saatiin monipuolisia näkemyksiä pysäköintiin ja sen toteuttamiseen, esimerkiksi asunnon ja autopaikan hinnan erottamiseen toisistaan sekä kaupungin ja pysäköintioperaattoreiden väliseen yhteistyöhön.

Helsingin pysäköintipolitiikasta järjestetään kommentointimahdollisuus verkossa kevään 2013 aikana myöhemmin päätettävällä tavalla, esimerkiksi ksv-foorumilla. Kaupunkisuunnitteluvirasto järjestää kaupunkisuunnittelumessut vuoden 2013 huhtikuussa. Yhtenä teemana on messuilla pysäköinti. Pysäköintipolitiikkaa esitellään messuilla, ja kaupunkilaiset voivat antaa siitä palautetta. Eri tavoin saadusta palautteesta laaditaan palauteyhteenveto poliittisten päätöksentekoelinten hyödynnettäväksi.

Helsingin pysäköintipolitiikka on mukana kevään 2013 aikana Kaupunkilaisten raadissa, joka on yksi kohteista Helsingin kaupungin demokratiapilottihankkeessa, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 17.12.2012. Kaupunkilaisten raati ottaa kaupunkilaiset mukaan keskustelemaan ja antaa poliittista päätöksentekoa täydentäviä vaihtoehtoja. Raadin muodostavat 12 - 16 helsinkiläistä, jotka edustavat kaupunkilaisia mahdollisimman monipuolisesti. Kaupunkilaisten raati -työtavassa kaupunkilaiset osallistuvat ns. Wisdow Council -menetelmän avulla. Keski-Euroopassa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla laajasti käytetyn menetelmän tarkoituksena on kerätä uusia ratkaisuja valitusta kansalaisjoukosta. Raadin lopputuloksena syntyy yhteisymmärryksessä tehtyjä kannanottoja pysäköintipolitiikan linjauksista. Raadin edustajat esittelevät työnsä tulokset julkiselle yleisölle ja muille sidosryhmille avoimessa työpajassa. Vastaanottajien työpajassa tuloksia käsitellään ja kehitetään yhdessä päättäjien kanssa. Työvaiheessa hyödynnetään prosessin aikaisempia vaiheita. Prosessin lopputuloksena syntyy esimerkiksi lausuntoon verrattavissa oleva kannanotto Helsingin pysäköintipolitiikkaan.

Pysäköintipolitiikan jatkokäsittely

Kaupunkisuunnitteluviraston näkemys tarkoituksenmukaisesta käsittelyprosessista on seuraava:

-        Kaupunginhallitus käsittelee kaupunkisuunnittelulautakunnalta saamansa Helsingin pysäköintipolitiikan luonnoksen käyden asiasta lähetekeskustelun ja pyytäen työstä lausunnot sidosryhmiltä.
 

-        Kaupunginhallitus kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa viimeistelemään raporttiluonnoksen lopulliseksi raportiksi kaupunginhallituksen antaman ohjeistuksen, kevään aikana eri kanavia saadun palautteen sekä kaupungin eri hallinnonalojen ja muiden sidosryhmien lausuntojen perusteella.
 

-        Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee viimeistellyn pysäköintipolitiikkatyön raportin lähettäen sen kaupunginhallitukselle.
 

-        Lopullinen poliittinen päätöksenteko tehdään kaupunginhallituksessa ja sen niin päättäessä kaupunginvaltuustossa. Tavoiteaikataulu kaupunginhallituskäsittelylle on alkusyksy 2013.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Juha Hietanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37120

juha.hietanen(a)hel.fi

Liitteet

.