LIITTEET	Liite 1	Raide-Jokerin ratalinja ja pysäkit
	Liite 2	Asemakaavojen muutosalueet
	Liite 3	Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma 2009 (vain linkkinä)
	Liite 4	Raide-Jokeri liiteosa (vain linkkinä)

Raide-Jokerin suunnitteluperiaatteet

 

Raide-Jokeri on kaksiraiteinen pikaraitiolinja, jota tullaan liikennöimään
korkealuokkaisella kalustolla. Rata on pyritty sijoittamaan
mahdollisimman paljon omalle ajouralle. Näin saavutetaan korkeampi
matkanopeus ja vähennetään konflikteja muun liikenteen kanssa. Rata
on sijoitettu monin paikoin kadun keskelle. Näin erotetaan eri
liikennemuodot tehokkaasti toisistaan; kadun keskellä raskain
liikennemuoto ja kadun laidoilla kevyempi liikenne. Vähäliikenteisillä
kaduilla rata kulkee paikoitellen myös muun ajoneuvoliikenteen
kaistoilla.

 

Pikaraitiokaluston suurin nopeus on 70 - 80 km/h. Jokeri-radan
mitoitusnopeudeksi on valittu 70 km/h. Todellinen ajonopeus määräytyy
kullakin rataosuudella ajouran laadun, ratageometrian,
pysäkkietäisyyden ja rataympäristön perusteella. Ajoneuvoliikenteen
seassa kulkeva raitiovaunu ei saa ylittää muulle liikenteelle sallittua
nopeutta. Rata risteää tavanomaiset kadut yleensä samassa tasossa.
Raitiovaunun esteetön kulku varmistetaan risteyksissä liikennevaloilla.
Kävelijät ja pyöräilijät voivat ylittää radan tasossa. Suunnittelussa on
pyritty kustannussyistä välttämään siltojen ja tunneleiden rakentamista.

 

Raide-Jokerilla liikennöidään alkuvaiheessa 30 metrin pituisilla yhden
vaunun junilla. Suunnittelussa on varauduttu matkustajamäärien
kasvuun, joten radan mitoitus on tehty kahden vaunun pituisille junille.
Yhdessä pikaraitiovaunussa on noin 70 istumapaikkaa ja 80–130
seisomapaikkaa. Siten yhden vaunun kapasiteetti on 150–200
matkustajaa. Vaunuilla voidaan ajaa kahteen suuntaan, joten radan
päissä ei tarvita kääntöalueita. Raide-Jokerin raideleveyttä ja vaunun
leveyttä ei ole vielä päätetty. Suunnittelussa on varauduttu leveämpään
standardivaunutyyppiin, jonka leveys on 2,65 m.

 

Raideuralle on varattu tilaa leveyssuunnassa 7 - 8 metriä. Radan
geometria on suunniteltu siten, että matkustusmukavuus pysyy
korkeatasoisena eikä esim. meluhaittoja synny. Pienin käytetty
kaarresäde on 35 metriä.

 

Kaikilla Raide-Jokerin pysäkeillä on sivulaiturit. Se helpottaa

mahdollisten lisäpysäkkien sijoittamisen linjalle. Pysäkeiltä on hyvät ja
esteettömät kevyen liikenteen yhteydet ja vaihtoyhteydet
bussipysäkeille ja asemille. Pysäkkien yhteyteen on varattu
polkupyöräpysäköinnille paikkoja. Radan ja pysäkkien suunnittelussa
on paikoin varauduttu bussiliikenteen ja Raide-Jokerin yhteiskäyttöön.
Pysäkit on mitoitettu kaksivaunuiselle raidekalustolle, mikä tarkoittaa 60
metrin mittaista pysäkkilaituria. Tämän lisäksi pysäkin molempiin päihin
on suunniteltu esteettömyyden vaatimat luiskat ja suojatiet.
Pysäkkilaitureiden leveys on 3 -4 metriä.

 

Kustannukset

 

Raide-Jokerin rakentamiskustannukset ovat noin 210 milj. euroa.
Radan kustannuksiksi on arvioitu Helsingin alueella 122 milj. euroa ja
Espoon alueella 88 milj. euroa. Pintavarikon kustannusarvio on 33 milj.
euroa ja 32 raitiovaunun hankintahinnaksi on arvioitu 86 milj. euroa.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat siten noin 330 miljoonaa euroa.

 

Raitioradan vuotuiset kunnossapitokustannukset ovat noin 750 000
euroa. Kustannukset on arvioitu HKL:n sekä keskieurooppalaisten
raitio- ja pikaraitiotiejärjestelmien tietojen perusteella.

 

Raide-Jokerin ja siihen liittyvän bussilinjaston liikennöintikustannukset
ovat noin 18,1 milj. euroa, josta Raide-Jokerin osuus on 14,3 milj.
euroa. Kehitetyn Bussi-Jokerin (0+) liikennöintikustannukset olisivat
noin 15,6 milj. euroa.

 

Vaikutukset

 

Liikenteelliset vaikutukset

 

Raide-Jokerin vaikutuksia joukkoliikenteen kysyntään ja matka-aikoihin
on arvioitu kiinteällä joukkoliikenteen kokonaiskysynnällä.
Nykytilanteessa Bussi-Jokerin matkustajamäärä on keskimääräisenä
talviarkipäivänä 25 500. Ennustetilanteessa vuonna 2030 on arvioitu,
että arkipäivän matkustajamäärä olisi Bussi-Jokerilla 36 000 ja Raide-
Jokerilla 48 000. Ennustetilanteessa on huomioitu väestön kasvu,
suunnitellut maankäyttömuutokset ja liikenteen suuntautumisen
muutokset.

 

Vaikutukset liikenteen päästöihin

 

Päästöt vähenevät merkittävästi, kun Jokeri linjaa liikennöidään

raitiovaunuilla dieselbussien sijasta. Muutoksia päästömääriin on
arvioitu joukkoliikenteen liikennesuoritteiden perusteella. Laskelmissa
siirtymiä henkilöautoliikenteen ja joukkoliikenteen välillä ei ole oletettu
tapahtuvan. Hiilidioksidipäästöt (CO2) vähenevät noin 85 prosenttia,
typenoksidipäästöt (NOx) noin 95 prosenttia ja partikkelipäästöt (PM)
noin 70 prosenttia Raide-Jokerin vertailulinjastossa verrattuna Bussi-
Jokerin vertailulinjastoon diesel-busseilla.

 

Muut vaikutukset

 

Raideliikenteellä on toimintoja yhdistävä ja maankäyttöä tiivistävä
vaikutus ja se edistää kestävän kehityksen mukaista
kaupunkirakennetta. Raide-Jokeri parantaa nykyisten ja uusien
alueiden liikenneyhteyksiä ja nopeuttaa poikittaista liikkumista.
Olemassa olevien ja laajenevien aluekeskusten osalta Raide-Jokeri
lisää merkittävästi niiden saavutettavuutta joukkoliikenteellä ja lisää
näin keskusten vetovoimaa ja palveluiden käyttäjämääriä.

 

Suunnitelmassa on esitetty radan edellyttämät
asemakaavamuutosalueet. Koska ratalinja on ollut jo pitkään Helsingin
yleiskaavassa, on asemakaavojen muutostarve melko vähäinen.
Kaavoja joudutaan muuttamaan lähinnä joillain puistoalueilla jalinjan
itäpäässä parilla asuinkäytössä olevalla tontilla.

 

Raide-Jokerin rata ja pysäkit sijoittuvat pääosin rakennettuun
kaupunkiympäristöön ja olemassa oleville katu- ja liikennealueille, joten
rata ei heikennä juurikaan kulttuurihistoriallisten ja
luonnonsuojelukohteiden arvoa. Merkittävimmät vaikutukset
kohdistuvat kaupunkikuvaan aivan radan lähiympäristössä: Raide-
Jokeri raitiovaunuineen, kulku-urineen, ratajohtopylväineen ja
pysäkkeineen on kaupunkikuvassa ja katuympäristössä näkyvä ja
jatkuva uusi elementti.

 

Liikennöinti

 

Liikenteellisten vaikutusten sekä liikennöintikustannusten arvioimiseksi
Raide-Jokeria (VE 1) verrattiin nykyisestä Bussi-Jokerista (VE 0)
kehitettyyn vertailuvuoden 2030 Bussi-Jokeriin (VE 0+), jossa Bussi-
Jokeria liikennöidään nivelbusseilla.

 

Suunnitelmassa Raide-Jokeria liikennöidään ruuhka-aikoina 5 minuutin
välein ja arkisin päivällä sekä lauantaipäiväisin 10 minuutin välein.
Hiljaisina aikoina vuoroväli on 15–20 min. Raide-Jokerin

keskimääräinen matkanopeus pysäkkiajat huomioiden on noin 24 km/h.

 

Hankkeen yhteiskuntataloudellinen tarkastelu

 

Raide-jokerin yhteiskuntataloudellista kannattavuutta on arvioitu
liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamalla Yhtali-laskelmalla. Siinä
on otettu huomioon investointikustannukset, muutokset liikennöinti- ja
kunnossapitokustannuksissa, aikakustannukset joukkoliikenteelle ja
ulkopuolisista hyödyistä päästökustannukset. Laskelmassa
pikaraitiotien hyötyjä ja kustannuksia on verrattu kehitettyyn
bussivaihtoehtoon. Nettohyödyltään positiiviset ja samalla
hyötykustannussuhteeltaan arvon yksi ylittävät vaihtoehdot ovat
yhteiskuntataloudellisesti kannattavia. Valituilla lähtöoletuksilla Raide-
Jokerin hyötykustannus-suhteeksi saatiin 0,7. Herkkyystarkasteluissa
arvioitiin, että Raide-Jokerin hyötykustannussuhde ylittäisi yhden, jos
Raide-Jokeriin saataisiin 18 prosentin lisäsiirtymä
henkilöautoliikenteestä nyt oletettuun joukkoliikenteen vakiona
pidettyyn kokonaiskysyntään nähden.

 

Raideliikenteen kysyntä on osoittautunut monissa toteutuneissa
järjestelmissä suuremmaksi kuin mitä joukkoliikenteen kysyntämallit
pystyivät ennustamaan. Syitä voi olla useita: 1) raideverkko on
visuaalisesti näkyvä ja koetaan pysyväksi 2) raideliikenteen
aikataulussa pysyminen koetaan yleensä varmaksi 3) maankäyttö voi
rakentua raidejärjestelmässä erilaiseksi kuin bussijärjestelmässä.
Mitään näistä tekijöistä ei kuitenkaan nyt mallinnettu, sillä tässä
tarkasteluissa matkakysyntä oli oletettu vakioksi.

Vuorovaikutus

 

Raide-Jokerin suunnittelun yhteydessä pidettiin neljä asukastilaisuutta,
kaksi Espoossa ja kaksi Helsingissä. Helsingissä esiteltiin hanketta
myös Pitäjänmäen kaavoitukseen liittyvässä tilaisuudessa
marraskuussa 2008. Asukastilaisuuksiin osallistui kuhunkin 40–70
asukasta, joilta saatiin runsaasti palautetta ja kehittämisideoita.
Asukkailla on myös ollut mahdollisuus kommentoida hanketta internet -
sivujen kautta. Saatu palaute on ollut pääosin myönteistä. Asukkailta
saatu palaute huomioitiin suunnittelutyössä.

 

Hankkeen edellyttämät jatkotoimenpiteet

 

Suunnitelmassa on esitetty useita radan jatkosuunnitteluun liittyviä
toimenpide-ehdotuksia. Nämä koskevat mm. varikkoa, raide- ja

vaunuleveyttä, radan yhteiskäyttöä ja hankkeen toteuttamisen
rahoitusmallia.

 

Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma on ensimmäinen hankkeesta
laadittu kokonaissuunnitelma, joka antaa osaltaan tietopohjaa päättää
hankkeen ajoituksesta Helsingin seudun
liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 yhteydessä. Helsingin ja
Espoon kaupungit voivat alustavan yleissuunnitelman pohjalta päättää,
onko tarkoituksenmukaista aloittaa Raide-Jokerin hankesuunnitelman
laatiminen jo ennen liikennejärjestelmäpäätöstä. Helsingin on joka
tapauksessa aiheellista käynnistää alustavan yleissuunnitelman
edellyttämien kaavamuutosten valmistelu mahdollisimman pian.