4

Pisara-rataan liittyvät bussi- ja raitiovaunuliikenteen järjestelyt (a-asia)

HEL 2012-005771 T 08 00 02

hankenro 1103_4

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi Pisara-rataan liittyvän bussi- ja raitioliikenteen suunnitelman.

Esittelijä

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on valmistellut yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa suunnitelman Pisara-radan mahdollistamista bussi- ja raitioliikenteen järjestelyistä.

Pisara-rata ja sen uudet asemat, Hakaniemi, Keskusta ja Töölö, parantavat Helsingin kantakaupungin saavutettavuutta erityisesti ratojen varsilta. Tämä luo mahdollisuuden järjestellä bussi- ja raitioliikenteen linjastoa uudelleen, kun tarve Helsingin kantakaupunkiin asti liikennöiville bussilinjoille vähenee ja voidaan siirtyä enemmän liityntäpainotteiseen linjastoon.

Laaditun suunnitelman tarkoituksena on ollut selvittää, miten nykyistä bussi- ja raitioliikenteen linjastoa tulisi kehittää Pisara-radan myötä ja mitkä ovat muutosten vaikutukset palvelutasoon ja kustannuksiin. Nykyinen bussi- ja raitiolinjasto on monelta osin päällekkäinen Pisara-radan tuoman uuden palvelun kanssa ja myös jo tehtyjä suunnitelmia bussi- ja raitioliikenteen kehittämiseksi tulee tarkastella uudelleen. Tavoitteena on sopeuttaa bussi- ja raitioliikenteen linjasto ja Pisara-radan tuoma uusi palvelu keskenään ja parantaa joukkoliikenteen kustannustehokkuutta huomioiden kuitenkin nykyinen palvelutaso.

Selvityksessä on myös hahmoteltu Pisara-radan junaliikenteen liikennöintimallia ja sen kustannuksia. Liikennöintimallin osalta on tutkittu erilaisia pysähtymiskäytäntöjä ja vuorovälejä.

Selvityksessä on tutkittu myös uuden linjaston vaikutukset nykyisiin kantakaupungin bussiterminaaleihin, arvioitu mahdollisten uusien terminaalien tarkoituksenmukaiset sijainnit sekä esitetty karkealla tasolla infrahankkeiden investointikustannukset.

Linjastosuunnittelun yhtenä tavoitteena on ollut lisätä keskustan viihtyisyyttä ja pienentää päästöjä ja melua vähentämällä keskustaan asti menevää bussiliikennettä. Tällöin bussilinjat katkaistaisiin keskustan pohjoispuolelle liityntäterminaaleihin. Työssä kartoitettiin vaihtoehtoja ja päädyttiin ehdottamaan bussiterminaaleja Mäntymäkeen ja Käpylään. Pääradan suunnan bussilinjoja katkaistaisiin näiden lisäksi myös Kalasatamaan.

Mäntymäen terminaali sijaitsee lähellä Pisara-radan Töölön asemaa, mutta terminaali ei ole ensisijaisesti liityntäterminaali. Suunnitelmassa Mäntymäen terminaaliin päätetään sellaisia bussilinjoja, joiden palvelemilla alueilla on tarjolla erilliset liityntäyhteydet juniin. Näiltä alueilta on tarpeellista säilyttää suorat joukkoliikenneyhteydet Meilahteen eikä Mäntymäen pohjoispuolelta löydy riittävän kokoista aluetta bussiterminaalille.

Käpylän terminaali sijoittuisi Käpylän rautatieasemalle radan yläpuolelle, jolloin se olisi luonteva vaihtopaikka bussin ja junan välillä. Bussimatka Käpylästä keskustaan kestää noin 15 minuuttia, jolloin se on huomattavasti junaa hitaampi yhteys. Tämän vuoksi lähes kaikki Tuusulanväylän bussilinjat katkaistaisiin Käpylään. Raitiolinjasta 1 tehtäisiin runkoyhteys Käpylästä Mäkelänkadun ja Hämeentien varteen.

Raitio- ja bussiliikenteen liikennöintikustannukset laskevat suunnitelman mukaan noin 15,5 miljoonaa euroa vuodessa eli noin 9 % suhteessa vuosittaisiin liikennöintikustannuksiin. Tästä valtaosa, noin 13,8 miljoonaa euroa, kohdistuu bussiliikenteeseen.

Uusien terminaalien rakennuskustannukset ovat noin 13 miljoonaa euroa.

Suunnitelman mukaan voidaan karkeasti arvioida, että Pisara-rata vähentää matkustajien matka-aikaa noin 5,4 miljoonaa tuntia vuodessa, mikäli bussi- ja raitiolinjastoa ei merkittävästi muuteta. Nyt valmisteltu liityntäliikenteeseen pohjautuva suunnitelma vähentää tämän lisäksi matkustajien matka-aikaa 2,7 miljoonaa tuntia vuodessa verrattuna tilanteeseen, jossa Pisara-rata on käytössä, mutta bussi- ja raitiolinjastoa ei ole muokattu. Vaihtojen lisääntymisen vuoksi painotettu matka-aika kasvaa liityntäliikenteeseen siirryttäessä 0,7 miljoonaa tuntia vuodessa.

Pisara-rata ei vaikuta oleellisesti junien liikennöintikustannuksiin. Junaliikenteestä olisi kuitenkin Pisaran myötä mahdollista saada merkittäviä kustannussäästöjä, mikäli myös muuhun ratainfrastruktuuriin tehdään muutoksia. Opastinvälien tihentäminen, kulunvalvonnan uusiminen ja Sm5-junakaluston kiihdytysominaisuuksien tehokkaampi hyödyntäminen mahdollistavat tiheämmän vuorovälin, pienemmät kierrosajat ja sitä kautta pienemmän kalustotarpeen, mutta edelleen parannetun palvelutason.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Markku Granholm, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37121

markku.granholm(a)hel.fi

Lauri Kangas, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37455

lauri.kangas(a)hel.fi

Ville Lehmuskoski, liikennesuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 37079

ville.lehmuskoski(a)hel.fi

Liitteet