1
PYÖRÄILYPROJEKTIN TILANNEKATSAUS JA PYÖRÄLIIKENTEEN
VERKKOTASON SUUNNITTELUPERIAATTEET
Kslk 2011-566
Hankenro 9011
EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä pyöräilyprojektin
tilannekatsauksen tiedoksi ja hyväksyä esityslista liitteen mukaiset
pyöräliikenteen verkkotason suunnitteluperiaatteet/13.5.2011 jatkotyön
pohjaksi.
Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle, yleisten töiden lautakunnalle ja
talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Silfverberg Leena, toimistopäällikkö, puhelin 310 37091
Salermo Marek, liikenneinsinööri, puhelin 310 37235
Palo Niko, liikenneinsinööri, puhelin 310 37220
Uro Mikko, tiedottaja, puhelin 310 37394
|
LIITE
|
Pyöräliikenteen verkkotason suunnitteluperiaatteet/13.5.2011
|
Tiivistelmä Syksyllä 2010 käynnistyneen pyöräilyprojektin tehtävänä on edistää
pyöräilyä Helsingissä parantamalla pyöräilyoloja, jouduttamalla hyvien
suunnitteluratkaisujen omaksumista eri hallintokunnissa ja toimimalla
pyöräliikenteen painoarvon lisäämiseksi kaikessa päätöksenteossa.
Etenkin kantakaupungissa pyöräily rinnastetaan kävelyn sijasta entistä
selkeämmin ajoneuvoliikenteeseen. Kantakaupungin tavoitteellista
pyöräliikenneverkkoa tarkistetaan ja katuverkossa pyöräilyä helpotetaan
yksisuuntaisilla pyöräteillä ja -kaistoilla, selkeämmillä risteysjärjestelyillä
sekä merkitsemällä liikennevaloristeyksiin pyöräilijöiden odotustiloja eli
pyörätaskuja. Pyöräilyä ja jalankulkua kehitetään jatkossa itsenäisinä
kulkumuotoina. Esimerkiksi kävelykatuja ei enää nähdä osana
pyöräliikenteen pääreittiverkkoa etenkään ydinkeskustassa.
Polkupyörien pysäköintimahdollisuuksia parannetaan erityisesti
lähiliikenteen asemilla ja kantakaupungissa. Keskustaan kehitetään
pyöräkeskusta eri toimijoiden välisenä palvelukonseptina, joka sisältää
pyörien vuokrausta, säilytystä, korjausta ja kaupunkipyörien lainausta ja
informaatiopalveluja.
Pyöräilyprojektin toimintakausi on kuluvan valtuustokauden loppuun
asti, mihin mennessä laaditaan myös jatkotyöohjelma ja
toimenpidesuunnitelma vuodesta 2012 eteenpäin. Muualta Euroopasta
saatujen kokemusten mukaan pyöräilyn merkittävä lisääminen on
onnistunut noin kymmenen vuoden mittaisissa prosesseissa.
Tavoitteena pyöräilyn lisääminen
Helsingin strategiaohjelman 2009–2012 mukaisesti
liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen
edistämiseksi. Strategiaohjelmassa on nimetty kuusi erityisesti kävelyä
ja pyöräilyä koskevaa toimenpidettä:
|
–
|
Uusien alueiden suunnittelussa luodaan hyvät edellytykset
kävelylle ja pyöräilylle.
|
|
|
|
|
–
|
Asetetaan pyöräilyprojekti ja sille toteutusohjelma pyöräilyn
kaksinkertaistamisohjelman toteuttamiseksi.
|
|
|
|
|
–
|
Lisätään pyöräkaistoja.
|
|
|
|
|
–
|
Kävelyalueita lisätään ja pyörätieverkkoa tihennetään.
|
|
|
|
|
–
|
Toteutetaan uusi kaupunkipyöräjärjestelmä.
|
|
|
|
|
–
|
Pyöräilyn markkinointia lisätään.
|
Määrälliseksi tavoitteeksi on jo vuonna 1994 asetettu pyöräilyn
kaksinkertaistaminen, mihin tähtäävää ohjelmaa tarkistettiin vuonna
2003. Keväällä 2009 Helsinki allekirjoitti Brysselin julistuksen, jonka
päätavoite on pyöräilymatkojen kulkumuoto-osuuden nostaminen 15
%:iin vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen mutta
linjassa kaksinkertaistamistavoitteen kanssa.
Pyöräilyn saaminen selvään nousuun edellyttää tähänastista
tehokkaampaa toimintaa. Lukuisista edistämistoimenpiteistä huolimatta
Helsingin pyöräliikenteen määrä on kasvanut hitaasti. Syksyllä 2010
tehdyn selvityksen mukaan pyöräilyn osuus Helsingin sisäisistä
matkoista oli yhdeksän prosenttia.
Pyöräilyprojektin organisaatio ja keskeiset tehtävät
Kaupungin johtajistotoimikunta asetti 10.11.2010 pyöräilyprojektin
kuluvan valtuustokauden loppuun asti, mihin mennessä tehtävänä on
laatia myös jatkotyöohjelma ja toimenpidesuunnitelma vuodesta 2012
eteenpäin. Muualta Euroopasta saatujen kokemusten mukaan
pyöräilyn merkittävä lisääminen on onnistunut noin kymmenen vuoden
mittaisissa prosesseissa.
Pyöräilyprojektin johtoryhmään kuuluvat apulaiskaupunginjohtajat
Hannu Penttilä (pj.), Pekka Sauri ja Paula Kokkonen, budjettipäällikkö
Tuula Saxholm, kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen
rakennusvirastosta sekä kaupunkisuunnitteluvirastosta
liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen ja asemakaava-
arkkitehti Annukka Lindroos. Johtoryhmän tehtävänä on turvata
resurssit nykyisten puutteiden tunnistamiselle ja korjaamiselle,
jouduttaa oikeanlaisten suunnitteluratkaisujen omaksumista ja toimia
pyöräliikenteen painoarvon lisäämiseksi päätöksenteossa.
Johtoryhmän kannanotot eivät kuitenkaan korvaa kaupungin normaalia
päätöksentekoa.
Valmisteluryhmä työstää ja esittelee johtoryhmän kokouksissa
käsiteltävät asiat. Valmisteluryhmä on tiivis mutta joustava niin, että
sen kokouksiin kutsutaan mukaan kulloinkin käsiteltävien asioiden
kannalta tarpeelliset asiantuntijat. Valmisteluryhmän
peruskokoonpanossa on edustajat rakennusviraston investointi- ja
ylläpitotoimistoista, kaupunkisuunnitteluviraston
liikennesuunnitteluosastolta ja viestinnästä, liikuntavirastosta ja
Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymästä. Jäsenillä on konkreettinen
rooli pyöräilyn edistämisessä sekä vaikutusvaltaa oman
hallintokuntansa vastuulla oleviin toimenpiteisiin. Yhteistyötahoina ovat
eri hallintokunnat, luottamuselimet, pyöräilyalan toimijat sekä järjestöt.
Pyöräilyprojektin päätehtäviä 2012 päättyvällä valtuustokaudella on
pyöräilyn suunnitteluohjeen laatiminen, pyörätieverkon rakentamisen ja
ylläpidon edistäminen ja koordinointi, pyörien pysäköinnin
järjestäminen, pyöräkeskus sekä pyöräilyn markkinointi ja valistus.
Työssä hyödynnetään kokemuksia ulkomailta, erityisesti ilmasto-
oloiltaan Helsinkiä vastaavista kaupungeista.
Pyöräliikenteen suunnitteluperiaatteet verkkotasolla ja pyöräliikennejärjestelyjen
suunnitteluohje
Helsingissä on lähes 1 200 kilometriä pyöräteitä, joten pyöräteiden
määrän perusteella Helsinki voitaisiin luokitella edistyneeksi
pyöräilykaupungiksi. Esikaupunkialueilla pyörätieverkko onkin varsin
kattava, mutta suurimmat puutteet ovat kantakaupungissa, missä
nykyinen pyörätieverkko on esikaupunkialueisiin verrattuna harva,
katkonainen, heikkolaatuinen ja vaikea hahmottaa.
Jatkokehittämisessä painopiste on kantakaupungissa. Itseisarvoisena
tavoitteena ei ole rakentaa lisää erillisiä pyöräteitä, vaan parantaa
pyöräliikenteen palvelutasoa kehittämällä muun muassa
saavutettavuutta ja pyöräliikennejärjestelyjen yhdenmukaisuutta.
Merkittävin muutos aiempiin suunnitteluperiaatteisiin on, että pyöräilyä
ei enää rinnasteta jalankulkuun, vaan entistä selkeämmin
ajoneuvoliikenteeseen. Termin "kevyt liikenne" sijasta puhutaan
kävelystä ja pyöräilystä. Kävelykatuja ei enää nähdä pääpyöräilyverkon
osina etenkään ydinkeskustassa.
Hyvän pyöräliikenneverkon ominaisuuksia ovat kattavuus, sujuvuus,
turvallisuus ja miellyttävyys. Verkko on hierarkkinen ja sen runkona
ovat pääpyöräreitit. Lisäksi pyöräilyverkkoon kuuluvat kaikki kadut ja
muut yhteydet, joilla on tarvetta pyöräillä eli joilla on merkitystä
pyöräilyn saavutettavuuden kannalta. Auto- ja pyöräliikenteen erottelun
kriteereinä käytetään kadun liikennemäärää ja nopeusrajoitusta sekä
pyöräreitin luokitusta.
Jo rakennetussa ympäristössä on tärkeää sovittaa yhteen erilaisia
järjestelyjä paneutuen erityisesti syntyneisiin saumakohtiin. Pyöräilyn
helpottaminen katuverkossa edellyttää pyöräilyolosuhteiden
selkeyttämistä, kulkumuotojen erottelua tai ajoneuvoliikenteen
rauhoittamista sekä risteysjärjestelyjen parantamista.
Pyöräliikennejärjestelyjen suunnitteluohjetta laaditaan parhaillaan ja se
tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi syksyllä 2011. Ohje tulee
sisältämään mm. viime aikoina tehtyjen pyörätiesuunnitelmien
yhteydessä esiin tulleita kysymyksiä ja ratkaisuja, joita on kehitetty
liikenne- ja katusuunnittelijoiden yhteistyönä. Ohjeen
aihekokonaisuuksia tulevat olemaan pyörätien ja pyöräkaistan
määrittely, käyttöalueet ja mitoitus, ratkaisut pysäkkien kohdalla, eri
järjestelyjen yhteen sulautuvuus, liikenteen rauhoittamisen ratkaisuja ja
risteysalueiden suunnittelu.
Pyöräilyprojektille osoitetuilla resursseilla aiotaan käynnistää myös
katusuunnittelussa tarvittavien yksityiskohtaisten tyyppipiirustusten
laatiminen konsulttityönä. Suunnitteluohjeen ja tyyppipiirustusten
laatiminen kannattaa sovittaa yhteen ottaen samalla huomioon myös
esteettömyysnäkökulma.
Pyörätieverkon rakentaminen ja ylläpito
Pyöräilyn lisäämistavoitteiden mukaisesti lähivuosien
taloussuunnitelmassa on varattu pyöräliikenteen järjestelyihin ja
eritasoihin noin viisi miljoonaa euroa/vuosi, minkä lisäksi
pyörätiejärjestelyjä rahoitetaan ja toteutetaan osana muuta
kadunrakentamista, projektialueiden liikenneinvestointeja ja seudullisia
hankkeita.
Tänä vuonna rakennetaan muun muassa entiseen ratakuiluun tuleva
Baana ja aloitetaan Mannerheimintien itäreunan pyörätien sekä
Nordenskiöldinkadun - Mechelininkadun pyörätien rakentaminen.
Eritasojärjestelyistä Auroran sillan rakentaminen alkaa tänä vuonna ja
päättyy 2012.
Pyörätaskujen merkitseminen kantakaupungin liikennevaloristeyksiin
aloitetaan tänä vuonna. Ensi vaiheessa pyörätaskuja on tulossa 15
risteykseen Töölöön ja Punavuoreen.
Kaupungin oman rahoituksen lisäksi Helsingin seudun
liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältää 50 miljoonan euron vuotuisen
varauksen pienten ja kustannustehokkaiden infrahankkeiden (KUHA)
toteuttamiseen. Tällaisia ovat seudullisesti tärkeät pyörätieverkon
parannustoimet, joten Helsinki on ehdottanut KUHA-hankkeiksi
kantakaupunkiin lännestä ja idästä johtavien pyöräteiden rakentamista.
Pyöräilyprojektin puitteissa määrärahaa suunnataan myös
parannustarpeiden kartoitukseen, ohjelmointiin, tyyppipiirustusten
laadintaan sekä pieniin korjaustoimiin ja hankintoihin, kuten
pyörätelineisiin.
Pyöräkeskus
Keskustaan on jo aiemmin kaavailtu pyöräkeskusta, joka voisi sisältää
pyörien vuokrausta, säilytystä, korjausta ja informaatiopalveluja.
Pyöräilyprojektissa on selvitty mahdollisuuksia käynnistää
pyöräkeskuksen toiminta palvelukonseptina. Se koostuisi eri toimijoista,
jotka jo tarjoavat pyöräkeskukseen kuuluvia palveluja. Pyöräkeskuksen
paikaksi on hahmoteltu joko Narinkkatoria, Rautatientoria taikka
hajautettua mallia, jossa pyöräkeskuksen muodostaisivat eri pisteissä
verkostona toimivat palveluntarjoajat. Työn seuraavassa vaiheessa
syksyyn 2011 mennessä määritetään pyöräkeskuksen sijainti,
täsmennetään palveluntarjoajien rooleja ja tehdään
tilankäyttösuunnitelma.
Pyöräkeskusta on ehdotettu World Design Capital 2012 -hankkeeksi,
tavoitteena saada aikaan pyöräilykaudeksi 2012 näkyvä,
kampanjahenkinen pyöräkeskuksen prototyyppi. Pitkällä aikavälillä on
tarkoitus varmistaa pyöräkeskukselle tila Pisara-radan keskustan
aseman yhteyteen.
Vuodeksi 2012 on tavoitteena saada Helsinkiin myös uudet
kaupunkipyörät. Palvelu jouduttaneen toteuttamaan aiempaa
suppeampana eli noin 500 kaupunkipyörällä. Hankkeesta vastaa HKL.
Pyörien pysäköinti
Polkupyörien pysäköintimahdollisuuksia parannetaan erityisesti
lähiliikenteen asemilla ja kantakaupungissa, missä polkupyöräpaikkojen
sijainti kytkeytyy pääpyöräilyreitteihin. Joukkoliikenteen asemien
pyöräpysäköinti on osa liityntäpysäköintiä, jota kehitetään yhteistyössä
HSL:n ja HKL:n kanssa.
Kantakaupungissa on mahdollista muuttaa autojen pysäköintiruutuja
kesäajaksi polkupyöräpaikoiksi. Ludviginkadulla noudatettua järjestelyä
aiotaan kokeilla myös muualla esimerkiksi kahviloiden edustalla.
Pyöräilyprojektin viestintä ja vuorovaikutus
Pyöräilyn suosion kasvattamiseksi pyöräilyprojekti markkinoi pyöräilyä
ja tiedottaa pyöräilyasioista. Viestintää kohdistetaan kaupungin omille
työntekijöille, päättäjille ja muille sidosryhmille sekä yrityksille ja
asukkaille, jotka ovat viestinnän tärkein kohderyhmä.
Kukin projektiin osallistuva hallintokunta viestii tekemistään pyöräilyn
edistämiskeinoista oman viestintäyksikkönsä tuella. Projektin yleistä
viestintää suunnittelee ja toteuttaa valmisteluryhmä
kaupunkisuunnitteluviraston ja tarvittaessa muiden hallintokuntien
viestintäyksiköiden tukemana.
Pääpaino viestinnässä vuonna 2011 on tiedottamisessa, sillä pyöräilyn
markkinointiin ei ole varattu rahaa vuoden 2011 talousarviossa. Myös
myöhemmin toteutettavassa, mediatilan ostamista edellyttävässä
markkinoinnissa pyritään löytämään mahdollisimman
kustannustehokkaita keinoja eli esimerkiksi toteuttamaan kampanjoita,
jotka herättävät myös journalistista mielenkiintoa. Pyöräilystä viestitään
myös tapahtumissa ja seminaareissa.
Pyöräilyprojektin vuoden 2011 viestintäsuunnitelmaan sisältyviä
toimenpiteitä ovat mm. Helsinki pyöräilykaupungiksi – oppia Euroopasta
-seminaarin järjestäminen, osallistuminen Kaupunkisuunnittelumessuille
ja GoExpo 2011 -messuille, pyöräilyn verkkosivujen uudistaminen sekä
tiedottaminen pyöräilyprojektin perustamisesta, pyöräliikenteen uusista
suunnittelukäytännöistä, pyöräliikenneverkon muutoksista ja
pyöräliikenteen järjestelyjen parannuksista (esim. pyörätaskut) ja
pyöräkeskushankkeesta.
Myöhemmin toteutettava markkinointi voisi olla esimerkiksi asukkaille ja
työnantajille kohdistettua kampanjointia työmatka- ja talvipyöräilyn
lisäämiseksi.