1

Esikaupunkien renessanssi, Raide-Jokerin kehityskäytävä - maankäytön kehittämisperiaatteet (a-asia)

HEL 2011-006327 T 10 03 02 01

Ksv 0698_1

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi Raide-Jokerin kehityskäytävän maankäytön kehittämisperiaatteet (liite 1) ja taustamateriaalin (liitteet 2 ja 3) sekä hyväksyy alla esitetyt toimenpide-ehdotukset Raide-Jokerin kehityskäytävän jatkosuunnittelun pohjaksi:

1. Kaupunkirakenne

-        tiivistetään kaupunkirakennetta Raide-Jokerin kehityskäytävällä

-        käsitellään Yleiskaavan 2002 rakentamisalueiden ulkopuoliset rakentamisalueet seuraavassa yleiskaavatyössä tai erillisissä osayleiskaavatöissä

-        tärkeillä raideliikenteen risteysasemilla maankäyttöä tehostetaan asemaa kohti siirryttäessä

2. Liikenne

-        kehitetään kävely- ja pyöräily-yhteyksiä Roihupellon, Myllärintien, Tuusulanväylän, Vihdintien ja Valimon pysäkeille

-        Raide-Jokeripysäkeille ehdotetaan rakennettavaksi nykyaikainen pyöräpysäköinti, jotta pyöräilystä muodostuu realistinen vaihtoehto liityntäliikenteelle

-        vaihtoasemilla kulkuneuvosta toiseen siirtymiseen tulee kiinnittää huomioita detaljitason suunnittelussa

-        Pirjontien ja Takomotien pysäkkien poistamista tutkitaan tarkemmin

-        Roihupellon, Latokartanon, Oulunkylän aseman ja Mäkitorpantien pysäkkien sijaintia tutkitaan tarkemmin

3. Maisema

-        raportissa esitettyjä maisemallisia kehittämiskohteita suunnitellaan toiminnallisina kokonaisuuksina ja alueiden maisemasuunnitteluun ja -arkkitehtuuriin kiinnitetään erityistä huomiota

4. Yhdyskuntatekninen huolto

-        jatkosuunnittelussa tarkennetaan Raide-Jokerin linjan läheisyydessä olevien maakaasuputkien suojaussuunnittelua ja tutkitaan putkien mahdollisia siirtoja

-        Raide-Jokerin varikosta tehdään selvitys. Siinä tarkennetaan varikon tilaohjelmaa ja vertaillaan varikkovaihtoehtojen kaupunkirakenteellista ja yhdyskuntataloudellista toteutettavuutta

Esittelijä

Poikittaisen raideyhteyden tarve ja merkitys nykyisessä kaupunkirakenteessa

Bussi-Jokerin siirtäminen raiteille on yksi Helsingin seudun tärkeistä lähitulevaisuuden liikenneinfrastruktuurihankkeista. Raide-Jokeriin tukeutuvan kaupunkirakenteen tiivistäminen on olennainen lähtökohta myös Helsingin tulevan yleiskaavan valmistelussa. Uuden poikittaisen raideyhteyden toteuttaminen tukee pääkaupunkiseudun kehittymistä raideliikenteen verkostokaupungiksi, jossa asukkaat ja toimijat liikkuvat yhä enemmän ja moninaisemmin.

Raide-Jokerin asemat ja pysäkit muodostavat yhdyskuntarakenteeseen vetovoimaisia keskittymiä, jotka houkuttelevat paitsi asumista ja työpaikkoja, myös erilaisia julkisia ja kaupallisia palveluja. Pikaraitiotie kohottaa Helsingin esikaupunkien imagoa ja luo esikaupunkivyöhykkeelle merkittäviä kehittämismahdollisuuksia. Kaupunkitaloudellisesti se nostaa kiinteistöjen hintoja raiteen varrella, erityisesti kohteissa joissa yhteys keskustaan paranee. Raideliikenne kasvattaa myös joukkoliikenteen kysyntää ja pienentää henkilöauton tarvetta.

Matkustajien kannalta liikenteen luotettavuus on tärkein joukkoliikenteen kokonaislaadun osatekijä. Raide-Jokerille varataan pääsääntöisesti oma ajoura, jolloin muu liikenne aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriöitä liikennöintiin. Liikenne on siten luotettavampaa kuin Bussi-Jokerin kohdalla.

Päästöt vähenevät merkittävästi Raide-Jokerin myötä. Hiilidioksidipäästöt (CO2) vähenevät noin 85 prosenttia, typenoksidipäästöt (NOx) noin 95 prosenttia ja partikkelipäästöt (PM) noin 70 prosenttia Bussi-Jokeriin verrattuna. Raitioliikenteen energian kulutus ja päästöt matkasuoritetta kohden ovat Suomen olosuhteissa alhaisemmat kuin bussi- ja henkilöautoliikenteessä. Myös Raide-Jokerin käyttämä energia voidaan tuottaa vähäpäästöisillä ja uusiutuvilla tuotantotavoilla. Bussi-Jokerin siirtäminen raiteille hillitsee siten ilmastonmuutosta.

Raide-Jokeri raitiovaunuineen, kulku-urineen, johdatinpylväineen ja pysäkkeineen on kaupunkitilassa näkyvä ja jatkuva uusi elementti. Toistuvat johdatinpylväät ja pysäkit sekä kulku-uran yhtenäinen ilme kertovat kadun joukkoliikenneluonteesta, vaikka raitiovaunu ei juuri olisikaan paikalla. Pysäkit ja linjan muut varusteet luovat linjalle ja kaupungille uutta imagoa.

Aiemmat päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 10.2.2011 Esikaupunkien renessanssin yleissuunnitelman rungon, jonka yhtenä tärkeänä painopistealueena on poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien, erityisesti Jokeri I- ja Jokeri II- kehityskäytävien maankäytön tehostaminen. Jokeri II:n kehityskäytävän tarkastelua jatketaan seuraavan yleiskaavatyön yhteydessä.

Esikaupunkien renessanssin toimintaperiaatteiden vahvistaminen

"Raide-Jokerin kehityskäytävä – maankäytön kehittämisperiaatteet” tarkentaa maankäytön kehittämisen painopistealueita Jokeri I-vyöhykkeellä.

Raportissa esitetään Jokeri-kehityskäytävän tärkeimmät maankäytön kehittämisalueet, asukas- ja työpaikkapotentiaali, pysäkkikohtainen saavutettavuusanalyysi, maankäytön visio sekä toimenpide-ehdotukset jatkosuunnittelun pohjaksi (liite 1). Työn ohessa tutkittiin myös Jokeripysäkkien saavutettavuuden parantamisedellytyksiä olemassa olevaa katuverkkoa pitkin (liite 2) sekä tarkasteltiin Jokerin kehityskäytävän maankäyttöä ja toimintoja (liite 3). Roihupellon ja Haagan liikenneympyrän osalta tutkittiin alustavasti vaihtoehtoisia kaupunkimalleja. Työn yhteydessä on laadittu Raide-Jokerin hankearviointi kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla.

Maankäytön kehittämisperiaatteissa korostuu maankäytön suunnittelun ja liikennesuunnittelun yhteensovittaminen. Raide-Jokeri tukee täydennysrakentamista, mutta vuorovaikutussuhde on myös käänteinen maankäytön tiivistämisen tukiessa Raide-Jokerin taloudellista toteutettavuutta.

Raide-Jokerin linjaus

Raide-Jokerin kehityskäytävä

Raide-Jokerin kehityskäytävä on Jokerin linjauksen ympärille muodostuva vyöhyke. Kehityskäytävää on tarkasteltu 600 metrin säteellä pysäkeistä, liikenne-ennustealueittain sekä olemassa olevaan katuverkkoon perustuvilla saavutettavuusvyöhykkeillä.

Tärkeimmät maankäytön kehittämisalueet

Raide-Jokerin kehityskäytävän tärkeimmät maankäytön kehittämisalueet ovat Haaga-Pitäjänmäki (1.), Pohjois-Haaga-Lassila (2.), Oulunkylä-Maunula (3.), Viikki-Pihlajisto (4.) ja Roihupelto-Myllypuro-Länsi-Herttoniemi (5.). Näiden alueiden maankäyttöä tulee tiivistää ja kehittää.

Asukas- ja työpaikkapotentiaali

Jokeri-kehityskäytävälle sijoittuville liikenne-ennustealueille on laadittu asukas- ja työpaikkapotentiaalilaskelma tavoitevuodelle 2035. Laskelma perustuu kuuteen tarkasteluskenaarioon, joiden perusteella haarukoitiin realistisin kasvuvaihtoehto. Asukkaiden osalta tarkastelun pohjana on asemakaava- ja yleissuunnittelutasoinen maankäyttötarkastelu. Työpaikkojen osalta tarkastelu perustuu työpaikkamäärien kehitykseen aikavälillä 1985–2010, jolloin kasvu oli noin 39 prosenttia.

Laskelman mukaan Jokeri-kehityskäytävän liikenne-ennustealueilla sijaitsee vuonna 2035 noin 162 000 asukasta ja noin 107 000 työpaikkaa. Asukkaiden osalta kasvu on noin 17 prosenttia (23 000 uutta asukasta) ja työpaikkojen osalta noin 39 prosenttia (36 000 uutta työpaikkaa). Viimeisen 25 vuoden aikana alueen asukasmäärän kasvu on ollut noin 12 prosenttia. Jatkossa asukasmäärän kasvu Raide-Jokerin kehityskäytävällä on kokonaispotentiaalitarkastelun perusteella suurempaa.

Saavutettavuusanalyysi ja pysäkit

Jokeripysäkkien saavutettavuuden parantamisedellytyksiä tutkittiin osana Raide-Jokerin kaupunkirakenteellista tarkastelua (liite 2). Tutkimuksessa selvitettiin suunniteltujen pysäkkien saavutettavuutta olemassa olevaa katuverkkoa pitkin ja pysäkkien ympäristön kehittämistä saavutettavuuden näkökulmasta. Pysäkkien rooli muuttuu Jokerin siirtyessä raiteille ja jatkossa ne muodostavat yhdyskuntarakenteeseen houkuttelevia keskittymiä asumiselle, työpaikoille ja julkisille ja kaupallisille palveluille.

Saavutettavuusanalyysin perusteella pysäkit sijaitsevat tiheästi etenkin Veräjämäki-Pajamäki välillä, jolloin jopa pysäkkien viiden minuutin vaikutusalueet yhtyvät. Roihupellon, Latokartanon, Oulunkylän aseman ja Mäkitorpantien pysäkkien sijainnin muuttamista tutkitaan jatkossa tarkemmin, jotta mahdollisimman suuri käyttäjäpotentiaali saadaan liitettyä hyvien saavutettavuusvyöhykkeiden yhteyteen. Oulunkylän aseman pysäkin siirron myötä myös kauppakeskus Ogelin kaupalliset palvelut ovat paremmin Raide-Jokerin käyttäjien saavutettavissa.

Pirjontien ja Takomotien pysäkeillä saavutettavuusalueiden päällekkäisyys on merkittävintä, minkä vuoksi edellä mainittujen pysäkkien poistamista tulisi tutkia tarkemmin Raide-Jokerin jatkosuunnittelutyössä. Kahden pysäkin poistamisella saavutettaisiin noin 1,5 minuutin etu kokonaismatka-ajassa, mikä lisäisi linjan houkuttelevuutta matkustajien näkökulmasta. Pysäkkien uudelleensijoittelulla olisi mahdollista saattaa kokonaisuudessaan noin 6 000 uutta asukasta (noin 7 prosentin lisäys) ja noin 20 000 uutta työpaikkaa (noin 35 prosentin lisäys) pysäkkien tehokkaalle kävelyetäisyydelle (10 min) koko Raide-Jokeri-vyöhykkeellä Espoo mukaan lukien.

Maankäytön visio

Raide-Jokerin maankäytön visio perustuu edellä mainittujen teemojen analysoinnin pohjalta tehtyihin johtopäätöksiin. Siinä esitellään tärkeimmät kaupunkirakenteeseen sekä liikenne- ja maisemasuunnitteluun liittyvät toimenpiteet Raide-Jokerin kehityskäytävällä. Tärkeimmiksi maankäytön kehittämisalueiksi nostetaan Haaga-Pitäjänmäki, Pohjois-Haaga-Lassila, Oulunkylä-Maunula, Viikki-Pihlajisto ja Roihupelto-Myllypuro-Länsi-Herttoniemi. Vision sisältö on kuvattu tarkemmin liiteraportissa 1.

Vuorovaikutus

Raide-Jokerin kehityskäytävätyöhön liittyvä Helsingin kaupungin sisäinen vuorovaikutusprosessi on käynnistynyt ja kaupungin hallintokuntia on tiedotettu asiasta sähköpostitse. Laajempi, osallisia kokoava vuorovaikuttaminen käynnistyy Helsingin uuden yleiskaavatyön aikana ja alueella tapahtuvan tarkemman suunnittelun yhteydessä.

Ehdotukset jatkotoimenpiteiksi

Raide-Jokerin kehityskäytävän maankäytön kehittämisperiaatteissa on esitetty tärkeimmät maankäytön kehittämisalueet, asukas- ja työpaikkapotentiaali, pysäkkikohtainen saavutettavuusanalyysi ja maankäytön visio. Ehdotukset jatkotoimenpiteiksi on tiivistetty neljän pääteeman alle, jotka on tarkemmin kuvattu päätösesityksessä.

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Ilkka Oikarinen, yleiskaavasuunnittelija, puhelin: 310 37164

ilkka.oikarinen(a)hel.fi

Hälvä Heikki, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37142

heikki.halva(a)hel.fi

Santaoja Tero, lähiöprojektin projektipäällikkö, puhelin: 310 37155

tero.santaoja(a)hel.fi

Liitteet