1
14.5.2009 pöydälle pantu asia
TORIKORTTELEIDEN LIIKENNESUUNNITELMA
Kslk 2009-615
hankenro 0807
EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää
liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 5751-1 mukaisen
Torikortteleiden alueen liikennesuunnitelman, jonka kustannusennuste
on 9,5 milj.euroa kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.
Kirje kaupunginhallitukselle ja pöytäkirjanote poliisilaitokselle, yleisten
töiden lautakunnalle, kaupunginmuseolle ja liikennelaitokselle.
Lisätiedot:
Nikulainen Pekka, insinööri, puhelin 310 37086
Mäenpää Marko, diplomi-insinööri, puhelin 310 37339
Blomqvist Petri, diplomi-insinööri, puhelin 310 37109
|
LIITTEET
|
Liite 1
|
Piirustus 5751-1
|
|
|
Liite 2
|
HKL-liikelaitoksen lausunto
|
Tiivistelmä
Torikortteleiden alueen liikennejärjestelyt muutetaan siten, että
painopisteenä on kävelykeskustan laajentaminen jalankulkualueita
kehittämällä. Järjestely tarkoittaa merkittäviä muutoksia sekä
raitiovaunuliikenneverkkoon että katuverkkoon.
Taustaa Kaupunkisuunnitteluvirasto ja kiinteistövirasto teettivät
Arkkitehtitoimisto K2S Oy:llä vuonna 2006 valmistuneen konsulttityön
”Kaupungintalokorttelit - konsepti ja ideasuunnitelma”, jossa laadittiin
viitesuunnitelma ja konsepti kaupungintalokortteleiden käytön
monipuolistamiseksi. Viitesuunnitelmaa täydentävä konsulttityö
”Torikorttelit, rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja
opastuksen yleissuunnitelma” on tehty kortteleiden sisäosiin ja
kortteleihin liittyviin katualueisiin kohdistuvien muutosten
koordinoimiseksi. Viitesuunnitelman ja sitä täydentävän konsulttityön
rinnalla on laadittu liikennesuunnitteluosastolla Torikortteleiden aluetta
koskeva liikennesuunnitelma.
Liikenteen nykytilanne
Nykytilanteessa Aleksanterinkadulla Senaatintorin kohdalla on sallittu
kaksisuuntainen raitiovaunu- sekä muu liikenne. Aleksanterinkadulla on
raitiolinja 1 ja 1A pysäkki lännen suuntaan ajettaessa, taksiasema sekä
pysäköintiä. Kesäisin kadulle on varattu tilaa turistibusseille.
Unioninkatu on yksisuuntainen kaikelle liikenteelle pohjoisesta etelään.
Sofiankatu on merkitty kävelykaduksi, jolla on huoltoajo sallittu. Kadun
eteläpää on rakennettu museokaduksi. Katariinankatu on
yksisuuntainen etelästä pohjoiseen ja sitä käytetään raitiotieverkon
osana. Havis Amandan torilla on Unioninkadun Etelärannan välisten
raitiolinjojen pysäkit sekä linjan 1A päätepysäkki. Torin kiskoja
käytetään myös raitiolinjojen poikkeusliikenteessä. Pohjoisesplanadi ja
Eteläesplanadi toimivat kokoojakatuluokkaisina katuina.
Torikortteleiden alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin
kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Senaatintori on voimassa olevaan
asemakaavaan (nro 8980) merkitty suojeltavaksi torialueeksi.
Suunnitelma
Torikortteleiden alueen katujen liikenneratkaisun painopiste on
kävelykeskustan laajentaminen jalankulkualueita kehittämällä.
Jalankulkupainotteisuus tarkoittaa merkittäviä muutoksia sekä
raitiovaunuliikenneverkkoon että katuverkkoon. Muutokset ovat
seuraavat:
- Aleksanterinkadulla Senaatintorin kohdalla sallitaan vain
joukkoliikenne, taksit sekä huolto- ja tontilleajo. Kadun
linjaus muuttuu pohjoisemmaksi Aleksanterinkadun
muuhun linjaukseen nähden. Ajorata rakennetaan lähes
Senaatintorin tasoon. Raitiovaunuille varataan omat
kaistat. Nykyiset reunakivilinjaukset kuitenkin säilytetään
niin että ne ovat nähtävissä. Senaatintorin
katuympäristöstä tehdään erillinen suunnitelma.
- Hallituskatu Senaatintorin kohdalta muutetaan torialueeksi.
- Katariinankatu muutetaan kävelykaduksi, jolla on huolto- ja
tontilleajo sallittu. Kadulta poistetaan raitiovaunuliikenne.
Ajorata korotetaan lähes jalkakäytävän tasoon (2 cm
reunakivi).
- Sofiankatu säilytetään kävelykatuna, jolla sallitaan kuten
nykyisinkin huolto- ja tontilleajo.
- Unioninkatu muutetaan kaksisuuntaiseksi
Pohjoisesplanadin ja Aleksanterinkadun välillä. Myös
raitiovaunuliikenne kaksisuuntaistetaan kyseisellä välillä.
- Aleksanterinkadun ja Unioninkadun liittymän
kiskojärjestelyt toteutetaan niin, että ajosuunnat risteävät.
Järjestely edellyttää liittymään raitiovaunuvaloja, joilla
raitiovaunujen vuorottelu järjestetään Aleksanterinkadun ja
Mikonkadun liittymän tapaan.
- Unioninkadulla sallitaan linja-autolinjan 16 ajo
Eteläesplanadilta Pohjoisesplanadille. Järjestely edellyttää
muutoksia kadun itäreunan reunakivilinjoihin. Linja-
autolinjan 16 pysäkkiä Eteläesplanadi 2 edustalta siirretään
lännen suuntaan.
- Havis Amandan aukion raitiovaunukiskojärjestelyihin
tehdään muutoksia. Kiskolinjat siirretään torin laidoille,
jolloin torille jää mahdollisimman paljon jalankulkutilaa.
Raitiovaunupysäkit siirretään torilta pois. Eteläreunan
pyörätie siirretään kiskojen pohjoispuolelle.
- Eteläesplanadi 2 edustalle rakennetaan raitiolinja 1
päätepysäkki sekä uudet kiskot.
- Etelärantaan rakennetaan uudet raitiovaunupysäkit linjoille
1A, 3B ja 3T.
- Pohjoisesplanadin jalkakäytävä Sofiankadun ja
Helenankadun välillä levennetään saman levyiseksi kuin
Sofiankadun länsipuolella.
Järjestelyn vaikutus liikenteeseen
Suunnitelman katuverkkomuutokset siirtävät Aleksanterinkadun
Senaatintorin kohdan sekä Katariinankadun liikenteen muulle
katuverkolle. Autoliikenteen sijoittumista katuverkkoon on tarkasteltu
Emme-ohjelmalla. Merkittävin vähennys liikennemäärissä on
Snellmaninkadulla ja lisäys Unioninkadulla sekä Liisankadun itäpäässä.
Raitiovaunuliikenteen toimivuuden selvittämiseksi on tehty erillisenä
konsulttityönä raitioliikennejärjestelyjen toimivuustarkastelu.
Toimivuustarkastelussa vertailtiin neljän eri vaihtoehdon toimivuutta
kolmella erilaisella raitiovaunuliikenteen linjastolla. Vaihtoehtojen välisiä
eroja haettiin myös herkkyystarkasteluiden avulla (lisäämällä
raitiovaunulinjoja, autoliikennettä sekä raitiovaunujen
poikkeusliikenteellä). Tässä suunnitelmassa esitetty järjestely
osoittautui toimivimmaksi ja raitioliikennettä vähiten viivästyttäväksi.
HKL-liikelaitoksen lausunto
HKL-liikelaitos on antanut liikennesuunnitelmasta lausunnon talous- ja
suunnittelukeskukselle. Lausunnossaan HKL katsoo muun muassa,
että suunnitelman mukainen liikenneratkaisu hidastaa ja vaikeuttaa
raitiovaunujen sujuvaa kulkua ja huonontaa raitioliikenteen toimivuutta.
Aleksanterinkadun ja Unioninkadun liittymän järjestely on häiriöherkkä,
joten limittäisestä kiskojärjestelystä tulisi luopua. Myös häiriö- ja
poikkeusliikenteen tilanteissa liikennesuunnitelman ratkaisut heijastuvat
pahimmillaan koko eteläisen kantakaupungin raitioliikenteeseen.
Samoin järjestelyllä voi olla haittaavaa vaikutusta raitiolinjaston
laajentamishankkeisiin. HKL katsoo, että suunnitelma on vastoin
kaupunginvaltuuston 25.9.2005 asettamaa tavoitetta raitioliikenteen
nopeuttamisesta 4 % vuoteen 2012 mennessä. Lausunnossaan HKL
esittää suunnitelman muuttamista siten, että Aleksanterinkadun ja
Unioninkadun liittymä toteutettaisiin ilman limittäistä kiskojärjestelyä ja
Havis Amandan aukiolle lisättäisiin etelästä tulevalle raitiovaunulle
kääntymismahdollisuus takaisin etelän suuntaan.
Vastine HKL-liikelaitoksen lausuntoon
Aleksanterinkadun ja Unioninkadun liittymää tutkittiin myös
tavanomaisena kaksiraiteisena liittymänä, jolloin vältettäisiin eri
raitiovaunusuuntien vuorottelu. Järjestely johtaisi kuitenkin
Aleksanterinkadun pohjoisreunan jalkakäytävän kaventumiseen
Unioninkadun liittymässä siinä määrin, että sitä ei katsottu
kaupunkikuvallisesti mahdolliseksi.
Raitioliikenteen toimivuuden varmistamiseksi tehdyssä simuloinnissa ei
tilanteissa, joita HKL:n lausunnossa esitetään, ilmennyt merkittäviä
ongelmia. Myös raitioliikenteen laajennukset olivat mukana
toimivuustarkastelussa. Uuden vararaideyhteyden lisääminen Havis
Amandan aukiolta etelän suuntaan on raidegeometrian vuoksi
hankalaa eikä HKL ole tätä aiemmissa suunnitteluvaiheissa esittänyt.
Lisäämistä voidaan tutkia tarkemmin rakennesuunnittelun yhteydessä.
Pysäköinti
Torikortteleiden asemakaavan edellyttämät autopaikat tulee osoittaa
lähiympäristön pysäköintilaitoksista. Turistibusseille osoitetaan
pysäyttämispaikat Snellmaninkadulta, Unioninkadulta ja Kirkkokadulta.
Polkupyörille tullaan osoittamaan pysäköintiä Kauppatorin
pohjoislaidalta sekä hajautetusti kaikkien kolmen korttelin alueelta.
Huoltoliikenne
Torikortteleiden huolto tapahtuu Katariinankadulta, Sofiankadulta ja
Aleksanterinkadulta. Kävelykaduilla (Katariinankatu, Sofiankatu)
voidaan huoltoajon kellonaikaa rajoittaa.
Järjestelyn vaikutus kaupunkikuvaan
Torikortteleiden alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin
kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Myös asemakaavassa on alueelle
merkitty suojelumääräyksiä. Tämän vuoksi alueelle tehtävät muutokset
katuihin ja toreihin on tehtävä yhteistyössä kaupunginmuseon ja
museoviraston kanssa. Suurimmat muutokset tulevat
Aleksanterinkadulle, Senaatintorille ja Katariinankadulle.
Aleksanterinkadulla, Senaatintorilla ja Katariinankadulla järjestely
edellyttää tasauksen muutoksia. Katujen reunakivilinjaukset tulee
kuitenkin säilyttää näkyvissä. Aleksanterinkadulla raitiotien
virtajohtimien kannatinpylväät siirtyvät.
Kustannusennuste
Torikortteleiden liikennesuunnitelman alustava kustannusennuste on
9,5 M€, josta kiskotöiden osuus on 5,5 M€. Torikortteleiden
liikennejärjestelyt on tarkoitus toteuttaa vuosien 2010 - 2012 aikana.